#suomenpankki

[uudenkehittajadonika]

Tulevaisuuden maksutavat

Suomen pankki on julkaissut tulevaisuuden maksamistapoja käsittelevän e-kirjan, jonka muutamasta itseäni eniten kiinnostavasta kappaleesta teen alle yhteenvedon:

Maksamisen peikko menee piiloon

Nykyään asiakkaat eivät erikseen edes huomaa maksavansa, sillä he vain tekevät ostoksia ja maksaminen tapahtuu huomaamattomasti taustalla. Maksutapahtumat tapahtuvat reaaliajassa maksutavasta riippumatta, jopa pankkien välisissä siirroissa. Enää ei tarvitse kantaa edes pankkikortteja mukana, sillä ne ovat alkaneet virtualisoitumaan ja ne pystyy liittämään puhelimiin tai kelloihin, jolloin niillä pystyy suorittamaan maksun. Henkilöllisyyden tunnistaminenkin tulee helpottumaan tulevaisuudessa, kun ostopaikoissa maksutunnisteena tulee toimimaan kasvot ilman mitään erillistä fyysistä tunnistetta, kuten ajokorttia. Toisaalta maksamisen siirtyessä taustalle, rahan käyttö muuttuu vaikeammaksi hallita. Siksi taloudenhallinnan sovelluksia, joissa on mahdollisuus järjestellä oman talouden asioita helposti, tulee lisääntymään rutkasti. Myös kauppiaille asiakkaiden käyttämät erilaiset maksuvälineet tuovat omat haasteensa, sillä heidän tulee päivittää tietojärjestelmäänsä koko ajan, jotta asiakkaat pystyvät maksamaan haluamallaan välineellä.

Maksaminen 2020-luvulla

Pankit on haastettu. Maksua ei enää välttämättä aina makseta perinteiselle pankkitilille, vaan palveluntuottajan, kuten luottokorttiyhtiön rekisteröimälle tilille. Mobiilimaksaminenkin yleistyy yleistymistään ja mobiiliasiointi tulee lisääntymään jopa Kelan asiointikanavana. Lisäksi asiakkaat odottavat saavansa maksun nopeasti käyttöönsä, joten maksuja on välitettävä entistäkin nopeammin eri pankkien ja palveluntuottajien välillä. Maksujen on siis liikuttava samana päivänä pankkiryhmien välillä kuin suoritukset tehdään. Enää ei olla niin kärsivällisiä, että odotettaisiin paria pankkipäivää maksun siirtymistä, vaan kaiken pitää tapahtua heti. Ilmoille on heitetty myös idea ”kansalaistilistä”, johon viranomaisten myöntämät maksut välitettäisiin ja sitä voisi käyttää myös mobiilimaksamiseen. Lisäksi tiliin voisi yhdistää Kelan ja Veron.

Itse käyttämäni digitaaliset maksamistavat

Minulla on päivittäisessä käytössä vähintäännkin jompi kumpi seuraavista maksuvälineistä: MobilePay tai pankkikortin lähimaksu. MobilePayn paras puoli on se, että toiselle osapuolelle voi maksaa pelkän puhelinnumeron perusteella ja maksu menee samalla sekunnilla perille. Huonoa siinä on se, että kaikissa kivijalkamyymälöissä ei vielä pysty maksamaan sillä. Pankkikortin lähimaksun hyvä puoli on se, että sen käyttäminen on nopeaa eikä pin-koodin unohtuminen kaada ostoksia. Huonoa siinä on se, että sillä pystyy maksamaan enintään 25€:n ostokset. Toisaalta tähänkin on pian tulossa muutos, sillä enimmäisrajaa ollaan nostamassa ihan lähiaikoina.

Lähde:

https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf

[larsrebers]

#suomenpankki #helsingfors #helsinki #light #ifyouleave #architecture #timeless_streets #photographyeveryday #sociallandscape #soulofstreet #architecturephotography #palepalmcollection #fromstreetswithlove #woofermagazine #earthescope #finearephotographer #conceptualphotography #outdoors #artisticphotography #dreaminstreets #visualcreators #visualsgang #architecture #surrealphotography #contemporaryphotography #great_captures_minimal #streetgallerymagazine #subjectivlyobjective (at Helsinki, Finland) https://www.instagram.com/p/CfilB7dInQF/?igshid=NGJjMDIxMWI=

[e-rommcgary-blog]

Tulevaisuuden maksutavat

Fyrkka, massi, louvo ja ketä meitä oli? Rakkaalla lapsella on monta nimeä.  Tänään puhutaan rahasta tai oikeastaan sen tärkeimmästä käyttötavasta eli maksamisesta. Aineistona toimii Suomen pankin julkaisema e-kirja ”Millä tavoin maksamme 2020–luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin”. Esittelen kyseisestä julkaisusta muutamat mielenkiintoisimmat näkökulmat aiheeseen liittyen, jonka jälkeen listaan risut ja ruusut pohjautuen omiin kokemuksiini digitaalisesta maksamisesta. Make it rain!

Digitaalisesta maksamisesta puhuttaessa on heti alkuun mainittava alaa disruptoivat FinTechit. Kyseinen FinTech -termi juontaa juurensa sanoista Finacial Technology, eli vapaasti suomennettuna rahoitusteknologiat. FinTech pitää sisällään varsin ison kirjon eri toimijoita ja toimintamalleja, kuten finanssialaa mullistavat uudet toimintamallit, startup-yritykset ja joissain yhteyksissä jopa itse tekijätkin.

Seuraavaksi pääsemmekin itse aineiston pariin. Tampereen Yliopistossa ReDO-tutkimushankkeen parissa työskentelevä Mikko Riikinen avaa osuvasti FinTechien ongelmia Suomessa: ”Vaikka regulaatio voi jonkin verran hidastaa alan kehitystä, niin suurin haaste kehitykselle Suomessa lienee tällä hetkellä pääomien puute tai ennemminkin sen allokoituminen muuhun kuin FinTecheihin. Siinä missä Saksassa ja Yhdysvalloissa pankkialan uudet toimijat voivat hyvinkin kerätä miljoonien eurojen siemenrahoituskierroksen, avautuvat Suomessa samppanjapullot jo 100 000 euron kokoon keräämisestä.” Riikinen avaa myös toista ongelmaa, joka liittyy yhteistyöhön pankkien ja startupien välillä. Hänen mukaansa kyseisten toimijoiden yhteistyö hakee vielä muotoaan Suomessa, kun ulkomailla yhteistyö on jo muodostunut osaksi arkipäivää.

Toinen mielenkiintoinen poiminta e-kirjasta on Sirpa Nordlundin (Mobey Forum) kirjoittama kappale nimeltään ”Näkymätön raha valuu käsistä?”, jossa käsitellään sitä, miten maksamisen helppoutuessa ja nopeutuessa oman talouden hallinta ei pysy välttämättä kyydissä mukana. Nordlundin mukaan tämä johtuu etenkin siitä, että maksutapahtumien hävitessä helppoudessaan lähes näkymättömiin kuluttaminen muuttuu huomaamattomaksi. Hän myös lisää sen, että tulevaisuuden potentiaaliseksi trendiksi hehkutettu jakamistalous tai maksuteknologia ei välttämättä juuri edellä mainituista syistä johda toivottuihin säästöihin vaan lisäkulutukseen. Mahdollista ratkaisua ongelmaan Nordlund kuvailee seuraavanlaisesti: ”Nyt suosittujen fitness-sovellusten tapaan ehkäpä puhelin voisi muistuttaa omistajaansa hänen omista tavoitteistaan. Jos nyt hankit nämä konserttiliput, voi ensikuun vuokranmaksu olla hankalaa.”

Viitaten äskeiseen sitaattiin, henkilökohtaisesti en pitäisi pahana sitä, jos puhelimeni alkaisi meuhkaamaan baaritiskillä kahdettatoista rommikolaa tilatessani. On selvää, että Sirpa Nordlundin kirjoitus pitää suurelta osin kutinsa, ainakin itse koen samaistuvani kyseiseen tilanteeseen usein. Raha vaihtaa omistajaa liiankin helposti, mikä johtuu nimenomaan siitä, että rahan käytön hahmotus katoaa tai ainakin vaikeutuu huomattavasti, kun jo muutamalla ”swaippauksella” ruoka Woltin toimesta on matkalla kotiisi.

Toki digitaalisella maksamisella on myös hyvät puolensa. Itse käytän viikoittain Mobile Paytä ja hieman harvemmin PayPalia. MobilePayn käyttö helpottaa erityisesti kavereiden kanssa illanviettoa. Esimerkiksi ravintolalaskusta oma osuus on helppo ja kätevä maksaa kaverille heti takaisin Mobile Payllä ilman, että tarvitaan pankin avainlukulistaa tai kaverin tuhat merkkiä pitkää tilinumeroa. Ennen Mobile Paytä kyseisistä illoista koitui talouteni kannalta välillä merkittäviäkin tappioita, koska harvoin muistan jälkikäteen pyydellä kavereille lainattuja rahoja takaisin. Tämän lisäksi ollessani viime keväänä Mobile Payllä harjoittelussa tajusin myös sen, että Mobile Pay on erittäin kätevä pientä liike- tai seuratoimintaa pyörittäville. Maksaminen onnistuu Mobile Payllä niin, että myyjä hankkii QPR-koodilla varustetun tarran, jonka avulla asiakas voi maksaa ostoksensa suoraan myyjän tilille. Näin ollen mitään kuukausimaksulla veloitettavia maksupäätteitä ei tarvita ja transaktiokulutkin ovat samaa luokkaa kuin kortilla ja maksupäätteellä maksaessa.

PayPal puolestaan tarjoaa mahdollisuuden ostaa verkosta tuotteita niin, ettei jokaiselle sivustolle tarvitse antaa erikseen maksukorttisi numeroa. Riittää kun kirjaudut PayPaliin, joka hoitaa puolestasi maksun ja veloittaa valitsemaltasi kortilta ostoksen jälkikäteen. Turvallisuuden näkökulmasta tämä on erittäin hyvä palvelu.

[nessulahde]

Tulevaisuuden maksutavat

Käsittelen tässä tekstissä Suomen pankin tulevaisuuden maksutavat e-kirjan kahta eri kappaletta. Ensimmäisenä analysoin ja pohdin kappaletta 9. ”Maksutavat ja tottumukset muuttuvat hitaasti”. Käteisen käyttö ja sen yleisyys on puhuttanut jo vuosia ja kirjassa todetaan, että vielä 2020-luvullakin käteisellä tulee olemaan oma jalansijansa. Näin varmasti onkin, mutta oman ikäluokkani (noin 30-vuotiaat) ihmisten maksukäyttäytymisessä on tapahtunut viime vuosina suuri muutos teknologian suuntaan. Perinteiset maksukortit ovat yleisin tapa maksaa, mutta myös mobiili maksaminen on yleistynyt lyhyessä ajassa hyvinkin rajusti. Käteisen käyttö tulee varmasti jatkumaan konkreettisesti niin sanottujen suurten ikäluokkien elinaikana, mutta muutaman vuosikymmenen aikana käteisen prosentuaalinen osuus tulee varmasti vähenemään.

Maksamisen kehittämiselle olisi varmasti lukuisia kehittäjiä, mutta suurten yritysten tarjoamat palvelut ovat myös osittain hidasteena, koska suurilla markkinoilla ”jättiläiset” jyräävät. Jättiläisillä tarkoitan kirjassakin mainittuja Googlea sekä Applea. Maksutapojen siirtyminen verkkoon sekä mobiiliin ei ole pelkästään hyvä asia, kuten kirjassakin mainittiin, suurin osa mobiili maksuista on korttiperäisiä ja yrityksille koituu edelleen samat kustannukset maksupäätteistä yms. Teknologian tuleekin kehittyä jatkossa, jotta mobiilimaksamisesta saataisiin molempien osapuolten kannalta entistä edullisempaa sekä helpompaa. kaikenlaisen teknologian vieminen äärimmilleen aiheuttaa myös huolta, koska maksamisenkin kohdalla ihmisten työllistymisessä voi tapahtua negatiivia asioita.

Toinen pohtimani on kappale 6. ”Maksamisen peikko menee piiloon”.  Kirjan kappaleessa eritellään hyvin nykypäivän todella laajaa skaalaa maksamisen vaihtoehdoista ja niiden helppoudesta. Kaiken käytännöllisyyden ja helppouden keskellä meidän tulisi miettiä niitä kaikkia lieveilmiöitä, joita teknologia ruokkii. Viime aikoina on ollut jatkuvasti uutisissa tarinaa, kuinka ihmisten maksuvaikeudet rikkovat uusia ennätyksiä vuosi vuodelta. Verkkokaupat tarjoavat muutamalla klikkauksella mahdollisuuden ostosten tekoon kotisohvalta ja pankkien löyhät luotonanto kriteerit ovat omiaan lisäämässä ihmisten rahankäyttöongelmia. Käteisen rahan katoaminen on ongelma varsinkin nuoria mietittäessä, koska rahan konkreettisuus ei ole sama mobiilissa kuin käteisenä. Rahan taju katoaa ja ostosten tekeminen luotolta onnistuu todella helposti. Maksaminen verkossa/mobiilissa ei ole ongelman alkujuuri, mutta se on yksi ongelma kokonaisuudessa, joka tulee myös ottaa huomioon ongelmia ratkottaessa. Myös maksuturva.fi sivustolla Chief technology officer Tero Tapanainen otti kantaa asiaan: ”Helppo ja virtuaalinen tapa käyttää rahaa voi lisätä oman talouden hallinnan ongelmia. Vaikka ongelmat kasautuvat vain pienelle osalle kotitalouksia, kokonaisuutena suomalaiset ovat jo nyt velkaantuneempia kuin koskaan” (maksuturva.fi).

Lähteet:

Suomenpankki.fi. Millä tavoin maksamme 2010-luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin. https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf. Luettu: 12.9.2018

Maksuturva.fi. IoT muuttaa kuluttajan maksukäyttäytymisen. https://www.maksuturva.fi/blogi/iot-muuttaa-kuluttajan-maksukayttaytymisen. Luettu 12.9.2018.

Nestori Lähde, Haaga-Helia

[atamantourshelsinki]

A true Helsinki classic...Helsinki Cathedral, Bank of Finland, its museum, and Snellman; all in one frame. Second picture is from mid 1880s. . . . . . (1st pic: Tapio Haaja) . . . . . #atamantourshelsinki #atamantours #walkingtours #privatetours #citytours #tourguide #touroperator #travelagent #helsinkiwalks #helsinki #finland #visitfinland #visithelsinki #myhelsinki #helsinkiofficial #ourfinland #tuomiokirkko #helsinkicathedral #suomenpankki #bankoffinland #snellman #winterhelsinki #rahamuseo #bankoffinlandmuseum #neorenaissance #bohnstedt (at Helsinki) https://www.instagram.com/p/CKb0l4UAaTr/?igshid=1rst3fnb935r0

[myriikka-blog]

Digi 4.2. Tulevaisuuden maksutavat. Syrjäytetäänkö käteinen ja maksukortit?

Käteisen ja maksukorttien rinnalla on jo jonkun aikaa esiintynyt erilaisia vaihtoehtoisia maksutapoja, kuten mobiilimaksaminen ja bittirahat. Maksukorteistakin on kehitetty nopeampia ja kätevämpiä maksumuotoja, kuten lähimaksaminen. Kun vielä tämän kaiken päälle lasketaan kaikenlaiset suoraveloitukset verkossa tai digitaalisten maksujen kautta, ollaan tilanteessa, jossa erilaisia vaihtoehtoja on runsaasti tarjolla. Mutta onko niistä mistään käteisen korvaajaksi?

Piia-Noora Kauppi, Finanssialan Keskusliitosta visio Suomen Pankin raportissa Millä tavoin maksamme 2020–luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin, sitä, kuinka tulevaisuudessa erilaiset maksutavat nousevat käteisen rahan ohi. Ihmisten mukana kulkevat laitteet, kuten matkapuhelin tai kello, voisi toimia maksuvälineenä. Myös silmän iiris on Kaupin mielestä yksi vaihtoehto. Hänen mielestään tärkeintä on, että maksutavat ovat turvallisia, reaaliaikaisia ja kaikille potentiaalisille toimijoille tarjotaan tasaväkinen mahdollisuus kehittää erilaisia maksumalleja.  Vuosien saatossa kun ollaan saatu luotua eri finanssialan toimijoiden kesken toimiva maksuinfrastruktuuri. Sitä kannattaa hyödyntää.

Nordean Liisa Kanniainen puolestaan näkee, että käteinen on käyttökelpoinen maksuvälinen vielä 2020-luvullakin, mutta sen rooli on pienempi kuin nykyisin. Myös hän painottaa, että maksutapojen käyttäjille täytyy pystyä takaamaan käytön turvallisuus. Turvamekanismien kehittämien on tärkeää. Kun tarkastellaan kuluttajien ja kaupan välistä maksutoimintaa, alkaa kuukausipohjainen maksukäytäntö olla yleistä. Piilolinssit saapuvat esimerkiksi automaattisesti kotiin ja maksu lähtee tililtä kuukausittain. Samalla kun kaupankäynti automatisoituu ja digitalisoituu, kerätään asiakkaasta myös enemmän dataa, joka voi olla sekä hyvä että huono asia. Datan keruulla palveluiden ja tuotteiden tarjonta tulee kuluttajalle yksilölliseksi.

Kaikesta tästä on nähtävissä, että digitalisaatio mahdollistaa palvelujen tarjoamisen käyttäjälähtöisesti. OP Ryhmän Jani Ristimäki toteaa, että tämä muokkaa kuluttajien käyttäytymistä ja näin ollen maksamista. Maksakortit on kuitenkin edelleen varteenotettava maksamisen muoto myös digitaalisessa maailmassa. Kortin tiedot saa helposti tallennettua digitaaliseen lompakkoon. Lisäksi maksukorttitoiminta on vielä melko kannattavaa liiketoimintaa, olkoonkin, että korttimaksujen vastaanottaminen on kallista. 

Eri kysymys Ristimäen mielestä on, ketkä jatkossa tarjoavat maksamisen palveluita. Kolmas osa USA:n uuden sukupolven ihmisistä (vuosina 1980-2000 syntyneet) esimerkiksi uskoo, etteivät he tarvitse viiden vuoden sisällä enää pankkipalveluita. Jos kolme neljästä käy mieluummin hammaslääkärissä kuin kuuntelemassa pankin tarjoamia palveluita, ollaan kriittisessä tilanteessa. Kun samaiset ihmiset vielä kokevat digitaalisten palveluiden tarjoajat, kuten Facebookin, luotettavammaksi tahoksi kuin pankin, ollaan tilanteessa, joka on oikeastaan täysin päälaellaan vanhaan malliin verrattuna. 

Kuva

Jos siis mietitään sitä, syrjäyttääkö digitaalinen maksaminen käteisen ja maksukortit, käy tuskin näin aivan lähitulevaisuudessa. Yleinen uskomus vaikuttaisi asiantuntijoiden taholta olevan, että käteisen osuus maksutapahtumissa pienenee ja digitaaliset toiminnot lisääntyvät. Ennustajana on varmaan vaikea olla sanomassa mikä maksutapa jyrää tulevaisuudessa, koska erilaisia maksutapoja syntyy koko ajan lisää. Oleellista varmasti on, mikä taho pystyy luomaan turvallisen ja luotettavan sekä reaaliajassa toimivan konseptin. 

 Lähde:

Suomen Pankki. Millä tavoin maksamme 2020–luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin. Luettavissa: https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf

[t2emu]

#finland #helsinki #bankoffinland #suomenpankki #juhorissanen #stainedglass #tukinuitto #triptych (at Bank of Finland)

[larsrebers]

#helsinki #helsingfors #suomenpankki #light #ifyouleave #old #timeless_streets #photographyeveryday #sociallandscape #soulofstreet #architecturephotography #palepalmcollection #fromstreetswithlove #woofermagazine #earthescope #finearephotographer #conceptualphotography #outdoors #artisticphotography #dreaminstreets #visualcreators #visualsgang #architecture #surrealphotography #contemporaryphotography #great_captures_minimal #streetgallerymagazine #subjectivlyobjective (at Helsingin tuomiokirkko − Helsinki Cathedral) https://www.instagram.com/p/Cdhn_VpoC00/?igshid=NGJjMDIxMWI=

[atamantourshelsinki]

We enjoyed the beautiful sunny autumn day with Jacqueline from Canada and Corinna and her boyfriend from Germany. I found an old picture from late 1890s showing the Bank of Finland (left) and National Archives of Finland (right) from a similar angle. Fashion changes but facades do not! . . . . . . . . . . (2nd pic: Society of Swedish Literature in Finland) . . . #atamantourshelsinki #atamantours #helsinkiguide #helsinkitour #walkingtours #privatetours #guidedtours #citytours #bespoke #tailormade #tourguide #helsinkiwalks #helsinki #finland #visitfinland #visithelsinki #discoverhelsinki #detailsofhelsinki #myhelsinki #helsinkiofficial #ourfinland #autumnsun #bankoffinland #suomenpankki #nationalarchives #kansallisarkisto #snellman #snellmaninkatu #19thcentury #fashion (at Snellmaninkatu) https://www.instagram.com/p/CVS_6E0K16V/?utm_medium=tumblr

[finmindo]

@ecb: The euro turned 20 this year. In the latest episode of our #podcast, Erkki Liikanen (@LiikanenErkki), former Governor of @SuomenPankki – Finlands Bank, discusses the last two decades of the euro and looks ahead to the future with our host @michaelsteen https://t.co/DgQnOQz0KL https://t.co/MedVQl5yZe

The euro turned 20 this year. In the latest episode of our #podcast, Erkki Liikanen (@LiikanenErkki), former Governor of @SuomenPankki – Finlands Bank, discusses the last two decades of the euro and looks ahead to the future with our host @michaelsteen https://t.co/DgQnOQz0KL pic.twitter.com/MedVQl5yZe

— European Central Bank (@ecb) December 2, 2019