happyfanpenguin-blog

[happyfanpenguin-blog]

Innovoinnin työkaluja

Olen viimeisen muutaman kuukauden aikana tutustunut moneen erilaiseen innovoinnin työkaluun, tässä hiukan fiiliksiä ja ajatuksia niiden tiimoilta.

SWOT :/

SWOT malli on käynyt tutuksi opintojen ja yritystoiminnan käsittelemisen aikana. SWOT on luottokaveri, Business Model Canvasin: n kevyempi versio. Tuttu, turvallinen eikä suuuria tunteita herättävä. Mikäli aloittelisin yritystoimintaa tekisin varmasti SWOTin sekä BMC, jotta varmasti hahmottaisin yrityksen toimintakenttää, mahdollisesti käyttäisin myös immersio-työkalua.

Käyttäjäsegmentit

Käyttäjäsegmenttejä olimme toki hahmotelleet jo BMC: n teossa ja muissa malleissa, mutta ruodimme projektin aikana niitä myös tarkemmin. Teimme haastatteluja päiväkoti-ikäisten vanhemmille ja käytimme tutkimustietoa tehdäksemme muutaman ”profiilin”. Profiilien teko oli havainnollistavaa ja elävöitti ideointia. Tuntui enemmän siltä, kuin tekisimme työtä aidoille asiakkaille. Vahva suositus jokaiselle aloittavalle ja miksi ei myös ratkaisuissaan tienhaarassa olevalle yritykselle

Flinga :)

Flinga- pohjaa käytimme useaan kertaan, esimerkiksi avoimessa aivoriihessä sekä lopullisen kehitysidean valinnassa. Flingan ideana on olla kuin avoin liitutaulu, johon kaikki voivat ilmaista mielipiteensä ja ajatuksensa. Erittäin mukautuvainen ja moneen käyttöön sopiva työkalu, jota oli helppo käyttää. Ehdottomasti jatkoon! Avoimessa aivoriihessä Flingaan oli helppo heitellä vapaasti ajatuksia muutaman teeman ympärille ja idean valinnassa pisteiden antaminen keksityille ratkaisuille oli kätevää.

Brainwriting :/

Teckmark 635- työkalu tarjoaa brainwriting- palveluita elektronisesti. Ideana brainwriting on hauska. Osallistujat kirjoittavat vapaasti mieleensä tulevia asioita kyseisestä aiheesta ja jokaisella “kierroksella” he näkevät neljä kollegoiden kirjoittamaa ideaa. Tämä kannustaa ideoimaan enemmän ja enemmän.

Työkaluna Tecmark oli tosin hieman sekava käyttää. Kun koko ryhmämme oli vihdoin päässyt kirjautumaan sisään, ohjelma ei millään tavalla ohjeistanut miten toimia sessiossa. Kun olimme pääsemässä kohti session loppua ohjelma vain heitti kaikki osalistujat ulos, eikä antanut esim. tiivistelmää tai kiitosta sessioon osallistumisesta. Lisäksi ohjelman tarjoama chat ei tunnistanut pohjoismaisia ääkkösiä vaan jätti ne kokonaan pois sanoista, mikä hieman haittasi kommunikointia.

Lotus Blossom :/

LotusBlossom-menetelmää käytimme innovoinnin osana. LotusBlossomissa tarkoitus on hahmotella perusidean ympärille pienempiä ideoita, joiden ympärille ideoidaan vielä spesifimpiä tai pienempiä ideoita. Työkalu toimi itsessään erittäin hyvin ja sitä oli helppo täyttää. Itsellleni työkalu ei kuitenkaan tuonut mitään lisäarvoa, sillä olimme jo sitä aiemmin käyttäneet brainwraitingia ja aivoriiheä. LotusBlossomia seuraava SixThinkingHats työkalu antoi myös enemmän sisältöä ja miettimisen aihetta kun kyseinen työkalu. 

Tämä työkalu voisi toimia yksinään paremmin ja projektin alkuvaiheessa, kun vielä hahmotellaan ideaa ja sen hyviä sekä huonoja puolia. Kun käytimme työkalua projektin loppuvaiheessa, olivat lähes kaikki ideat tulleet jo esille muissa työkaluissa ja asioita oli usein myös mietitty syvällisemmin jo jonkun muun työkalun innoittamana. Hyvä väline, mutta käytä projektin alussa.

SixThinkingHats :)

SixThinkingHats- työkalun tarkoituksena on miettiä muutamaa parasta ideaa kaikilta mahdollisilta näkökulmilta. Jokaiselle näkökulmalle on annettu oma värinsä, mikä auttaa pysymään näkökulmassa ja miettimään ideaa vain sen kautta. Fyysisen toteutuksen teimme Excel- taulukkoon, joka toimi erittäin hyvin. Työkalu oli helppo käyttää ja hyvä lisä monipuoliseen innovointiin. Henkilökohtaisesti mielekkäin työkalu.

Pohdiskele innovointiprosessissa käyttämiänne työkaluja. Tee niistä itsellesi taulukko/kuvio ja anna jokaiselle joko hymynaama, peruslukemat tai mutrunaama. Kerro, mikä oli mielestäsi mukavin / mielenkiintoisin tai muuten vaan sopivin työkalu ja perustele. Miten voit kuvitella käyttäväsi näitä työkaluja nykyisissä tai tulevissa työtehtävissäsi?

LeanCanvas :/ 

Yrityksen LeanCanvas-mallin teimme LeanStack- palvelun avulla. LeanStack palvelu oli helppokäyttöinen ja sopiva ryhmätyöskentelyyn. Palveluun olisi saanut kehitettyä rajattomasti erilaisia LeanCanvas malleja sekä projekteja, ja mieleeni tulikin että palvelu sopisi kätevästi isommankin yrityksen tarpeisiin. Itse LeanCanvas- malli ei kovinkaan paljon loppupeleissä eronnut BusinessModelCanvasista.  

[happyfanpenguin-blog]

Digi 4.1.- Ostopoluista ostoavaruuksiin

Perinteinen ostopolku, sen olet nähnyt varmasti noin tuhat ja yksi kertaa. Se alkaa asiakkaan tietoisuuden heräämisestä tarvetta kohtaan, jatkuu harkinta- vaiheella ja tuotteen ostolla. Oston jälkeen asiakas arvioi saamaansa palvelua ja päättää lopulta lojaaliudesta yritystä kohtaan.

Perinteinen ostopolku on hyvä pohja, mutta ei nykypäivänä enää yksistään toimiva tapa kuvata asiakkaan käyttäytymistä. Nykyajan digitalisoituneiden ja nopeidenkin ostotapahtumien vuoksi asiakas harvoin osuu perinteisen ostopolun luomaan ruutuun. Nykypäivänä asiakas sinkoilee sinne tänne, hyppii ostamisen eri vaiheiden yli ketterästi ja saattaa kulkea koko polun väärään suuntaan. Siksi termi ostoavaruus onkin jatkuvasti yleistymässä. Ostoavaruus koittaa ostopolkuun pohjautuen löytää relevanttia tietoa ostajasta ja löytää tarpeelliset linkit ostajan ja yrityksen välille. Ostoavaruudessa asiakas on kaiken ydin.

Ostoavaruus luo ilmiönä paineita myös yrityksille. Yritysten on jatkuvasti kehitettävä palvelustaan asiakasystävällisempää jokaisessa kanavassaan. Varsinkin ostotapahtuman alkumetreillä hyvän digitaalisen kanavan merkitys korostuu, sillä tietoa, ostoja että myös palvelua halutaan yhä enenevissä määrin digitaalisessa muodossa ja nopeasti, ajasta tai paikasta riippumatta. Ostoavaruuden asiakas on entistä aktiivisempi. Asiakas on aktiivisessa vuorovaikutuksessa muiden asiakkaiden kanssa, jatkuvassa dialogissa yrityksen kanssa sekä yrityksen kilpailijoiden kanssa. Asiakas ei enää välttämättä ole lojaali tai saattaa vaihtaa lojaaliuden kohdettaan nopeasti. Jatkuva harkinta- vaihe myös kannustaa jatkuviin uusiin ostoihin yritykseltä tai sen kilpailijalta.

Ostoavaruuden asiakkaalle kokonaisuus on tärkeämpää kuin itse tuote tai fyysinen ostotapahtuma. Ostoavaruuden asiakas tekee päätöksensä kokonaiselämyksen perusteella. Ja ennen kaikkea elämyksen perusteella. Ostoavaruuden asiakkaalle elämyksen saaminen ja kokeminen on tärkeää, ei se millä maksuvälineellä osto tehdään tai onko tuotteessa x zoomi vai y zoomi, kamera kokonaisuutena tuo asiakkaalle kokemuksen.

Mitä yritysten siis pitäisi tehdä jotta he huomioisivat asiakkaansa myös tulevaisuudessa? Keskeisessä roolissa on dialogi asiakkaan kanssa. Mitä asiakas haluaa tai odottaa yritykseltäsi? Miten asiakas näkee yrityksesi nyt, entä puolen vuoden päästä? Jatkuva kehitys ja ajatusten peilailu asiakkaan kanssa on tulevaisuuden kehityksen avain. Toinen tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi muodostuva asia on asiakkaan saama elämys. Asiakas on valmis antamaan sinulle anteeksi pieniä vikoja, mokia tai puutteita täysin surutta, mikäli kokonaiselämys tai “fiilis” yrityksestäsi on hyvä. Pidä siis lippu korkealla ja mieti mitä voisit tehdä, jotta asiakkaasi yleinen kokemus olisi vielä parempi. Miten voisit yllättää asiakkaasi positiivisesti?

Lähteet:

https://www.slideshare.net/cxpafinland/03-digitalisoituva-asiakaspolku-anssi-okkonen-elisa

https://issuu.com/customerinnovations/docs/ostopoluista_ostoavaruuksiin

[happyfanpenguin-blog]

Digi 5.6.- Avoin data

Big Data ja avoin data, mitä? 

Big Datasta puhutaan paljon ja siitä povaillaan tulevaisuuden tärkeintä asiaa, mutta mitä se nyt oikein tarkoittaa? Wikipedian mukaan termiä big data käytetään silloin kun puhutaan suuresta määrästä järjestelemätöntä dataa, jota ei nykyisten teknisten välineiden kanssa voida ryhmitellä tai analysoida. Big datalle on myös ominaista, että tieto lisääntyy koko ajan ja sitä virtaa sisään useista eri lähteistä. Big datassa on yleensä tallennettuna myös paljon turhaa ja irrelevanttia tietoa. Kun big dataa voidaan ryhmitellä tai sille keksitään analysointikeino, silloin se ei enää ole sitä mystistä ja suurta big dataa, vaan ihan normaalia tilastollista dataa.

Avoin data, onko se nyt sitten sama asia kuin big data? No ei. Avoin data on kaikille avointa ja maksutonta, usein valmiiksi järjesteltyä tietoa. Sitä tarjoavat esimerkiksi kaupungit, eri virastot, oppilaitokset ja hakukoneet. Hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi koulujen opinnäytetyöt tai kaupungin eri toimista koottu tieto, joita jokainen voi asiasta kiinnostuessaan selata ja tutkia. 

Okei, nyt on käsitteet hallussa. Miten näitä voidaan hyödyntää yritystoiminnassa? Olemme tehneet asiakasyrityksemme TinyAppin kanssa projektia päiväkoti-ikäisten lasten kanssa. Katsotaanpa miten he voisivat hyödyntää esimerkiksi HRI:n tarjoamaa avointa tietoa.

TinyAppin tarkoituksena on edistää päiväkotien tehokasta työskentelyä ja vapauttaa henkilökunnan aikaa itse työhön, eli lasten kanssa olemiseen. Voisiko applikaatio käyttää hyväkseen Helsingin kaupungin Ulkoliikunta- toimintoa? Tämän toiminnon kautta päiväkodin henkilökunta ja miksi ei vapaa-ajalla myös lasten vanhemmat, voisivat nopeasti tarkistaa kauden ulkoliikuntapaikkojen tilanteen. Sovelluksessa voi tarkistaa uimarantojen kunnon, luistelukenttien tilanteen sekä avoinna olevat hiihtoladut reaaliajassa. Helppoa ulkoliikunnan suunnittelua siis!

Sovelluksen tarkoituksena on myös edistää lasten oppimista suomalaista kasvatuspedagogiikkaa hyödyntäen. Suomalaisen kasvatuksen perustana toimii rohkeasti uusiin asioihin tutustuminen ja ryhmätyöskentely. Mikä tällöin olisikaan parempi paikka tutustua yhdessä uusiin asioihin kuin lapsille suunnattu tapahtuma tai esimerkiksi käynti kotieläintilalla? Perheen kaupunki sovelluksen kautta sekä päiväkodin henkilökunta, että vanhemmat itse, voivat katsoa mukavia tapahtumia ja paikkoja yhteisille retkille. 

Ja sitten se bisnesmielessä tärkein tieto. Minne TinyApp- sovellusta kannattaa tarjota ja mitä kaupungin päätöksenteossa tapahtuu. Niihin HRI tarjoaa valmiit sovellukset sekä eri alueiden tulotietojen osalta että tehtyjen päätösten kokoamisen sovelluksella. Raaka fakta ei business suunnitelmissa ja strategioissa ikinä ole pahitteeksi. 

[happyfanpenguin-blog]

Digi 5.2- Yrityksen somekanavat

Tänään tutustutaan tämän klassisen suomalaisen yrityksen some-kanaviin. 

Kotisivu

Vaikka kotisivuja ei normaalisti lasketa mukaan suoranaiseen sosiaaliseen mediaan, voidaan mielestäni Finnairin tapauksessa näin kuitenkin tehdä. Finnairin kotisivut ovat erittäin toiminnalliset ja sisältävät mm. chat-palvelun, yritysasiakkaille suunnatun osion sekä FinnairPlus- jäsen sivuston, joista kaikilla asiakas voi kommunikoida myös Finnairin suuntaan. Sivuilla voi tämän lisäksi varata lennot, lento ja hotelli- paketit, vuokrata auton sekä tutustua Finnair Holidays- paketteihin, jotka ovat Finnairin uusin tuote. Lisäksi sivusto tarjoaa asiakkaille lisäarvoa myös matkaoppaiden ja muun oheistiedon ja palveluiden muodossa (varaa mm. päiväretkiä kohdemaassa, myös ei Holidays- asiakkaille). 

Finnairin kotisivut ovat tyylikkäät ja selkeät. Sivustolta löytyi huomattavasti enemmän tietoa, videoita ja inspiroivia kuvia kuin mitä muistin. Kotisivujen kävijämäärää on vaikea arvioida, mutta uskon että kotisivut ovat yrityksen pääasiallinen tapa tavoittaa asiakkaansa. Sivustoa voi selata 34 eri kielellä, joten kansainvälisyys on kunnossa. 

Instagram

Finnairin instagram- tili oli inspiroiva. Ensimmäisenä kiinnitin huomioni kauniisiin kuviin ja heti sen jälkeen siihen, että kuvat olivat äärimmäisen pelkistettyjä. Tavoitteleekohan yritys myös instagramissaan skandinaavista tyyliä? Mikäli kyllä, he ovat onnistuneet erittäin hyvin. Feedi luo ammattimaisen kuvan heidän toiminnastaan ja herättää kiinnostusta matkakohteita kohtaan. Kuka nyt ei hauaisi kävellä sumuisena aamuna Japanissa vuoren rinteillä?

Instagram on selkeästi yrityksen “brändäys ja fiilistely osuus”. Sivustolla ei julkaista suoranaisia mainoksia vaan lähinnä kuvia sieltä täältä ympäri maailmaa sekä kuvia yrityksen henkilökunnan arjesta. Kuvien julkaisutahti on tasainen, yleensä kuvia julkaistaan muutaman päivän välein. Finnairilla on instagram tilillään verrattain vähiten seuraajia muihin medioihinsa nähden, noin 102 000 kappaletta. 

Facebook

Finnairin facebook- sivu taas on käyttäjämäärältään suhteellisen suuri, reilun 545 000 tykkääjän ja 542 000 seuraajan suuruinen media. Facebookissa Finnair julkaisee paljon kuva ja video-materiaalia, joista suuri osa on myös suoria mainoksia. Seassa on kuitenkin myös relevantteja uutisia, artikkeleita ja  tietoiskuja mm. talviolympialaisista, ääniaaltojen vaikutuksesta ruoan makuun ja Slush-tapahtumasta. Finnairin voidaan todeta olevan nykyaikainen facebook- sisältönsä suhteen ja reagoivan tyylikkäästi ajankohtaisiin asioihin. 

Näiden sosiaalisten medioiden lisäksi asiakas voi tilata Finnairin uutiskirjeen ja osallistua keskusteluun twitterissä. 

[happyfanpenguin-blog]

Digi 5.3- Uusia medioita

Sosiaalinen media on kokoava termi kaikille niille sivustoille, keskustelu alustoille, sovelluksille ja applikaatioille, joita käytämme sosiaaliseen kanssakäymiseen. Alla asian suuruutta selventävä kuva, johon on koottu vain murto-osa kaikista tarjolla olevista sosiaalisen kanssakäymisen medioista.

Puhumme siis kohtuullisen suuresta kokonaisuudesta, joka kasvaa joka päivä exponentiaalisesti. Miten sitten tiedämme missä kohdeasiakkaamme ovat ja miten heidät tavoittaa? Se taitaakin olla tämän vuosikymmenen kuumin kysymys. Mutta aloitetaan pienestä ja tutkitaan näistä kolmea esimerkkimediaa, joissa yrityksesi asiakkaat voisivat lymyillä. Kokeilin kaikkia kolmea mediaa viikon verran ja tässä tiivistetysti kokeilujakson herättämiä fiiliksiä:

Nike + Running Club- applikaatio + verkkosivu (liikunta-alan yritykset)

Nike + Running Club on juoksemisesta kiinnostuneiden yhteisö. Yhteisöllä on sekä applikaatio että verkkosivu, jotka ovat hyvin siistit, toimivat ja aktiivisesti päivitettyjä. Yleiskuva on erittäin hyvä ja aktiivinen. Molemmat yhteisön kanavat  tarjoavat sekä yhteisöllistä keskustelua, yhteistreenejä USA:n suurimmissa kaupungeissa, valmiita treeniohjelmia sekä harjoitusten kirjaus ja analysointitoiminnot. Lisäksi käyttäjälle tarjotaan Niken uusimpia juoksutuotteita. Tämä applikaatio on kuin suomalainen sisarensa SportsTracker, mutta useilla lisämausteilla.

Erittäin mielenkiintoinen ja innostava uutuus! Tämä yhteisö jää itselläni ehdottomasti käyttöön ensimmäisen kokeiluviikon jälkeenkin. Ja mikäli onnistun noudattamaan treenisuunnitelmaa, saatan oikeasti saavuttaa ensi kevään puolimarathon tavoitteeni! Ihanaa!

Lonely Planet- verkkosivu + applikaatio (matkailu ja “hospitality” yritykset)

Lonely Planet on ikoninen matkaoppaiden tuottaja ja matkakohteiden arvottaja. Yritys on tehnyt hienon täyskäännöksen ja onnistunut digitalisoimaan ja laajentamaan toimintojaan. Lonely Planetin verkkosivu on kuitenkin hieman sekava ja varsinkin heidän mainostamaansa keskustelupalstaa oli vaikea löytää (ja kun sen kerran löysin, ei tiedon/ keskusteluaiheiden seulonnassa tuntunut olevan mitään järkeä).  Sivuston ulkoasu ja design on kuitenkin erittäin hieno ja sivusto sisältää paljon hyviä toimintoja, kuten vakuutusten myynnin ja autonvuokra-palvelut.

Sama siisti design ja lisämyynti toiminnot löytyvät myös heidän Trips- applikaatiostaan. Applikaation päätarkoituksena on jakaa muiden matkailijoiden kirjoittamia matkakertomuksia sekä heidän kokemuksiaan ja suosituksiaan. Mielestäni applikaatio on huomattavasti inspiroivampi ja toimivampi kuin heidän kotisivunsa ja sain apin kautta hyviä vinkkejä ensi kesän road tripille. Applikaatio jää siis itselleni ehdottomasti käyttöön, mutta verkkosivua tulen tuskin enää käyttämään.

Snapchat applikaatio (kaikille)

Snapchat, sosiaalinen media ja kuvan/videon jako palvelu. Olen kokeillut Snapchattia kerran aiemminkin, mutta kiinnostukseni lopahti silloin yhden jaetun kuvan jälkeen. Hieman samaa oli havaittavissa testiviikolla. Tsemppasin ja testasin applikaatiota kokonaisen viikon, mutta en koe saavani siitä mitään lisäarvoa. Osa kavereistani on siellä kovin aktiivisia ja pääsen toki paremmin mukaan heidän juttuihinsa seuraamalla “Snäppiä”, muta käytän jo muutenkin niin montaa kuvia jakavaa sosiaalista mediaa, etten oikein jaksaisi käyttää myös tätä. InstaStories ja Pinterest antavat minulle lähes samat toiminnot ja huomattavasti enemmän arvoa, sillä seuraan molemmissa medioissa kavereideni lisäksi kiinnostavia valokuvaajia, bloggareita ja yhteisöjä. Snäp, ei jatkoon, edelleenkään.

[happyfanpenguin-blog]

Digi 5.5- Paras mobiiliapplikaatio

Grand One 2017 on kilpailu, minkä tarkoituksena on selvittää vuoden paras mobiiliapplikaatio. Listalla on monta hyvää appia, joita itsekin käytän päivittäin. Hs.fi- applikaatio, Frankin sähköinen opiskelijakortti, Pivo sekä Beddit. 

Esittelen teille tänään mielestäni näistä parhaan, SportsTrackerin. SportsTracker on suomalaisten kehittämä applikaatio, joka mittaa urheilusuorituksiasi sisällä, ulkona sekä vedessä. Applikaatio laskee antamiesi tietojen perusteella kalorin kulutuksesi ja siihen voit yhdistää jopa sykemittarisi tarkkojen lukemien saamiseksi. Applikaatio hyödyntää lisäksi puhelimesi GPS- paikanninta ja piirtää esimerkiksi juoksulenkeistäsi tarkat kartat näkyvillesi sekä mittaa juostua matkaa pituudessa, vauhdissa ja edettyjen korkeuserojen mukaan. Tehtyjä suorituksia verrataan asettamaasi viikkotavoitteeseen ja saat reaaliajassa dataan perustuvaa palautetta suorituksistasi. Applikaatio on siis kuin pieni Personal Trainer taskussasi. Olet itse hullaantunut applikaation käyttöön juoksulenkeillä ja lisäänkin lenkin lopuksi usein kuvan lenkistä tai kannustan reaaliajassa lähelläni liikkuneita kanssalenkkeilijöitä.

Ja kun kerran urheiluapplikaatioista aletaan ottaa mallia, esitellään teille vielä toinenkin applikaatio jota tosin ei valitettavasti Grand One 2017- listalta löydy; HeiaHeia! Myös tämä applikaatio on suomalaisen kehitystyön tulosta ja myös tämä applikaatio mittaa kulutustasi sekä urheilusuorituksiasi tavoitteisiisi nähden. HeiaHeian hyviä puolia on kuitenkin voimakas yhteisöllisyys ja mahtava viikkonäkymä, josta erotat selvästi jokaiselle päivälle erikseen kirjatut suoritteet. HeiaHeia myös onnittelee sinua, kun olet vuoden aikana käynyt tasaluvun verran esim. 50 kertaa kuntosalilla tai kokeillut 20 erillaista urheilulajia. Ystäviesi tykkäykset ja kommentit sekä sosiaalisen median jako-mahdollisuus ilahduttavat myöskin yksin harjoittelevaa. Kaiken tämän yhteisöllisyyttä ja tsemppienkeä luovan puolen lisäksi HeiaHeia on panostanut muita urheiluapplikaatioita enemmän ryhmien, esim. työporukoiden, harraste- tai ystäväjengien muodostamiseen. Voit siis ystäviesi kanssa koota ryhmän ja asettaa ryhmälle omat tavoitteensa, johon te kaikki yhdessä tähtäätte.

Mielestäni näistä kahdesta applikaatiosta moni voisi ottaa mallia juuri SportsTrackerin fiksusta ja reaaliaikaisesta datasta, jota kerätään GPS- paikannuksen sekä puhelimen muiden valmiiden ominaisuuksien kautta. Sekä HeiaHeian luomasta yhteisöllisyyden tunnusta sekä mohdolisuuksista. 

[happyfanpenguin-blog]

Digi 5.4- Facebookin algoritmit

Facebook: tuntemiesi ihmisten kohtauspaikka ja tykkäämiesi toimijoiden mainostila. Uutiskanava, lomakuvalbumi, verkostoitumisympäristö.

Kaikki tietävät sen, Facebookin News Feedin. Harva kuitenkaan tietää miten algoritmit kaiken takana toimivat ja miten me näemme Facebookissa sen mitä näemme.

Kun käytämme facebookia selailemme usein NewsFeediä ja tykkäämme, kommentoimme ja jaamme muiden postauksia sekä kirjoitamme tai kuvaamme omiamme. Ei ole kuitenkaan sattumaa miksi näemme juuri sen mitä näemme, NewsFeed on juuri sinulle kustomoitu tuote. Näin homma etenee:

1.Kaikki alkaa siitä kenen kaveri olet ja minkä toimijan sivuista olet tykännyt. Se luo pohjan kaikelle mahdolliselle uutisvirralle, mitä voit saada näkyviin. 

2. Sen jälkeen facebook tekee havaintoja näistä postauksista: kuka postauksen on tehnyt, milloin, mikä aika nyt on jne. ja koittaa näin päätellä kuinka kiinnostunut sinä olisit näkemään tämän postauksen.

3. Tämän jälkeen facebook tekee ennustuksen tai niin kuin Adam Mosseri asian  esitti “an educated guess” siitä kuinka todennäköisesti sinä jakaisit, kommentoisit tai tykkäisit julkaisusta. Unohtamatta kuitenkaan postausten laadullista arvoa, eli kuinka informatiivisena sinä postausta pitäisit, kuinka kauan aikaa kuluttaisit artikkelia lukien jne. 

4. Tämän jälkeen facebook antaa jokaiselle mahdolliselle postaukselle scoringin, joka perustuu sinun mieltymyksiisi. Ja sitten facebook “julkaisee” parhaat tarinat scoring- järjestyksessä, parhaimmasta huonoimpaan, sinun Feedilläsi.

Ymmärrätkö nyt miksi näet juuri sen mitä näet? 

Mikäli haluat tietää enemmän asiasta tai olet kiinnostunut myös Facebookin tekemästä arvokkaasta työstä mm. valeuutisten kitkennässä, katso ihmeessä Adan Mosserin esitelmä tämän vuoden F8 kokouksesta. Oma arvostukseni Facebookia ja sen työtä kohtaan nousi klipin jälkeen hurjasti. Sekä ennen kaikkea todellisuudentaju siitä, kuinka paljon tämä sovellus sekä ystäväni siellä  muokkaavat omaa elämääni ja maailmankuvaani on pelottavan suuri. 

[happyfanpenguin-blog]

Digi 4.5.- Asiakaslähtöiset verkkokaupat

Mikä tekee verkkokaupasta asiakasystävällisen?

Otetaan muutama esimerkki elävästä elämästä. Vierailen usein, välillä liiankin usein, sekä Ikean että Mangon verkkokaupassa. Miksi? Miksi juuri näillä sivuilla, enkä esimerkiksi kilpailijan sivustolla?

Ikean sivustolla käyn suunnittelmassa, hakemassa infoa ja välillä ihan vain fiilistelemässä kotimme sisustusta sekä etsimässä inspiraatiota. Käytän usein Ikean verkkosivua sisustuksen suunnitteluun jo hyvissä ajoin ennen tavaratalossa asiointia. Suunnittelen, pohdin ja jään miettimään eri vaihtoehtoja. Kypsyttelen päätöstä välillä pidempäänkin. Ja kun lopulta menen tavarataloon, otan usein mukaani jo valmiiksi kotona suunniteltuja tuotteita. Verkkosivulla teen siis usein itse ostopäätöksen ja tuen sillä tavaratalossa asiointia. Mikäli Ikean verkkosivua ei olisi, olisi moni tuote jäänyt ostamatta. 

Mangon sivustoa käytän suurin piirtein samaan, kuin Ikean sivuja. Suunnittelen ja vertailen, mutta Mangon sivustolla tsekkaan ennen kaikkea uutuudet. Yleensä jo ennen kuin ne tulevat kauppoihin. Tämän jälkeen seuraan ketjun instagram-tiliä ja haen parhaat löydöt päältä pois, heti kun ne tulevat liikkeeseen. 

Molemmat verkkosivut siis antavat inspiraatiota ja ideoita, sekä uusista tuotteista, että miten yhdistää uusia vaatteita tai sohvapöytiä nykyiseen vaatekaappiin tai sisustukseen. Valitsin nämä kaksi verkkokaupaa, koska heillä on molemmilla erityisen hyvät idea ja inspiraatio- osuudet sivustoillaan. Molemmilla sivustoilla on myös helppoa navigoida. Sivun ylälaidasta löytyy helposti valikko ja miellyttävää tuotetta on helppo etsiä selkeiden valikoiden kautta. 

Sanoisin siis itse, että asiakasystävällinen verkkokauppa on hyödyllinen, helppokäyttöinen, yrityksen ilmeeseen muuten sopiva sekä ennen kaikkea inspiroiva. Sivustoilta haen sitä mitä en kaupasta saa, rauhaa tutkia tuotteita ja tukea sekä mietintäaikaa hankinnoille. Haluan myös tietää mahdollisimman aikaisin mitä on tulossa seuraavaksi. Ja eikä ilman hyvää fiilistä, tyylikkäitä kuvia ja innostusta uudesta tuotteesta tulisi tehtyä ostoksia. 

[happyfanpenguin-blog]

Digi 4.4.- Verkkokauppojen trendit ja tulevaisuus

Yhä useampi liike joko syntyy kokonaan verkkokaupaksi tai laajentaa toimintaansa kivijalkakaupasta verkkokauppaan. Ja yhä enemmän ihmiset myös tekevät ostoksensa, niin sisustus- kuin ruokaostoksensa, verkossa. Mitä tällä osa-alueella on odotettavissa tulevaisuudessa ja mihin yritysten tulisi kiinnittää huomiota?

PayTrail haastatteli verkkokaupan asiantuntijoita ja päällimmäiseksi nousi kaksi kantavaa teemaa, asiakkaan ja asiakaskokemuksen nostaminen keskiöön sekä globaalisaatio. Molemmat ovat asiantuntijoiden mukaan trendisanoja mitä hoetaan päivästä toiseen, mutta ei aidosti toteuteta. Tästä asiakkaan keskiöön nostaminen on hyvä esimerkki. Verkkokaupat tarjoavat pääsääntöisesti tuotteitaan ja mainonta yms. tehdään aina tuote edellä. Tällöin asiakas ja hänen tarpeensa jäävät toiseksi. Dataa ja teknologiaa muuttaa asian suuntaa on jo olemassa, tätä tulisi vain käyttää yhä enemmän. Olen itse törmännyt esimerkiksi teemoittain jaettuihin vaatekokonaisuuksiin tai “inspiraatio” otsikon alle eri tavalla lueteltuihin tuotteisiin. Usein sivustoilla on myös kevyesti johdattelevia “muut tuotteen x ostaneet katsoivat myös....” otsikoita. Nämä toiminnot jäävät kuitenkin usein sivurooliin. Miksi koko verkkokauppaa ei voisi rakentaa ajankohtaisten teemojen ympärille? 

Lisäksi asiakaskokemukseen panostetaan rajallisesti. Jotta verkkokauppa erottuisi edukseen tulee kauppiaiden yhä enenevissä määrin tehdä kauppansa viihtyisäksi ja elämykselliseksi, myös verkossa. Sivusto jolla asiakas viihtyy ja saa elämyksiä, on sivusto jolle asiakas palaa yhä uudestaan. Tässä onnistuneeksi verkkokaupaksi asiantuntijat mainitsivat esimerkiksi Varusteleka yrityksen verkkokaupan, jossa tuotekuvaukset ovat kirjoitettu huumorin kautta. Mieti siis, minkä tyylinen elämys yrityksellesi sopii. Onko virtuaalinen showroom se teiän juttunne, vai voisiko asiakas saada elämyksiä jotain muuta kautta? 

Myös käytännön asiat kuten sivuston helppokäyttöisyys ja ennen kaikkea mobiililaitteen kautta toimiva verkkokauppa ovat tulevaisuuden kilpaliluvaltteja! Eikä asiakkaaseen yhteydenpitoa pidä unohtaa, joten mikäli sivustollasi ei ole toimivaa chat tai viestittely- osiota, nyt on korkea aika panostaa myös siihen.

Toinen kantava teema oli globalisaatio. Kun yritys rakentaa itselleen verkkokaupan, ei kaupan käyttäjinä ja kilpailijoina enää tule olemaan vain lähikuntien kuluttajat. Verkkokauppa toimii ja enne kaikkea vaikuttuu aina globaalisti. Esimerkiksi euron valuuttakurssin heilahtelut voivat tehdä verkko-ostosten tekemisen eurooppalaisilta sivustoilta halvemmaksi kuin yhdysvaltalaisilta tai kiinalaisilta. Tällöin kuluttajakunnat nousevat räjähdysmäisesti. Tai jos poliittinen ilmasto muuttuu suotuisammaksi tai epäsuotuisammaksi Suomelle, Euroopalle tai pohjoismaille yleensä, on kuluttajien nousua tai laskua odotettavissa. Astu siis rohkeasti mukaan globaaliin kauppaan, sillä vaikka teet mitä olet jo vaikuttunut sen hyvistä ja huonoista puolista. Tarjoa siis kauppaasi esimerkiksi globaaleilla kieleillä ja mainosta myös lähikuntasi ulkopuolella, näin saat myös globaalin kilpailun edut käyttöösi.

[happyfanpenguin-blog]

Digi 4.2- Maksaminen 2020-luvulla

”Elämme mielenkiintoisia aikoja”

Suomen pankin ulkaisema kirjanen maksamisesta ja maksamisen kehityksestä 2020-luvulla oli erittäin ajankohtainen ja monipuolisesti koottu teos. Maksaminen ja maksamisen muutos on kuohuttanut pankki-alan yrityksissä jo pitkään ja lisää voimaa siihen tuo vuoden vaihteessa voimaan astuva PM???- laki/asteus/määräys??, joka avaa maksuliikenteen ja rajapinnat henkilöasiakkaiden tileihin myös muille kuin perinteisille toimijoille. 

Piia-Noora Kauppi Finanssialan keskusliitosta aloitti kirjoituksensa osuvasti hypoteettisella tulevaisuuden tilanteella, missä ruokaostokset tehdään jääkappin elektronisen ostoslistan kautta ja tuotteet toimitetaan suoraan kotiovelle heti seuraavaksi päiväksi. Tämä olisi jo nyt teknisesti mahdollista, joten skenaario ei ole kopioitu Paluu Tulevaisuuteen- elokuvista. Maksaminen on vääjäämättä siirtymässä taka-alalle. Kuluttajat keskittyvät yhä enemmän itse tuotteeseen ja asiaa ja haluavat maksamisen hoituvan tallennetuilla luottokorteilla tai tilisiirtona. Käytätkö sinä jo esimerkiksi MobilePayta tai PayPal- tiliä? Kyllä, nämä toimijat tarjoavat jo sitä, mitä tulevaisuus mitä todennäköisemmin tuo tullessaan. 

Kaupin mielestä asiassa on kuitenkin vielä muutama mutka matkassa. Jotta maksaminen olisi turvallista, pitää asiakas pystyä tunnistamaan luotettavasti. Myös reaaliaikainen rahan siirto ja kuluttajien luottamus uuteen toimintaan ovat käytännön sujuvuuden kannalta elintärkeitä. 

Toisen mielenkiintoisen kirjoituksen samaiseen kirjaseen kijoitti Sirpa Nordlund Mobey Forumista. Sirpa ennustaa artikkelissan itse tankkaavia autoja ja lentolippuja ostavia kelloja, sekä sitä että oma sukupolvemme on viimeinen  joka käyttää maksamiseen muovisia kortteja. Mikäli kehitys menee näin pitkälle ja vaikka ei menisikään, ihmisten taju omasta taloudenhallinnastaan ei seuraa kehityksen tahdissa. Sirpa tuo esiin hyvän pointin siitä, että tulevaisuuden markkinarako tulee olemaan yhä enemmän taloudenhallinnan aplikaatioilla ja sovelluksilla. Hän ennustaa fitnessappien seuraajaksi Oman Talouden appia, laitetta joka ilmoittaa jo etukäteen, mikäli viikon take-away lattejen määrä on käytetty tai uusi pusero saa taloudellisen hallinnan nimissä jäädä kauppaan. Ehkä pankeilla ja finanssilaitoksilla onkin edessään muuttuva rooli, eikä täydellisen hallinnan menetyksestä tarvitse panikoitua. Ehkä taloudellisen neuvonannon painopiste on tulevaisuuden juttu, hoitaa asiakas maksamisensa minkä applikaation kautta tahansa. Pankkien täytyy enää kiilloittaa maineensa milleniaalien silmissä ja laittaa hanskat käteen uusien palveluien kehityksessä. 

[happyfanpenguin-blog]

Digi 3.2. Verkkopalveluiden vertailua

Kaikesta tästä digitaalisten palveluiden analysoinnista innostuneena, vertaillaampa hetki kahta kohtuullisen samanlaista verkkopalvelua käytännössä.

Kauppalehden ja Talouselämän palveluita. 

Nopealla silmäyksellä Kauppalehti on keskittyneempi faktoihin, tilastoihin ja pörssiin, Talouselämä talouteen liittyviin artikkeleihin ja analyyseihin. Lähtisin ensimmäiseksi avaamaan Kauppalehden sivuja, mikäli hakisin tietoa osakkeiden kehityksestä ja Talouselämän sivuja puhtaasta mielenkiinnosta ajankohtaisia talouselämän uutisia kohtaan. Kauppalehden yksittäisten osakkeiden tiedot ja havainnollistavat graafit ovat erittäin laadukkaita ja koenkin, että Kauppalehti on asiasisällön suhteen kehittyneempi.

Talouselämä on rakennettu käyttäjäystävällisemmän näköiseksi ja toimisi varmasti mobiilissa loistavasti. Kauppalehti antaa jo nyt vaikutelman, että jotain menee kohta ohi, sillä kaikki on niin pienellä printillä. Mobiiliin Kauppalehti tarvitsee täysin erillisen palvelun.  Käytettävyydessä Talouselämä kuitenkin sai miinuspisteitä siitä, että läppärin näyttöä zoomatessa eri kentät sijoittuivat päällekkäin.  

Toiminnallisuutta tarkasteltaessa en ymmärrä, miksi nämä kaksi palvelua ovat erillisiä. Kummallakaan palvelulla ei ole suuria määriä tietoa ja luettuani muutaman uutisen tai katsottuani muutaman itselleni tärkeän osakkeen kehityksen, siirryn sivustoilta pois. Näillä sivuilla ei kummallakaan tee mieli viettää pitkiä aikoja, enkä koe saavani kovinkaan paljon lisäarvoa kummastakaan palvelusta. 

Näiden yritysten verkkopalveluista ottaisin mukaani muihin palveluihin ehdottomasti Kauppalehden hyvät graafit ja Talouselämän sivuston designin. Ehkä myös Talouselämän Työ&Ura- osuus kuullosti kiinnostavalta, vaikka sisältö ja julkaisun yläpalkki muuten ei minua miellyttänytkään. Kauppalehdessä oli lisäksi plussaa, ettei koko julkaisijakonsernin lehtiä ollut laitettu näkyviin pikalinkeiksi sivun yläreunaan. Linkin vähentävät mielestäni luottamusta ja arvoa. 

[happyfanpenguin-blog]

Digi 3.1.- Digitaalinen palvelukokemus

Miten me kuluttajina kulutamme digitaalisia palveluita ja mitä me olemme niistä mieltä? Mihin digitaaliset palvelut tulevaisuudessa ovat menossa?

DNA:n tutkimuksessa suomalaisten digitaalisesta palvelukokemuksesta (vuonna 2016) käy ilmi, että me kulutamme digitaalisia palveluita vaihtelevasti, palvelusta ja tarpeesta riippuen. Esimerkiksi pankkipalveluita oli vastaajista käyttänyt digitaalisesti yli 80%, kun taas ruokaostoksia verkossa tai mobiilissa oli tehnyt vain 7% vastaajista. 

Naisten ja miesten välisessä käyttäytymisessä oli tutkimuksessa havaittavissa pieniä eroja, mutta pääosin trendit olivat yhtenäisiä. Naiset olivat miehiä aktiivisempia facebook- kirpputoreilla ja vaatekauppojen verkkosivuilla sekä olivat miehiä useammin varanneet ajan lääkäriin, hammaslääkäriin tai laboratorioon digitaalisen kanavan kautta. Miehet taas olivat naisia useammin hoitaneet pankki- ja vakuutuspalveluitaan verkossa sekä hoitivat usein myös teleoperaattori muutokset verkossa. Parhaimman arvosanana digitaalisessa palvelukokemuksessa saivat yleisesti vaate- ja elektroniikkakauppojen digitaaliset palvelut, sekä nettihuutokauppojen/ -kirpputorien palvelut. Toiseksi eniten hyvää palautetta saivat pankkiasioinnin hoitaminen digitaalisesti sekä lääkäri tms. palvelun verkkoajanvaraus. 

Olemme siis suhteellisen tottuneita käyttämään joitain palveluita verkon kautta, mutta ruokaostoksemme sekä lääkärin tapaamiset haluamme hoitaa vielä fyysisesti. Digitalisaatio ja digitaaliset palvelut kehittyvät kuitenkin kovaa vauhtia, tulemmeko siis muutaman vuoden kuluttua tekemään kaiken elektronisesti? 

Tuskin. Samaisesta DNA:n tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että vaikka toivommekin digitaalisten palveluiden laajentumista ja ennustamme lähes kaiken digitaalisen asiointimme kasvavan jo lyhyellä 12kk ajanjaksolla, kaipaamme myös henkilökohtaista neuvontaa ja kivijalka-myymälöitä. Tutkimuksen perusteella haastavimmissa tilanteissa arvostamme henkilökohtaista ohjausta ja fyysistä kanssakäymistä asiantuntijan kanssa. 

Kun tarkkailen omaa kätöstäni, huomaan digitalisaation hiipivän yhä vahvemmin päivittäisasioiden hoitoon ja nopeiden muutosten tai informaation etsintään. Kun kuitenkin teen suurempaa päätöstä, halua neuvotella kasvotusten asiantuntijan kanssa ja arvostan hänen mielipiteitään. Koska olen tottunut nopeaan ja joustavaan palveluun digikanavissa, odotan sitä myös fyysiseltä tapaamiselta. Oletan, että tapaaminen saadaan sovittua joustavasti kellon ajasta ja viikonpäivästä huolimatta, oletan että saan sopivan ajan muutaman päivän sisällä ja ennenkaikkea oletan, että fyysinen tapaamispaikka on minua lähellä. 

Koen siis itse, ettei fyysinen palvelu tule ikinä kokonaan poistumaan. Se vain muuttaa muotoaan. Ja silloin kun tapaan ihmisen fyysisesti, annan ja saan enemmän. Se on jotain erityistä. 

[happyfanpenguin-blog]

Digi 2.3. Ohjelmallisen ostamisen salat

Oletko ikinä ajatellut, että mainos minkä näet kadulla saattaa olla automaattisen kohdentamisen ja ohjelmallisen ostamisen tulos? En minäkään, aiemmin.

  Nykypäivänä tekoälyt ja vahva analytiikka valitsevat ja myyvät automaationa mainoksia ja mainostilaa. Se on markkinoinnin automaation ja ohjelmallisen ostamisen ydin. Suuri osa mainostilan kaupasta käydään millisekunneissa ja ennalta säädetyn joukon keskuudessa. Mainostila voidaan myydä esimerkiksi avoimessa huutokaupassa, suljetussa huutokaupassa tai erilaisilla kiinteillä hinnoilla (usein hinnoittelu tällöin joko kampanjaperusteisesti tai volyymin mukaan). Myyntitilanteessa ostajan Open RTB Client- järjestelmä havaitsee myyjän avaaman uuden kohteen myyjän Open RTB Server- järjestelmässä ja analysoi silmänräpäyksessä onko avoin mainostila kyseisen yrityksen tai yrityksen asiakkaan tarpeisiin sopiva. Mikäli avoin mainostila on sopiva, tekee ohjelma automaattisesti tarjouksen avoimesta tilasta.

Tällä tavalla ympärillämme olevat mainospaikat siis myydään. Nopeasti, robotiikan ja tekniikan avulla, mutta tarkkaan dataan ja analyysiin pohjaten. Ja ihmisten ohjaamana.

Mutta mitä hyötyä tästä on meidän yrityksellemme? Miksi meidän pitäisi satsata ohjelmalliseen ostamiseen?

Iab:n oppaan mukaan ohjelmallisen ostamisen hyödyt voidaan karkeasti jakaa kolmeen pääryhmään. Ensimmäinen merkittävä hyöty ohjelmallisesta ostamisesta on mainonnan suuremmassa kontrollissa. Ostajalla on yhä enemmän mahdollisuuksia määritellä, missä hän haluaa mainoksensa näkyvän, mihin kellon aikaan, miten ja mille kohderyhmälle. Tämä on ennen kaikkea tehokkaampaa mainontaa, mutta myös kaikkien tahojen resurssien tehokkaampaa käyttöä. Kun kohdistat mainontasi oikein, saavutat haluamasi asiakkaat ja teet sen luultavasti halvemmalla ja paremmin.

Toinen merkittävä hyöty mainonnan automaatiossa on mainonnan skaalautuvuus. Kun mainonnan kohderyhmää voidaan rajata tarkasti, voidaan mukaan liittää myös uusia medioita ja toimintoja. Yrityksen on siis helpompi luoda yhtenäinen markkinoinnin strategia ja noudattaa sekä tehostaa sitä, kaikkia mahdollisia kanavia käyttäen. Jos huomaat näkeväsi samalta yritykseltä mainontaa esimerkiksi sekä työmatkallasi, facebookissasi että instagramissasi, voidaan jo todeta yrityksen päässeen mainonnan skaalauksessa pitkälle. Ehkä heidän tarjoamansa tuote olisikin sinun elämäntilanteeseesi sopiva?

Kolmas, mutta yhtä merkittävä hyöty on mainonnan joustavuus. Mitä enemmän mainontaa automatisoidaan ja ostamista ohjelmoidaan, sitä nopeammin yrityksesi pystyy vastaamaan asiakastarpeisiin. Sitä nopeampaa saat uuden kampanjan pystyyn ja pääset heti tarttumaan potentiaalisiin ostajiin kiinni. Etukäteissuunnitteluun kulunutta aikaa ja ennakkovalmisteluja siis vähennetään reippaasti ja usein myös kustannukset laskevat, sillä yrityksesi maksaa vain siitä mitä se käyttää. Ja kun kontrolli on hoidettu hyvin, maksat vain tarpeellisesta mainostilasta, joka aidosti tavoittaa asiakkaasi.

Mutta pitäähän tässä jotain huonoakin olla?

Kyllä, vaikka ohjelmallinen ostaminen on yhä yleisempää on se myös suhteellisen kallis satsaus. Jos yrityksesi suunnittelisi toteuttavansa ohjelmallisen ostamisen itse, tarvitsisi se niin osaavaa henkilökuntaa kuin teknologisia resursseja. Pienemmälle yritykselle kustannus nousee nopeasti aivan liian suureksi toteuttaa. Moni onkin toteuttanut ohjelmallista ostamista mainostoimiston tms. vastaavan toimiston kautta, jotka ovat erikoistuneet digitaaliseen mainontaan ja osaavat auttaa.

[happyfanpenguin-blog]

Digi 2.1- Yritysten digitaaliset mediat

Oletko koskaan miettinyt missä kaikkialla yrityksesi näkyy ja miksi? Yritysten digitaaliset media voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin; ostettuun, omaan ja ansaittuun.

Ostetulla medialla tarkoitetaan juuri sitä miltä se kuulostaakin, yrityksen ostettua mediaa ja mainontaa. Facebook-kampanjat, instagram näkyvyys, hakukoneoptimointi, you name it! Ostetulla medialla pyritään lisäämään näkyvyyttä yleisesti sekä kohdistamaan näkyvyyttä sinne, missä sitä eniten kaivataan. Ostetun median tuloksia on yleisesti helppoa seurata, sillä jokaisella sosiaalisen median palvelulla on rakennettuna oma analytics- ohjelmansa joka seuraa näkyvyyttä, klikkauksia ja jakoja. Ja siinä sivussa voit saada myös muuta relevanttia tietoa asiakkaistasi tai potentiaalisista sellaisista. 

Oma media, senkin kohdalla jo pelkkä nimi kertoo kaiken. Se tarkoittaa yrityksen itsensä tuottamaa mediaa; blogeja, some päivityksiä, verkkosivuja, asiakaslehtiä, twiittejä jne. Kaikkea mediaa mitä yritys tuottaa itse asiakkaidensa käyttöön ja houkuttelemiseksi. Oman median mittaamiseen käytetään usein samoja keinoja kuin ostetun median mittaukseen. Palvelun omia analytics- ohjelmia tai retwiittien tai tykkäysten määrää. Oman median kokonaisuuden hallintaan suositellaan usein myös Google Analyticsiä, johon voidaan luoda tavoitteita koko käytettävän median paletille. 

Omassa mediassa kaikki ei aina ole niin suoraviivaista. Asiakkaiden reaktioita ja mieltymyksiä voi olla hankala tietää etukäteen. Omassa mediassa korostuukin ostettua mediaa enemmän eri tyyppisten julkaisuiden kokeilu käytännössä ja “learning by doing” ajattelu. Kun yrityksellä on parempi kuva, myös lukuina, siitä mitä asiakkaat haluavat ja mistä he kiinnostuvat, monista se ja käytä sitä useammin! Omassa mediassa ei kuitenkaan kannata alun jälkeen lopettaa lukujen ja mieltymysten kokeilua, asiakaskuntasi on eläväinen, niin täytyy olla sinunkin. Oman median tulkinta on siis jatkuvaa muutosta ja siihen sopeutumista. 

Ansaittu media. Se on median laji, minkä monet unohtavat listalta tai eivät osaa ajatella sitä omana medianaan. Ansaittu media on tulosta kahdesta edellä mainitusta mediasta. Ansaittu media on asiakkaiden ääni, heidän jakamansa media ja sen jaetun median elämä ja näkyvyys yrityksen omien kanavien ulkopuolella. Siis se mitä yrityksestäsi kaduilla ja somessa puhutaan. Ansaitun media analysointiin on myös olemassa työkaluja, Brandwatch analytics tuo artikkelissaan tietenkin esiin oman osaamisensa asian parissa. He mittaavat kaikkea yrityksestäsi tai brändistäsi käytyä keskustelua verkossa ja painottavat raporttinsa kahteen tärkeimpään komponenttiin; yrityksesi “share of voice” omassa kategoriassaan sekä yrityksesi “reputation management”:iin. He siis osaavat kertoa kuinka paljon yrityksestäsi puhutaan kilpailijoihisi nähden ja minkä tyyllistä keskustelu on. Mikäli keskustelu on negatiivista pääset heti korjaamaan asian. 

Vaikka eri medioiden käyttö ja mittaaminen on yhä yleisempää, voidaan Mainostajat.fi tutkimuksen mukaan todeta, että suurin osa yrityksistä edelleen painottaa median käytössään kotisivuja sekä facebook/instagram-median ylläpitoa. Podcastit ja omien sovellusten kehitys ovat vielä lapsen kengissä. Ostetussa mediassa voidaan kuitenkin havaita pientä kasvua ja oman media tuottaminen on kasvanut räjähdysmäisesti, 80% vertailujaksolla. 

Yrityksen siis panostavat yhä enemmän digitaalisiin kanaviin ja erityisesti omaan mediaan. Ansaittua mediaa odotellessa. Hyvä suomi!

[happyfanpenguin-blog]

Digi 2.2-  Inbound markkinointi

Inbound vs Outbound. Markkinoinnissa nämä kaksi tukevat toisiaan. 

Markkinoinnissa on käytännössä kaksi puolta, outbound markkinointi ja inbound markkinointi. Outbound markkinoinnin ideana on, että yritys lähestyy asiakasta ja inbound markkinoinnin ideana on että asiakas lähestyy yritystä. Vaikka outbound markkinoinnista mieleen tulee hiukan tunkkainen haju ja ihmisten häirintä, ovat myös outboundin keinot kehittyneet viimevuosina. Ja inbound markkinointi, se on digitaalisen kehityksen myötä kehittynyt nykyaikaisen markkinoinnin tärkeimmäksi osaseksi suurin harppauksin. 

Mitä mieleesi tulee inbound markkinoinnista? Miten sinä kiinnostut yrityksestä tai haet siitä tietoa? Niinpä, inbound markkinointia ei useinkaan liitetä asiaan, silloin kun etsit uudesta yrityksestä tietoa netistä tai silmiisi osuu artikkeli sosiaalisessa mediassa. Inbound markkinoinnin tarkoituksena on olla markkinointia ilman “markkinointi-leimaa”. Inboundin on tarkoitus herättää kiinnostusta relevantin tai mielenkiintoisen sisällön kautta (esim. blogit, webinaarit, videot ja infograafit) ja ohjata sitä kautta asiakas yrityksen piiriin, esim. kotisivuille jättämään yhteystietonsa.  

Inbound ei silti ole sisältömarkkinointia, vaikka se voikin käyttää ja näyttää samalta. Sisältömarkkinoinnin ja inbound markkinoinnin ero on, että inbound markkinoinnin tärkein päämäärä on johdattaa asiakas yrityksen piiriin ja jopa kontaktoimaan yritystä heti ensimmäisellä kerralla. Sisältömarkkinoinnin tärkein päämäärä on kiillottaa yrityksen brändiä ja jäädä sitä kautta asiakkaan mieleen. Puhutaan siis lähes samasta asiasta ja sekä sisältö- että inbound markkinointi voivat käyttää esimerkiksi samaa videopätkää. Hiuksen hieno ero näiden kahden välille tehdään kuitenkin siinä, että inbound markkinointi linkittää asiakkaan tiiviisti yhteydenpitoon yrityksen kanssa. 

Miten sitten saamme inbound markkinoinnin toimimaan? Suomen Digimarkkinointi listaa artikkelissaan tärkeimpiä asioita inbound markkinoinnin menestykseen. Heidän mielestään tärkeintä on pitkäjänteisyys ja asiakkaan ostopolun ymmärrys. Lisäksi he korostavat kokonaisuuden hallintaa ja yhteistyötä eri tahojen ja vaiheiden välillä. Jani Aaltonen taas korostaa artikkelissaan asiakas- ja kohderyhmäkeskeistä ajattelua. Ymmärtää asiakasta ja hänen tämän hetkistä tilaansa ostoprosessissa sekä tuottaa hänelle relevanttia ja sopivaa sisältöä hyvässä hengessä. Jari Juslén taas haluaa seuloa ja tehdä kävijöistä ystäviä, jotka ovat myös valmiita ostamaan. 

Summa summarum. Inbound markkinointi tulee siis implementoida koko yritykseen ja sen tapaan toimia ja ajatella. Sen tarkoituksena on ymmärtää asiakkaitta ja tarjota heille jokaisessa ostoprosessin vaiheessa parasta mahdollista sisältöä ja palvelua. Mutta asiakasta pitää myös pyytää tekemään ostopäätös, kun sen aika on. Ja se aika voi olla myös yllättävän nopeasti, joten pidä aina suora tie myyntiin avoinna! Ostetaan ja myydään ystävien kesken. 

Lisäksi käytetty lähteenä:

Powermarkkinointi

Wikipedia

[happyfanpenguin-blog]

Digi 2.4.- Sisältömarkkinointi - Ihana, kamala ystävä

Sisältömarkkinointi. Sana jota käytetään joka paikassa. Mitä se nyt sitten on?

Kubo on yritys joka tarjoaa sisältömarkkinointia ja sisältömarkkinoinnin palveluita. He määrittelevät artikkelissaan termin sisältömarkkinointi näin: 

“Sisältömarkkinointi on oman yhteisön rakentamista ja tämän yhteisön ymmärtämistä. Sisältömarkkinointi ei ole tuotesijoittelua tai natiivimainontaa, se on empaattisesti asiakkaiden saappaisiin astumista ja heidän tarpeidensa huomioimista.“

Mutta mitä sisältömarkkinointi käytännössä siis voi olla? Itselläni kesti pitkään keksiä tästä esimerkkejä. Sisältömarkkinointi ei tuputa tuotteita, vaan luo yhteisöjä. Yhteisöjä joita ihmiset seuraavat ja jotka he kokevat omakseen. Tuotteet ja ratkaisut tulevat jälkeenpäin. Sisältömarkkinointi voi siis olla jotain niin arkista kuin Vaasan Yhteinen Iltahetki- artikkelisarja, jossa tutustutaan eri perheisiin, heidän elämäänsä ja yhteisiin iltahetkiin. Sisältömarkkinointi voi myös sisältää wow-efektin, kuten Finnairin Match Made In Hel- tapahtuma, jossa Finnairin toimesta Helsinki-Vantaa lentokentän kiitorata valjastettiin muotinäytöksen catwalkiksi. 

Sisältömarkkinointi on siis jotain, mitä et välttämättä huomaakaan. Sen tarkoituksena on tuottaa sinulle lisäarvoa ja iloa. Hetken mietinnän jälkeen lisää esimerkkejä alkoikin löytyä myös omasta elämästäni. OP- pankin OP media on palvelu, josta luen artikkeleita, kuuntelen podcasteja tai seuraan pankin viimeisimpiä päivityksiä somessa. OP median aiheet liittyvät usein omaan elämääni ja olenkin saattanut lukea artikkelin sijoittamisesta ihan mielenkiinnosta asiaan. Kuuntelin heiltä myös Alkuja- podcast sarjan, joka kertoi lapsiperheen arjesta ja taloudesta. Asia ei ole minulle millään muotoa ajankohtainen, mutta sarja oli niin hyvä, että kuuntelin sen kaikki jaksot (myös kasvatusta ja isyyttä käsittelevät podcastit). 

Lisäksi käytän usein Valion reseptejä ruuan laitossa ja viikon ruokalistaa miettiessäni. Valion yhteisöä olen suositellut myös asiakkailleni, silloin kun aktiivisesti toimin liikunnan ja ravitsemuksen parissa myös työni puolesta. Valion tuotteet ovat yhteisössä toissijainen asia, reseptit, sesongin raaka-aineet ja hyvä tekemisen meininki luovat yhteisöä. Ja onhan jokainen resepti selkeästi dokumentoitu myös ravintosisältönsä puolesta. 

Sisältömarkkinointi on siis se pieni lisä, se jonka vuoksi koet “tuntevasi” yrityksen ja “kuuluvasi” sen asiakkaaksi. Sisältömarkkinoinnin kautta yritys luo aineetonta lisäarvoa asiakkaalleen ja usein, ainakin minä itse, olen kyseisen yrityksen asiakas pitkälti sopivan sisältömarkkinoinnin vuoksi. Ja täysin huomaamattani. Sisältömarkkinointi on siis pramean sanahelinän lisäksi tulevaisuuden uusi musta. Asia, jonka huomiotta jättäminen jättää yrityksesi asiakkaat pieneen tyhjiöön. 

[happyfanpenguin-blog]

Fasilitointi

Fasilitointi oli minulle henkilökohtaisesti kurssin alussa täysin vieras sana ja fasilitaattorin tehtävänkuva sitäkin vieraampi. Hyvin mielestäni kaikki ryhmämme jäsenet kuitenkin omaksuivat sekä sanan, että tehtävät. Toivottavasti myös minäkin. Ymmärrystä tehtävään ainakin on enemmän kuin kurssin alussa ja nykyään tunnun törmäävän sanaan lähes joka yhteydessä!

“Fasilitoinnilla tarkoitetaan organisatorisissa ja liiketoiminnallisissa yhteyksissä onnistuneiden ryhmäprosessien suunnittelua ja toteutusta. Henkilöä, joka helpottaa muiden toimintaa, kutsutaan fasilitaattoriksi tai fasilitoijaksi.”               -Wikipedia

Fasilitaattori on siis järjestelijä, organisoija ja ennen kaikkea mahdollistaja. Fasilitaattorin tehtävänä on tarjota työkalut esimerkiksi tuotteen tai prosessin kehittämiseen, kysyä oikeita kysymyksiä ja jättäytyä ajattelutyön ulkopuolelle tukemaan keskustelua. Fasilitaattori ei ole se äänekkäin kaveri, joka keksii parhaat ja lennokkaimmat ideat, vaan fasilitaattori on se joka mahdollistaa näiden ideoiden heittelyn, hyvän fiiliksen ja proaktiivisen ideoinnin. Fasilitaattorin tehtävänä on lempeästi ohjata keskustelun suuntaa, antaa säännöt ja raamit keskustelulle sekä ohjata keskustelua tai kehitystyötä oikeiden työkalujen ja kanavien kautta. 

Fasilitaattorin työkirjassa on mukavasti avattu koko kehitysprosessin kaarta ja miten hyvä fasilitaattori tässä projektissa toimii. Fasilitaattorin on tarkoitus rohkaista keskustelua ja myös itse sitoutua sen päämääriin. Fasilitaattorin on tarkoitus kulkea koko projektin mukana ideoiden lennokkaasta heittelystä kehitysprosessin ja käytännön implementoinnin kautta, valmiin tuotteen kehitykseen ja arviointiin asti. Fasilitaattori kokoaa yhteisön äänet kuuluviin ja ohjaa projektin kulkua yhteisön äänitorvena. 

Fasilitaattori ja etenkin digitaalinen fasilitaattori on tulevaisuuden ammatti. Kuka olisi kymmenen vuotta sitten ajatellut työskentelevänsä fasilitaattorina tai yhteisömanagerina? Nyt se on todellista työtä ja yhä enenevissä määrin tuote- ja palvelukehityksen kantava voima. HS:n artikkelissa on ajan kuvan luoman pohdinnan lisäksi käytetty hauskaa termiä, kätilö. Tulevaisuuden fasilitaattoreiden tehtävänä onkin olla uusien ideoiden ja tuotteiden kätilöitä, uuden mahdollistajia, sukupuolesta riippumatta ja sitä etukäteen valitsematta.