#digitaalisuus

[freeworldandculture]

Tekoälyn hallittu käyttö

Tekoälyn hallittu käyttö

Tekoälyn kehittäminen, suunnittelu ja huolto tulisi olla luotettavan yrityksen käsissä. Yrityksissä ja hallinnossa dataa hallitsevien ihmisten tulisi olla dataturvallisuuden vastuuhenkilöitä. Tekoäly kerää tietoja ihmisistä, yrityksistä, politiikasta, netin käyttäjistä ja kaikesta mahdollisesta. Yritykset ja niiden työntekijät ovat vastuussa ohjelmista, jotka keräävät ja säilyttävät tietoja. Datayritysten vastuu muodostuu entistä tärkeämmäksi. Alun perin ohjelmoijat ja mikrotukihenkilöt olivat keitä tahansa, jotka osasivat käyttää tietokoneita ja ohjelmia, innostus ja osaaminen riitti. Nykyisin ohjelmat keräävät ja sisältävät niin paljon dataa ihmisistä, yrityksistä ja netin käyttäjistä, että tilanne on olennaisesti muuttunut. Yritykset ja niiden henkilökunta, jotka näitä asioita hoitavat ovat vastuussa ihmisten yksityisistä asioista ja raha-asioista. Yritykset eivät kerro ohjelmistoidensa lähdekoodia. Ohjelmakoodilla on tekijänoikeus, koodin valmistajan ei tarvitse kertoa koodin sisältöä kenellekään. Toisaalta tilaajakaan ei tiedä mitä ohjelmat sisältävät, joten tilaajan on vaikea sanoa mikä olisi hyvää dataa ja mikä ei.

Tietokoneohjelmat, jotka keräävät dataa ihmisistä voivat sisältää arkaluonteisia tietoja tai taloudellisekonomisia tietoja, joiden joutumisella vääriin käsiin voi olla vakavia haittoja. Tekoälyavusteinen päätöksenteko ja profilointi ovat tärkeitä asioita käyttäjälle ja yhteiskunnalle. Vastuu päätöksenteosta on tietysti poliittisilla päättäjillä, mutta antavatko päättäjät lisää valtaa tekoälylle tai niille, jotka vastaavat tekoälyn toiminnasta.

Mistä puhumme, kun puhumme tekoälystä, algoritmeista ja komentosarjoista? Miksi tekoälyä mystifioidaan, kenen etu se on? Tekoälystä puhutaan kuin se olisi jo itsenäinen toimija. Mitä tekoäly tekee, miten se tulee muuttamaan maailmaa. Jos puhuisimme komentosarjoista samoin, olisiko vaikutus sama? Algoritmi on sarja komentoja, josta tekoäly muodostuu. Onko affordanssista hyötyä jollekulle? Koneita inhimillistetään, ennen kuin uusiin asioihin totutaan.

Nettirikollisuus on uusi rikollisuuden laji, rikolliset käyttävät tekoälyä hyväkseen. Rikolliset käyttävät kaikkea teknologiaa hyväkseen ja kaikkia muitakin asioita, tekoäly on vain yksi uusi keino ja mahdollisuus rikollisillekin. Kaikenlainen datan keruu ja urkkiminen on nykyisin vieläpä liian helppoa.

Rakentaako yhteiskuntaa tekoäly, tekoälyn ohjelmoija vai tekoälyohjelman tilaaja ja mitä tekee käyttäjä ketjun viimeisessä päässä. Kuka rakentaa meillä yhteiskuntaa, tekevätkö sitä vielä poliitikot vai ottaako jokin muu taho vallan. Poliitikot ovat kuitenkin päättäneet, että suomen täytyy olla digitaalinen yhteiskunta, jossa melkein kaikki toimii netin ja tietolaitteiden kautta. Tekoäly ei yksin tee mitään, tekoäly on algoritmipohjainen ohjelmoitu tietokoneohjelma. Ohjelman suunnittelija tekee ohjelman tilaajalle, esim. valtion virastoihin ja laitoksiin. Tavallinen kansalainen käyttää ohjelmaa tietokoneella kotoa käsin, jollain julkisella laitteella tai mobiililaitteella.

V. Koskela

[digitariblog]

🎯 Miksi yrityksesi tarvitsee modernit verkkosivut vuonna 2025?

Digitaalisuus ei ole enää vain "kiva lisä" – se on liiketoiminnan perusta. Yhä useampi asiakas tekee päätöksensä verkossa, ennen kuin on koskaan ollut sinuun yhteydessä. Jos yrityksesi kotisivut eivät ole kunnossa, menetät todennäköisesti asiakkaita, joita et koskaan edes tavoittanut.

🚨 Ongelma: Vanhentuneet tai hitaat sivut karkottavat kävijät

Jos sivustosi:

Näyttää vanhentuneelta tai ei toimi mobiilissa

Latautuu hitaasti

Ei sisällä selkeää tietoa palveluista

Ei ohjaa kävijää toimimaan (esim. ottamaan yhteyttä)

…se jättää heikon ensivaikutelman – ja usein se on myös viimeinen vaikutelma.

✅ Ratkaisu: Modernit, nopeat ja hakukoneoptimoidut kotisivut

Laadukkaat verkkosivut:

📱 Toimivat kaikilla laitteilla – etenkin mobiilissa, jossa yli 60 % liikenteestä tapahtuu

⚡️ Latautuvat nopeasti ja tarjoavat miellyttävän käyttökokemuksen

🎯 Ohjaavat kohti yhteydenottoa tai ostoa

🔍 Esiintyvät korkeammalla Googlessa hyvän hakukoneoptimoinnin ansiosta

💡 Verkkosivut ovat investointi, ei kulu

Hyvin suunnitellut sivut maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti – ne houkuttelevat parempia liidejä, vähentävät asiakaspalvelun kuormitusta ja tukevat brändisi uskottavuutta.

“Sivusto on usein ensimmäinen – ja tärkein – kosketuspinta asiakkaan ja yrityksen välillä.”

🔗 Tarvitsetko apua?

Jos haluat verkkosivut, jotka todella tukevat liiketoimintaasi, voit tutustua esimerkkeihin ja pyytää ilmaisen arvion täältä:

👉 kotisivut yrityksille

[teemustblogi]

Digitaalinen liiketoiminta?

Digitaalinen liiketoiminta?

Onko digitaalisuus nyky-yrityksille välttämättömyys? Digitaalisuus on läsnä lähes kaikessa kaupankäynnissä. Monet kaupat tehdään verkkokaupassa, markkinoinnista suuri osa on nykyään digitaalista ja sitä on niin paljon, ettei siltä voi kukaan välttyä. Verkkosivut tulee olla siistit ja niillä pyritään tuomaan yrityksen imagoa esille. Kyllä, nykyään menestyvän yrityksen tulee jollain tavalla hyödyntää digitaalisuutta liiketoiminnassaan.

Digitaalinen liiketoiminta on siis käytännössä teknologian ja datan hyödyntämistä yritystoiminnassa. Digitaalisen liiketoiminnan ideana on helpottaa ja nopeuttaa liiketoiminnan prosesseja. Oli kyse kaupankäynnistä tai muusta liiketoiminnasta. Esimerkiksi verkkokaupasta ostaminen on tehty niin helpoksi, että on todella suuri kiusaus tehdä tilaus, kun eksyy mielenkiintoisen tuotteen äärelle. Tuotteen saa parilla klikkauksella tilattua kotiin toiselta puolelta maapalloa ja vielä lisäksi verkkokauppatilauksissa on myös parin viikon palautusoikeus, joka tekee ostopäätöksestä vielä houkuttelevampaa. 

Digitaalisuutta hyödynnetään liiketoiminnassa myös data-analyyseillä. Dataa myös kerätään digitaalisia alustoja hyödyntäen ja suuren tietomäärän käsittely on digitaalisesti monin kerroin nopeampaa, kuin analogisesti eli teknologiaa hyödyntämättä. Yksi hyvä esimerkki datan keruusta ja hyödyntämisestä liiketoiminnassa on kanta-asiakaskortit. Päivittäistavarakauppojen kanta-asiakasjärjestelmät ja niiden datan automaattinen analysointi tuo asiakkaalle jo henkilökohtaisesti kohdennettua mainontaa puhelinsovellukseen, sekä sähköpostiin. Tämä palvelu on tehty myös kuluttajaa hyödyttäväksi, sillä kuluttaja saa alennusta tuotteista, joita ostaa useammin ja mitä enemmän kanta-asiakaskorttia höylää, sitä enemmän siitä saa hyötyä. Tuo muovinen pieni litteä kortti lompakossa siis sitouttaa kuluttajan tietyn yrityksen palvelujen käyttäjäksi, kerää dataa yritykselle asiakkaista ja luo kohdennettua mainontaa yksilötasolla.

Toki dataa kerätään ja hyödynnetään monella muullakin tavalla. Moni onkin varmaan huomannut, kun on juuri puhunut jostain aiheesta, kuten vaikka asunnon ostamisesta, niin seuraavan kerran, kun selaat puhelintasi, huomaat, että yhtäkkiä kaikkialla on asuntolainamainoksia. Dataa kerätään jatkuvasti ja niin monella eri tapaa, että tuskin kukaan meistä edes tietää. 

Teknologiaa ja dataa hyödynnetään liiketoiminnassa koko ajan enemmän ja odotan innolla, mikä on seuraava jännittävä innovaatio digitaalisen liiketoiminnan saralla.

[digiajatuksia]

Digitaalinen liiketoiminta

Mikä asia tai toiminta on sellainen, missä et voi hyödyntää digitaalisuutta joko suoraan tai saavuttaaksesi paremman tuloksen? Nurmikon leikkuu? Leikkuurobotti voi tehdä sen puolestasi. Pyykinpesu? Älykäs annostelija annostelee pesuaineen juuri oikein ja luonto kiittää. Lukeminen? E-kirjat tarjoavat koko kirjaston valikoiman kotisohvallesi ja lukemisen sijaan voit halutessasi vain kuunnella. Ajatusten lukeminen? No, sitä ei voi tehdä ilman digitaalisuuttakaan. Ainakaan vielä.

Digitaalinen liiketoiminta merkitsee minulle kaikkea edellä mainittua ja näin ollen koen sen ympäröivän hyvin laajasti elämääni, yhteiskuntaamme ja maailmaa. Kaikki arjessamme ja työssämme välttämättömät, tai sitä hyödyttävät, digitaaliset ja älykkäät palvelut ja laitteet ovat peräisin jonkun ideasta. Ideasta on kehittynyt liiketoiminta ja näin ollen määritelmä mielestäni täyttyy. Lisäksi digitaaliseen liiketoimintaan kuuluvat mielestäni kaikki mediaa ja verkkoa hyödyntävät toiminnan osa-alueet kuten markkinointi, mainonta, verkkosivut ja näkyvyys.

Uskon, että tänä päivänä jokainen yritys hyödyntää digitaalisuutta ja digitaalista liiketoimintaa ainakin jollakin tasolla toiminnassaan. Tärkeää onkin, miten se tapahtuu ja miten yritys voi siitä hyötyä. Tarjolla on konkreettisten tuotteiden lisäksi pilvipalveluja, datan hyödyntämistä toiminnan kehittämiseen, maksupalvelut, viestinnän tehostamisen keinoja, työhyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja jne. Lista on loputon, ja voi olla haastavaa löytää ja valita juuri ne omalle yritykselle hyödyllisimmät. Itse kuluttajana huomaan usein ajattelevani, että miksi tämäkin asia on tehty digitaaliseksi tai idea on ollut hyvä, mutta toteutus liian monimutkainen. Digitaalisuuden nähdäänkin usein pyrkivän tuomaan yritykselle tehokkuutta, nopeutta ja laajempaa näkyvyyttä.

Näkyvyyden ja liiketoiminnan ulottaminen valtion rajojen ulkopuolelle on lisääntynyt ja helpottunut digitalisaation myötä. Verkkoyhteyden ja esimerkiksi mobiililaitteen myötä moni kuluttaja voi tehdä ostoksia ympäri maailmaa tai vierailla digitaalisesti eri maissa ja kulttuureissa. Yrityksen on mahdollista toimia pääasiassa kokonaan digitaalisesti, jolloin henkilöiden fyysisillä sijainneilla ei oikeastaan ole väliä. Mielestäni globalisaatio ja digitalisaatio kulkevat siis vahvasti käsikädessä, vaikkei pelkällä digiosaamisella voikaan taata kansainvälistä menestymistä. Myös globalisaation aiheuttamat pelot esimerkiksi eri kulttuurien katoamisesta ja sulautumisesta yhdeksi massaksi sekä elintasoerojen jyrkästä kasvusta heijastuvat digitalisuuteen. Onko digitalisaatio vain osan etuoikeus ja tulemmeko elämään yhtenäisessä verkkomassakulttuurissa ilman identifioiva piirteitä?

[ajatuksiasarib]

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalisuus on tullut jäädäkseen yritysten liiketoimintaan niin kansallisesti kuin globaalisti, muodostuen näin yhdeksi merkittävimmäksi yrityksen elinehdoksi. Sen avulla voidaan saavuttaa kasvua, kustannussäästöjä ja menestystä.

Digitaalisuus voi tuottaa hyötyä yrityksille ja organisaatioille kolmella tavalla: (Lähde: accenture-digital-business-study-fn.pdf, www.accenture.com)

Digitaalisilla myyntikanavilla

Operaatioiden ja prosessien automatisoinnilla

Uudella digitaalisella liiketoiminnalla

Digitaalisilla myyntikanavilla haetaan kasvua tuomalla palvelutarjoama laajemmin ja lähemmäksi uusia ja nykyisiä asiakkaita. Tavoitteena on tarjota helppoa ostamista ja ylivertaista asiakaskokemusta.

Taustaprosessien automatisoinnilla tavoitellaan kustannussäästöjä ja tehokkuuden kasvua. Toimintoja asiakkaan valintojen ja hankintapäätösten taustalla tehostetaan henkilösidonnaisista manuaaliprosesseista automaattisiksi.

Suurimman hyödyn katsotaan kuitenkin syntyvän silloin kun yritys onnistuu luomaan ja tuomaan markkinoille kokonaan uutta digitaalista liiketoimintaa.

Mutta onko digitaalisuus vain mahdollisuus?

Perinteiset valtioiden rajat poistuvat ja uusia asiakasryhmiä tulee yritysten ulottuville - liiketoiminnan kansainvälistyminen on helpompaa kuin aikaisemmin. Elämme kuitenkin vielä murroksessa ja tulevaisuutta on vaikea ennustaa.

Digiverotus saattaa hidastaa kansainvälistymistä. Yli 20 maassa on otettu tai ollaan ottamassa käyttöön ulkomaisia yrityksiä koskevia digiveroja. Tästä syntyy yrityksille haitallista kaksinkertaista verotusta. Esimerkiksi yhdysvaltalaiset teknologiajätit ovat närkästyneet Ranskassa käyttöön otetusta digiverosta, joka on suuruudeltaan kolme prosenttia.

OECD pyrkii tekemään jo tämän vuoden loppuun mennessä luonnoksen kansainvälisen yritysverojen sääntöjen perustavanlaatuisesta muutoksesta ja verotulojen uudelleenjaosta maailmassa. (Lähde HS 23.10)

Digiverotuksen lisäksi hidastavana tekijänä on eri valtioiden tapa käsitellä digidataa. Valtiot ovat vielä eri tasoilla digimaailmassa. Toiset ovat ottaneet sen käyttöön mahdollisimman tehokkaasti ja vievät tätä eteenpäin kaikilla sektoreilla. Suomi esimerkiksi kuuluu tähän ryhmään.

Sitten on maita, jotka haluavat valvoa, mitä tietoa kansalaiset voivat digimaailmassa käyttää. Heillä on tiukat rajat myös digivirralle. Näitä maita ovat tiedotusvälineistä saadun tiedon mukaan ainakin Venäjä, Kiina ja Pohjois-Korea.

Kolmantena ryhmänä on maat, jotka eivät vielä ole infransa kehityksen osalta sillä tasolla, että digimaailma olisi käytettävissä muun maailman tavoin. Näitä maita on oletettavasti ainakin Afrikan mantereella.

Kohti haasteita digitalisoinnin matkamme käy

Digimarkkinat ovat isot ja mahdollistavat uuden liiketoiminnan syntymisen sekä nykyisten liiketoimintojen innovoinnin digitaalisempaan muotoon. Jos aikoinaan teollisen toiminnan koneellistaminen oli mullistavaa, on digitalisointi ja robotiikan lisääntyminen kaikilla aloilla yhtä mullistavaa yhteiskunnan ja maailman liiketoiminnan näkökulmasta. Melkeinpä mitä vaan voidaan digitalisoida. Jopa vanhusten kanssa seurustelua ja liikuntatuokioita vetää robotti. Ei kai kukaan tätä olisi uskonut tapahtuvaksi kymmenen vuotta sitten.

Monella alalla digitalisointi on osoittautunut erittäin hyväksi asiaksi, ja sitä kautta kuluttajat ovat saaneet arkeensa paljon helpottavia asioita.

Haasteita on kuitenkin vielä edessä. On joukko ihmisiä, jotka eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita, ja heidän auttamisekseen on tehtävä paljon töitä. Palvelu saatetaan tehdä ensin ja sitten huomataan, ettei se ehkä käykään kaikille. Ollaan jo suunnitteluvaiheessa liian myöhään liikkeellä. Esimerkiksi Kanta.fi -palvelu, josta löytyvät lääkärikäyntitiedot ja reseptit, on suunniteltu käytettäväksi pankki- tai mobiilitunnuksilla. Alaikäisten vanhemmilla on oikeus nähdä lastensa asiat, mutta jos olet täysi-ikäinen edunvalvottava ja sinulle ei voi antaa mobiilitunnuksia, et pysty valtuuttamaan toista katsomaan asioitasi. Et siis pääse ohjelmaan katsomaan omia tietojasi millään tavalla.

Toivottavasti myös yritysten liiketoiminnan digitalisaation kehittäjät heräisivät ymmärtämään vielä edessä olevia ongelmia myös pienempien ryhmien osalta, jotta meille ei syntyisi uutta luokkaa, joka jää yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle.

Digitaalisen liiketoiminnan strategia

Yrityksellä on muutamia eri vaihtoehtoja hyödyntää digitaalisia teknologioita liiketoimintansa kehittämisessä.

Yksi niistä on nykyisen liiketoiminnan säilyttäminen, missä siirrytään tarjoamaan verkkopalveluita olemassa olevan liiketoiminnan lisäksi, mutta ydinliiketoiminta pysyy ennallaan.

Toiseksi yritys voi haluta kasvaa ja lisätä asiakasmäärää digitaalisen liiketoiminnan avulla. Tällöin yrityksen on otettava käyttöön työkaluja liittyen asiakkuuksien hallintaan tai vaikkapa pilvipalvelut tehostamaan yrityksen sisäisiä toimintoja.

Kolmantena esimerkkinä täysin uudet digitaaliset liiketoimintakokonaisuudet, mitkä yritys voisi integroida olemassa olevaan liiketoimintamalliin. Tämä vaatii innovointia ja luovia kokeiluja uusien prosessien synnyttämisessä. Yrityksen on mahdollista verkostoitumalla toisten jo digitaalista liiketoimintaa harjoittavien yritysten kanssa hankkia synergiaetuja omaan toimintaansa.

Tavoite ja suunta ovat tärkeitä, koska erilaisia uusia teknologioita ja tuotteita on paljon. Organisaatio hassaa helposti resurssinsa turhaan, jos erilaisia ratkaisuja lähdetään kokeilemaan ilman selkeää käsitystä siitä, vievätkö ne kohti tavoitetta vai eivät.

(https://niklaswallenius.fi/digitalisaatio/nain-laaditaan-digistrategia/)

Kuvio 1. Lähde: Statista, 2019, https://www-statista-com.ezproxy.haaga-helia.fi/statistics/881848/digitalization-state-in-smes-in-finland/

Ohessa PK-yritysten digitaalisuuden tilaa selvittäneen kyselyn tulokset. Suurin osa vastaajista kokee digitalisaation parantaneen yrityksensä tilaus- ja toimitusketjua, tuotantoa ja käyttäjäkokemusta. Esineiden internetin, massadatan ja analytiikan hyödyntäminen on kuitenkin harvinaista, joten hyödyntämätöntä potentiaalia on vielä olemassa. Mitä enemmän analysoitavaa dataa yrityksillä on päätöstensä tueksi, sitä todennäköisemmin toivottu strateginen päämäärä olisi mahdollista saavuttaa.

 Kirjoittajat: Sari Björkenheim, Antti Pynttäri, Tuire Parkkonen, Samu Skinnari, Hanna Ainali

[teppo47]

Digitaalinen tulevaisuus

Yleiskatsaus

Videoissa jotka katsoin käytettiin teknologiaa, joita tullaan mahdollisesti käyttämään lähitulevaisuudessa. Tuotteet ja palvelut ensimmäisessä videossa olivat (AR) eli augmented reality ohjelmia ja sovelluksia. Toisella videolla esiteltiin digitaalista analysointia sekä digitaalisuuden käyttöä visualisointeihin kosketuksien avulla. Tällä lyhyellä videolla kaikki tuntui olevan digitaalisessa muodossa kuten lehdet ja kynät. Mielestäni molemmilla videoilla annettiin semmoinen kuva teknologiasta, että se tulee helpottamaan ihmisten elämää suunnattomasti tulevaisuudessa.

Teknologian rooli yhteiskunnassa

Teknologian rooli nyky-yhteiskunnassa on todella suuri ja sen merkitys kasvaa koko ajan. Entistä nuoremmat sekä vanhemmat käyttävät teknologiaa joka päivä jopa arkisissa asioissa. Teknologia kehittyy ja samaan aikaan hinnat suhteellisesti pienenevät (samaa teknologiaa saa huomenna halvemmalla) ja tämän myötä ihmisillä on varaa ostaa sekä käyttää enemmän teknologiaa.

Pitää myös muistaa se, että nyky yhteiskunnassa teknologia on jo jopa melkein pakollista, kuten pankkiasioiden hoitaminen on siirtynyt lähes kokonaan nettiin ja toimistoaikoja on lyhennetty, joten ne asiat on helpompi ja nopeampi hoitaa joko kännykältä tai tietokoneelta.

Teknologia on kuitenkin auttanut paljon ihmisiä asioissa kuten tällä hetkellä maailmalla vallitseva pandemia Korona. Teknologia mahdollistaa monia asioita kuten ihmisten työskenteyn kotoa käsin, tietojen kerääminen ja tiedottaminen asioista on nopeampaa sekä bakteerien leviämistä voidaan estää esim maksamalla ostokset lähimaksulla kaupassa.  Nopea tiedonkeräys esim. Koronassa aiheuttaa epävarmaa tiedonvälitystä, koska dataa ei ehditä validoida tarpeeksi nopeasti ennen julkisuutta (Koronan epäluotettavat luvut tai vaihtelevat mielipiteet tuloksista).

Tulevaisuuden näkymät

Digitalisaation kehittyminen jakaa varmasti ihmiset kahteen osaan toiset niihin, jotka pitävät sitä positiivisena ja toiset negatiivisena. Digitalisaatio ja tekniikan kehittyminen tulee tulevaisuudessa lähes varmastikkin helpottamaan sekä tekemään ihmisten arkipäiväistä turvallisempaa kuten kaupassakäyntiä, töiden tekemistä ja autolla ajamista. Digitalisaation ja tekniikan kehittämisellä on kuitenkin negatiivisiakin puolia kuten sodassa käytettävä teknologia. Muun muassa kuuluisa Elon Musk varoittaa, että tekoäly voi jopa olla  vaarallisempaa kuin ydinaseet. Lisää aiheesta: https://www.businessinsider.com/elon-musk-ai-more-dangerous-than-nuclear-weapons-sxsw-2018-3?r=US&IR=T-. Työpaikatkin alkavat vähentyä ihmisiltä sitä myöten kun ‘’robotit’’ alkavat hoitaa ihmistet työt. Tämän seuraksena työttömyyskin tulee kasvamaan hyvin todennäköisesti. Hyvänä esimerkkinä jo nyt on havaittavissa kaupoissa käytettävät itsepalvelukassat.

[digivallki]

Silikonit: EU: n digitaalisen innovoinnin asialistan toteuttaminen

Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: he, jotka pitävät tekniikkaa itsestäänselvyytenä, ja ihmiset, jotka ovat yllättyneitä siitä, kuinka pitkälle olemme viime vuosina menneet. Minulle digitaalisen innovoinnin etenemisvauhti viimeisen vuosikymmenen aikana on yksinkertaisesti vaikuttavaa. Digitaalitalous on kasvanut 12 prosentilla viime vuoteen verrattuna Euroopassa viime aikoihin. Se kattaa kaikki elämämme näkökohdat - televiestinnästä ja pankkitoiminnasta terveydenhuoltoon ja autoihin. Laitteemme ovat aina pienempiä, tyylikkäitä ja nopeampia, ja tekniikat, kuten akut, LEDit ja puolijohteet, ovat mullistavia aloja, joita emme koskaan kuvitelleet. Elämme mahdollisuuksien aikakaudella. EU on heräämässä haasteelle ja kilpailulle neljästä teollisen vallankumouksen edessä, joka kohdistuu uuteen teollisuuspoliittiseen strategiaansa, tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusohjelmiin, kuten Horisontti 2020, ja lukemattomien aloitteiden syntyyn EU: n innovaatioiden etusijalle asettamiseksi. EU on samoin kuin äskettäinen EU Battery Alliance -aloite. Ensi kuussa järjestettävissä Euroopan teollisuuspäivissä keskitytään innovaatioihin ja tekniikkaan kasvupollarina. "Valmistettu Euroopassa" -konseptin ohjaamana tulevat EU: n poliittiset ehdotukset edistävät varmasti eurooppalaista innovaatiota. Euroopan jatkuva osallistuminen globaaliin teknologiakilpailuun vaatii vahvan tuotantoketjun. Upea idea ei voi toteutua ilman suurta toteutusta. Toimimalla “kulissien takana” innovaatioiden toimittamiseksi markkinoille, silikonit ovat tarjonneet ratkaisuja joihinkin innovatiivisen tekniikan suurimpiin haasteisiin: miten estät ylikuumenemisen? Kuinka voimme suojata elektroniset komponentit korroosiolta? Kuinka voimme suojata akkuja sähköhallan tai tulipalon varalta - ja miten voimme säätää akkujen lämpötiloja siirtyessäsi suuriin sovelluksiin, kuten sähköajoneuvoihin? Ainutlaatuinen ominaisuuskokonaisuus on mahdollistanut silikonien käytön vuodesta 1960 lähtien korjaamaan monia teknisiä päänsärkyjä kannustaen uusia innovaatioita. Silikonit ovat vakaita laajalla lämpötila-alueella, mikä tarkoittaa, että ne voivat jakaa lämpöä tehokkaasti yhä kompakteiksi ja tehokkaimpiin komponentteihin, mikä tekee sähkötuotteista luotettavampia - perustaedellytys elektronisten sirujen ja puolijohteiden käyttöön teollisuusmoottoreissa, veturit ja virtalähteet, jotka vaativat korkeajännitekytkimiä. Silikoni kestää tämän korkean jännitteen ja se voi tarjota erinomaisen sähköeristyksen, joka on välttämätöntä puolijohteille, matkapuhelimille, tukiasemien satelliiteille ja tutkaille tai optisen kuidun suojaamiseksi televiestinnän alalla. Silikonit antavat elektroniikalle kykyä absorboimaan tärinää ja iskuja, mikä on olennainen ominaisuus kuljetusturvallisuudelle - etenkin kun siirrymme yhä enemmän autonomisiin ajoneuvoihin. Silikonit muodostavat ilmatiiviit tiivisteet, jotka suojaavat laitteita pölyltä ja muilta epäpuhtauksilta ja ovat kestäviä ultravioletti-, otsoni- ja kosteussäteille tarjoamalla paremman valon suorituskyvyn, tuotteen käyttöiän ja suojan elementeiltä. LED-laitteissa puhtaita salikonigeelejä ja elastomeerejä käytetään yksittäisten diodien käärimiseen sovelluksissa, kuten ilmailunäytön valaistus, teollisuusautojen valaisimet, raide- ja tienvalaistusjärjestelmät, lava- ja teatterivalaisimet. Siksi silikonit ovat luonnollisia kumppaneita digitaaliteknologialle ja innovaatiolle. Teollisuuden luvut vuodelta 2015 osoittavat, että Eurooppa on myynyt sähkömarkkinoilla yhteensä 35 000 tonnia silikonia, arvoltaan 600 miljoonaa euroa, ja teollisuus työllistää 1,7 miljoonaa ihmistä kaikkialla Euroopassa. Kun EU nostaa kotitekniikan tasoa, silikonit tarjoavat edelleen tukea, joka tekee innovaatioista toimivia ja parempia. Minulle tekninen kehitys on aina hätkähdyttävää, kun otetaan huomioon yksinkertainen tosiasia, että innovaatio pyrkii hajottamaan ajattelemattoman. Pii-tekniikalla on suuri mahdollisuus, jos joku on ajatellut sitä, se saattaa olla mahdollista.

[emmaemiliamaria-blog]

Somettava Suomi

Tiesitkö, että Suomessa ollaan kehittämässä tekoälyyn perustuvaa palvelua, joka pyrkii ennakoimaan ihmisten tarpeet ja ohjaamaan heidät ennakoivasti erilaisten palveluiden piiriin? Entä tiesitkö siitä, miten julkishallinnon organisaatiot ovat rahoittaneet tietoaltaiksi kutsuttujen menetelmien kehitystä, jotta eri järjestelmissä olevaa tietoa saataisiin integroitua paremmin kaikkien hyödyksi? Samaan aikaan monikanavaisuus ja digitaaliset palvelut valtaavat alaa asiakaspalvelualoilla. Digitalisaatio vyöryy eteenpäin taustalla muuttaen pikkuhiljaa yhteiskunnan palvelurakenteita ja tapaa viestiä kansalaisten kanssa.

Photo by Helloquence on Unsplash

Yllä olevat tiedot ovat peräisin suomidigistä. Se on palvelu, joka tarjoaa tietoa, kokemuksia ja työvälineitä julkisen sektorin digitalisaation työntekijöille ja julkisten palveluiden kehittäjille. Sen tarkoituksena on tukea digitalisten ratkaisujen ja teknologioiden hyödyntämistä. Samalla se kokoaa ja jakaa tietoa käyttäjien kesken. Tarve digitaalisten palveluiden kehittämiselle on monella taholla jo kauan sitten havaittu tarve, ja vauhti sen kuin kiihtyy. Kehitystä vauhdittamaan on asetettu jopa lakeja; laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta edellyttää, että viranomaisen on tarjottava jokaiselle mahdollisuus toimittaa asiointitarpeeseensa liittyvät sähköiset viestit ja asiakirjat käyttäen digitaalisia palveluita tai muita sähköisiä tiedonsiirtomenetelmiä.

Yksi suomidigin esiin nostama palvelu on Suomi.fi, joka toimii viranomaisviestinnän kanavana suoraan kansalaisille. Paperipostin sijaan viralliset päätökset, veroasiat ja monet muut hoituvat digitaalisen kanavan kautta. Palvelun on tarkoitus mahdollistaa nopea ja tietoturvallinen tapa välittää tärkeää viranomaistietoa. Viimeisimpänä myös TE-palvelut on integroitu Suomi.fi- palveluun. Paperipostia ei kovin monesta lähteestä kannata enää odotella.

Kelkassa vai kelkasta ulkona?

Nykyään tuntuu siltä, että muita vaihtoehtoja ei ole kuin lasketella mukana digitalisaation kelkassa. Monia asioita on lähes mahdotonta hoitaa ilman digitaalisia kanavia, aina laskujen maksusta lähtien. Pelkkää positiivista digitalisaatio ei kuitenkaan aina mukanaan tuo. Se vaatii ihmisiltä kykyä sopeutua ja omaksua uusia toimintatapoja. Varsinkin iäkkäämmille tämä voi monesti olla haaste. Oleellista on myös se, että läheskään aina digitaaliset transformaatiot eivät mene kerrasta putkeen. Kansainvälisten tutkimusten mukaan jopa 84% digitaalisista transformaatioista epäonnistuu. Kaikki ei menekään niin kuin pitää, tai ihmiset eivät otakaan palvelua omakseen. Palvelujen digitaalisessa transformaatiossa onkin oleellista huomioida myös niiden käytännöllisyys ja käyttöönoton helppous; pelkkä digitalisointi ei välttämättä johda parempaan palvelurakenteeseen.

Ollaan siis uteliaita, mutta myös käytännönläheisiä kehittäessämme uusia digitaalisia palveluita.

[jennikarantanen]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

14.10.2019

Yksikään yritys ei voi nykypäivänä sulkea pois digitalisaation vaikutusta liiketoimintaan. Sen vuoksi onkin tärkeää hahmottaa, mitä kaikkea digitaalisuus voi yritykselle tarjota ja mahdollistaa ja millaisia ratkaisuja on tarkoituksenmukaista toteuttaa.

Digitaalinen liiketoiminta voi tarkoittaa eri yrityksille eri asioita toimialasta ja liikeideasta riippuen. Joillekin se voi olla teknisempää lähestymiskulmaa tekoälyä, robotisaatiota ja virtuaalitodellisuutta hyödyntäen, joillekin taas asiakaspalveluprosessin automatisointia ja tätä myöten ajan säästöä.

Digitaalinen liiketoiminta käsitteenä ei ole kenenkään ulkopuolisen määriteltävissä tai rajattavissa, sillä vain yritys itse voi määrittää miten sitä toteutetaan.

Mitä digitaaliseen liiketoimintaan sisältyy?

Digitaaliseen liiketoimintaan sisältyy kaikki sellaiset digitaalisuutta hyödyntävät ratkaisut, jotka tuottavat yritykselle liikevaihtoa ja/tai lisäarvoa. Näitä ovat esimerkiksi:

- Yrityksen digitaaliset kanavat - Verkkopalvelut, kuten yrityksen verkkosivut, blogi - Verkkokauppa ja muut digitaaliset ansaintamallit, bitcoinit ja kryptovaluutta - Digimarkkinointi ja sisältömarkkinointi, inbound - Datan hyödyntäminen, esimerkiksi analytiikka päätöksenteon taustalla - Sosiaalinen media ja mobiilipalvelut, esimerkiksi yrityksen mobiilisovellus - Tekoäly ja koneoppiminen, esimerkiksi älykkäät ja hybridi chatbotit ja muut uudet innovaatiot

Nykyinen yksittäisten digitaalisten alustojen hyödyntäminen tulee laajenemaan ja käsittämään tulevaisuudessa kokonaisia digitaalisia ekosysteemejä. Tällöin korostuu entisestään kyky analysoida dataa ja yhdistää ymmärrys datasta osaksi parempaa asiakaskokemusta.

Kuka sitä tekee ja kenelle?

Digitaalinen liiketoiminta voi näyttäytyä yrityksen toiminnassa sekä B2B-, että B2C – sektorilla. Erityisen vahvasti erilaiset digitaaliset ratkaisut näkyvät asiakasrajapinnassa. Yrityksillä voi olla myös paljon haasteita digitaalisten ratkaisuiden toteuttamisessa koska se vaatii erikoisosaamista ja digitaalisuuden syvempää ymmärrystä. Tässä korostuukin yrityksen työntekijöiden digiosaaminen ja kyky erottaa liiketoiminnalle tärkeät digiratkaisut.

Kuinka digitaalinen liiketoiminta vaikuttaa yrityksen menestykseen?

Selvää on, että jotkin yritykset ovat digitaalisen liiketoiminnan trendsettereitä ja toiset vasta omaksuvat käsitettä. Varmaksi voitaneen sanoa, että ilman minkäänlaista digitaalista kehitystä yrityksen liiketoiminta tuskin tulee menestymään. Oleellista on kuitenkin kehittää liiketoimintaa asiakkaan tarve edellä. Jos kehitteillä oleva digitaalinen ratkaisu ei palvele yrityksen asiakkaita, mikä sen funktio on?

Digitaalista liiketoimintaa voi käsitellä myös asiakasrajapinnan ulkopuolella. Esimerkiksi laskutuksen digitalisointi mahdollistaa paremman keskittymisen ydinliiketoimintaan. Usein digitaalisuus tarkoittaakin yrityksissä jo olemassa olevan liiketoiminnan rinnalle tuotavia uusia ratkaisuja, palveluita tai kehitystyötä.

Digitalisaatio ja globalisaatio

Digitalisaatiolla ja globalisaatiolla on vahva yhteys ja tämä näkyy mm. kilpailutilanteessa. Suuret globaalit toimijat kuten Alibaba tai Amazon näyttävät mihin digitalisaatiolla on mahdollisuus pyrkiä. Toisaalta tämä voi aiheuttaa epärealistisia odotuksia kuluttajille kotimaan markkinoilla ja painetta siellä toimiville yrityksille.

Samalla haastetaan perinteisiä toimintamalleja, kuten kivijalkamyymälöitä. Digitalisaation aikakaudella palveluiden saanti tulee olla helppoa, nopeaa, räätälöityä ja saatavilla 24/7/365. Digitalisaatio tuottaa parhaimmillaan ylivoimaista lisäarvoa asiakkaille ja globalisaatio näyttää suuntaa sekä tarjoaa uusia mahdollisuuksia.

Digitaalinen liiketoiminta omassa arjessani

Digitaalinen liiketoiminta näyttäytyy omassa arjessani päivittäin. Pankkiasiat, kirjojen ja lehtien lukeminen, ostosten teko, ravintolavaraukset ja jopa päiväkodin viestintä tapahtuu digitaalisten alustojen kautta. Työssäni markkinointipäällikkönä seuraan hyvin läheltä digitalisaation vaikutuksia ja olen vahvasti kiinnostunut uusista digiratkaisuista ja tuulista. Tällä hetkellä olen erityisen kiinnostunut tekoälystä ja digimarkkinoinnin mahdollisuuksista.

[mariajaatinen]

Yrityksen digitaaliset kanavat

Nykyisin yrityksellä on useita mahdollisuuksia tehdä markkinointiaan. Emme elä enää aikaa, jossa lehti- ja tienvarsimainokset olivat tehokkain, ja ainoa, keino markkinoida. Yrityksen digitaaliset kanavat voidaan jakaa omiin, ostettuihin ja ansaittuihin kanaviin. Tässä blogitekstissä syvennyn niihin artikkelin pohjalta ja selvitän, mitä ne oikein tarkoittavat ja kuinka niiden tehoa voidaan mitata.

Omat kanavat

Omia kanavia ovat ne, jotka yritys on itse perustanut ja joita ne itse hallinnoi. Näitä ovat usein eri sosiaalisen median kanavat, kuten YouTube, Facebook ja yrityksen verkkosivut. Omissa kanavissa peruskäyttö on usein ilmaista. Omat kanavat eivät useinkaan riitä yrityksen markkinoinniksi, vaan ne tarvitsevat tueksi ostettuja sekä ansaittuja kanavia.

Ostetut kanavat

Ostettuja kanavia ovat ne, joista yritys maksaa kolmannelle osapuolelle. Näitä ovat esimerkiksi sponsorisuhteet ja muilla maksullisilla kanavilla mainostaminen.

Ansaitut kanavat

Ansaitut kanavat tarkoittavat markkinointia, jota esimerkiksi asiakkaat ja lehdistö vapaaehtoisesti antavat yritykselle. Ansaitut mediat ovat siis myös ilmaisia ja tässä yhteydessä markkinoinnin sisältöön ei juurikaan pysty vaikuttamaan, kun jokainen puhuu omasta kokemuksestaan, joka voi olla positiivinen tai negatiivinen.

Markkinoinnista tehokasta yhdistelemällä eri kanavia

Tehokkainta markkinointia yritys saa, kun se yhdistelee eri kanavia keskenään. Mikään kanava ei yksinään riitä saavuttamaan tarpeeksi suurta yleisöä ollakseen tehokas. Yrityksen kannattaa yhdistellä vähintään kahta kanavaa. Tehokas tapa markkinoida artikkelin mukaan voisi olla esimerkiksi vastaava; yritys kirjoittaa blogitekstin, jonka jakaa sen jälkeen Facebook -sivulleen. Jotta yritys tavoittaisi vielä suuremman määrän ihmisiä, sen kannattaisi maksaa ja nostaa postaus niin sanotuksi sponsoroiduksi postaukseksi. Tällöin käytössä olisi sekä omat että ostetut kanavat.

Mainokseen luotettavuutta tutulla mainoskasvolla

Minusta tuntuu, että nykyisin sosiaalisen median markkinointi on suuressa arvossa. Oli kyseessä sitten omat kanavat tai jollekin vaikuttajalle maksaminen mainostamisesta hänen sosiaalisen median kanavissa. Koen, että mainos tuntuu luotettavammalle, kun joku julkisuudesta tuttu antaa kasvonsa mainokselle. Markkinoinnissa liikkuu kuitenkin isot rahat, joten vaikka joku suosittelisi tuotetta, se ei aina tarkoita, että mainostaja seisoisi sen takana. Mitä itse ajattelet, tuntuuko mainos luotettavammalta, jos sitä on mainostamassa joku itsellesi tuttu henkilö?

[timspaljakka]

Tulevaisuuden maksutavat

Historian havinaa

Muistan hyvin vielä, kun äitini kirjoitti shekin ruokakaupassamme käytyä. Elettiin 80-lukua Lappeenrannassa ja samaan aikaan luotto- ja pankkikortit yleistyvät Suomessa. Käteisen, shekkivihkon ja maksukorttien myötä ollaan tultu tähän päivään 80-luvulta. Shekkivihkoa ei enää ole ja markka on valuuttana vaihtunut euroon.

Maksukortit ovat kyllä käytössä, mutta niiden käyttäminen on muuttunut. Enää ei tarvitse mankeloida korttia kuittihöylällä, vaan kortissa olevan sirun avulla onnistuu maksaminen syöttämällä pin-koodin tai lähimaksulla näyttämällä maksukorttia lukijaan. Kätevää eikö vain? Käteistä ei välttämättä enää tarvitse, kun noin helposti onnistuu maksaminen kortilla. Mutta entäpä, kun maksaminen hoituukin älypuhelimella...

Miten minä maksan..

Ostoksia tehdessäni käytän pankki- tai luottokorttia, Mobile Pay-appia ja käteistä sekä mm. laskujen maksamiseen verkkopankkia, josta minulla on myös mobiiliappi puhelimessani. Ruokakaupassa pienemmät ostokset maksan helposti lähimaksulla, joka minusta on kätevä ja nopea tapa hoitaa ostokset. Välillä lähimaksu ei mene läpi, joten pin-koodi on silloin syötettävä. Sitäkään ei haluaisi enää tehdä. Työpaikallani meillä on mahdollisuus ostaa evästä iltapäivällä ja niden maksaminen hoituu kätevästi Mobile Paylla ja qr-koodin lukemisella.

Tulevaisuudessa maksaminen voi muuttua. Sen tulevaisuus riippuu siitä, miten nopeasti teknologia kehittyy ja kuinka yhteiskuntamme omaksuu uudet maksutavat. Vaihtoehtoina maksamisen tulevaisuudessa voi olla Suomen Rahapajan mukaan neljä mahdollista tulevaisuudenkuvaa.

Alustapalveluiden aikakausi

Tässä tulevaisuudenkuvassa teknologia on kehittynyt huimaa vauhtia ja omaksuminen on ollut ihmisten keskuudessa nopeaa. Isojen globaalien alustapalveluiden, kuten Googlen ja Facebookin tarjoamat maksutavat ovat helppoja ja vaivattomia, joita ihmiset ova valinneet. Maksaminen tapahtuu digitaalisesti.

En ole vielä itse käyttänyt Googlea tai Facebookia. Minulla on molempiin palveluihin hieman epäilevä asenne. Pysyykö tietoni turvassa ja säilyykö yksityisyyteni? Toki teen verkko-ostoksia netissä, joten voi olla, että joku päivä käytän.

M-euro

Huoli siitä, että mobiilimaksamisen alustojen kautta kerättyä tietoa käytetään väärin ajaa esimerkiksi kansallisvaltiot luomaan oman mobiilimaksamisen alustaa. Turvallisuuteen ja yksityisyyteen on panostettu sekä maksamista säännellään tarkemmin, joten omaksuminen voi olla hidasta. Tämä maksutapa kuulostaa melkoiselta byrokratialta minun mielestäni, mutta turvallisuus edellä on aina hyvä mennä.

Cash as savior protector

Miltä kuulostaisi palata takaisin markan käyttämiseen Suomessa? Valtiot saattavat nousta vastaan liian nopealle muutokselle maksamisessa ja pyrkivät pois rahaliitoista palaten omiin kansallisiin valuuttoihin. Tällaisella muutoksella olisi isoja hidastavia vaikutuksia kansainväliseen kaupankäyntiin aiheuttaen epävarmuutta. Yhteiskunnan vakauden horjuminen voi aiheuttaa tämän kaltaisia tilanteita.

Cryptoland

Yhteiskunnassa on epävakaus kasvanut eikä ihmiset enää luota valtioihin, ylikansallisiin instituutioihin ja alustapalveluihin. Digitaalisten yhteisöjen rooli alkaa korostumaan. Tämän myötä ihmiset valitsevat maksutavakseen kryptovaluutat, jotka ovat kehittyneet käyttäjäystävällisemmäksi. Näitä käytettäisiin luotettavuuden ja toimivuuden vuoksi.  Kryptovaluuttoja voi myös kutsua virtuaalivaluutoiksi. Kryptovaluutoista jokainen on varmaan kuullut Bitcoinista. Niin minäkin, mutta vielä minulla on hahmottelemista miten kryptovaluutta täysin toimii.

Miten maksamme tulevaisuudessa?

Olisi hyvä, jos meillä olisi monta erilaista maksutapaa. Jokaiselle sopivin tapa maksaa ostoksensa, jolloin yhteiskunta olisi vakaampi. Ihmiset kuitenkin haluavat maksaa tänä päivänä kaiken nopeammin. Mobiilimaksaminen tulee siis yleistymään. Uudet sukupolvet omaksuvat helpommin teknologian nopean kehittymisen. Maksaminen onnistuu monessa paikkaa eikä tarvitse lähteä esimerkiksi käymään pankkiautomaatilla nostamassa rahaa ostoksia varten ja ravintolalaskun jakaminen asiakkaiden kesken onnistuu kätevästi.

Voisin hyvin jatkaa nykyisellä menolla maksamisen suhteen. Silloin tällöin käteistä, mutta useammin kortilla hoitaisin maksut. Toki, jos saisi pankkien palvelumaksut pois maksamiseen liittyen, niin liputan kyllä uusien ilmaisten maksutapojen puolesta. Voi olla, että joku päivä maksamme kaikki vaikkapa kryptovaluutoilla. Toivottavasti ei kuitenkaan yhteiskunnan epävakauden takia. Siksi toivon useampaa turvallista maksutapaa, jossa yksityisyys on turvattu.

https://www.rahapaja.fi/suomen-rahapaja/blogi/miten-maksamme-vuonna-2030-nelja-pysaytyskuvaa-tulevaisuudesta/ 

https://www.maksuturva.fi/blogi/miten-maksamme-tulevaisuudessa 

[miikkasaarinen-blog]

Digitaalinen tulevaisuus

Digitaalisuus tulee mullistamaan työnteon tulevaisuudessa, se on sanomattakin selvää. Näemmekö toisia ihmisiä, työkavereita, asiakkaita enää kasvotusten, vai juttelemmeko vain virtuaalipalavereissa ja -tapaamisissa.

Dystopistinen tulevaisuus?

Lontoolainen suunnittelija Keiichi Matsuda kuvaa lyhyt elokuvassaan lisättyä todellisuutta työasemalla ja sitä, kuinka kasvava pakkomielle työn tuottavuus on työpaikoilla. Kilpailu algoritmeilla on tullut hallitsemaan yritystoimintaa ja vienyt ihmiset pois työpaikoilta. Kirjanpitäjä on näin ollen optimoinut työympäristönsä eleohjatulla lisätyllä todellisuudella hallitakseen kaikkia elämän osa-alueita. Tämän avulla hän voi päivystää asiakkailleen jatkuvasti. Paras tapa palvella asiakkaita on yhdistyä järjestelmään. ”Meidän täytyy uudelleen rakentaa yhteiskuntaamme radikaalimmalla tavalla, missä automaatiosta tulee hyötyä uhan sijasta,” suunnittelija sanoi. Hänen mukaansa työn ajatuksen on muututtava täysin elämämme aikana. Viime vuosien läpimurrot tekoälyssä ja automatisoinnissa voivat tasoittaa tietä joukkotyöttömyydelle seuraavan 10-15 vuoden aikana, jos suunta jatkuu.

Tulevaisuuden kuva on siis käännettävä ja päästettävä tältä osin irti pelkästä tuottavuuden ideologiasta. Älykkäämmällä työskentelyllä sen sijaan voisimme suorittaa työmme nopeammin ja vapauttaa aikaamme muihin asioihin. Tuottavuuden ideologia on siitä huolimatta osa elämäämme, pidämme siitä tai emme.

Älykäs työympäristö

Matsudan elokuvat kuvaavat lähitulevaisuuden todellisuutta, jota hallitsevat laajennetut rajapinnat. Puolestaan toisessa digitaalisessa tulevaisuudenvisiossa Microsoftin tuottavuuden tulevaisuudenvisio katsoo tulevaisuutta uudenlaisen teknologisten ratkaisujen kautta työpaikalla. Älyratkaisut ilmestyvät joka paikkaan, pöydät, taulut, seinät, tietokoneet ja lehtiöt toimivat kosketuksella, musteella, eleellä, äänellä ja katseella. 3D-hologrammit lisäävät näkemystä työkaluista ja ympäristöstä luomalla sekoitetun todellisuuden. Työskentely voi olla täynnä elävää tietoa ja vuorovaikutteista sisältöä. Työpaikalla puhelu siirtyy korvanapeista seinälle, yhä rikkaampaan vuorovaikutusmuotoon, jossa digitaaliset avustajat täydentävät keskustelua visuaalisesti merkityksellisillä tiedoilla. Työpaikalla liitutaulu tunnistaa tiimin heidän tullessaan tilaan ja he voivat täyttää huoneen projektillaan. Kosketusnäytöltä toiselle siirtyvät tiedostot tarjoavat interaktiivisen työpinnan kokouksille.

Enemmän vai vähemmän

Molemmat tulevaisuuden visiot ovat pelottavan lähellä. Jos vertailisin näitä visioita, niin valitsisin jälkimmäisen työnteonmallin. Järjestelmään liittyminen veisi meidät liian kauas oikeasta ympäristöstä ja elämästä. Ehkä tarvitsemme oikeaa todellisuutta lisättyä todellisuutta enemmän. Teknologian rooli tulee kuitenkin vain kasvamaan kehittyneissä yhteiskunnissa. Siinä on varmasti paljon positiivista ja nimenomaan tuottavuutta tehostavaa vaikutusta monin paikoin. Liika lisätty todellisuus taas voi viedä ihmisten vuorovaikutuksen kauas normaalista ja vähentää oikeaa sosiaalista vuorovaikutusta ja sosiaalisia tilanteita. Tekniikka ”tilaa” kaiken luoksemme ja vähentää liikkumisen tärkeyttä. Aivot joutuvat valtavalle ärsytykselle ja siitä tilasta poistuminen voi olla hankalaa. Älylaitteiden määrän kasvu ympärillämme myös herättää kysymyksiä ja ongelmia. Kysymys kuuluukin, mitä tapahtuu, kun järjestelmät kaatuvat tai suojaukset pettävät.

Uutta ja mielenkiintoista on siis luvassa digitaalisessa tulevaisuudessa, hyvässä ja pahassa. ”May the Force be with you.”

https://www.dezeen.com/2019/01/17/merger-keiichi-matsuda-future-workplace-augmented-reality-video/

https://www.youtube.com/watch?v=elYb4m9dRA8&feature=youtu.be

[naksus-blog1]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Nyt pysähdyn miettimään mitä digitaalinen liiketoiminta oikeastaan on. Onko se minulle “selvää kuin kaura”. Digitaalisessa liiketoiminnassa yrityksen tulee hallita mielestäni kaksi aluetta hyvin ja ne ovat digitaalinen liiketoiminta ja liiketoimintaympäristö. 

Kuva: Antti Pietilän blogista

Digitaalinen liiketoiminta on avannut ovensa usealle yritykselle maailmanlaajuisesti. Pienet yritykset, ketkä olisivat mahdollisesti sulkeneet ovensa hyvin nopeasti, ovat digitaalisuutensa ansiosta mahdollistaneet sen, että heidät tunnetaan maailmanlaajuisesti helpommin. Antti Pietilä sanookin omassa blogissaan hienosti: 

Digitaalinen liiketoiminta on globaalia liiketoimintaa. 

Pidän tästä lauseesta paljon. Se kertoo ja kiteyttää sen mitä yrityksien tulisi heti ensimmäisenä ajatella luodessaan itseään ja olemustaan. Globaali liiketoiminta taas edellyttää sen että yritys on valmis satsaamaan panoksia digitaalisuuteen, sosiaaliseen mediaan, prosesseihin, omaan osaamiseensa ja osaamisensa/tuotteensa esiin tuomiseen.  

Digitaalinen murros

Antti Kurvinen Accenturelta sanoi vuonna 2014: 

Digitaalisuuden valtava murros vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan, kaikkiin toimialoihin, yrityksiin, arvoketjuihin ja prosesseihin. Vaikutus on erilainen ”itsestään selvästi digitaalisilla” toimialoilla verrattuna kone- ja laitevalmistajiin, prosessiteollisuuteen tai julkishallintoon.

Nykypäivänä oletetaan että jokainen yritys on hyvin hereillä digitaalisuutensa kanssa. Kaikki tulee oleva saatavilla digitaalisesti, käyttöohjeistä lähtien, niin autoista - paistinpannuun. 

Digitaalisen murroksen haasteet ovat nousseen hyvin vahvasti esiin vaikkapa vuonna 2014 ja silti vieläkin vuonna 2019 puhutaan digitaalisuuden haasteista. Tästä voi päätellä sen, että digitaalisuus muuttaa muotoaan kokoajan ja yrityksien on pysyttävä muutoksen perässä. Liiketoiminta muuttaa muotoaan, kaikki pitää olla digitaalisesti saatavilla entistä helpommin, nopeammin ja paremmin, vaikka juuri nyt tuntuu siltä että “kaikkihan on tässä saatavilla”. Uskallan silti hyvin mielen todeta, että koskaan tässä maailmassa ei tulla olemaan valmiita. Mikään yritys ei voi  sanoa, että meidän digitaalinen liiketoiminta on nyt valmis, mitään ei tarvitse enää kehittää. Tuon lauseen sanoessaan, yritys on jäänyt jo jälkeen ja muiden digitaalinen liiketoiminta on mennyt heistä ohi. 

Kuva: synerise.com

Tästä me markkinoinnin ihmiset aina jaksamme heittää toisillemme vitsiä.. 

Say digital transformation one more time.. 

Vaikka se onkin niin kulunut lause, se pitää silti paikkaansa digital transformation never ends - digitaalinen maailma, ei koskaan lopeta muuttamasta muotoaan. Aina tulee seuraava sukupolvi, jotka ketkä keksivät uuden digitaalisen muodon ja konseptin millä yritys toimii ja mitä se tarjoaa. Ja tottakai jossain vaiheessa varmasti digitaalinen liiketoiminta toistaa itseään, mutta siihen menee sen verran aikaa, että siinä vaiheessa tämä 2019 vuoden digitaalinen liiketoimintamalli  tuntuu taas uudelta ja toimivalta. 

Oletko sinä koskaan ajatellut sitä, että ehkä seuraava digitaalisuus onkin se että myydään ihmisille sitä, millaista olikin ennen kuin kaikki oli saatavilla digitaalisesti? 

Nyt pitää poistua tästä bittien avaruudesta ja palata oikeaan elämään.. eli tekemään ruokaa perheelle. :) 

-Naksutellaan taas-

Linkit: 

https://synerise.com/blog/Synerise-Forecast:-Technology-Trends-to-Watch-in--1721

http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/32-miksi-globaali-kasvu-on-niin-suuri-haaste-uudelle-suomalaiselle-liiketoiminnalle

https://www.slideshare.net/antpie/digitaalinen-liiketoiminta-on-globaalia-liiketoimintaa-pietila-2632015-tuotevayla

https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/accenturen-blogi/kaikki-liiketoiminta-on-digitaalista-mita-sitten/a516dd76-dcda-322e-be6f-5465a93ebb25

[viprii]

Inbound-markkinointi

Kautta aikojen on ollut tärkeää markkinoida tuotteita kuluttajille. Aiemmin markkinoinnin ammattilaiset ovat käyttäneet perinteisiä markkinoinnin keinoja mainostaakseen tuotettaan ja saadakseen brändinsä tunnetuksi. Digitalisaatio on kuitenkin saanut aikaan sen, että markkinoijat ovat joutuneet keksimään uusia keinoja tavoittaakseen kohderyhmänsä.

Inbound-markkinoinnista puhutaan nykyään paljon ja yhä useampi on kuullut kyseisen termin markkinoinnista puhuttaessa. Otin selvää mitä tämä inbound-markkinointi sitten on ja miksi se on yhä useamman yrityksen digitaalisen markkinoinnin lähtökohta?

Pääajatuksena inbound-markkinoinnissa on asiakkaan auttaminen kiinnostavan sisällön avulla. Tavoitteena on saada asiakas kiinnostumaan yrityksestä mielenkiintoisen sisällön kautta ja lähestymään yritystä omasta halustaan. Inbound-markkinointi on asiakaskeskeinen, jatkuva prosessi ja sitä on tehtävä pitkäjänteisesti. Tämä markkinoinnin muoto on paremmin kohdennettua ja vaatii taakseen perusteellisen pohjatyön tunnistaakseen ostajapersoonat. Esimerkkejä inbound-markkinoinnin keinoista ovat hakukoneoptimointi, sosiaalisen median hyödyntäminen, webinaarit sekä nettisivustojen ja blogien käyttö.

Sales Communicationsin verkkosivuilla annettiin inbound-markkinointia mielestäni hyvin kuvaava esimerkki: Kuluttaja harkitsee verkkokaupan perustamista ja haluaa lukea, mitä asioita on hyvä tietää etukäteen. Googlen kautta hän törmää aihetta käsittelevään blogikirjoitukseen ja päätyy samalla yrityksen sivuille. Luettuaan tekstin kuluttaja huomaa, että samainen yritys tarjoaa myös verkkokaupan perustamiseen keskittyvää verkkokurssia. Koska hän on muutenkin harkinnut verkkokaupan perustamista ja sivuston sisältö on hyvää, kuluttaja ilmoittautuu kurssille. Näin yritys sai yhden blogikirjoituksen avulla uuden asiakkaan ratkaisemalla hänen ongelmansa.

Inbound-markkinoinnin vastakohta on outbound-markkinointi, mikä voidaan jopa mieltää aggressiivisemmaksi markkinoinniksi. Esimerkiksi perinteinen puhelinmyynti on outbound-markkinointia; markkinointia tehdään, olipa asiakas kiinnostunut tuotteesta/palvelusta tai ei. Muita outbound-markkinoinnille tyypillisiä keinoja ovat esimerkiksi TV- ja printtimainonta. Moni ihminen saattaa kokea nämä mainontakeinot ärsyttävinä ja etenkin kylmäsoitot voivat saada potentiaalisen asiakkaan ärsyyntymään, koska he eivät voi itse valita milloin on hyvä hetki olla markkinoinnin kohteena.

Uskon, että perinteisemmällä outbound-markkinoinnilla saadaan tuloksia aikaan nopeammin ja tehokkaammin mutta inbound-markkinointi taas saa aikaan sitoutuneempia ja pitkäkestoisempia asiakkuuksia. Inbound-markkinoinnista puhutaan digiajan ilmentymänä ja sitä se juurikin on. Perinteiset metodit saavat väistyä maailman kehittyessä ja muuttuessa.

Virpi

Lähteet:

https://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista

https://www.hakukonemestarit.fi/blogi/digitaalinen-markkinointi-vs-perinteinen-markkinointi/

https://www.salescommunications.fi/blog/inbound-markkinointi-esimerkki

[kiranblogi-blog]

Mitä olet oppinut digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä?

Moi lukjia!

Tänään tarkoituksena on pohtia sekä käydä läpi asioita, mitä olemme oppineet digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä. Kuten oppitunneilla kävimme läpi, liiketoimintaa voi kehittää monella eri tapaa. Tämän lisäksi olemme tutkineet erilaisia digitaalisen liiketoiminnan aiheita opintojaksolla, sekä tutkineet niitä erilaisten itse kirjoittamiemme blogien muodossa.

Miten käsityksenne digitaalisesta liiketoiminnasta on muuttunut?

Kurssin aikana olemme saaneet konkreettisemman kuvan siitä, mitä digitaalinen liiketoiminta oikeasti on. Muutama viikko takaperin, kun teimme aiheesta mindmapin, tuntui käsite hurjan laajalta ja epäselvältä. Pähkinänkuoressa se kuitenkin tarkoittaa yrityksen eri osa-alueiden hoitamista digitaalisesti. Oli se sitten some markkinointia, verkkokaupan pyörittämistä tai digitaalisen asiakaspolun seuraamista. Blogeja kirjoittaessa on ollut mielenkiintoista nähdä miten paljon taustatyötä ja tutkimuksia aiheeseen liittyy.

Digitaaliseen liiketoimintaan liittyviä tutkimuksia ja muita aineistoja lukiessa käsitys tästä liiketoiminnan muodosta on muuttunut merkittävästi. Tämän myötä monet siihen liittyvät toiminnot ja niiden käyttötarkoitukset ovat konkretisoituneet. Vaikka digitaalinen liiketoiminta tuntuu vieläkin erittäin laajalta käsitteeltä, on nyt helpompi ymmärtää siihen liittyviä toimintoja, sekä arvostaa niiden merkitystä liiketoiminnassa aivan uudella tavalla.  

Mitä uutta olette oppineet kurssin aikana?

Kurssilla kävimme läpi erityisesti sosiaalisen median asemaa markkinoinnissa ruohonjuuritasolla. Suurimmalle osalle ryhmästämme esimerkiksi Tumblr blogin käyttö oli täysin uutta ja oli erittäin mielenkiintoista perehtyä siihen tarkemmin.  

Kaikki meistä olivat lukeneet blogeja, mutta suurimmalla osalla aiempaa kokemusta blogin kirjoittamisesta ei ollut. Oli jännittävää oppia, kuinka arjessakin tutut snapchatit, instagramit, twitterit ja muut sosiaaliset mediat toimivat käytännössä myös markkinoinnin tukena.

Ennen kurssin alkua oli varmaankin kaikilla tiedossa, että Google on melkoisen suuri yritys, mutta kurssilla tutkailtujen aiheiden piirissä huomasi Googlen olevan kaikissa muodoissa digitaalisessa markkinoinnissa mukana jollain tavalla. Tässä on se hassua, että lukija, sinunkin näkymässä on varmaan tälläkin hetkellä googlen kautta tullutta mainontaa.

Summa summarum

Aiemmin, jos joku olisi kysynyt, että mitä digitaalinen liiketoiminta on, mieleen olisi tullut vain muutama esimerkki ja muutama kysymysmerkki. Digitaalista liiketoimintaa on paljon kuluttajien silmien ulottumattomissa, mutta jokainen meistä yllättyi, miten paljon sitä loppujen lopuksi on myös jokapäiväisessä elämässämme.  

Näemme sosiaalisen median kanavat uudessa valossa ja huomaamme varmasti toimivat markkinointitavat. Nyt myös Tumblr on päässyt uutena kanavana joukkoon. Verkkokaupoissa asioidessa osaamme analysoida omia asiakaspolkujamme ja yritysten onnistumista digitaalisessa liiketoiminnassaan. Oli kaiken kaikkiaan antoisa ja mielenkiintoinen jakso.

Iso kiitos teille lukijat ja pohtijat - jatkakaa digitaalisuuden pohdintaa!