e-rommcgary-blog

[e-rommcgary-blog]

TheRupsuSedän viimeinen tuleminen  - Ryhmän 4 top-5 suurinta paljastusta sekä mitä ryhmässä opittiin

Digitalisaation liiketoiminnan parissa on nyt vietetty kahdeksan tai jotain sinnepäin viikkoa. Kurssin aikana on vuodatettu verta, hikeä ja kyyneliä… No, eipä oikeastaan, mutta mielenterveys on ollut kovilla ja persehikeä on kyllä hieman esiintynyt kirjoittaessa blogeja. Joka tapauksessa on tämä ollut näiden koettelemusten arvoista.

Hyvä kuitenkin aluksi kertoa, että ryhmänä opimme paljon digitalisaatiosta tehdessämme projektityötä innovaatiosta Mazhr -sovellukselle. Mazhr on M2talent yrityksen omistama digitaalinen rekrytointialusta. Innovaation ideointiin liittyi paljon digitaalisia tekijöitä, joita me kävimme läpi

Mutta ne paljastukset… Ne ovat seuraavat:

1. Marokon aito kauhu oli blogeissa maan tasalla ja tunneilla pilvissä

Ryhmässämme Marokon aitona kauhuna tunnettu Prinssi Jamin “Jasmin” Chayef kertoi pyörivänsä tunneilla pääosin omissa maailmoissaan. Tumblerin “Blogjaminworld”- blogissa elettiin kuitenkin digitaalisessa todellisuudessa.

Jamin oppi, että inbound- ja outbound-markkinoinnissa ei välttämättä ole kyse markkinoinnista sisä- ja ulkotiloissa. Hän mm. tajusi, että outbound markkinoinnissa yritys ottaa perinteisesti ensin yhteyttä potentiaalisiin asiakkaisiin ja inbound-markkinoinnissa asiakas ottaa ensin yhteyttä valitessaan haluamaansa hyödykettä. Nämähän on molemmat tärkeitä ja niitä yhdistetään, joten Jamin oppi myös termin nimeltä fullbound-markkinointi.

Digitaaliset kuluttajatrendit tulivat myös marokkolaiselle tutuksi. Huomiota herättivät etenkin ”ihminen tulevaisuuden käyttöliittymänä”, ”lisätty kuulo” sekä puhelimen räpläämisaikaa lisäävä ”akkujen pitkäkestoisuus tulevaisuudessa”.

Olihan myös jotain opittavaa somemarkkinoinnin trendeistä. Meidän Jamin kertoi mielenjäävänä olevan se, että yrityksen tulee jatkossa mitä useimmin maksamaan näkyvyydestä somessa. Opittiin myös, että bloggaajien ja muiden someihmisten kanssa tehtävät yhteistyömarkkinoinnit lisääntyvät. Kun somen käyttö lisääntyy, niin postailuiden laadulla on hyvä erottua postausten määrän sijasta. Tämäkin tuli sitten opittua.

2. Sukupuolivähemmistön edustaja selvisi ilman suurempaa syrjintää

Kristalla oli alkuun riskinä joutua maskuliiniseen ja patriarkaalisen ryhmän tuhottavaksi. Krista kuitenkin lopulta sieti ryhmän miehekkään seksikkäät pierujutut keskittymällä laadukkaaseen bloggaamiseen kristakurunsaari-blogilla.

Krista näki uutta internetin ihmeellisessä maailmassaan. Hän oppi niistä perehtyessään blogeissaan erilaisiin trendeihin. Ensinnäkin käsitteellä olivat mm. verkkokaupat ja miten ne toimivat sekä pyrkivät erottumaan kilpailijoistaan. Verkkokaupan ja kilpailevien kivijalkamyymälöiden tulevaisuus oli Kristalle erityisen kiehtovaa. Hän hämmästeli, että onko kivijalkamyymälöillä tulevaisuudessa mahdollista menestyä.

Verkkokaupan osalta opittiin myös muita tekijöitä, kuten mobiilisovelluksia, niiden digitaalista käyttökokemusta sekä verkkoon siirtyvää markkinointia.

3. Danske Bankin rahanpesusotku voi tuntua pian asiakkaiden lainakoroissa - sijoitusguru harkitsee alan vaihtoa

Tulevaisuus näytti oikein kirkkaalta. Jeremias oli jo lähellä olla se Hermannin BMW-mies, jonka keskisormi nousee liikenteessä nopeammin kuin teltta ”Tom of Finland” -seurueen partioretkellä. Jeremias tuli kurssille kaksi viikkoa myöhässä naurean koko kurssin aiheelle. Haaga-Helia ei tuntunut miltään Dansken Bankin kesätöiden jälkeen. Tapahtui kuitenkin suuri uudelleen herääminen ja Jeremias rupesi kirjoittamaan blogeja suurella sydämellä.

Jeremias ei pelännyt näyttää blogeissaan omaa osaamistaan. Hän saneli ehdottomia totuuksia Euroopan taloudesta verraten Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Aiheena oli tällöin tekoäly ja sen soveltaminen. Ja osasihan tämä Dansken hymypoika kertoa tulevaisuuden maksutavoistakin.

Näytti kuitenkin myös siltä, että jotain uutta joutui Hermannin sijoitusguru opettelemaan. Blogeissa käytiin läpi Newsfeedit ja algoritmit sekä niiden soveltaminen sosiaalisessa mediassa. Avoin ja Big data tulivat myös varmasti Jeremiakselle selväksi.

4. Hän oppi pari uutta sivistyssanaa

Roope rupsahteli useaan otteeseen TheRupsuSeta-blogissaan. Oppihan tämä Mr. Pieru 1996 muutaman uuden termin, kuten sisältömarkkinoinnin ja edellä mainitut Inbound- ja Outbound-markkinoinnit. Roope on kuitenkin pelaaja monella eri alalla. Pelit kiinnostavat, joten Roope tarttui useasti peliteollisuutta koskeviin asioihin. Pelillisyys avautui tarkemmin ja lopulta keksittiin projektityön pelillinen innovaatio nimeltä Mazhr Coin!!! Tämähän oli siis virtuaalivaluutta.

Mieleen jäi kuitenkin erityisesti Googlen perheen vähemmän tunnetut palvelut sekä digitaaliset tulevaisuuden näkymät. Jäi mietityttämään, että ollaanko digitalisaation ansiosta menossa kohti utopiaa vai dystopiaa vai johonkin niiden välimuotoon. Varmaa on kuitenkin se, että maailma muuttuu digitalisaation myötä.

5. Roope on valebloggaaja

Roopen mielenterveyshoitaja tässä hei. Roope on henkisellä tasolla vielä esikoulussa. Roopelle on katsos tehty lobotomia, koska ensimmäisen bloginkirjoituksen jälkeen hänellä esiintyi vakavia mielenterveysongelmia. Tämän takia minä olen joutunut kirjoittamaan nämä saatanan blogit. Roope on kuitenkin itse muokannut niitä vähän omanlaisikseen. Hän on viestinyt minulle piereskelemällä japanin kielellä kusen kellertävässä vesisäiliössä.

Roope on kuitenkin kertonut, että hän on oppinut paljon uusia asioita ”omien blogikirjoitusten” ansiosta. Myös lukemalla muiden ryhmäläisten blogeja on opittu paljon. (Kyllä, hän siis osaa lukea). Yhteistyö projektityön teossa sekä innovaatio-osaamisen tunnit ovat pakottaneet ottamaan selvää digitaalisesta liiketoiminnasta. Alussa esiintyvästä skeptisyydestä huolimatta blogit ovat olleet mielenkiintoinen tapa käsitellä digitaalista liiketoimintaa.

[e-rommcgary-blog]

Tulevaisuuden maksutavat

Fyrkka, massi, louvo ja ketä meitä oli? Rakkaalla lapsella on monta nimeä.  Tänään puhutaan rahasta tai oikeastaan sen tärkeimmästä käyttötavasta eli maksamisesta. Aineistona toimii Suomen pankin julkaisema e-kirja ”Millä tavoin maksamme 2020–luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin”. Esittelen kyseisestä julkaisusta muutamat mielenkiintoisimmat näkökulmat aiheeseen liittyen, jonka jälkeen listaan risut ja ruusut pohjautuen omiin kokemuksiini digitaalisesta maksamisesta. Make it rain!

Digitaalisesta maksamisesta puhuttaessa on heti alkuun mainittava alaa disruptoivat FinTechit. Kyseinen FinTech -termi juontaa juurensa sanoista Finacial Technology, eli vapaasti suomennettuna rahoitusteknologiat. FinTech pitää sisällään varsin ison kirjon eri toimijoita ja toimintamalleja, kuten finanssialaa mullistavat uudet toimintamallit, startup-yritykset ja joissain yhteyksissä jopa itse tekijätkin.

Seuraavaksi pääsemmekin itse aineiston pariin. Tampereen Yliopistossa ReDO-tutkimushankkeen parissa työskentelevä Mikko Riikinen avaa osuvasti FinTechien ongelmia Suomessa: ”Vaikka regulaatio voi jonkin verran hidastaa alan kehitystä, niin suurin haaste kehitykselle Suomessa lienee tällä hetkellä pääomien puute tai ennemminkin sen allokoituminen muuhun kuin FinTecheihin. Siinä missä Saksassa ja Yhdysvalloissa pankkialan uudet toimijat voivat hyvinkin kerätä miljoonien eurojen siemenrahoituskierroksen, avautuvat Suomessa samppanjapullot jo 100 000 euron kokoon keräämisestä.” Riikinen avaa myös toista ongelmaa, joka liittyy yhteistyöhön pankkien ja startupien välillä. Hänen mukaansa kyseisten toimijoiden yhteistyö hakee vielä muotoaan Suomessa, kun ulkomailla yhteistyö on jo muodostunut osaksi arkipäivää.

Toinen mielenkiintoinen poiminta e-kirjasta on Sirpa Nordlundin (Mobey Forum) kirjoittama kappale nimeltään ”Näkymätön raha valuu käsistä?”, jossa käsitellään sitä, miten maksamisen helppoutuessa ja nopeutuessa oman talouden hallinta ei pysy välttämättä kyydissä mukana. Nordlundin mukaan tämä johtuu etenkin siitä, että maksutapahtumien hävitessä helppoudessaan lähes näkymättömiin kuluttaminen muuttuu huomaamattomaksi. Hän myös lisää sen, että tulevaisuuden potentiaaliseksi trendiksi hehkutettu jakamistalous tai maksuteknologia ei välttämättä juuri edellä mainituista syistä johda toivottuihin säästöihin vaan lisäkulutukseen. Mahdollista ratkaisua ongelmaan Nordlund kuvailee seuraavanlaisesti: ”Nyt suosittujen fitness-sovellusten tapaan ehkäpä puhelin voisi muistuttaa omistajaansa hänen omista tavoitteistaan. Jos nyt hankit nämä konserttiliput, voi ensikuun vuokranmaksu olla hankalaa.”

Viitaten äskeiseen sitaattiin, henkilökohtaisesti en pitäisi pahana sitä, jos puhelimeni alkaisi meuhkaamaan baaritiskillä kahdettatoista rommikolaa tilatessani. On selvää, että Sirpa Nordlundin kirjoitus pitää suurelta osin kutinsa, ainakin itse koen samaistuvani kyseiseen tilanteeseen usein. Raha vaihtaa omistajaa liiankin helposti, mikä johtuu nimenomaan siitä, että rahan käytön hahmotus katoaa tai ainakin vaikeutuu huomattavasti, kun jo muutamalla ”swaippauksella” ruoka Woltin toimesta on matkalla kotiisi.

Toki digitaalisella maksamisella on myös hyvät puolensa. Itse käytän viikoittain Mobile Paytä ja hieman harvemmin PayPalia. MobilePayn käyttö helpottaa erityisesti kavereiden kanssa illanviettoa. Esimerkiksi ravintolalaskusta oma osuus on helppo ja kätevä maksaa kaverille heti takaisin Mobile Payllä ilman, että tarvitaan pankin avainlukulistaa tai kaverin tuhat merkkiä pitkää tilinumeroa. Ennen Mobile Paytä kyseisistä illoista koitui talouteni kannalta välillä merkittäviäkin tappioita, koska harvoin muistan jälkikäteen pyydellä kavereille lainattuja rahoja takaisin. Tämän lisäksi ollessani viime keväänä Mobile Payllä harjoittelussa tajusin myös sen, että Mobile Pay on erittäin kätevä pientä liike- tai seuratoimintaa pyörittäville. Maksaminen onnistuu Mobile Payllä niin, että myyjä hankkii QPR-koodilla varustetun tarran, jonka avulla asiakas voi maksaa ostoksensa suoraan myyjän tilille. Näin ollen mitään kuukausimaksulla veloitettavia maksupäätteitä ei tarvita ja transaktiokulutkin ovat samaa luokkaa kuin kortilla ja maksupäätteellä maksaessa.

PayPal puolestaan tarjoaa mahdollisuuden ostaa verkosta tuotteita niin, ettei jokaiselle sivustolle tarvitse antaa erikseen maksukorttisi numeroa. Riittää kun kirjaudut PayPaliin, joka hoitaa puolestasi maksun ja veloittaa valitsemaltasi kortilta ostoksen jälkikäteen. Turvallisuuden näkökulmasta tämä on erittäin hyvä palvelu.

[e-rommcgary-blog]

Anteeksi, mutta olisiko sinulla hetki aikaa puhua datasta?

Viikonlopun runtelemia aivosynapseja sytyttelee tällä kertaa avoin data ja Big Data (konsulttipiireissä nykyisin vain data). Tuttuun tapaan heti alkuun avaan teille äidin pikku simasuille kirjoituksessa käsiteltävät termit eli esittelen muiden mielipiteitä kylmän rauhallisesti ominani. Loppusilauksen kirjoitukselleni antaa avointa dataa taitavasti alustassaan hyödyntävä suomalainen kasvuyritys nimeltään Vainu. Turvavyöt kiinni!

Big datalla viitataan suuriin järjestelemättömiin, jatkuvasti lisääntyviin tietomassoihin, joita kerätään, säilytetään, jaetaan, analysoidaan ja etsitään. Big Datan konkreettinen määritteleminen on melko hankalaa, kuten edeltävästä lausehirviöstä voitte päätellä, eikä sillä ole vakiintunutta yksiselitteistä määritelmää. Big Dataa kuitenkin yhdistää kolme tunnusomaista piirrettä, jotka ovat:

Määrä (volume), suuren datamäärän johdosta se ei ole käytettävissä yleisesti käytössä olevilla laiteilla järkevässä ajassa

Nopeus (velocity), dataa kertyy eri muodossa monista eri lähteistä ja se kasaantuu sekä muuttuu nopeasti

Monimuotoisuus (variety), datalla ei ole välttämättä mitään selkeää rakennetta, minkä vuoksi sen analysointi sellaisena on erittäin vaikeaa

Avoimella datalla viitataan julkiseen vapaasti ja maksuttomasti hyödynnettävään tietoon, jota tuottavat muun muassa julkishallinto, organisaatiot ja yritykset. On kuitenkin hyvä erottaa julkinen tieto ja avoin julkinen tieto, eli avoin data. Avoin data eroaa julkisesta tiedosta siten, että avointa dataa voivat yritykset ja kansalaiset käyttää omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkishallinnon kanssa. Puolestaan kaikkea julkista tietoa ei saa käyttää vapaasti ja maksuttomasti omiin tarkoitusperiin. Esimerkiksi verkkojulkaisun maksullisia uutisia ei saa käyttää vapaasti, vaikka ne ovat julkista tietoa. Toisin sanoen kaikki avoin data on julkista tietoa, mutta kaikki julkinen tieto ei ole avointa dataa.

Avoimeen dataan liittyy 4 pääperiaatetta, jotka ovat:

Julkisuus; dataa käyttäessä kenenkään yksityisyydensuoja tai turvallisuus ei saa vaarantua. Datan on siis oltava julkista tietoa

Koneluottavuus; data on esitetty sellaisessa muodossa, että sitä on helppo käsitellä erilaisilla tietokoneohjelmistoilla

Uudelleenkäytön sallivat lisenssiehdot; käyttöehdoissa lukee selkeästi, että datan luoja sallii aineiston uudelleenkäytön

Maksuttomuus; dataa voidaan käyttää maksuttomasti, mikä vähentää datan käyttöön liittyviä kuluja ja mahdollistaa erilaiset datan hyödyntämiseen liittyvät kokeilut

Pitkän ja puuduttavan terminologian jälkeen pääsemmekin konkreettiseen esimerkkiin siitä (yleisön pyynnöstä, siis hieman lisää dataohjautuvaa myyntiterminologiaa), kuinka avointa dataa hyödyntämällä voit viedä yrityksesi Nordic Startup Awardseissa kahdessa eri kategoriassa ykköspalkintopallille. Näin on toiminut kasvuraketti nimeltään Vainu, jonka luoman cloud-pohjaisen alustan avulla yrityksien perinteinen myyntiliidien prospektointi on jäänyt historiaan. Vainun platformin idea on muuttaa epäjärjestelmällistä avointa dataa asiakasyrityksille myyntiliideiksi. Vainu hyödyntää yli 108 miljoonan yrityksen yritystietokantaa ja avoimen datan lähteistä kerättyä yritysdataa, joka koneoppimisalgoritmien avulla muodostetaan yrityksille ajantasaisiksi myyntiliideiksi. Vainu luo lisäarvoa yritykselle tästä syystä muun muassa ajansäästön, paremman hit raten ja lisämyynnin merkeissä, koska alusta tekee prospektoinnin asiakasyrityksen puolesta ja itse yritys voi keskittyä pelkästään myyntiin.

DISCLAIMER: Allekirjoittanut pelaa jalkapalloa samassa joukkueessa Vainun CEO:n, Client Managerin ja Head of Real-Time Salesin kanssa.

Lähteet:

https://www.sovelto.fi/ratkaisut/ict-ja-uudet-teknologiat/big-data/

https://hri.fi/fi/ohjeet/mita-on-avoin-data/

https://product.vainu.io/fi/

[e-rommcgary-blog]

Innovaatio by Masterminds

Tervetuloa takaisin blogimme pariin. Tänään teemme lean canvasin innovaatiostamme M2Talent yritykselle. Innovaatiotamme kutsutaan Mazhr-Coiniksi. Se on Mazhrin sisäinen valuutta, jolla henkilöasiakkaat voivat ostaa yrityksen palveluita, kuten persoonallisuus- ja taitotestejä, jotka muuten maksaisivat henkilöasiakkaille kymppejä. M-Coineja voi ansaita esimerkiksi tekemällä yritysten tekemiä tutkimuskyselyitä, saamalla muita henkilöitä liittymään palveluun, aktiivisuudesta palkitaan, ja niitä voi ostaa myös oikealla rahalla.

Aloitetaan lean canvasin tarkastelu asiakassegmenteillä. Jaoimme asiakkaat kahteen segmenttiin, 18-25 vuotiaisiin nuoriin, ja työtä hakeviin ja urallaan etenemishaluisiin 30-40 vuotiaisiin. Pääsegmentiksi valitsimme nuoret, sillä uskomme innovaatiomme vetoavan parhaiten ja ensimmäiseksi tähän kohderyhmään.

Seuraavaksi mietimme, mitä ongelmia palvelussa on. Yksi ongelma on Mazhr-palvelun kalleus. Persoonallisuustestit maksavat tällä hetkellä kymppejä per testi, mikä voi olla suuri kynnys uusille asiakkaille. Yrityksen ollessa uusi, asiakkaat haluavat varmistuksen palvelun toimivuudesta ennen kuin ovat halukkaita maksamaan. Tällä hetkellä ainut, osittainen ratkaisu ongelmaan on, että jotkut yritykset maksavat työntekijöiden testejä. Toinen ongelma on anonyymiprofiilin erottuminen. Kun työnantaja ei näe työnhakijan nimeä, ikää tai muutakaan tunnistettavissa olevaa seikkaa, on työnhakijoiden erottumismahdollisuudet rajalliset. Tähän ongelmaan yrityksellä ei ole ratkaisuja.

Mazhr-Coin ratkaisee ensimmäisen ongelman sillä, että työnhakijat voisivat maksaa testejä ansaitsemillaan virtuaalikolikoilla ja täten selviäisivät halvemmalla. Kynnys kokeilla ensimmäistä kertaa on myös pienempi, sillä kolikot voi ansaita ilmaiseksi. ”Hävityt” tuotot, mitä yritys saisi normaalisti persoonallisuustesteistä kustantaisivat esimerkiksi yritykset, jotka tekevät tutkimuskyselyitä Mazhrin kautta, ja henkilöasiakkaat, jotka ostavat M-Coineja oikealla rahalla. Toiseen ongelmaan M-Coin voisi auttaa siten, että kolikoiden määrä, ja sitä kautta aktiivisuus vaikuttaisivat anonyymin profiilin näkyvyyteen työnantajalle.

Arvolupaus innovaatiollamme on ”kehitä itseäsi tekemällä sertifioituja kalliita persoonallisuustestejä ilmaiseksi.” ”Kesätöihin ilman CV:tä!”

Seuraavaksi tarkastelemme markkinointikanavia, joissa yritetään tavoitella potentiaalisia asiakkaita. Somekanavissa kuten Facebookissa, Youtubessa, Instagramissa sekä Snapchatissä markkinointi on toimiva vaihtoehto, sillä etenkin pääsegmenttimme on täynnä sosiaalisen median suurkuluttajia. Googlen kautta mainostamalla eli hakukoneoptimoinnilla Mazhr-Coin ja Mazhr ylipäätään saisi hyvin näkyvyyttä, koska työnhakijat etsivät usein asioita Googlen kautta. Yksi hyvä markkinointi paikka M-Coinille on myös rekrytointiin ja työhön liittyvät messut ja tapahtumat. Tällaiset tapahtumat ovat täynnä aiheesta kiinnostuneita ja henkilöitä, jotka olisivat valmiita kokeilemaan uudenlaista työnhakutapaa, joka on Mazhr.

Viimeiseksi markkinointi kanavaksi mietimme yhteistyötä oppilaitosten kautta. Koulut ovat täynnä nuoria ja nuoria aikuisia, jotka ovat vailla kunnollista työtä. Jos oppilaitokset markkinoisivat yritystä ja sen uniikkia Mazhr-Coin systeemiä oppilaille, olisivat he varmasti valmiita tutustumaan palveluun. Mazhr-Coinin pelillisyys houkuttelisi varmasti nuoria hakijoita, varsinkin kun CV:tä ei välttämättä tarvita hakuprosessissa.

Seuraavaksi pohdimme, että mitkä voisivat olla innovaatiomme avainmittareita eli millä mittareilla mittaamme innovaatiomme menestystä. Tulimme siihen tulokseen, että tärkeimmät mittarit ovat käyttäjämäärä, liikevaihto sekä asiakaspysyvyys ja -tyytyväisyys. Innovaatiomme tavoitteena on saada asiakkaista elinikäisiä sovelluksen käyttäjiä, joten on erityisen tärkeää että asiakkaat ovat tyytyväisiä sivustoon sekä sen palveluihin.

Kuluja syntyy kolikon suunnittelusta ja siihen liittyvän palvelun ylläpitämisestä. On tärkeää, että kolikot ovat profiilissa selkeästi näkyvillä, ja että asiakkaille on selvää mistä niitä saa hankittua ja mihin niitä pystyy käyttämään. Persoonallisuus- ja taitotestit ovat toinen suuri kulu yritykselle.

Uudet asiakkaat puolestaan ovat yksi suurimmista tulonlähteistä yritykselle. Uskomme myös, että sekä sisäistä että ulkoista rekrytointia tekevät yritykset tuovat rahaa yritykselle, koska he etisvät sopivia työntekijöitä itselleen palvelun kautta. Todennäköinen kassavirran lähde ovat myös kaikki markkinatutkimuksia ja -kyselyitä teettävät tahot.

Ja viimeiseksi mahdollisesta etulyöntiasemasta. Pelillistäminen on yksi tämän hetken megatrendeistä ja tästä syystä rekrytoinnin ja pelillistämisen yhdistäminen voisi antaa yritykselle etulyöntiaseman markkinoilla kilpailijoihin nähden.

Uskomme todella, että innovaatiomme vetoaa valitsemaamme asiakasryhmään, erityisesti nuoriin, sillä onhan virtuaalivaluuttaa käytetty jo menestyksekkäästi esimerkiksi useissa suosituissa peleissä. Se on koukuttava ominaisuus, joka saa käyttäjän janoamaan enemmän ja enemmän…

[e-rommcgary-blog]

News Feed, Facebook & algoritmit

Tällä kertaa ajatukseni juontaa juurensa vuosittain järjestettävästä F8-tapahtumasta, jossa Facebook avaa kehitystyötään ja tulevaisuudennäkymiään. Agendalla eritoten Facebookin News Feed ja algoritmit, jotka ohjaavat ja säätelevät sisältöä, joka uutisjanassa meille kaikille kyyryselkäisille ja vaivaissormisille someriippuvaisille näkyy.

Heti alkuun on hyvä avata sitä, mikä itseasiassa algoritmi on. Vaikka usealle meistä algoritmi sanana tuo ensimmäisenä mieleen energiajuomia lipittävät koodarit ja supertietokoneet, jotka ratkovat monimutkaisia matemaattisia yhtälöitä, ei totuus itse algoritmista käsitteenä ole kovinkaan monimutkainen, vaikka sen avulla toki voidaan ratkaisia monimutkaisiakin ongelmia.

Algoritmi itsessään on ohje tai kuvaus siitä, miten jokin tietty ongelma ratkaistaan askel askeleelta. Selventääkseni edellistä kuvausta annan konkreettisen esimerkin, jotta takapenkin Tanelikin tajuaa, mitä algoritmeilla tarkoitetaan. 

Kuvitellaan tilanne, jossa olohuoneesi juuri asentama arvokas perinnöksi saatu Ikean 10 euron kattolamppu ei jostain syystä toimi, joten alat selvittämään ongelmaa vaihe vaiheelta. Ensimmäiseksi tarkastat onko lamppu varmasti kytketty oikein, jos ei, kytket lampun oikein ja voilà, homma pelittää. Jos lamppu on kuitenkin kytketty oiken seuraavana tarkistat polttimon. Jos polttimo on palanut vaihdat polttimon. Jos poltimossa ei ole vikaa ongelman ratkaisuna on ostaa uusi kattolamppu. Ehkä ei kuitenkaan Ikeasta tällä kertaa, jos et halua toistaa prosessia useaan otteeseen. Joka tapauksessa kyseisessä tilanteessa suoritit algoritmin päässäsi ja ratkaisit ongelman, minkä ansiosta olohuoneessasi on taas valo. Yksinkertaista, eikö. 

Algoritmit toimivat samalla tavalla piipohjaisessa (tietokone) ja hiilipohjaisessa järjestelmässä, kuten aivoissasi. Toki nykypäivänä algoritmeistä puhuttaessa viitataan usein tietokoneessa tapahtuviin päätöksentekoprosesseihin, sillä laskunopeus erinäköisiä simulaatioita laskiessa on hiukan eri tasolla kun ruutuvihkoon yhtälöitä raapustaessa. On siis hyvä selventää, että Facebookin News Feedin osalta puhumme nimenomaan tietokonella ohjelmoiduista algoritmeista.

Miten Facebookin algoritmit sitten optimoivat News Feediäsi? Lähtökohtana optimoinnille toimii sisältö, jonka henkilöt ja sivustot, joita seuraat, jakavat Facebookissa. Toiseksi tarkastellaan sitä kuka jakoi postauksen ja milloin se jaettiin. Seuraavaksi arvioidaan sitä kuinka todennäköisesti tykkäät, kommentoit tai jaat postausta sekä kuinka paljon vietät aikaa postauksen parissa. Tämän jälkeen jokainen postaus saa tietyn ”arvosanan”, jolla mitataan julkaisun osuvuutta juuri sinulle. Tämän arvioinnin perusteella osuvimmat postaukset näkyvät uutisjanassasi ensimmäisenä. Koko prosessi perustuu siis todennäköisyyksien arviointiin sen pohjalta miten olet aikaisemmin toiminut Facebookissa.

News Feedin optimointi ei tule varmasti kenellekkään Facebookissa viihtyvälle yllätyksenä. Olen myös itse huomannut sen, että kun innostun jostain tietystä aiheesta ja vietän paljon aikaa kyseiseen aiheeseen liittyvien postausten parissa, Facebook optimoi uutisjanani niin, että aiheeseen liittyvät julkaisut näkyvät heti ensimmäisenä avatessani Facebookin. Tämä on mielestäni erittäin kätevä ominaisuus aina siihen asti, kunnes kyllästyn kyseessä olevaan aiheeseen. Täytyy sanoa, että tämä tapahtuu usein naurettavan nopeasti. Jäänkin siis mielenkiinnolla odottamaan, milloin News Feed osaa arvata jo etukäteen seuraavan mielenkiintoni kohteen.

Lähteet: https://www.facebook.com/FacebookforDevelopers/videos/10154622798918553/

[e-rommcgary-blog]

Inbound vs. outbound-markkinointi

Markkinointi, tuo ihana käsite, joka tuo mieleen meille tavallisille duunareille fiksipyörät ja metsuripartaiset pyöräilykypärämiehet post-it-lappuja unohtamatta. Jep, kuten jo äskeisestä virkkeesta voitte päätellä, allekirjoittanut liittää sujuvasti mainostoimistot ja markkinoinnin yhdeksi ja samaksi. Tietotaitoni markkinoinnista on siis lapsen kengissä, joten ajattelin tällä kertaa pysyä hieman tavallista enemmän aiheessa, jottei pakka leviäisi täysin käsiin ja te rakkaat lukijat saisitte kirjoituksestani kerrankin jotain konkreettista irti. Katsotaan mihin pystytään.

Tänä päivänä markkinointi ei pitäisi olla enää yhdellekään yritysjohtajalle kaukainen käsite, jonka tuomaa lisäarvoa ei oikein ymmärretä tai haluta ymmärtää. Digitaalisten palveluiden mullistaessa liiketoimintamalleja myös markkinointia on alettu ottaa vakavemmin huomioon kasvua himoitsevien yrityksien pullakahvipalavereissa. On selvää, että jos potentiaaliset asiakkaat viihtyvät vähintään puolet hereilläoloajastaan iPhoneillaan, on erittäin tehokasta tavoittaa heidät kyseiseen päätelaitteeseen kohdennetulla mainonnalla, silloin kun tuote tai palvelu on asiakkaalle ajankohtainen. 

Tehokasta ja ajankohtaista markkinointia pyritään suorittamaan nimenomaan inbound-markkinoinnin avulla. Kyseisen markkinointikeinon tarkoitus on houkutella asiakkaat yrityksen pariin esimerkiksi kiinnostavan sisällön, kuten blogien, videoiden tai vaikkapa podcastien avulla, ei siis tyrkyttää tuotteita väkisin, kuten outbound-markkinoinnissa toimitaan. Inbound-markkinointi pyrkii toisin sanoen puolihuomaamatta asiakkaan ”ostohousuihin”, jolloin asiakkaan luvalla saadaan lähestyä potentiaalista asiakasta myös jatkossa. Toki tämä tarkoittaa sitä, että sisällön on oltava myös jatkossa ajankohtaista ja asiakkaan mieltymyksiä palvelevaa. Pähkinänkuoressa inbound-markkinointi pyrkii siis tekemään sivustolla vierailevista ihmisistä liidejä ja liideistä lopulta asiakkaita. Täydellisesti onnistuneessa prosessissa asiakkaasta tulee lopulta palvelun tai tuotteen suosittelija, jolloin ympyrä sulkeutuu. Hyviä esimerkkejä onnistuneesta inbound-markkinoinnista ovat osakemarkkinoiden parissa toimivat Inderes ja Nordnet, jotka kiinnostavat kasvavaa määrää sijoittajia juurikin tarjoamansa loistavan sisällön takia. Inderesin osalta merkittävä osa pörssiyhtiöitä koskevista analyyseistä ovat ilmaisia, mikä ohjaa potentiaaliset asiakkaat heidän sivuilleen. Nordnetin osalta muun muassa Rahapodi, Shareville ja erilaiset sijoittamiseen liittyvät ajankohtaiset blogikirjoitukset ovat onnistuneet saamaan monen piensijoittajan, kuten myös allekirjoittaneen huomion.

Tällä hetkellä inbound-markkinointi on polttava puheenaihe, sillä se on kustannustehokkaampi ja asiakaslähtöisempi tapa tehdä markkinointia kuin perinteinen outbound-markkinointi. Outbound-markkinoinnin ongelmaksi nousevat suuret kulut ja potentiaalisten asiakkaiden karkottaminen häiritsevillä mainoksilla, jotka eivät ole ajankohtaisia. Myös saavutettavuus on Outbound-markkinoinnin ongelma, sillä markkinointi on usein kohdistamatonta. Meistä jokainen on varmasti joutunut outbound-markkinoinnin uhriksi, esimerkiksi sähkpostiin tulvivien mainosten osalta, joissa kaupitellaan sinisiä vanhoille herrasmiehille tarkoitettujen ihmepillereitä. Tämän tapainen markkinointi ei palvele asiakasta eikä yritystä pitkässä juoksussa, joten inbound-markkinointi olkoon päivän sana.

DISCLAIMER: Kirjoittaja työsketentelee inbound ja outbound-soittojen parissa erään pankin asuntolainaosastolla. Kirjoituksessa esitetyt väittämät eivät ole Danske Bankin kannan mukaisia vaan kirjoittajan omia mielipiteitä.

Lähteet:

https://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista

https://www.advanceb2b.com/fi/palvelut/inbound-markkinointi

[e-rommcgary-blog]

Onko seuraavan vuosisadan hallitsija Kiina vai Yhdysvallat? – Tällä menolla ei ainakaan Eurooppa

Tällä viikolla Hermannin incubaattorin kohteeksi päätyivät kaksi ajankohtaista ajatuksia herättänyttä kirjoitusta Kauppalehdessä, spesifimpinä aiheinaan digitalous ja tekoäly. Toisin sanoen kaikki tämän hetken polttavat aiheet, jotka todennäköisesti kuulet Punavuoressa sijaitsevan ”raw foodia” tarjoavan kahvilan kulmapöydän startup-hipstereiltä.

Ensimmäisessä kirjoituksessa SAP:n maajohtaja Taira Tepponen avaa osuvasti mannerten välistä tekoälykisaa Kauppalehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan ”Euroopan täytyy laittaa vauhtia tekoälyn soveltamiseen”. Tepponen kirjoittaa seuraavasti: ”Eurooppa ei ole synnyttänyt teknologiajättejä Kiinan ja USA:n tapaan. Omien investointien sijaan EU on tyytynyt reguloimaan globaaleja jättiläisiä ja suojelemaan ihmisten henkilötietoja.” Tepponen ei voisi olla enempää oikeassa. Vaikka yksityisyydensuoja on toki tärkeä asia, GDPR-asetukseen käytettyjä resursseja olisi voinut käyttää tulevaisuutta ajatellen hieman järkevämminkin, esimerkiksi tekoälyn tutkimiseen ja kehittämiseen. Ei siinä, toki se saattaa osaa meistä harmittaa, jos lähikauppiaasi tietää mitä ostit viime kesänä.

Takaisin kukkaruukkuun. Kuten kaikki tiedämme, Euroopassa ei ole oikeastaan yhtään GAFA-kategoriaan (Google, Amazon, Facebook, Apple) luokiteltavaa yritystä ja syitä on monia. Keskeisimpänä kuitenkin nostaisin seuraavat asiat. Euroopasta puuttuu Piilaakson tapainen teknologiakeskittymä, jossa rahoitus sekä innovaatio kohtaavat saumattomasti. Euroopasta puuttuu myös Kiinan ja Yhdysvaltojen tapainen määrätietoinen halu investoida merkittäviä summia tekoälyn kehitykseen. Kolmantena selkeänä kipupisteenä toimii se, että merkittävissä rooleissa, kuten EU:n työ- investointi- ja kilpailukykykomissaarina toimii Jyrki Kataisen tapaiset tragikoomiset hahmot, joiden poliittiset motiivit ovat usein erittäin vähintäänkin arveluttavia. Pääministeristä EU-komissaariksi -tyyliset kilpailukykyloikat eivät aja varmasti kenenkään muun kuin kyseessä olevan henkilön etua.

Sopivalla aasinsillalla pääsemmekin toisen artikkelin kimppuun, jossa kansan rakastama ex-pääministeri avaa ajatuksia tekoälyn suhteen seuraavasti: "Tarvitsemme lisää eurooppalaisia yksisarvisia. Meidän pitää luoda hyvät olosuhteet, jotta yritykset voivat kasvaa tarpeeksi vahvoiksi ollakseen johtavia innovaatioissa". Jyrki on oikeassa yksisarvisten suhteen, niitä on luotava Eurooppaan. Toki realiteetit huomioiden hän on jälkiviisastelunsa osalta auttamatta myöhässä sekä unohtaa sen faktan, että (eurooppalaiset) yksisarviset ovat taruolentoja.

Mitä Eurooppa oikeasti sitten tarvitsee pärjätäkseen nykyisessä tekoäly kilpavarustelussa? Eurooppa tarvitsee konkreettisia suuntavetoja tekoälyn ja teknologian tulevaisuuden suhteen, ehkä jopa radikaaleja sellaisia. Poliittisen seinävaatteen muilta lainatuilla ”mielipiteillä” emme pääse Brysseliä pidemmälle. Esimerkiksi tällä hetkellä kestävä kehitys on Euroopan yksi isoimmista agendoista, vaikka meidän eurooppalaisten aiheuttamat päästöt ovat lähes merkityksettömiä verrattaessa kehittyvien maiden päästöihin. Siis verrattaessa niihin maihin, joissa roskat dumpataan suoraan paikalliseen Vantaan jokeen. Sekään, että Alepat tarjoavat biohajoavia kauppakasseja, ei mahdollista seuraavan Tencentin syntymistä Suomeen. Tämä kaikki puuhastelu punavihreän omatunnon kiillottamiseksi voitaisiin valjastaa sellaisiin kohteisiin, jotka oikeasti voivat ratkaista tuottavuuden ja resurssien kasvavan tarpeen ongelmat. Singulariteetti tule jo.

DISCLAIMER: Kirjoitusta ei pidä ottaa poliittisena kannanottona. Allekirjoittanut äänestää Kokoomusta seuraavissakin edustakuntavalleissa.

Lähteet: 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/mielipide-euroopan-taytyy-laittaa-vauhtia-tekoalyn-soveltamiseen/vQtPmf4j

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jyrki-katainen-dille-eurooppaan-luotava-olosuhteet-uusien-yksisarvisten-nousulle/KwCiAcdD

[e-rommcgary-blog]

Lunastaako digitaalinen liiketoiminta viimein lupauksensa?

Joku viisas on joskus todennut, että nykypäivää ja tulevaa voi ymmärtää vain historian kautta. Digitaalinen liiketoiminta ei ole tässä poikkeus, vaikka vuosituhannen vaihteessa olikin yleinen käsitys siitä, että internetin mahdollistama ”uusi talous” olisi jotain ennennäkemätöntä, eikä sitä koskisi vanhat markkinatalouden lait. Kyseisellä aikakaudella rahoittajille riitti mies ja PowerPoint-esitys, jotta lompakonnyörit aukesivat. Todellisuudessa rahoituksen hakijalla ei ollut varsinaisesti mitään tuotetta tai palvelua, ei edes käsitystä toimivasta liiketoimintamallista, ainoastaan raflaava idea, joka internet-hypen aikana upposi pääomasijoittajille kuin kuuma veitsi voihin. Voitte vain kuvitella, miten kyseinen hype vaikutti meihin Matti Meikäläisiin, jos ammatikseen muiden rahoja sijoittavilla (lue: tuhlaavilla) oli täysi luotto edellä mainittuihin PowerPoint-miehiin.  Jotta asia ei jäisi vain kuvittelun tasolle, voin mielelläni avata ajan henkeä hieman lisää meidän tavallisten Jani-Pettereiden näkökulmasta. 

2000-luvun alussa Aleksanterinkatu ja Keskuskatu kahisivat nettiosakkeiden listautumisantiin jonottavien ”tuulipukusijoittajien” toimesta.  Suurimmalla osalla ei ollut mikäänlaista käsitystä siitä, minkälaisia palveluita esimerkiksi listautumassa ollut Basware tuotti, mutta sillä ei tosin ollut väliä, koska naapurin taksikuskina leipänsä ansaitseva Eskokin oli ostanut viime vuonna Nokiaa ja kehui osakesijoittamista ”tolokun miesten” harrastukseksi. Leikki ei kuitenkaan kestänyt kauaa ja haaveet äkkirikastumisesta nettiosakkeilla saivat äkkiä tylyn lopun, kun it-yrityksiin leivotut odotukset puhkesivat kuplan lailla. Veri virtasi kaduilla ja jopa pörssimiljönääri Rytsölän keltainen Lamborghinikin vaihtoi omistajaa kyseisessä rytäkässä. 

Hauskaahan tässä on se, että historia toistaa itseään. Vaikka kaikki ovat varmasti useaan otteeseen kuulleet alussa käyttämäni sitaatin, ei sitä oteta kuuleviin korviin, ei sitten millään. Tämän todistakoot IT-kupla vol. 2, joka nähtiin vasta hetki sitten. Tällä kertaa digitaalista hype-junaa ohjasi Bitcoin. Hieman ennen vuoden vaihtumista yhden Bitcoinin arvo huiteli liki 19 000 dollarissa, jolloin Hommaforumeilla sun muilla kryptovaluuttafanaatikot suolsivat ylistäviä tekstejä siitä, kuinka pian FIAT-valuuttojen pitkä taival ja pankkien ”tyrannia” saataisiin vihdoin päätökseen. Kun media tapansa mukaan lähti ruokkimaan hypeä jatkuvilla Bitcoin-kirjoituksillaan, loppuivat foliohattujen juhlat lyhyeen, kuten joku historiaa lukenut olisi voinut jo etukäteen ennustaa. Kirjoitukseni faktapitoisuuden maksimoimiseksi tarkistin juuri, että yhden Bitcoinin arvo matelee 6756 dollarissa. Viimeinen sammuttakoot valot. 

Jotta homma ei menisi liian sekavaksi, voin selventää tajunnanvirtaani hieman. Kyseisten esimerkkien tarkoitus on näyttää se, miten valtavirta ja markkinat toimivat uuden ”maatamullistavan” megatrendin syntyessä. Usein muutoksen tapahtumanopeus arvioidaan yläkanttiin, eli tällöin syntyy hype ja kupla ennen kuin varsinainen muutos, tuote tai palvelu on ehtinyt saavuttaa täyden potentiaaliinsa. Muutos on kuitenkin usein suurempi kuin osaamme ennustaa. Esimerkkinä toimikoot internetin vaikutus liiketoimintamalleihin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen nykypäivänä. 2000-luvun taitteessa ei varmasti osattu haaveillakaan siitä, että Wolt tuo ruokaa kotiin muutaman napin painalluksella, tai siitä, että näet äitisi Kanarian lomakuvat ja –videot lähes reaaliaikaisesti Snapchatissa. Tällä hetkellä olemme vaiheessa, jossa 2000-luvun PowerPoint-esitykset ovat viimeinkin realisoitumassa, kun skaalautuvat digitaaliset liiketoimintamallit valtaavat markkinaa vanhan savupiipputeollisuuden vikistessä. Suuruuden ekonomia ja ”winner takes it all” -liiketoimintamalli ovat tulleet jäädäkseen. Kysykää vaikka Jeff Bezokselta. 

DISCLAIMER: Kirjoitusta ei pidä ottaa sijoitussuosituksena. Allekirjoittanut omistaa Baswaren ja Nokian osakkeita.