jaanahuhta-blog

[jaanahuhta-blog]

9. Laser-silmillä katse jotain uutta kohti

Bitcoinin ihmemaassa uskotaan ja epäillään

"Bitcoinerit" puhuvat podcasteissaan usein Liisa Ihmemaassa -sadun termein kaninkoloon putoamisesta, jota olen itsekin tässä bloggaus-sarjassani tietoisesti käyttänyt. Bitcoin-ilmiö repäisee mukaansa niin, että on helppoa unohtaa kriittisyys ja vastaanottaa kaikki tarjottu ilman, että muistaa välillä kyseenalaistaa. Olen kuullut kaninkolopuheita aiemmin lähinnä salaliittoteorioiden yhteydessä, joten voi ehkä olla, ettei vertauskuvan käyttö edistä uskottavan narratiivin kehittämistä.

Olen testimielessä yrittänyt herätellä bitcoin-keskustelua muutamien tuttavieni kanssa - huonolla menestyksellä. Ihmiset eivät ole halunneet kuulla bitcoinista, vaan olen saanut vastaani täyslaidallisen sähkönkulutusta, pyramidihuijausta ja kuplaa. Enkä yhtään ihmettele, sillä ilman tietoista etsintää, muuta infoa ei oikein ole tarjolla. Riitoja olen vältellyt.

Kuunnellessani bitcoinista luennoivia, joskus jopa saarnaavia, olen miettinyt, mikä heitä ajaa. Kyseessä on vaikea aihe, joten on varmasti antoisaa jakaa tietoaan ja saada näin nimeä skenen sisällä. van Dijck:n (2013) kirjassa The Culture of Connectivity: A Critical History of Social Media todennetaan, kuinka Wikipedian päivittäjiä motivoi oman tiedon jakaminen muiden kanssa. Samat voimat vaikuttavat varmasti bitcoin-viisaudenkin kerronnassa.

Ehkä osin taustalla vaikuttaa myös usko, että mitä enemmän bitcoinista tiedetään ja kohistaan, sitä enemmän se kallistuu suhteessa dollariin, mikä nostaa sijoittajien omistuksen arvoa. Yleinen bitcoin-meemi onkin asettaa omalle profiilikuvalle laser-silmät, joilla tuijotetaan siihen pisteeseen saakka, kunnes bitcoinin arvo on 100 000 dollaria.

Reddit-yhteisö on pystynyt osoittamaan, kuinka pikavoittopöhinöillä saadaan buustattua yksittäisen, jo taantuneen yrityksen, kuten Gamestopin, osakkeen hintaa huippulukemiin. En kuitenkaan usko tähän bitcoinin osalta, sillä ymmärrykseni mukaan suurin osa vakavasti mukana olevista ennemminkin säilyttää (hodlaa) omistuksiaan, kuin käy niillä pikakauppaa, jolloin matalan kurssin aika toimisi heidän intresseilleen suotuisammin.

Bennetin ja Segerberin (2012) artikkelissa The Logic of Connective Action kuvataan digitaalista verkostotoimintaa muun muassa arabikevään protesteja ja Occupy-liikettä. Bitcoin-tietoisuuden jakamisessa on nähtävissä myös eräänlaista verkostomaista protestitoimintaa, joka suuntautuu Fiat-valuuttajärjestelmää ja keskuspankkikapitalismia vastaan. Etenkin korona-aikana diskurssi on kellunut pinnalla Twitterissä ja podcasteissa. Yksi syy bitcoin-viestintään voikin olla myös laajempi pyrkimys nykyisen järjestelmän muuttamiseen.

Loppujen lopuksi taitaa kuitenkin olla niin, että nämä ihmiset uskovat vilpittömästi bitcoiniin ja kokevat tärkeäksi jakaa tietämystään, jotta bitcoinin käyttö leviäisi ja tulisi arkipäiväisemmäksi. Kaipaisin kuitenkin eri alojen asiantuntijoiden objektiivisia, maltillisesti esitettyjä näkemyksiä aiheesta ja jaettuina ihan "tavallisten" viestimien kautta, jotta Inger Skog, minä ja muut saisimme tietomme ja jotta voisimme keskustella niistä aamukahvipöydässä ilman uhkaa joutua sanaharkkaan.

Tutkimusmatkani kaninkolon sivupoluilla toi minut kohtaan, jossa päädyin seuraavaksi hyvin wanhan ajan tietolähteen äärelle. Tilasin ensimmäisen bitcoin-aiheisen kirjan, sillä haluan lukea aiheesta suomeksi, joka on ajatteluni kieli. Käännöskirjallisuutta löytyy esimerkiksi Konsensus Networkin sivuilta.

Kaiken kaikkiaan löysin paljon tietoa eri lähteistä. Kyllä. Ja vaikka uskon itsekin bitcoiniin (bitcoinia voidaan pitää jossain määrin myös uskontona), niin silti mielessäni piipahtelee epäilyksiä ja kysymysmerkkejä. Koen, etten pysty sijoittamaan tietoja sellaiseen viitekehykseen, johon olen tottunut, kuten tutkimuksiin, journalismiin tai tilastoihin. Miten reagoisin? En tiedä! Koenkin, että olen päässyt bitcoinin kaninkolon lisäksi jonkin muun sellaisen uuden äärelle, jota joudun pohtimaan vielä pitkään ja syvään.

Kuva: Tilaamani Pieni BITCOIN -kirja (Konsensus Network 2019)

Kirjallisuus:

van Dijck, J. (2013) The Culture of Connectivity: A Critical History of Social Media. Oxford University Press.

[jaanahuhta-blog]

8. Minne kaninkolon polut johtivat?

Bitcoinin ihmemaassa voi iskeä FOMO

Miksi en löytänyt paljonkaan selkeää, aloittelijaystävällistä tietoa bitcoinista netistä? -kysymykseeni on helppo vastata bitcoin-kaninkoloon kupsahtamisen jälkeen. Bitcoin ei ole (enää) puhtaasti eristettävä ilmiö, vaan sen kehitys ja tulevaisuus kuuluu laajempaan kokonaisuuteen, joka kirii eteenpäin sellaista vauhtia, että alkeellisen haltuunoton jälkeen kärryillä pysyäkseen täytyy tehdä paljon töitä. Bitcoin-tietoa hakeva tuntuu vajoavan suohon, jossa vilisevät Aaveet, Ethereumit ja eri uusien sukupolvien virtuaalivaluutat, lohkoketjujen sovellusmahdollisuudet. Ainakin minä haluaisin ensin ymmärtää jotain siitä ensimmäisestä sovellutuksesta!

Palaan Avain vapauteen -kirjaan, josta koko ihmettelyni alkoi. Tämä sähköinen kirja tuntuu osin pintapuoliselta ja melko raa'alta, mutta se on mielestäni loppujen lopuksi ansiokas lähde juuri minunlaiselleni ihmettelijälle. Formaattina sähköinen kirjahan toimii mitä mainioimmin, etenkin jos sen saisi vielä luettuna luureihinsa. Annan kiitosta juurikin siitä, että se keskittyy nimenomaan bitcoiniin, joka on suuren yleisön ehkä ainut nimeltä tuntema virtuaalivaluutta.

Kuten mainitsin aiemmassa bloggauksessani, löysin parhaimmat infolähteet kuunneltavassa muodossa, podcasteissa ja tubetuksissa. On kuitenkin pakko todeta, että nämä kaikki kuuntelemani podcastit olivat hyvin bitcoin-myönteisiä, eikä niistä välittynyt juuri lainkaan kriittistä ääntä. Oikeastaan kuulin vain yhden jakson, jossa kriittinen ote läpileikkasi. Lohkoketjututkija Janne M. Korhonen kertoo jaksossa maanantai-illan konsensus #2 (Youtube) muun muassa bitcoinista ja energiankulutuksesta.

Käytin radion kuunteluun minuutteja, tunteja, vuorokausia aikaani. Koin oppivani aiheesta paljon, mutta samalla tunnistin sen, kuinka näin on helppo tulla aivopestyksi, ja koin vahvana FOMO:n eli Fear Of Missing Outin, josta Eeva Raita puhuu luennolla Digitaalinen media ja yhteiskunta: Identiteetti, addiktio ja teknologia "pelkona missata jotain". Kyllä vain: podcastit saivat minut pelkäämään, että ellen juuri nyt osta bitcoinia, niin jään koko junasta. Toisenlaisen FOMO-ilmiön koin oikeastaan Telegramin kanssa. Alkoi tuntua, että Telegramissa on jatkuvasti käynnissä "bileitä", joista en tiedä mitään, joihin minulla ei ole pääsyä. Mitä kaikkea missaankaan?

Kuva: Ilman kuulokkeitani en pärjää enää päivääkään

[jaanahuhta-blog]

7. Mikä ihmeen PitkoRadio?

Bitcoinin ihmemaassa kuuluu monta kanavaa

En odottanutkaan, että Facebook voisi toimia aloittelijan tietolähteenä tällaisen haastavan digitaalisen ilmiön, kuin bitcoin, osalta, joten en pettynyt. Seuraavaksi siirryin suomenkieliseen blogisfääriin. Siellä vastaani tulikin pettymys. Miksi?

Blogit tuntuvat osin jotenkin aikansa elähtäneiltä formaateilta - vaikka tässähän juuri kirjoitan bloggausta.... En seuraa enää mitään blogia säännöllisesti. Osa bitcoin-aiheisista (virtuaalivaluutta-aiheisista) blogeista onkin kaupallisten toimijoiden palvelun brändäystä, kuten Coinmotionin blogi. Eipä siinä mitään vikaa ole, ja kyllähän kaikkeen tietoon tulee suhtautua kriittisesti.

Puhtaasti bitcoinista kertovaa elävää blogia en löytänyt (ks. bloggauksen alalaita). Voimallisimmin mukaansa imaisi blogi Rahat-On Nainen, joka kertoo bitcoinista osana taloudellisen riippumattomuuden tavoittelua, mikä sinällään olikin hyvin kiinnostava aihe. Toki tässäkin blogissa oli yhteistyöviritelmä virtuaalivaluuttayrityksen kanssa eli kirjoittaja suosittelee tiettyä säästämispalvelua ja tarjoaa siihen alennuskoodia. Tällaisesta mainonnasta Serazio ja Duffy (2017) puhuvat artikkelissaan Social Media Marketing "ansaittuna markkinointina": etenkin viime aikoina sosiaalisen median influensserit ovat toimineet hyvinkin tehokkaina markkinointikanavina tuotteille ja palveluille. Täytyy myöntää, että juuri tämä mainontatapa ja -kanava itseänikin kovin houkutteli.

Muistaakseni jostain blogista löysin kuitenkin linkit pariin Telegram-ryhmään, joihin liityin. Olen käyttänyt Telegramia monta vuotta vain kaveriviestintään.

Telegram on venäläisen VK:n kehittäjien "WhatsApp"-mainen sovellus, joka perustuu avoimeen lähdekoodiin ja se tunnetaan erityisesti Facekookin kilpailijana ja WA:n tietoturvallisempana vaihtoehtona. Liityin siis aivan tuntemattomien ihmisten kanssa ryhmään, jossa meillä on yhteistä jaettu mielenkiinnon kohde.

Telegram-viestinnän seuraaminen kävi twittermäisen haastavaksi, sillä puhelimen näytöllä seurattavat pitkät poukkoilevat ketjut eivät toimi käyttäjäystävällisesti. Lisäksi keskustelu muuttui näissäkin välillä toisia epäkunnioittavaksi. Ilmeisesti välineellä ei niin väliä: emme taida vielä hallita kovinkaan hyvin somekeskustelua. Itse osallistuin keskusteluun vain sen osalta, että kysyin ryhmän mielipidettä sivusta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Bitcoin

Suomenkielisen Bitcoin-Wikipedia-sivunkin muokkaamiseen on kuulemma olemassa oma Telegram-ryhmänsä! Telegramissa on vaikka mitä!

Parasta antia oli kuitenkin ryhmä "PitkoRadio", johon on kerätty suomenkielisten bitcoin-aiheisten podcastien ja Youtube-kanavien tuoreimmat lähetykset. Suomeksi löytyi montakin mielenkiintoista "vloggaajaa", "podcastaajaa" tai "tubettajaa". Ryhmään voi liittyä linkistä: https://t.me/PitkoRadio

Kuva: Näkymä Telegramistani

Oma someseuraamiseni on nykyisin paljolti kuuntelemista, oli formaatti mikä tahansa. En siten esimerkiksi juuri koskaan katso Youtubea, vaan kuuntelen sitä podcast-maiseen tapaan. Kuuntelin muutaman viikon aikana suuren määrän PitkoRadion lähetyksiä, ja voin todeta, että niistä sain bitcoin-tiedonjanooni parhaat coctailit. Totean, että minulle nämä formaatit ovat sulautuneet yksi yhteen.

Kuuntelin seuraavien "podcastaajien" lähetyksiä:

Oispa pitkoo

Mikä ihmeen Bitcoin?

Konsensus Networkin soittolista (Youtube)

Toxicast

PitkoinPisteFi (Youtube)

Näistä etenkin "Mikä ihmeen Bitcoin" -podcast toimi kiihkottomana ja aloittelijalle suunnattuna tietopakettina, jossa oli mukana aiheesta enemmän ja vähemmänkin tietäviä vieraita. Kaikilla heillä oli oma tulokulmansa ja näkemyksensä bitcoinista.

Kuva: Bitcoin-haulla löytyviä blogeja

[jaanahuhta-blog]

6. Facebookissa kissankuvat - ei henkilökohtaista

Bitcoinin ihmemaassa on vaaranpaikkojakin

Kun tutkailee mitä tahansa ilmiötä, ei voi jättää huomiotta Facebookia. Vuonna 2010 Facebookin perustaja Mark Zuckerberg kertoi Times-lehdelle tavoitteistaan: "Tekemällä maailman avoimemmaksi ja verkostoituneemmaksi, me lisäämme ymmärrystä ihmisten välille ja luomme maailmasta empaattisemman paikan." (van Dijck 2013). Jos kirjoittaisin omaan profiiliini seuraavanlaisen statuksen:

Epäilemättä tapahtuisi jotain seuraavista:

Saisin kaksi sääliliketystä (Jaana on aina ollut hieman herkkäuskoinen) ja varmaankin poistaisin koko postauksen.

Vihreä rintama linkkaisi postauksen täyteen aihetodisteita siitä, kuinka bitcoin vesittää ilmastonmuutosvastaiset toimet ja joutuisin puolustuskannalle.

Muutama aiheessa jo syvemmällä oleva, tai niin itsestään luuleva, linkkaisi minulle koodin, jolla saisin tietyssä palvelussa alennusta kaupankäyntikuluissa ensimmäisen kuukauden ajan.

Digitaalinen media ja yhteiskunta -luennolla "Identiteetti, addiktio ja teknologia" tutkija Suvi Uski kertoo siitä, kuinka nykyään joudumme oikeasti miettimään, millaisia päivityksiä someen teemme osana niin sanottua profiilityötä. "Sosiaaliset normit ohjaavat online-käytöstämme", toteavat Uski ja Lampinen (2016) artikkelissaan Social norms and selfpresentation on social network sites: Profile work in action.

Itselläni on pitkälti yli tuhat Facebook-kaveria sukulaisista, työkavereista salaliittoteoreetikkoihin sekä teknologiauskoon vannoviin. Olen tullut tilanteeseen, jossa voin fb-postata lähinnä vain kissankuvia, jotta en aiheuttaisi missään viiteryhmässäni hämminkiä tai sanasotaa omalla seinälläni. Uski toikin esiin käsitteen "24/7-somehäät", joka pätee täysin kohdallani. Minä en vaan voi bitcoinista - tai paljon mistään muustakaan - puhua Face-profiilissani. Olen aina erilaisten ryhmien tarkkailun alaisena - kuten morsian häissään. Minun maailmassani oli aika, jolloin se tuntui Zuckerbergin lupausten mukaisesti avoimemmalta ja sosiaalisemmalta Facebookin myötä. Mutta jonkin rajapisteen jälkeen olen kääntänyt kelkkani lähes täydet 180 astetta: en halua enää edes kommentoida muiden postauksia Facebookissa - saati luoda omia.

Onneksi on likesivut ja ryhmät! Vai kuinka? Etsin tietoa suomeksi ja löysin jonkin verran liketettävää (ks. bloggauksen alalaita). Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus, jonka tarkoituksena on "tukea sektorin kasvua Suomessa, sekä kouluttaa ja levittää tietoisuutta aiheesta" toimittaa paljonkin sisältöä esimerkiksi Youtubessa. Facebookissa yhdistys on jakanut viimeksi vuoden 2020 puolella ja muutenkin sivu on lähinnä linkkienjakopaikka.

Likesivuista ei löydykään tietopohjan laajentajaa, vaan lähinnä bisnessivustoja, joten lähdin etsimään ryhmiä. Ihmeekseni en löytänyt mitään julkista ryhmää, joka olisi keskittynyt bitcoin-tietouden levittämiseen suomeksi. Päädyin liittymään ryhmään Bitcoin ja kryptovaluutat, jossa on yli 22 tuhatta jäsentä.

Olen nyt useamman kuukauden ajan seurannut keskustelua ja joudun ikäväkseni toteamaan, että tietouteni määrä bitcoinista ei ole lisääntynyt minkään vertaa. Kyseisessä ryhmässä keskustellaan lähinnä muista virtuaalivaluutoista kuin bitcoinista, ja ryhmää käytetään paljolti erilaisten palveluiden ja sovellusten käyttäjätukeen: kysymyksiin ja neuvontaan ja itsetehostukseen. Facebook-keskustelujen tavoin sävy muuttuu nopeasti ikäväksi, kun eripuraa ilmenee. Tässä ryhmässä keskustelut voivat olla jopa vaarallisia. Aloittelijan riski tulla huijatuksi erilaisilla oudoilla kryptoihmeillä on suuri.

Facebookista voi vain todeta, että se on epäonnistunut Zuckerberin tavoitteessa tehdä maailmasta avoimempi ja empaattisempi.

Kuva: Liketetettäviä Facebookissa

Kirjallisuus:

van Dijck, J. (2013) The Culture of Connectivity: A Critical History of Social Media. Oxford University Press.

[jaanahuhta-blog]

[jaanahuhta-blog]

5. Twitterissä ei voi tuutata yhtäkkiä bitcoinista!

Bitcoinin ihmemaassa on oma kielensä

Jahtasin siis suomeksi tietoa bitcoinista, joten loogisesti päättelin, että otanpa bitcoinista kirjoittavia suomitwiittaajia seurantaan. Hashtag #bitcoin on niin korruptoitunut, että sen jätin suosiolla rauhaan (ks. blogitekstin alalaita). Lisäksi sen käyttäjät kirjoittavat kaikilla maailman kielillä.

Twitter on vuonna 2006 julkaistu yhteisö- ja mikroblogipalvelu, joka perustuu lyhyiden viestien jakamiseen. Isotalus, Jussila & Matikainen (2017) kuvaavat Twitteriä elitistiseksi, mikä tarkoittaa lähinnä sitä, ettei se ole Suomessa ainakaan vielä saavuttanut tavallisen massan suurta suosiota, vaan siellä kirjoittavat lähinnä työroolissaan itseään brändäävät, näkyvyyttä tarvitsevat (puoli)julkkikset sekä nokkeluuksilla leikittelevät huomionkalastajat. van Dijckin (2013) mukaan kymmenen prosenttia twiittaa 90 prosenttia kaikista twiiteistä. Hiljaisissa seuraajissa lienee enemmän kaikenlaista satunnaista onnea kokeilevaa tiedonetsijää ja tylsyyttä vastaan taistelijaa.

van Dijck (2013) raportoi kirjassaan The Culture of Connectivity: A Critical History of Social Media Twitterin kehitystä vuosien varrella. Uskon, että alkuperäisen 140 merkin aikaan ja suppeamman käyttäjäkunnan Twitterissä sai vielä otteen punaisista langoista. Nyt langat valuvat käsistä kuin Saharan hiekka.

Isotalus, Jussila & Matikainen (2017) kirjoittavat, että Twitterin luonne on hieman kaoottinen, sillä virta on nopea. En ihan saa kiinni siitä, mitä he nopeudella tarkoittavat, sillä kuvailisin virtaa ennemminkin sekavaksi. Monesti ihmiset lörpöttelevät ja käyvät pitkiä keskusteluja, joiden juurille pääsy vie aikaa ja voi osoittautua turhaksi. Twitterissä on todella paljon tyhjää älämölöä - seurasi sitten keitä tahansa - jotta se toimisi minkään ilmiön osalta tietolähteenä: muuta kuin sattumalta. van DIjck (2013) kuvaa Twitterin algoritmien toimivan muun muassa siten, että suositut twiittaajat saavat twiittejään paremmin näkyviin, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että näen herkästi vaikkapa Enbusken suunsoittoa, vaikka en häntä seuraakaan.

Suomi-bitcoin näyttäytyy minulle Twitterissä kikkailuna, jossa hyvin aiheesta perillä olevat käyttävät termejä, lyhenteitä ja meemejä, jotka eivät avaudu aiheeseen vasta tutustuvalle. Keskusteluista ei saa oikein mitään irti, sillä kovin tyhmiä ei ihan viitsi kysyä, koska oletusasenne Twitterissäkin on nykyään se, että "älä kysy, guuglaa", "youtube => diy" tai enää ei halua vaivata ihmisiä taas yhden avuttoman kysymyksillä, joihin epäilee "gurun" vastanneen jo tuhannesti. Parhainta antia olikin se, kun kävin yhden podcastaajan kanssa yksityisviestikeskustelua muilta näkymättömissä. Uskon silti, että varmasti olisin saanut usealtakin asiallisia vastauksia, jos olisin kysynyt. Mutta.

En halunnut twiitata paljonkaan bitcoinista, sillä jos alkaisin yhtäkkisesti tuutata yhdestä aiheesta, saattaisin menettää seuraajia tai ainakin herättää turhaa hämmennystä aiheella, joka on monelle jopa pelottava. Koska seuraajissani on paljon työkavereitani ja muita live-elämän tuttuja, en voi altistaa heitä kokeiluluontoisiin tutkimuksiini. Kiitin toki bitcoin-kirjan tekijöitä ja lisäksi twiittasin ensimmäisessä bloggauksessa jakamani Hesarissa olleen mielipidekirjoituksen.

Olen itse ollut Twitterissä aktiivinen vuodesta 2009, joten koen olevani pätevä tekemään siitä paljokin omavaraisia huomioita. Sekä pitkän kokemukseni että nyt tekemäni testin perusteella voin sanoa, että en suosittelisi kenellekään aloittelijalle bitcoiniin tutustumisen aloittamista Twitteristä, vaikka itse löysinkin sieltä twiitin, joka sysäsi koko tämän blogin liikkeelle. Aloittelijaa auttavaa tietoa ei sieltä saa, sillä Twitter-juna puksuttaa aivan eri kaistalla kuin bitcoin-abc.

Kuva: Hashtag Bitcoin Twitterissä on sekametelisoppa

Kirjallisuus:

van Dijck, J. (2013) The Culture of Connectivity: A Critical History of Social Media. Oxford University Press.

Isotalus, P., Jussila, J. & Matikainen, J. (2018) Twitter viestintänä. Vastapaino.

[jaanahuhta-blog]

4. KVG ja ovi auki Wikipedian bitcoin-artikkeliin

Bitcoinin ihmemaassa avoimia ja näkymättömiä ovia

Miten nykydigiaikana voi ottaa haltuun ilmiötä, josta ei tiedä mitään ja josta ei tarjoilla tietoa aamun lehdessä? Tämä on yksi johtava kysymykseni koko blogini taustalla. KVG!

Kun enteröin googlehaun "bitcoin" ja suomenkieliset sivut, saan juuri nyt varmasti täysin erilaisen hakutuloksen kuin muutama viikko sitten. Olenhan guuglaillut bitcoinia viime aikoina päivittäin ja siten vaikuttanut hakujen taustalla jyllääviin algoritmeihin. Willson (2017) kuvailee algoritmeja meidän jokapäiväisen elämämme värittäjinä. Emme voi tietää, miten ne toimivat, vaikkakin niiden tarkoitusperiä voi yrittää tulkita. Willsonin artikkelissa algoritmeista puhutaan automaattisesti toimivina ovina (door groom/door closer), jotka tarjoilevat pääsyjä eri huoneisiin, kun taas jotkut ovet pysyvät suljettuina. Itse nimeäisin suljetut ovet näkymättömiksi oviksi: niiden olemassaolosta ei voi edes tietää, sillä ne eivät saavu eteen, ellei niitä osaa täsmäetsiä.

Mitä ovia haku minulle nyt avasi? Liitän kuvan osasta hakuni tuloksista bloggauksen loppuun. Hakukone löysi 866 000 tulosta. Google tietää minusta hyvin, hyvin paljon asioita, joita olen sille auliisti vuosien mittaan tarjoillut. Viime aikoina olen tehnyt paljonkin erilaisia bitcoin-aiheisia täsmähakuja. Minulle tarjotaan lähinnä palveluja suomalaisilta bitcoin-toimijoilta, kuten Coinmotion, Bittiraha.fi, Bittimaatti... Olen pistänyt merkille, että bitcoinin osalta on joskus vaikea havaita, mistä palvelusta on kysymys, minkälainen bisnes sivuston taustalla on tai mikä on agenda.

Wikipedian bitcoin-artikkeli löytyy haun kärjestä. Wikipedia on "ilmainen verkkotietosanakirja", jonka toimintaperiaatteista tulee etäisesti mieleen bitcoinin ympärillä käyty vertaiskeskustelu. van Dijckn (2013) kirja The Culture of Connectivity: A Critical History of Social Media kuvailee Wikipedian toimintaperiaatteiden muutosta sen historian alkuajoilta saakka. Wikipedian päivittäjät ovat ajan saatossa järjestyneet omanlaisen hierarkian mukaan. Kun taas konsensukseen perustuva bitcoinien louhinta ja todentaminen eivät missään vaiheessa rakenna hierarkioita, vaan toiminta on täysin mekaanista ja siten tasavertaista.

van Dijck (2013) kirjoittaa, että yksi Wikipedian perusperiaatteista on neutraalisuus. Lisäksi sisältö tulee pystyä varmentamaan olemassa olevista luotettavista lähteistä. Voittoatavoittelemattoman Wikipedian sisältö tuottuu läpi monimutkaisen "sosioteknisen" rakennelman, jossa ei ihan pieni vaikutus ole sen hallinnollakaan, jota on kuvattu jopa "byrokraattiseksi hirviöksi". Entä vuonna 2010 solmitut yhteistyökuviot Facebookin kanssa? Kuten esimerkkini osoitti, ja van Dijckin (2013) toteaa, rankkaa Google Wikipedian artikkelit korkealle.

Mitä bitcoin-sisältöä sitten löydän Wikipedian artikkelista? Artikkeli antaa ihan kattavan kuvan historiasta ja taustasta ja selittää bitcoinin mekanismeja yleistajuisesti. Toisaalta artikkelissa tuntuvat painottuvan negatiiviset puolet ja erilaiset uhkakuvat, esimerkiksi viittaukset pyramidihuijaukseen: "Bitcoinia on pidetty ennennäkemättömänä maailmanlaajuisena talouskuplana ja pyramidihuijauksena." Tältä osin en lähtisi lähteilläkään asiaa perustelemaan, sillä Alma Talent Oy:n Arvopaperi ei kuulosta agendavapaalta lähteeltä.

Ihmettelenkin kyseisen artikkelin keskeneräisyyttä ja sitä, ettei sen päivitys tunnu olevan ajan tasalla. Moni "coinaaja" kuuluu teknisesti taitavimpaan prosenttiin ja artikkelin päivittäminen asiantuntevilla lähteillä ei varmasti olisi suurikaan ponnistus.

Herää kysymys: olenko minä tullut bitcoin-skenen aivopesemäksi ja siksi koen, että Wikipedian artikkeli on kaikkea muuta kuin neutraali esitys? Pystynkö säilyttämään kriittisyyteni?

Kirjallisuus:

van Dijck, J. (2013) The Culture of Connectivity: A Critical History of Social Media. Oxford University Press.

Kuva: Puhdas Bitcoin-haku minun profiilillani

[jaanahuhta-blog]

3. Näkymättömän kuvailua: mikä bitcoin on?

Bitcoinin ihmemaassa sisäänpääsyn haastetta

On hyvä hieman taustoittaa, miten bitcoinia määritellään eri lähteissä, jotta voin kuvata sen presenssiä/ei-presenssiä suomenkielisessä mediassa. Koostan tähän eri lähteistä poimimiani lyhyehköjä kuvauksia. On haastava löytää bitcoinista "neutraalia" ja "objektiivista" tietoa. Esimerkiksi Bitcoinkeskus, joka tuottaa paljon aloittelijaystävällistäkin materiaalia, on bisnestä.

Laajuutensa ja kattavuutensa takia tuon silti nyt tähän Bitcoinkeskuksen Mikä on bitcoin? -artikkelin ja siitä lainauksia. Suosittelen lukemaan artikkelin tässä välissä, jos bitcoinit ovat sinullekin uppo-outoja.

"Bitcoinin historia alkaa virallisesti lokakuusta 2008, jolloin mysteerihenkilö Satoshi Nakamoto julkaisi sen white paperin kryptografiaa käsittelevällä postituslistalla. Nakamoton todellinen henkilöllisyys ei ole selvinnyt vielä tänäkään päivänä. Kyseessä on yksi vuosituhannen suurimmista mysteereistä."

"Bitcoin on open source -teknologia."

"Bitcoin on sekä maksujärjestelmä että valuutta."

Määritelmä kirjasta Avain vapauteen: "Bitcoin. Täydellisen niukka digitaalinen raha. Yhdistää kullan ja digitaalisen rahan parhaat puolet."

Suomenkielisessä Wikipediassa Bitcoinista kerrotaan näin: "on avoimeen lähdekoodiin pohjautuva kryptovaluutta, jonka loi Satoshi Nakamoto -nimimerkkiä käyttänyt henkilö tai taho vuonna 2008 ja joka tuli toiminnalliseksi tammikuussa 2009. Yksi bitcoin on jaettavissa 100 miljoonaan pienempään yksikköön, joita kutsutaan kehittäjänsä mukaan satosheiksi."

Kuva: Bitcoin-"coin" (Moose Photos, Creative Commons)

Katsoisin, että bitcoin on vahvasti myös Minna Ruckensteinin Digitaalinen media ja yhteiskuntatiede: Mitä on digitaalinen yhteiskuntatiede? -luennolla kuvaamaa digitaalista kulttuuria. Bitcoin on oikeastaan vain bittejä, joiden ympärille on rakentunut valtava pöhinä ja oma alakulttuurinsa, jossa tuottajan, kuluttajan ja käyttäjän rooleja ei voi erottaa toisistaan ja jossa sotkeutuvat mukaan kaupallistamisen monimutkaiset prosessit.

En voi myöskään sivuuttaa Veikko Erannin luennolla Digitaalinen media ja yhteiskunta: Teknologiavälitteinen kansalaisuus esiin tuomaa näkökulmaa digitaalisesta kansalaisuudesta. Bitcoin on mitä suuremmissa määrin yksi valtioiden rajat rikkovan digikansalaisuuden mahdollistaja: miten maksamisen ja sijoittamisen toimijuus on otettu omiin kätösiin luoden nimenomaan Erannin kuuluttamaa yhteistoimijuutta.

Oma näkemykseni bitcoinista on tässä vaiheessa seuraava: bitcoin on lohkoketjuteknologiaan perustuvaa virtuaalista arvoa, jota on olemassa rajallinen määrä. Bitcoinia "louhitaan" tietokoneohjelmilla, ja sitä on tarjolla louhittavaksi vielä hieman yli sadan vuoden ajan. Teknologia perustuu hajautettuun vertaisverkostoon, ja sitä on mahdoton hakkeroida. Tai ainakaan hakkeroinnista ei olisi siihen kuluvan ajan ja rahan määrän takia taloudellista hyötyä.

Bitcoinia voi käyttää treidaamiseen eli voittojen tavoitteluun ostamalla ja myymällä, sijoituskohteena pitkällä aikavälillä, siirtovälineenä: bitcoinien siirto onnistuu nopeasti esimerkiksi eri maasta toiseen. Teoriassa bitcoin-järjestelmä on riippumaton kolmansista osapuolista, kuten pankeista, mutta käytännössä tämä ei monienkaan osalla toteudu, sillä bitcoineja hankitaan erilaisista "pörsseistä" ja säilytetään sovelluksissa "lompakoissa". Toki niitä voi säilyttää vaikka omassa muistissaan, jos ei luota mihinkään muuhun. Se mitä säilytetään on "yksityinen avain" eli pitkä rimpsu numeroita ja kirjaimia.

Ymmärrän, jos tätä ei ole helppo ymmärtää.

[jaanahuhta-blog]

2. Bitcoinien louhintaa malmikaivosluolissa

Bitcoinin ihmemaassa: avaimet käteen

Älkää ymmärtäkö minua väärin, vaikka mainitsen jo toistamiseen valtamedian. En käsittääkseni usko salaliittoteorioihin, enkä ajattele, että meitä on sumutettu tahallaan. Mutta kun aloin selvittää, mikä bitcoin on, niin en voi olla lihavoimatta tätä: valtamediassa meille ei ole kerrottu paljonkaan! Saati nyt kaikkea.

Katsokaa, mitä olen twiitannut maaliskuussa 2021.

Olen niellyt kyseenalaistamatta narratiivin, jossa bitcoin on paha, joka kuluttaa sähköä, jota markkinoidaan huijaussähköposteilla ja jota käytetään lähinnä vain huumekauppaan ja rahanpesuun. Tällä en tarkoita, etteikö twiittini sisältö pitäisi paikkansa ja etteikö bitcoinin louhinta kuluttaisi älyttömästi sähköä. Mutta olen twiitannut artikkelin tietämättä bitcoinista juurikaan muuta, kuin että sen "louhinta" kuluttaa sähköä. Silmissäni näin kaivostyömiehiä luolissa louhimassa hakut käsissään malminkappaleita.

Miksi tämä aihe? Sattumalta Twitterissä vastaani virtasi Heiskasen ja Piiroisen tuore (2021) digikirja Bitcoin - Avain vapauteen. En tietenkään voinut vastustaa ilmaista kirjaa, joten klikkasin sen auki ja vietin sen parissa koko illan. Minulle konkreettisesti annettiin avaimet käteen ja tarjottiin kiinnostava ilmiö.

Avain vapauteen sekoitti aivoratani: heti johdannosta saakka täysin uutta asiaa ja liikuin ymmärrykseni rajoilla. Tajusin jo alkumatkassa, että yritän haukata liian isosta kakusta palaa liian nopeasti. Ja oikeastaan pystyin päättelemään omin pikku aivosoluin senkin, mitä epäilen syyksi bitcoin-tietämättömyydelle. Aihe on niin vaikea selitettäväksi, että sen uskottava haltuun ottaminen ja siitä kirjoittaminen vaatisi toimittajiltakin niin paljon aikaa, että harvalta löytyy.

Kakkuvertausta käyttäen voisin sanoa, että poimin vain kirsikat kakusta, sillä bitcoin on vain yksi lukuisista kryptovaluutoista, ja vaikka rajaankin käsittelyn pelkästään tähän "suurimpaan" ja tunnetuimpaan, niin silti näin suppeassa sipulinkuorinnassa on mahdollista lähinnä vain rapsuttaa pintakerroksia. Peilaan tutkimusmatkani löydöksiä digitaalisesta maailmasta tehtyihin tutkimuksiin ja analyyseihin ymmärrykseni tueksi ja avartamiseksi. Lisäksi hyödynnän Digitaalinen media ja yhteiskunta -luontosarjan antia.

Ja tästä tulee pitkä tarina: jo johdannot vaativat useamman blokkauksen. Valtamedian syyttelyn bitcoin-dissauksesta muutan haastamiseksi. Ottakaa selvää, avatkaa asiaa, asiantuntijoita löytyy! Minä ja Inger Skog ainakin lukisimme aamuhesarissamme bitcoineista.

Bitcoin osoittautui loppujen lopuksi niin kiinnostavaksi asiaksi, että tajusin lopulta sukeltavani sen mukana "kaninkoloon". Tarkoitan tällä sitä, että itse aihe, bitcoin ja sen ihmemaailma, veti minua enemmän puoleensa kuin alkuperäinen tavoitteeni selvittää, miksi en tiedä aiheesta ja miksi siitä kirjoitetaan niin kuin kirjoitetaan eri viestimissä. Pyrin säilyttämään kriittisen otteen, vaikka se on haastavaa.

[jaanahuhta-blog]

1. "Miksi kansalle ei ole kerrottu bitcoinista!"

Bitcoinin ihmemaassa: kaninkolon oven etsimistä

Helsingin Sanomien Lukijan mielipiteessä Inger Skog kysyy, miksei kansalle ole kerrottu virtuaalivaluutoista ja siitä, miten niitä käytetään. Skog viittaa ihmettelyllään varmaankin El Salvadorin presidentin Nayib Bukelen edistämään päätökseen ottaa bitcoin maan toiseksi viralliseksi valuutaksi Yhdysvaltain dollarin rinnalle.

Bitcoinia tai muita kryptovaluuttoja ei säännöllisesti noteerata esimerkiksi Helsingin Sanomien taloussivuilla. Google-hakuni (bloggauksen alalaidassa) nostaa artikkeleita lähinnä sähkönkulutuksesta, mutta toki on aikojen saatossa kirjoitettu muun muassa lohkoketjuteknologian mahdollisuuksista (maksullinen artikkeli). Sanomalehdistä ei ole apua siihen tiedonjanoon, mikä Inger Skogilla on.

Bitcoinin valtakuntaa onkin sosiaalinen media eri muodoissaan, mikä on luonut kaikenlaista hämminkiä aiheen ympärille salaliittoteorioista pyramidihuijaussyytöksiin (ks. Wikipedia). Neumann (2016) toteaa kirjassa The Digital Difference: Media Technology and the Theory of Communication Effects, kuinka medialla on valtaa valita se, mistä kerrotaan ja mistä ei (agenda setting) ja toisaalta myös se, miten asioista kerrotaan, miten ne kehystetään (framing). Ainakin El Salvadorin lanseerauksen uutisesta kerrottiin Helsingin Sanomissa hyvin epäilevään sävyyn ja negatiivisilla kertojaäänillä.

Muistan joskus vuonna 2017 ensi kertaa lukeneeni lohkoketjuista ja yrittäneeni ymmärtää, mistä on kyse. Useamman vuoden ajan olen hyvin pienellä osuudella siitä ajasta, jota käytän eri medioiden seuraamiseen, tarkkaillut, mikä on bitcoin ja mitä siitä kirjoitetaan. Tässä kohdassa elämäni ensimmäistä kertaa öyhötän "valtamedian" yksiäänisyyttä vastaan. Enpä ole juuri vuosien aikana viisaammaksi tullut, vaikka olen hesarini ja yleni lukenut. Twitterissä ja Facebookissa olen kroolannut näiden virtojen ohi.

Perustin tämän blogin, jotta voisin vastata itselleni, mistä bitcoinissa on kysymys. Ja etenkin: miksi juuri minä en tiedä mitään (etenkään positiivista tai edes neutraalia) bitcoinista, vaikka se on virtuaalinen ilmiö ja minunkin ruutuaikani päivässä hipoo kahtakymmentä tuntia, josta tosin osan olen nukahtaneena. Mistä voin saada suomen kielellä luotettavaa tietoa bitcoinista?

Ensimmäinen postaukseni tällä Tumblr-alustalla on muuten jo vuodelta 2011 eli kymmenen vuoden takaa blogien kultakaudelta. Olin luonut itselleni tilin ja lisännyt muutaman kuvan, jotka nyt poistin. Jätin kuitenkin pohjille tammikuulta 2011 epämääräisen omakuvani, jossa silmäni ovat vihreät. Kuin olisin ollut täällä odottamassa vain sitä hetkeä, jolloin palaan aiheenani bitcoin. Palaan myös vihreisiin silmiin myöhemmin.

Kirjallisuus:

Neumann, R.W. (2016) The Digital Difference: Media Technology and the Theory of Communication Effects. Harvard University Press

Disclaimer: tämä tutustumiseni bitcoinin ihmemaahan on osa Helsingin avoimen yliopiston Digitaalinen media ja yhteiskunta -kurssin harjoitustöitä. Etsintämatkani on hyvin pintapuolinen, enkä välttämättä löytänyt lainkaan parhaille tiedonlähteille. Otan mielelläni linkkejä, palautetta vastaan! En suosittele ketään ostamaan mitään enkä anna sijoitusvinkkejä mihinkään suuntaan.

Kuva: Mitä Google-haku palautti Hesarin ja Bitcoinin kanssa?

[jaanahuhta-blog]

Ohjauslauta sai minut sekaisin. Mikä tulee mihin. Mihin tämä kuva ilmestyy?