Vihreät vai Vasemmisto eurovaaleissa?
Eurovaalien ennakkoäänestys on nyt käynnissä ja ainakin allekirjoittaneelle puolueen valinta tuottaa enemmän vaikeuksia kuin vaikkapa eduskuntavaaleissa. Siispä kokosin tämän pitkän postauksen aiheesta tasapuolisuuteen pyrkien.
Tähän alkuun havainnollistava grafiikka ilmasto- ja ympäristöasioista, joka jo itsessään kertoo, miksi oma valintani osuu ehdottomasti Vihr/Vas-akselille eikä esim. demareihin:
Lähde: ilmasto- ja luonnonsuojelujärjestöjen EU Parliament Scoreboard 2023. Vihreiden puuttuvat pisteet liittyvät ilmeisesti Ville Niinistön poissaoloihin lapsen keskoshoidon takia.
Seuraavassa käsitellään näiden puolueiden vaaliteemoja, arvoja, todennäköisiä läpimenijöitä ja parlamenttiryhmiä sekä vaaliennusteita.
Puolueiden vaaliteemat lyhyesti
Vasemmistoliitto on valinnut neljä kärkiteemaa eurovaaleihin:
Rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta. Äärioikeiston noustessa vastavoimaksi tarvitaan vahvaa vasemmistoa. Jokaisella on oikeus elää ilman pelkoa väkivallasta tai syrjinnästä. Ihmisoikeus- ja sotarikoksia on vastustettava johdonmukaisesti.
Luonnon ja reilujen ilmastotoimien puolesta. Vastuumme on jättää tuleville sukupolville elinkelpoinen ja hyvinvoiva planeetta. Yhdessä saamme aikaan vaikuttavampia tekoja ja näytämme suuntaa muulle maailmalle. Siirtymän ilmastokestävään arkeen pitää olla reilu kaikille.
Reilun talouden puolesta. Haluamme varmistaa, että jokainen tulee toimeen tekemällään työllä. Reilut työehdot kuuluvat kaikille. Suuryritysten ja rikkaiden veronkierto, rahanpesu ja veroparatiisit on saatava kuriin. Yhteiset rahat on käytettävä yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseen.
Nuorten tulevaisuuden puolesta. Parempi tulevaisuus rakennetaan vahvistamalla nuorten hyvinvointia. Nuorten työllistymistä ja toimeentuloa on tuettava, ja mielenterveyspalvelut on taattava kaikkialla Euroopassa.
Vaaliohjelmaan voi tutustua täällä.
Vihreiden kärkiteemat on kiteytetty muotoon Rakennetaan uutta, luodaan toivoa, suojellaan arvokkainta. Otsikko- ja väliotsikkotasolla ne kuuluvat näin:
EU:n on oltava ilmastokriisin ja luontokadon torjunnan veturi. Tavoitteita ensi kaudella: torjutaan ilmastokriisiä ja luonnon köyhtymistä, ruoantuotanto puhtaammaksi ja eettisemmäksi.
EU on rauhan ja turvallisuuden projekti. Tavoitteita ensi kaudella: puolustetaan Eurooppaa yhdessä, edistetään rauhaa ja demokratiaa EU:n lähialueilla.
Kestävä talous ja reilu työelämä lisäävät kaikkien hyvinvointia. Tavoitteita ensi kaudella: uudistetaan EU:n budjettia sekä tuetaan reilua kilpailua ja kiertotaloutta, digitalisaatio palvelemaan avointa ja kestävää yhteiskuntaa, parannetaan työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Osaaminen, koulutus ja tutkimus ovat avain tulevaisuuteen. Tavoitteita ensi kaudella: jokaiselle mahdollisuus kouluttautua, uusi tieto tarvitsee tuottajansa.
Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio ovat EU:n ydin. Tavoitteita ensi kaudella: puolustetaan perus- ja ihmisoikeuksia, edistetään sosiaalisten oikeuksien toteutumista, vahvistetaan eurooppalaista demokratiaa, luodaan turvallisia reittejä Eurooppaan.
Hyvä mutta tähän postaukseen hieman pitkähkö koonti löytyy tämän sivun alaosasta. Koko vaaliohjelmaan voi tutustua täällä.
Toisin sanoen teemat ovat siis melko samankaltaisia ja niissä on lähinnä painotuseroja. Sama koskee edustajien vastauksia vaalikoneisiin (ks. esim. tämä ja tämä Ylen juttu).
Kummankin puolueen menestyksestä on siis syytä iloita, mutta mistä niitä eroja sitten löytyy?
Puolueiden arvot
Grafiikka: Yle
Vaalikonevastausten perusteella Vihreiden ehdokkaat ovat lähellä poliittista keskustaa, ja sieltä löytyy myös muutama talousoikeistolainen. Vasemmistoliitto on vahvasti vasemmalla. Vastaavasti vihreät ovat kaikki hyvin arvoliberaaleja, kun taas vassareista löytyy pari ehdokasta, jotka mieltävät itsensä "ei konservatiiveiksi eikä liberaaleiksi" (esim. varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi).
Todennäköiset läpimenijät
Ylen taannoisessa analyysissa käsiteltiin kunkin puolueen nimekkäimpiä ehdokkaita. Kumpikin puolue on ennusteiden mukaan saamassa kaksi paikkaa.
[Vasemmistoliitosta] Brysseliin pyrkivät niin puheenjohtaja Li Andersson, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kuin meppinä jo aiemmin toiminut Merja Kyllönen. Parhaassa tapauksessa Andersson vetää mukanaan vielä toisen ehdokkaan europarlamenttiin ja vasemmistoliitossa käynnistyy keskikesällä kisa puheenjohtajan paikasta.
[Vihreiden] Ville Niinistö hakee jatkoa meppinä ja viime vaalien tuloksen perusteella läpimeno näyttää todennäköiseltä tälläkin kertaa. Niinistön seuraksi puolue tarjoaa Brysseliin muun muassa puolueen entistä puheenjohtajaa Maria Ohisaloa, eduskuntaryhmän vetäjää Atte Harjannetta sekä Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kultan pääsihteeriä Rosa Meriläistä.
Näiden ehdokkaiden vaalikonevastauksista tulee tällaiset itse väsäämäni nelikentät:
Arvoeroja siis löytyy, ja etenkin Vihreiden Atte Harjanne erottuu oikeistolaisuudellaan. Kaikki nämä nimekkäät ehdokkaat ovat kuitenkin varsin liberaaleja ja ovat allekirjoittaneet esim. ILGA-Europen vaalisitoumuksen sateenkaarioikeuksien puolesta.
Joka tapauksessa on hyvä miettiä, äänestääkö Anderssonia/Niinistöä vai haluaako vaikuttaa siihen, kenelle puolueen toinen paikka todennäköisesti menee. Myös yllätyksiä voi toki tapahtua, kun äänestysprosentti on todennäköisesti matala! Jos siis joku muu ehdokas houkuttaa enemmän, äänestä ihmeessä häntä.
Puolueiden ryhmät europarlamentissa
Parlamentissa järjestäydytään europuolueisiin ja ryhmiin. Niissä ei ole puolue- tai ryhmäkuria, vaan kaikki mepit saavat äänestää oman mielensä mukaan kaikissa äänestyksissä. Etenkin europuolueilla on kuitenkin määriteltyjä yhteisiä tavoitteita.
Tästä löytyykin yksi keskeinen ero vihreiden ja vassareiden välillä:
Grafiikka: Yle
Mediassa on kirjoiteltu viime päivinä paljon tästä The Leftin hajanaisuudesta Venäjä-asioissa. Li Andresson sanoi pari päivää sitten Hesarissa koko NGL:n kannan olevan, että GUE:n joukoista löytyvät Venäjä-mieliset ja/tai Ukrainan aseapua vastustavat mepit eivät enää voi olla samassa ryhmässä.
Henkilökohtaisesti en usko, että Vasemmistoliitto kuitenkaan lähtisi ryhmästä. Lautakuntapaikat jaetaan vaalien jälkeen ryhmien valtasuhteiden perusteella, eivätkä he varmasti halua jäädä ilman. Lisäksi NGL on hyvin yhtenäinen joukko, ja mitä enemmän he saavat paikkoja, sitä parempi on heidän neuvotteluasemansa ryhmän sisällä. Suomen vasemmistolle ennustettu yhden paikan vaalivoittokin on jo arvokas, sillä koko ryhmän paikkamäärän ennustetaan tipahtavan 37:stä 32:een (Politicon uusin ennuste).
Väistämättä on kuitenkin selvää, että Vihreiden on huomattavasti helpompi hypätä vaalien jälkeen suoraan valmiiseen organisaatioon kuin Vasemmiston omaansa. Tällä voi olla merkitystä esimerkiksi, kun ryhmät vaalien jälkeen neuvottelevat komission puheenjohtajaehdokkaan (erittäin todennäköisesti "euro-kokoomus" EPP:n Ursula von der Leyenin) kanssa tämän valinnasta ja komission ensimmäisen vuoden tavoiteohjelmasta.
Äänestä kumpaa tahansa, kunhan äänestät!
Näissä vaaleissa määritetään EU-politiikan suunta viideksi vuodeksi eteenpäin, ja ennusteiden mukaan konservatiivi- ja äärioikeisto ovat marssimassa isoon vaalivoittoon.
Politicon jatkuvasti päivittyvän ennusteen mukaan EPP (Suomesta Kok + KD) on tosiaan säilyttämässä nykyisen asemansa suurimpana (177>170 paikkaa) ja demarit toiseksi suurimpana ryhmänä (140>142). Sen sijaan keskustaliberaalit (Suomesta Kesk + RKP) ovat kutistumassa (102>76 paikkaa), kuten myös vihreät (72>42). Vasemmiston ennuste vaihtelee hieman lähteen mukaan; Politico veikkaa 37>32 paikkaa ja Ylen parin viikon takainen juttu pientä kasvua. Suomessa Vasemmistoliitolle ennustetaan yhden paikan voittoa, Vihreille puolestaan yhden paikan tappiota.
Odotettuja suuria vaalivoittajia ovat laita- ja äärioikeiston ECR (68>75) ja ID (59>69 paikkaa) sekä näihin ryhmiin tällä hetkellä kuulumattomat äärioikeistopuolueet (mm. Unkarin Fidesz ja Saksan AfD). Yhteenlaskettuna oikea äärilaita on saamassa jopa enemmän paikkoja kuin EPP, kenties peräti 180+.
Ylen jutun pointit seurauksista pätevät edelleen. EPP tulee saamaan lisää valtaa, eikä sen tarvitse enää tehdä myönnytyksiä vasemmiston tai liberaalien suuntaan, sillä se on valmis yhteistyöhön ECR:n kanssa. Rajumman ID:n kanssa EPP ei virallisesti halua toimia, mutta tämä voi muuttua vaalikauden aikana - kuten myös ääri- ja laitaoikeiston ryhmäkenttä. ID:stä on jo ehditty ehdottaa (toistaiseksi epätodennäköistä) yhdistymistä ECR:n kanssa, ja tällä hetkellä ryhmättömät ääripuolueet saattavat liittyä jompaankumpaan.
Varmaa on siis, että esim. ilmastopolitiikka valahtaa asialistalla alaspäin ja maahanmuuttopolitiikka kiristyy. Eurooppa on muutenkin menossa oikeistolaisempaan ja jopa vanhoillisempaan suuntaan. Esimerkiksi naisten ja sateenkaariväen oikeudet sekä Palestiinan tunnustaminen ovat vastatuulessa.
Siksi meidän, jotka emme tällaista kehitystä halua, on nyt erityisen tärkeää lähteä uurnille - joko torjumaan vihreiden vaalitappiota tai varmistamaan vasemmiston vaalivoittoa!
15 notes
·
View notes
Ja aivopierut sen kun vaan jatkuu. Tänään vuorossa on "tyydy vähempään niin säästyt pettymyksiltä" -pamfletti.
Nuoria ahdistaa työelämä, koska (syystäkin) pelätään uupumista ja sitä, ettei aikaa ja energiaa jää elämiseen. Vinkki vitosena on, ettei kannata tavoitella unelmaduunia, vaan semmoista kädenlämpöistä ihan okei hommaa.
Joo. Tämä vielä käy jotenkin järkeen. Mutta mitenkäs ne nuoret ja about kolmekymppiset, joille on lapsesta asti taottu päähän, että "etsi se oma juttu" ja kannustettu unelmaduuneihin seiskaluokan ammatinvalintatestien perusteella? Entäs ne nuoret joilla on vaikea valinta edessä, kun pitää miettiä mihin kouluttautuu, mitä pää kestää seuraavat 50 vuotta tai missä ammatissa ylipäätään riittää töitä niin kauan?
Kuka vittu voi sellaista tietää? En voi kuvitella mitään vittumaisempaa kuin sen, että ensin kuvittelee löytäneensä sen oman jutun ja sitten pettyy, kun totuus lyö päin näköä, ja kun lopulta myöntää itselleen, että väärin meni ja siitä avautuu jollekin, niin vastaus on "lol sulla oli liian korkeat odotukset ja sun ois pitänyt itse tajuta se" ja kehotetaan olemaan tyytyväisiä.
Eikö sen sijaan, että viljeltäisiin tällaisia puolivillaisia elämäm ohjeita ja jälkiviisauksia olisi järkevämpi pureutua niihin syihin, miksi työelämä ahdistaa niin monia ja miksi se ahdistus vain tuntuu kasvavan vuosi vuodelta? Niin paljon on tehty tutkimuksia ja kehitysehdotuksia sekä menestyksekkäitä kokeiluja, mutta ne eivät tunnu kiinnostavan ketään. Valmiita ratkaisuja olisi vaikka kuinka, mutta systeemiä ei olla halukkaita muuttamaan ja kaikki kaatuu taas yksilön vastuulle. Jipii.
On se nyt saatana. Kaikki on niin kauan hyvin, kun sun unelmat sisältää perheen, vakituisen palkkaduunin ja omakotitalon, mutta jos sun unelmat on mitään muuta, niin vittuakos siinä valitat.
Perkeleen perkeleen perkele.
6 notes
·
View notes