#maksaminen

[kela-official]

mul on menny opinnot nyt syksyllä päin persettä, ootteko armollisia mun tukien kanssa jos pyydän nätisti

Hei!

Kiitoksia mainiosta kysymyksestä!

Juuri näitä tilanteita varten meillä onkin lomake (Ha-H4) Teille täytettäväksi!

Vastaa siinä esitettyihin kysymyksiin opintojen viivästymisen syistä, lupauksista ja palveluksista jotka olet valmis Kelalle tekemään ja täytä sieltä lopusta vapaa kuvaus siitä, miten tukien maksaminen kohentaisi elämäntilannettasi.

Luemme kaikki vastaukset firman pikkujouluissa ja pelaamme niiden avulla bingoa.

[timotynkkynen]

Käteinen katoaa ja maksut tulevat tapahtumaan siruilla

Maksumarkkinat kehittyvät kovaa vauhtia digitaalisiin vaihtoehtoihin. Käteisestä halutaan eroon, sen väitetään oleva epähygieenistä ja eikä sitä pidetä turvallisena. 

“FOKUS-verkkoasiantuntija” sanoo, että käteinen väistyy sormenjäljillä. Kortin tai älypuhelimen tilalle on jo olemassa keraaminen sormus, jota pidetään maksupäätteen lukijaa vasten kun maksua suoritetaan. Tämä sormus voidaan linkittää suoraan joihinkin luottokortteihin tai sovellukseen, joka puolestaan linkitetään pankkitilille. 

On monia vaihtoehtoja digitaaliseen maksamiseen, kuten kämmenen tunnistaminen, sormenjäljet, kasvontunnistus, puettavat digitaaliset vaatteet, ja mitä paremmin näillä uusilla menetelmillä maksaminen onnistuu, sitä nopeammin koko yhteiskunta digitalisoituu yhä enemmän.

Niille, jotka eivät enää jaksa edes sormusta kantaa sormessaan, on vaihtoehtona implantoitava mikrosiru, joka voidaan asentaa paikalleen tatuointistudiossa tai tavallisella lääkärikäynnillä. 

Tämän kehityksen puolesta oletetaan, että kansalaiset hyväksyvät kaikki tulevat muutokset digitalisaation aikana ilman minkäänlaista vastustusta. Digitaalisia maksuja propagoidaan hygieenisempinä ja turvallisempina kuin käteistä, vaikkakin RIFD- ja NFC-sirut ovat suorastaan lahja hakkereille ja huijareille. 

Sitä tosiasiaa ei haluta mainita, että käteinen on ainoa tehokas suoja ylimielistä ja valvontaa kaipaavaa hallitusta vastaan. Mieluummin he haluaisivat kriminalisoida kaikki käteisen rahan puolustajat mahdollisiksi veronkiertäjiksi, jotka vahingoittavat yhteiskuntaa. 

Kuka meistä kaipaa maksutapahtumiensa kokonaisseurantaa täydellisen digitalisoinnin kautta, jotta jokainen panttipulloautomaatinkin sentti voitaisiin verottaa?

Digitalisaatiota on syytä verrata tuotantoeläimiin, jotka on myös sirutettuja. Ihonalaisia siruja käytetään erilaisilla tuotantoeläimillä niiden tunnistamiseen ja niiden liiketapojen seuraamiseen. 

Ihmisten vertaaminen karjaan on tässä mielessä erittäin osuva. 

Belgiassa digi-id on jo pitkälle viety ja siellä se on ollut todellinen painajainen. Uudet elD’s ja Gov-net -sovellukset on lanseerattu käyttöön ilman ihmisten hyväksyntää ja lähes kolmasosa palkasta on voitu ottaa suoraan sakkoina käyttäjän pankkitililtä. Nämä ovan niin sanottuja G.A.S.-sakkoja. Eräs 14-vuotias nuori söi voileipää kirkon portailla ja sai siitä 80 € sakot.

Digi-id sallii viranomaisille pääsyn kaikkiin tietoihin ja antaa luvan käyttää niitä hyväkseen. Tulevaisuudessa Suomessakin voidaan parkkisakot ottaa suoraan pankkitililtä ilman viivytyksiä. Monet sakot voidaan antaa aivan oman tulkinnan mukaan, eikä sillä tarvitse välttämättä olla lain kanssa mitään tekemistä. 

Kun tähän liitetään ilmastokriisi-NetZero, saadaan entistä pahemmin koko kansa hallintaan. Ja siihen tullaan tietenkin liittämään myös koko ruokatuotanto. 

Lisäksi positiivinen luottotietorekisteri on jo lähes käytössä. Siitä ollaan oltu aivan hiljaa, virallisesti se alkaa 1.4.2024. Tämä järjestelmä sisältää jokaisen kansalaisen kaikki mahdolliset pankkitiedot mukaanlukien jokaisen luottokortin aiheuttamat ostot ja maksut, myös debit-kortit kuuluvat tähän mukaan.

Nämä tiedot ovat vapaasti käytettävissä verottajan, Kelan ja kaikkien luotonantajien kesken. 

Hakkeroimalla kuka tahansa voi myös päästä näihin yksityisiin tietoihin käsiksi. 

Timo Tynkkynen

[vesku56]

Suurituloisin promille suomalaisista maksaa tuloistaan veroa keskimäärin 34 prosenttia. Saman verran veroa maksavat noin viisituhatta euroa kuussa ansiotuloa tienaavat.

Arvonlisäveron ja kunnallisen tuloveron maksaminen jakautuu paljon tasaisemmin kuin valtion tuloveron, koska ne eivät ole progressiivisia, vaan tasaveroja.

Suurimmat verokertymät Suomessa ovat arvonlisävero ja kuntien tulovero

[viherliberaalit]

Väestön ikääntyminen

Väestön ikääntyminen on meitä kaikkia koskeva suuri ongelma. Tämän vuoksi erilaisia uusia toimenpiteitä pitäisi pistää käytäntöön, jotta ongelma saataisiin ratkaistua.

Ensinnäkin ehdottaisimme työllisyysasteen kasvattamista, jotta huoltosuhde saataisiin järkevämmäksi.

Toiseksi itse eläkkeiden maksaminen voitaisiin hoitaa erilaisella järjestelyllä. Vastuun pitäisi siirtyä enemmän valtiolta yksilölle, jolloin ihmisen eläkkeen suuruuteen vaikuttaisi esimerkiksi säästöt. Tällöin yksilö pystyisi itse suhteuttamaan ajan, jolloin olisi hyvä jäädä eläkkeelle. Tällöin valtio lupaisi maksamaan pienemmän mutta perusturvaa tuovan rahasumman.

[davidsingsone38]

Joskus on parempi olla katsomatta pornoa, mutta yleensä se on hyvä

Pornografia on jo pitkään ollut osa mediamaisemaa, mutta vapaiden pornovaihtoehtojen leviäminen on todella mullisti tapaamme. Ilmainen porno on laajalti saatavana monilla verkkosivustoilla ja vielä helpommin saatavilla suoratoistopalveluissa. Tätä pääsyn helppoutta tulisi juhlia, koska se on antanut ihmisille mahdollisuuden tutkia tabuja, fetissiä ja muita seksuaalisen ilmaisun alueita ilman leimautumista tai arviointia. Mutta kuten kaikessa muussa elämässä, ilmaisen pornon lisääntyneeseen saatavuuteen on sekä etuja että haittoja.

Yksi ilmaisen pornon tärkeimmistä eduista on sen mukavuus. Se ei ole vain helposti saatavilla, mutta se on myös ilmainen ja usein rajoittamaton. Tämä tarkoittaa, että sinun ei tarvitse maksaa siitä, eikä sinun tarvitse huolehtia sensuurista tai muiden tuomitsemisesta. Kyky katsoa pornoa huolehtimatta siihen liittyvästä taloudellisesta tai sosiaalisesta leimautumisesta voi olla vapauttavaa joillekin ihmisille.

Ilmaisella pornolla on kuitenkin myös joitain mahdollisia haittoja. Esimerkiksi ilmaisen pornon laatu on yleensä alhaisempi kuin maksetun pornon. Sisältö voi olla heikompaa, tai se ei ehkä ole niin monipuolinen kuin maksettu sisältö olisi. Lisäksi ilmainen porno voidaan täyttää mainoksilla, jotka voivat olla tunkeilevia ja häiritseviä ja voivat johtaa jopa haitallisiin verkkosivustoihin.

Lisäksi ilmaisen pornon kuluttaminen voi olla ongelmallista mielenterveydelle. Helppo, jolla ihmiset voivat löytää ja katsella ilmaista pornoa, voi johtaa pornografian riippuvuuteen, joka liittyy usein masennukseen, ahdistukseen ja muihin psykologisiin kysymyksiin. Tämä voi olla erityisen vahingollista murrosikäisille ja nuorille aikuisille, jotka kuluttavat todennäköisemmin vapaata pornoa, mutta alttiimpia sen mahdollisille haitoille. Saada ylimääräinen tiedot kiitos etsi tämä

Tärkein takea tässä on harjoittaa maltillisuutta pornon kulutuksen suhteen. Pornon maksaminen voi olla vastuullinen ja terveellinen tapa käyttää sisältöä, koska se mahdollistaa enemmän hallintaa ja vastuuvelvollisuutta. Lisäksi voi olla hyödyllistä tutkia muita seksuaalisen ilmaisun muotoja ja rajoittaa vapaata pornoa vietetyn ajan.

Kaiken kaikkiaan ilmainen porno voi varmasti olla hyödyllistä. Se voi antaa ihmisille mahdollisuuden tutkia erityyppisiä seksuaalisia ilmaisuja ilman harkintaa tai vaikutuksia. On kuitenkin tärkeää muistaa, että ilmaisella pornolla voi olla myös mahdollisia haittoja. Kuten mikä tahansa muu, on tärkeää harjoittaa maltillisuutta ja tutkia myös muita seksuaalisen ilmaisun muotoja.

[44rnos-blog]

Tulevaisuuden maksutavat

Suomen pankin julkaisemassa e-kirjassa Tulevaisuuden maksutavat, käsitellään maksamisen muuttumista. Digitalisaatio tuo paljon uusia mahdollisuuksia rahan liikkumiseen.

              Maksutavat muuttuvat nopeasti

Kirjan kappaleessa Maksamisen maailma 2020-luvulla, jonka on kirjoittanut Nordean Liisa Kanniainen, mennään jo kovin syvälle erilaisiin uusiin maksutapoihin. Vuosi 2020 on melko lähitulevaisuutta, joten kirjoituksen todenperäisyyttä päästään selvittämään jo reilun vuoden kuluttua. Käteinen ja muovikortit eivät ole vielä hävinneet, mutta maksamiseen on tullut paljon uusia lisäominaisuuksia.

Kanniaisen kirjoituksessa korostetaan maksamisen helppokäyttöisyyttä ja reaaliaikaisuutta. Maksusovelluksiin tulisi erilaisia biometrisia tunnistusvälineitä ja turvallista maksamista korostetaan. Ihmisillä olisi käytössään omia virtuaalisia talouskonsultteja, jotka auttaisivat kulujen ja tulojen järjestelyssä niin, että esimerkiksi pikavippejä ei tarvittaisi. Ostamisen tulee olla helppoa ja kuluttajien surffailu kivijalkaliikkeiden ja verkkokauppojen välillä sujuvaa.

            Maksaminen luo tuotteet tai palvelun arvon

E-kirjan kappaleessa viisi, Ilmarisen Pekka Puustinen avaa maksamista hieman syvemmin. Monelle maksaminen tarkoittaa vain transaktiota, jonka jälkeen raha vaihtaa omistajaa. Puustisen mukaan maksaminen on kuitenkin arvon luontia tuotteelle tai palvelulle, joka vaihtaa omistajaa transaktion seurauksena.

Maksamisen tulisi tapahtua nopeasti ja tehokkaasti, sillä hitaasti ja tehottomasti toimiva maksutapa vie paljon resursseja. Puustinen puhuu kansallisen tulorekisterin puolesta ja se onkin merkittävä mullistus tulotietojen käsittelyyn. Tulorekisterin avulla esimerkiksi opiskelijat voisivat saada reaaliajassa tiedon, että heidän tulonsa ovat ylittämässä sallitun rajan ja opintuki tulisi keskeyttää, ettei tule isoja korkoja maksettavaksi.

            Helppo maksaminen saa kuluttajan ostamaan

Digitaalisten maksutapojen helppous ja tehokkuus nousivat kirjassa eniten esiin. Olen itse lähinnä maksukortin käyttäjä, enkä niin tottunut esimerkiksi maksamaan puhelimella. Lähimaksua käytän kyllä aina kun vain mahdollista. Kerran kun unohdin lompakon kotiin ja olin menossa kauppaan, niin puhelimella maksaminen osoittautui kuitenkin käteväksi. Toisaalta seuraavan kerran, kun yritin taas mobiilimaksamista, niin maksuohjelma oli ladannut päivityksen ja kortin tiedot olivat hävinneet. Olisin tarvinnut verkkopankkitunnuksia, jotta saisin sovelluksen taas toimimaan. Silloin huomasin, että maksusovellukset eivät ole vielä niin valmiita. Mitä jos puhelimesta loppuu akku?

Maksamisen helpottaminen on oiva keino saada ihmiset ostamaan enemmän. Käteinen on konkreettista ja sen vähenemisen huomaa nopeasti. Helppo maksaminen puhelimella tai älykellolla on niin vaivatonta, ettei maksaja edes tajua tililtä lähtevän rahaa.

[anninalindqvist-blog]

Tulevaisuuden maksutavat

Käytän päivittäin puhelimessani olevaa verkkopankki -sovellusta, jolla hoidan tarvittavat laskujen maksamiset ja rahan siirrot tililtä toiselle. Mobiiliverkkopankin huono puoli on se, että siellä ei pysty tekemään esimerkiksi laina- tai korttihakemuksia, jonka takia käytän myös internetissä toimivaa verkkopankkia. Toinen mobiilisovellus mitä käytän aktiivisesti, on MobilePay. Positiivista sovelluksessa on se, että maksamiseen en tarvitse muiden pankkitilinumeroita, vaan voin maksaa puhelinnumeron perusteella. Huonoa sovelluksessa on se, että se ei ole laajentunut vielä niin moneen myymälään, että sitä voisi käyttää päivittäiseen maksamiseen. Tilatessani tavaroita ulkomailta, käytän PayPalia. Olen kokenut sen käytön hyväksi, kun tilaan esimerkiksi Ebaysta. Maksaminen sujuu nopeasti, kun kirjautuu vain PayPal -tilille ja maksu veloittuu automaattisesti tililtäsi.

Kaikista käyttämistäni digitaalisista maksutavoista, eniten käytän maksukorttien lähimaksuominaisuutta. Huono puoli siinä on se, että pystyt Suomessa maksamaan enintään 25 euron ostoksia, mutta toisaalta rikosten tekeminen on pienempiriskistä. Positiivista lähimaksamisessa on se, että asiointi kaupassa tai ravintolassa nopeutuu huomattavasti, kun ei tarvitse näppäillä joka kerta tunnuslukua. Hyvää on myös se, että jos tunnusluku sattuu unohtumaan, sinun ei silti tarvitse lähteä kaupasta tyhjin käsin.

Maksutavat ja tottumukset muuttuvat hitaasti

Tällä hetkellä korttimaksaminen hallitsee maksamista, mutta käteinen raha on säilyttänyt merkittävän asemansa. Vielä nykyäänkin noin puolet päivittäisistä ostoksista maksetaan käteisellä, vaikka sen käyttö laskee koko ajan. Tähän vaikuttaa se, että monet meistä tarvitsevat yhä käteistä rahaa. Kaikilla ei ole mahdollista saada korttia tai henkilöllä voi myös olla jokin fyysinen este, jonka vuoksi teknisten laitteiden käyttö ei onnistu. Maksamisen maksutavat ja tottumukset muuttuvat hyvin hitaasti. Hitautta selittää esimerkiksi maksamisen kustannusten piilottaminen. Mitä enemmän tulee uusia laitteita ja integrointeja, sitä hitaampaa on uuden maksutavan yleistyminen. Tämä hidastaa uusien maksutapojen yleistymistä.

Maksaminen 2020-luvulla

Tulevaisuudessa maksuja ei välttämättä enää makseta perinteisille pankkitileille, vaan palveluntuottajien rekisteröimille tileille, esimerkiksi luottokorttiyhtiön tilille. Tämän kaltaiset palveluntuottajat haastavat pankit, joiden on mietittävä palvelujaan uudella tavalla. Tulevaisuudessa asiakkaat odottavat saavansa maksut nopeasti käyttöönsä, joten maksujen välityksen on oltava entistä nopeampaa eri pankkien ja palveluntuottajien välillä. Maksujen välitys on ajantasaista ja maksut liikkuvat jo samana päivänä eri pankkiryhmien välillä. Puhetta on myös ollut niin sanotusta kansalaistilistä, johon välitetään viranomaisten myöntämät maksut. Tähän voisi myös yhdistää Kelan ja Veron. Mobiilimaksamisen merkitys on kasvanut ja esimerkiksi se tulee lisääntymään Kelan asiointikanavana.

Lähteet:

Suomen Pankki, 10.5.2016. Millä tavoin maksamme 2020-luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin

[kritihuhtinen-blog]

4.2 Digitaalinen  maksaminen syrjäyttää käteisen

Nykyään maailmalla tehdään entistä enemmän ostoksia kotisohvalta käsin mobiililaitteella, se on helppo tapa maksaa esimerkiksi verkkokauppaostoksia. Digitaalinen maksaminen on hurjassa kasvussa ja sen kasvulle ei näy hiipumista. Pankit ovat isossa myllerryksessä, sillä jos he jäävät jälkeen digitaalisitoitumisessa, he menettävät huomattavasti liikevaihtoa ja asiakkaita. Monet asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että maksaminen tapahtuu 2020-luvulla entistäkin enemmän mobiilissa, ja teknologiaa kehitetään jatkuvasti ja pankkien pitää pysyä ajan hengessä mukana selviytyäkseen.

Itse käytän mobiilia aktiivisesti maksamiseen muun muassa verkkopankin avulla. Tutustuin Mobile Payhin äskettäin (ehkä hieman jälkijunassa), sillä olen vierastanut kyseistä applikaatiota ja kuvitellut sen käytön hankalaksi. Huomattuani kuitenkin sen toimivuuden, on siitä tullut hyvin yleinen maksutapa sellaisissa tapahtumissa, joissa olen aiemmin käyttänyt käteistä. Mobile Pay:n avulla pystyn ihan parilla klikkauksella siirtämään rahaa esimerkiksi kavereilleni. 

Nykyään mobiililla voi maksaa ihan fyysisestikin korttipäätteissä. Moni pankki on alkanut myöntämään digitaalisia maksukortteja, ja Apple Pay:kin on vihdoin rantautunut Suomeen. Apple Pay on mahdollistanut kortittomat ostokset myös ihan kivijalkaliikkeissä, ja olen itse todennut tämän erittäin toimivaksi tavaksi hoitaa maksutapahtuman kassoilla. Puhelin on aina käden ulottuvilla, eikä enää tarvitse alkaa kaivamaan lompakkoa laukusta. Käteistä en käytä nykyään juuri ollenkaan, sillä sille ei ole ollut tarvetta pitkiin aikoihin, ainakaan minulla. 

Digitaalissa maksamisessa on kuitenkin paljon riskejä, joita moni pelkää ja itsekin pelkään. Miten suojata se, että kortin tietoja ei kalasteta hakkeroimalla applikaatio, jota käytän maksamiseen. Myös lähimaksun sallivissa korteissa on huomattu se, että esimerkiksi väkijoukossa varkaat voivat skannata rahaa suoraan muiden ihmisten korteista maksupäätteellä, jota he kantavat mukanaan. Myös identiteettivarkaukset ovat suuri uhka digitaaliselle maksamiselle. Näiltä suojautumista parannetaan jatkuvasti, ja digitaalisen ostamisen turvallisuutta kehitetään myös kokoajan. Hei hei käteinen, ja tervetuloa digitaalinen lompakko!

Lähteet:

https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf

https://yle.fi/uutiset/3-8682936

https://youtu.be/fDWZs1IfJ48

[happyfanpenguin-blog]

Digi 4.2- Maksaminen 2020-luvulla

”Elämme mielenkiintoisia aikoja”

Suomen pankin ulkaisema kirjanen maksamisesta ja maksamisen kehityksestä 2020-luvulla oli erittäin ajankohtainen ja monipuolisesti koottu teos. Maksaminen ja maksamisen muutos on kuohuttanut pankki-alan yrityksissä jo pitkään ja lisää voimaa siihen tuo vuoden vaihteessa voimaan astuva PM???- laki/asteus/määräys??, joka avaa maksuliikenteen ja rajapinnat henkilöasiakkaiden tileihin myös muille kuin perinteisille toimijoille. 

Piia-Noora Kauppi Finanssialan keskusliitosta aloitti kirjoituksensa osuvasti hypoteettisella tulevaisuuden tilanteella, missä ruokaostokset tehdään jääkappin elektronisen ostoslistan kautta ja tuotteet toimitetaan suoraan kotiovelle heti seuraavaksi päiväksi. Tämä olisi jo nyt teknisesti mahdollista, joten skenaario ei ole kopioitu Paluu Tulevaisuuteen- elokuvista. Maksaminen on vääjäämättä siirtymässä taka-alalle. Kuluttajat keskittyvät yhä enemmän itse tuotteeseen ja asiaa ja haluavat maksamisen hoituvan tallennetuilla luottokorteilla tai tilisiirtona. Käytätkö sinä jo esimerkiksi MobilePayta tai PayPal- tiliä? Kyllä, nämä toimijat tarjoavat jo sitä, mitä tulevaisuus mitä todennäköisemmin tuo tullessaan. 

Kaupin mielestä asiassa on kuitenkin vielä muutama mutka matkassa. Jotta maksaminen olisi turvallista, pitää asiakas pystyä tunnistamaan luotettavasti. Myös reaaliaikainen rahan siirto ja kuluttajien luottamus uuteen toimintaan ovat käytännön sujuvuuden kannalta elintärkeitä. 

Toisen mielenkiintoisen kirjoituksen samaiseen kirjaseen kijoitti Sirpa Nordlund Mobey Forumista. Sirpa ennustaa artikkelissan itse tankkaavia autoja ja lentolippuja ostavia kelloja, sekä sitä että oma sukupolvemme on viimeinen  joka käyttää maksamiseen muovisia kortteja. Mikäli kehitys menee näin pitkälle ja vaikka ei menisikään, ihmisten taju omasta taloudenhallinnastaan ei seuraa kehityksen tahdissa. Sirpa tuo esiin hyvän pointin siitä, että tulevaisuuden markkinarako tulee olemaan yhä enemmän taloudenhallinnan aplikaatioilla ja sovelluksilla. Hän ennustaa fitnessappien seuraajaksi Oman Talouden appia, laitetta joka ilmoittaa jo etukäteen, mikäli viikon take-away lattejen määrä on käytetty tai uusi pusero saa taloudellisen hallinnan nimissä jäädä kauppaan. Ehkä pankeilla ja finanssilaitoksilla onkin edessään muuttuva rooli, eikä täydellisen hallinnan menetyksestä tarvitse panikoitua. Ehkä taloudellisen neuvonannon painopiste on tulevaisuuden juttu, hoitaa asiakas maksamisensa minkä applikaation kautta tahansa. Pankkien täytyy enää kiilloittaa maineensa milleniaalien silmissä ja laittaa hanskat käteen uusien palveluien kehityksessä. 

[captainheltimoinen-blog]

Digi 4.2 + Maksamisen mieltymykset

Itse itsensä tankkaavat autot ja matkalippuja tilaavat älykellot ovat tulossa pian kirjoittaa Seppo Honkapohja artikkelissaan ”Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin”. Silmäilin Sepon artikkelia ja törmäsin mielenkiintoisiin asioihin, joista kerron tiivistetysti seuraavakasi.

Tiedämme, että muovisten maksukorttien aika on hiljalleen ohi. Lukuiset sovellukset mahdollistavat jo nopean maksamisen puhelimella ja vastaavanlainen maksaminen tulee yleistymään koko ajan. Isoja lompakoita ei tarvitse kantaa enää mukana, sillä puhelimella voidaan hoitaa useimmat maksut. Suurin osa ihmisistä on varmasti maksujen helpottamisen kannalla, mutta kuinka moni on valmis luopumaan kokonaan käteisestä? Uudet sukupolvet eivät tulee koskaan pitämään yhtään seteliä tai kolikkoa kädessään. Maksamisen helppoudessa on riski niille, jotka ovat tottuneet vanhoihin maksutapoihin. Erilaiset sovellukset tulevat toimimaan henkilökohtaisena pankkiirinamme pitäen huolta, ettemme käytä varojamme holtittomasti. Kun olet menossa ostamaan leffalippuja voi sovellus muistuttaa, että sinulla ei ole tähän varaa tällä hetkellä sillä vuokrakin pitää maksaa. FInTech on terminä yleistynyt, ja se voi tarkoittaa esim. raha-asioiden hallintaa mobiilisovelluksella. Fintech-startuppeihin on sijoitettu arvioiden mukaan jo 15 miljardia euroa maailman laajuisesti. Tästä syystä myös Suomen on oleellista panostaa tähän kasvavaan alaan. Valitettavasti paikallisten startuppien rahoitukset ovat jääneet satojen tuhansien eurojen suuruisiksi muualla maailmaa niiden ollessa miljoonia. Sovelluksia kehitettäessä yksi oleellinen asia on jäänyt muiden varjoon. Suurin osa applikaatioiden kehittäjistä on miehiä. Tästä johtuen naisten tarpeita ei olla mietitty kovinkaan paljoa sovelluksen kehitysvaiheessa. On muistettava, että naisten asema on kotitalouksissa merkittävä ja tämä tulisi huomioida myös applikaatioiden kohderyhmissä.

Kauppa on tarkoittanut aiemmin ihmisten välistä valuutan sekä hyödykkeiden vaihtoa. Nykyään sitä käydään kasvottomasti koneiden avulla ja pian koneet käyvät sitä ihan itse. Ruotsissa avattu ruokakauppa näyttää tulevaisuuden suunnan. Kyseinen liike on auki 24/7 eikä siellä työskentele yhtään myyjää. Ihmiset skannaavat tuotteet omalla puhelimellaan, minkä kautta maksu lopuksi suoritetaan. Olemme tottuneet jonottamaan kassalle, mutta uusien innovaatioiden kautta tulee tämäkin asia muuttumaan pian. Tähän suuntaan maailma on menossa ja myös vanhoillisten pankkilaitosten on pyrittävä ripeästi uudistamaan tarjontaansa. Suomalaiset pankit ovatkin aloittaneet jo yhteistyötä start-up yritysten kanssa tavoitteenaan rikkoa raja-aitoja kehityksen tieltä.

Lähde: artikkeli

[timotynkkynen]

Digitaalinen identiteetti ja valuutta jättävät yhden kortin varaan koko elämämme

Mitä paljon puhuttu digitaalinen valuutta on? Mitä muutoksia se tuo tavallisen kaduntallaajan elämään? Miten kontrolloitua tuo valuutta oikeastaan onkaan?

Näihin kysymyksiin kyselin pankeilta vastauksia, mutta kaikki pankit eivät kovin selvillä olleet vielä itsekään koko asiasta.

Suomen pankki kuitenkin vastaili lopulta, ja heidän kertomansa mukaan digitaalinen euro on vasta hahmotteluvaiheessa ja tällä hetkellä tutkitaankin sitä, miten se saataisiin parhaiten tuotua markkinoille. 

Tämä digitaalinen euro olisi siis keskuspankin liikkeelle laskemaa rahaa, joka toimisi käteisen rinnalla, ainakin aluksi. Käteinen ei Suomen pankin mukaan katoaisi euroalueelta mihinkään, mutta jatkossa maksamiseen voisi käyttää esimerkiksi puhelinta tai korttia. 

Mutta niinhän maksaminen tapahtuu jo muutenkin nykyään, vaikka digitaalista euroa ei olekaan tuotu markkinoille. Mikä tässä sitten on erilaista?

Digitaalinen euro olisi keskuspankkirahaa ja käyttäjien henkilötiedot ja yksityisyys suojattaisiin. Digitaaliset eurot voisi halutessaan vaihtaa seteleihin ja päinvastoin. Digitaalinen euro palvelisi erityisesti niitä ihmisiä ja yrityksiä, jotka haluavat hoitaa maksunsa sähköisesti. 

Maksettaessa digitaalisella eurolla olisi tärkeää suojata hyvin käyttäjätiedot, yksittäisiä maksuja koskevat tiedät sekä maksutapahtumiin liittyvät metatiedot, kuten IP-osoite, kertoo Suomen pankki. 

Käyttäjät joutuisivat todennäköisesti tunnistautumaan ottaessaan käyttöön digitaalisen euron palveluja, mutta maksutiedot tulisi olla mahdollista suojata palveluntarjoajiltakin. 

Yksityisyydensuojaa voitaisiin vahvistaa monin eri tavoin. Käyttäjätiedot voitaisiin pitää täysin maksutiedoista erillään ja ainoastaan rahanpesun selvittelykeskuksilla olisi mahdollisuus päästä niihin käsiksi sellaisissa tilanteissa, joissa maksajan ja maksunsaajan henkilöllisyys olisi lain mukaan selvitettävä rikollisen toiminnan estämiseksi.

Lopulta näyttäisi siis siltä, että digitaalinen euro ei paljoa eroa tavallisesta valuutasta, joka on numeroina pankkitileillä käytettävissä millä tahansa tavalla, käteisenä, kortilla tai puhelimella. 

Suurin ero tuleekin siinä esiin, että digitaalinen valuutta olisi täysin kontrolloitavissa. Hyvä puoli siinä on se, että rikosten tekeminen vaikeutuisi huomattavan paljon, rahanpesu ei enää onnistuisi, kun kaikki valuutta olisi täysin läpinäkyvää, raharyöstöt kävisivät mahdottomiksi.

Tällä kaikella on tietenkin myös kääntöpuolensa. Kontrolli voi olla hyvää tai pahaa, se riippuu siitä, kuka kontrolloi ja minkälaisilla intresseillä.

Ihmisten ostoskäyttäytymistä voitaisiin ohjailla esimerkiksi rajoittamalla heidän rahankäyttöään tietyissä tilanteissa. Digitaalinen valuutta voitaisiin sisällyttää digitaaliseen henkilöllisyyteen, jolloin kaikkea ihmisen toimintaa voitaisiin kontrolloida ja milloin mistäkin syystä lukita tilin käyttö, jos ihmisen toiminta ei tällaista kontrolloivaa keskusjohtoista hallintoa miellyttäisi. Syitä voisi olla vaikka sallitun hiilijalanjäljen ylittäminen, terveystiedot, väitetyn “disinformaation” levittäminen, tai ihan mikä tahansa. 

Tili voitaisiin laittaa kiinni vaikkapa kesken kauppareissun, kun ostosten hiilijalanjälki näyttäisi liian suurelta. 

On liikkunut myös huhuja, että digitaalisesta valuutasta voitaisiin tehdä sellainen, että sitä voisi omistaa tilillään korkeintaan 3000 yksikköä kerrallaan. LIsäksi tämä raha olisi voimassa vain tietyn aikaa, joten se tekisi säästämisestä täysin mahdotonta. 

Tällainen ominaisuus on täysin mahdollista liittää digitaaliseen valuuttaan ja mikäli se siihen liitettäisiin, se palvelisi erityisen hyvin Maailman talousfoorumin tavoitteita, joiden mukaan kukaan ei tulevaisuudessa omistaisi mitään, mutta “olisi silti onnellinen!?”

Tällainen täysin kontrolloitu digitaalinen valuutta pakottaisi ihmiset hyväksymään ainoastaan yhden ainoan vaihtoehdon. Mitään omia turvasuunnitelmia rahan suhteen ei enää pystyisi tekemään, sillä kaikki olisi täysin yhden ainoan kortin varassa. 

Tällaisessa tilanteessa ihmiset eivät pystyisi omistamaan mitään, vaan olisivat pakotettuja vuokraamaan kaiken. 

Kaikki yksityisyrittäminen loppuisi kokonaan, ainoastaan superrikas eliitti rikastuisi entisestään, kun ihmiset vuokraisivat kaiken tarvitsemansa globaaleilta suuryrityksiltä, jotka ovat kokonaan tämän superrikkaan eliitin omistuksessa.

MKR-Finlandin sivustolla kerrotaan, että Maailman talousfoorumin suunnittelema digitaalinen henkilöllisyys sisältäisi kaiken internet-ostohistorian, terveystietojen historian, luottotietojen historian ja “kehoon sulautetuilta tiedonvälittäjiltä” saadut tiedot. 

Maailman talousfoorumin mukaan digitaalisella henkilöllisyydellä voitaisiin todistaa henkilön terveysstatus ja taistella petoksia vastaan. 

Maailman talousfoorumin kumppaneita ovat muun muassa Amazon, Apple, Bank of China, Black Rock, Google, Goldman Sachs, Johnson & Johnson, Microsoft, Moderna, New York Times, Pfizer ja Zoom. 

Digitaalisen identiteetin tärkeimpinä uhkakuvina on nähtävissä syrjintä, datan väärinkäyttö ja kansalaisten valvonta. 

Todellinen ydinkysymys ei olekaan tietoturva, jolla digitaalista identiteettiä niin mielellään mainostetaan, vaan enemmänkin se, minkälaisiin tarkoituksiin kansalaisten dataa voidaan jakaa, analysoida ja käyttää edelleen. 

Kuitenkin vielä toistaiseksi on epäselvä, voivatko viranomaiset käyttää digilompakon tietoja kansalaisten valvontaan. 

Joka tapauksessa digitaalinen henkilöllisyys olisi nimenomaisesti valvonnan työkalu. Vaikka se avaisikin pääsyn palveluihin, se voisi myös rajoittaa tai jopa sulkea niitä henkilöön liittyvistä asioista riippuen. 

Koronapassin käyttö näytti jo meille, minkälaista voisi olla digitaalisen identiteetin kautta tapahtuva valvonta. Yksittäiset ihmiset voitiin sen avulla sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle epätoivotun käyttäytymisen perusteella. 

Euroopan komissio väittää suojelevansa digiteknologian avulla ihmisten oikeuksia, vaikka vaikka juuri EU-maissa koronapassia käytettiin nimenomaan rokotuskattavuuden nostamisen välineenä. 

Koronapassin liittäminen osaksi digitaalista lompakkoa on mahdollista ja maksukorttien avulla on jo nyt mahdollista todistaa koronastatuksensa. 

Digitaalinen valuutta nopeuttaisi käteisen poistumista markkinoilta. Valuutan käyttäjä menettäisi yksityisyytensä kokonaan, ja kun käteistä rahaa ei enää olisi, kuka tahansa voitaisiin sulkea järjestelmän ulkopuolelle. 

Koko tämä digitaalinen infrastruktuuri on vaarallinen siinä mielessä, että sen varaan voidaan rakentaa erittäin tarkka ja tehokas tiedonkeruujärjestelmä, jota voidaan tietenkin myös väärinkäyttää. 

Euroopan komission suunnitelmissa on mukana myös internetin sensuuri, koska “ihmisen olisi oltava suojassa laittomalta ja haitalliselta sisällöltä”. Näin ollen myös digitaaliseen identiteettiin voitaisiin liittää myös ominaisuuksia, joiden avulla voitaisiin sallia tai estää internetin käyttö. 

Digitaalista identiteettiä ja valuuttaa mainostetaan hiilijalanjäljen vähentäjänä, pandemian aikaisen elämän helpottajana, sekä keinona taistella korruptiota ja rahanpesua vastaan. 

Tämä kaikki voidaan tulkita myös kaikkeen asiointiin liittyvien rajoitteiden toteuttamisena näillä samoilla perusteilla. 

Jos digitaalista valuuttaa rajoitettaisiin ihmisten tileillä, suuryritykset voisivat nostaa hinnat niin korkealle kuin haluavat, jos haluttaisiin säännöstellä ihmisten kulutuskäyttäytymistä. 

Lopulta ihminen ei omistaisi mitään, mutta olisiko hän silti onnellinen joutuessaan vuokraamaan kaiken superrikkaalta eliitiltä, niinkuin agenda 2030 mukaan sanonta kuuluu? 

Koskaan ei pitäisi jättää tärkeitä asioita yhden kortin varaan ja tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että digitaalinen valuutta ei saisi milloinkaan olla yksi ja ainoa vaihtoehto.

Timo Tynkkynen

[iinabacklund-blog]

Maksamisen älykäs tulevaisuus

Kuva: täältä

Olemme viimeinen sukupolvi, joka maksaa korteilla. Näin väittää Sirpa Nordlund Suomen Pankin tulevaisuuden maksutapoihin liittyvässä julkaisussa. 

Se kuulostaa hurjalta, vaikka muutoksen huomaa olevan jo selvästi käynnissä. Digitalisaatio on haastanut ja tulee tulevaisuudessa haastamaan vanhat käytännöt usealla eri osa-alueella. Yksi suuren muutoksen kourissa olevista osa-alueista on maksaminen. Käteistä ei käytä nykypäivänä enää juuri kukaan, ja yhä useammin maksukorttejakin vain vilautetaan kassalla pin-koodia näppäilemättä. Maksamiseen on jo nyt kehitetty useita sovelluksia ja muita järjestelmiä. Esimerkiksi MobilePay on jo nyt suuren yleisön tietoisuudessa ja käytössä. MobilePayn avulla ostokset voi maksaa helposti puhelimella ilman erillisiä maksuvälineitä. Sovelluksen kautta voi myös lähettää ja vastaanottaa rahaa vain muutamalla näytön pyyhkäisyllä, eikä rahojen siirtymistä tarvitse odotella paria sekuntia kauempaa. Vastaavia sovelluksia ja teknologioita  kehitellään jatkuvasti lisää – kaikki haluavat oman osansa tästä digitalisaation mahdollistamasta markkinaraosta.

Nousevana trendinä nähdään maksamisen sulautuminen osaksi ostotapahtumaa ja sen muuttuminen mahdollisimman huomaamattomaksi taustatoiminnoksi. Tulevaisuudessa maksamisesta halutaan helppoa, huomaamatonta ja mahdollisimman nopeaa. 2020 –luvulla maksaminen sopeutuu ihmisten elämäntyyliin ja kaikkiin tilanteisiin, eikä kuluttajan tarvitse käyttää aikaa eikä vaivaa maksamisen eteen. Vaikka maksamista säännellään tiukasti rajoituksilla, limiiteillä ja muilla säädöksillä, on silti mahdollista, että suurin osa maksuista hoidetaan puolestamme automaattisesti älykkäiden sovellusten ja ratkaisujen toimesta.

Joten ei mene enää kauaa siihen, kun viimeisetkin maksukortit saa jättää kotiin pölyttymään. Maksaminen kehittyy muun kehityksen mukana halusimme sitä tai emme. Ja miksipä ei haluttaisi, ainakin omasta mielestä kaikki mikä helpottaa ja tekee elämästä vaivattomampaa on tervetullutta.

[vesku56]

Arkkipiispa sanoo, että rasismi on syntiä. Persut sanovat: kirkko hylkää kannattajansa ja on muuttunut puna-vihreäksi.

[lucianopavianiblog-blog]

Maksumiehen tie

Suomen Pankin maksuneuvoston julkaisema e-kirjanen kokoaa yhteen maksamiseen liittyviä tulevaisuudennäkymiä eri sidosryhmien näkökulmista. Vieraskynä-tyyppisesti kootun kirjasen tulevaisuudenkuvia yhdistävät käteisen rahan käytöstä poistuminen ja mobiilimaksamisen yleistyminen. Kautta linjan odotetaan myös EU:n uuden maksupalveludirektiivin, PSD2:en, rikkovan vanhentuneita rajapintoja ja näin ollen edistävän innovaatioiden syntyä.

Maksupalveludirektiivi PSD2 mahdollistaa ns. kolmansille osapuolille pääsyn pankkitileille katteen tarkistamiseksi. Itseäni kiinnostavat objektiivisesti rikollisen toiminnan mahdollisuudet uusien maksupalvelumenetelmien piirissä. Kyberrikollisuuden ja tietoturvamurtojen rosvo ja poliisi -leikissä lainvalvojat ovat perinteisesti olleet vastapuoltaan pahasti jäljessä. E-kirjasessa Finanssivalvonnan edustajat toteavat: ” Finanssialan sääntely on ollut melko hitaasti uudistuvaa. Sääntelyllä on pyritty luomaan kattava juridinen kehikko maksupalveluille. Sääntelyn ja valvonnan olisi hyvä olla ennakoivaa, mutta se on usein reaktiivista.” Tällä ei toki viitata suoranaiseen rikollisuuteen, vaan harmaaseen alueeseen ja sen tahattomiin ja tahallisiin hyödyntäjiin. Huomionarvoista on kuitenkin juuri se, että lain pitkä koura saattaa kauhoa tyhjää savun jo hälvettyä.

Biometrinen tunnistautuminen on uusissa maksupalvelujärjestelmissä kovassa huudossa. En osaa ottaa kantaa järjestelmien murtovarmuuteen, mutta esimerkiksi sirukortteja luultavasti pidettiin aikanaan varmana järjestelmänä. Nykyään niihin kohdistuvien väärinkäytösten uutisoinnin perusteella voisi olettaa, että b-luokankin Bonnie ja Clyde osaavat väkertää skimmauslaitteen R-kioskin Ottopisteeseen.

Rikollisuuteen uusien maksupalvelujärjestelmien piirissä liittyy myös rahan liikuttelu. Valtiovarainministeriön Martti Hetemäki kommentoi aihetta näin: ”Jos asiaa katsotaan esimerkiksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastustamisen tai harmaan talouden kitkemisen näkökulmista, voitaisiin hieman kärjistäen todeta, että kaikki anonyymi maksaminen pitäisi kieltää. Mahdollisuudella anonyymiin maksamiseen on kuitenkin oma itseisarvonsa.” Anonymiteetti saattaa siis osaltaan suojata rikoksilta ja osaltaan edistää rikollisuutta.

Loppuun vielä video, jolla kaksi henkilöä varastavat Mercedes Benz -henkilöauton hakemalla yhdellä laitteella signaalin talon sisältä oikeasta avaimesta ja reitittämällä signaalin laitteeseen, joka saa auton luulemaan, että kyseessä on oikea avain.