janetzki-blog

[janetzki-blog]

Google; muutakin kuin pelkkä hakukone

Tällä kertaa blogissa on hieman pohdintaa Googlesta. Kaikki varmasti tietävät googlen suosituimmat ja tärkeimmät sovellukset kuten hakukoneen, YouTuben, Gmailin ja nettiselaimen. Googlella on kuitenkin myös lukuisia muita sovelluksia, joista osa on tähdätty viihdekäyttöön, toiset yritysmaailmaan ja jotkut sinne välille. Esimerkiksi uutisissakin on jo pitkään ollut informaatiota siitä, että Google on kehittämässä itseajavaa autoa. Lisäksi Google oli yksi ensimmäisistä yrityksistä, jotka lähtivät kehittämään ja kokeilemaan virtuaalilasien ja laajennetun todellisuuden sovelluksia. Nyt tutkimme Googlen sovelluksia siitä näkökulmasta, että mitkä niistä soveltuisivat parhaiten digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen. Googlelta löytyy 28 sovellusta, jotka se on itse luokitellut parahiten business-ympäristöön sopivimmiksi. Tässä blogissa niistä on esiteltynä mielestäni kolme parhaiten sopivaa.

Ensimmäisenä tälle listalle mielestäni kuuluu Google Suite. Se on paketti, joka sisältää kaikki Googlen tärkeimmät sovellukset; Gmailin, Docsin, Driven ja kalenterin. Applikaatiopaketti on erittäin hyvä, sillä se mahdollistaa erilaisten dokumenttien ja kalenterien yhteiskäytön, jolloin se palvelee hyvin koko yritystä. Varsinkin pienemmissä yrityksissä Googlen kalenteri on erittäin toimiva, kun suunnitellaan resurssien tehokasta käyttöä. Lisäksi on totta kai luonnollisesti helpompaa, kun kaikki yrityksen sähköpostiosoitteet toimivat samassa ympäristössä.

Toinen mielestäni erittäin hyödyllinen sovellus on Google Cloud. Se on käytännössä valtava datavarasto, joka toimii samassa ympäristössä kuin Googlen omat järjestelmät. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikä tahansa pilvipalvelu, vaan Google Cloudsissa käyttäjä pystyy muun muassa myös analysoimaan dataa, hyödyntämään pilven tekoälyä laskelmissa, suojaamaan oman big datansa ja seuraamaan datan käyttöä. Erityisen hyödyllinen tämä sovellus tulee varmasti olemaan, kun GDPR (General Data Protection Regulation) astuu voimaan. Säädös pakottaa yritykset huolehtimaan entistä paremmin omista käyttäjätiedoistaan ja datakirjastoistaan, joten Cloudsin kaltaiselle palvelulle on varmasti käyttöä. Lisäksi yritykset hyödyntävät erilaisia datakirjastoja koko ajan enemmän, jolloin Googlen tarjoamalle datanhallinta ja -analysointi palvelulle löytyy koko entistä enemmän käyttöä.

Viimeisenä nostaisin esille Googlen Adwords palvelun. Kyseessä on siis hakukoneoptimointiin suunniteltu sovellus; kun haet Googlesta esimerkiksi pesulaa, nostaa palvelu niiden yritysten sivustot ensimmäisiksi, jotka maksavat Googlelle Adwordsin kautta. Mielestäni nykyajan kilpailuilla markkinoilla kaikki tällaiset kilpailukykyä lisäävät palvelut ovat tervetulleita ja Googlea selatessa voi myös huomata, että käyttäjiä näille löytyy.

Niin kuin alussa jo mainitsin, Googlella on paljon erilaisia sovelluksia ja palveluita, jotka soveltuvat nykyajan digitalisoituvaan business-maailmaan. Edellä mainitsemani kolme sovellusta olivat vain minun nostojani ja ne ovat jo varsin laajassa käytössä. Kuitenkin uskon juuri nämä kyseiset palvelut sijoittuvat sellaisiin toimintaympäristöihin, että niitä tarvitaan vielä pitkään ja useimpien yritysten olisi hyvä perehtyä niiden käyttöön.

Lähteet:

https://www.google.fi/intl/en/about/products/

https://adwords.google.com/home/?subid=ww-ww-et-g-aw-a-about_products_1-redlmo2!#_ga=2.198652460.2032171240.1525258200-849576424.1525258200

https://cloud.google.com/#_ga=2.13039156.2032171240.1525258200-849576424.1525258200

https://en.wikipedia.org/wiki/Google_Cloud_Platform

https://gsuite.google.com/?utm_source=google_products&utm_campaign=smb_apps&utm_medium=et#_ga=2.247314951.2032171240.1525258200-849576424.1525258200

[janetzki-blog]

Uutta sisältöä vanhalle instituutiolle

Armeijan käyminen on pakollista kaikille miespuolisille Suomen kansalaisille ja naisetkin saavat halutessaan osallistua tähän mieltä ylentävään harrastetoimintaan. Miksi siis pitäisi miettiä minkäänlaista markkinointia kyseiselle instituutiolle. No palvelukseen astuvien määrä on laskenut jonkin verran koko ajan ja naisetkaan eivät armeijan touhuista innostu ilman kunnollista markkinointia (lähde: https://findikaattori.fi/fi/99).  Lisäksi mielestäni kaikkien on hyvä saada tarvittaessa helposti tietoa Puolustusvoimista. Lähdin pohtimaan uusia sisältömuotoja markkinointiin Hubspot:n kehittämän sisältömuotokaavion pohjalta.

 Siinä sisältömarkkinointi jaetaan neljään eri kategoriaan, jotka ovat viihdyttävä, inspiroiva, vakuuttava ja opettava sisältö. Puolustusvoimilla on aika paljon viihteellistä sisältöä jo valmiiksi; heidän YouTube-kanavaltaan löytyy paljon action-videoita erilaisista Puolustusvoimien toiminnoista. Tässä on esimerkkinä linkki tykistöammunnoista https://www.youtube.com/watch?v=P5TQKhF6lX0. Itse lähtisin rakentamaan some-kilpailuita, sillä Puolustusvoimilla on kuitenkin paljon seuraajia some-kanavissa. Tämä olisi hyvä keino lisätä näkyvyyttä suhteellisen pienillä panostuksilla. Lisäksi erilaiset intti-tietokilpailut olisivat kanssa varmasti toimivaa sisältöä, sillä kaikki monet armeijan käyneet haluavat mielellään testata tietojensa ajantasaisuutta ja vasta armeijaan menossa olevat saisivat ensikosketuksen sitä kautta.

Kaikille armeijan käyneille on jäänyt varmasti jonkinlaisia muistoja siitä, myös julkkiksille. Näitä kokemuksia voitaisiin hyödyntää inspiroivan sisällön tuotannossa. Erityisesti nuorten suosiossa olevat julkkikset olisivat hyvä kanava sisällön välittämiseen. Puolustusvoimat voisivat myös leikkimielisesti kokeilla esimerkiksi TripAdvisorin käyttöä, vaikkapa jonkun suuren harjoituksen yhteydessä ja julkistaa tulokset kaikille ihmisille. Tässä pitäisi tosin pitää huoli, ettei harjoituksesta paljasteta liikaa.

Vakuuttavaa sisältöä puolustusvoimista löytyy jo valtavasti, mutta sitäkin voisi muokata mediaseksikkäämpään muotoon. Puolustusvoimat toimii aktiivisesti kaikenlaisilla messuilla tuomassa itseään esille, joten en usko, että sitä puolta tarvitsee kovin paljoa kehittää. Ehkäpä jokaisesta puolustusvoimien koulutusvaihtoehdosta voisi tehdä tuote-esitteen tyylisen esittelyn ja markkinoida niitä seikkailuelämysten tyyliin, mukaan voisi vielä liittää jonkinlaisia leikkimielisiä laskelmia, että kuinka paljon pääset armeijassa olemalla kuntoilemaan ja retkeilemään sekä vertailuksi, kuinka paljon vastaava maksaisi siviilielämässä.

Erilaisia opettavaisia artikkeleita ja tietoiskuja Puolustusvoimat julkaisee jo nykyisin riittävästi, mutta toki niitäkin pystyisi kehittämään eteenpäin. Puolustusvoimat järjestää nykyäänkin naisille ”asepalvelus tutuksi” -päiviä, mutta mielestäni myös miehelle voitaisiin järjestää vastaavia. Lisäksi kouluissa toisen asteen koulutuksessa voitaisiin hieman käydä läpi, vaikkapa yhteiskuntaopin tunnilla, että mitä armeijassa loppujen lopuksi oikeasti tapahtuu. Itse ainakin menin täysin kavereideni tietojen pohjalta armeijaan ja voin sanoa, että ne tiedot olivat ”hieman” liioiteltuja.

[janetzki-blog]

Lean Canvas: SIRU <3 Festarit

Saimme kurssillamme hieman eksoottisemman tehtävän; Siru Mobile yritys tuli esittäytymään meille ja halusivat apuamme tuotekehitykseen. Yritys itsessään toimii mobiilimaksamisen alalla ja meidän pitäisi keksiä jotakin uutta ja innovatiivista tälle kovassa kasvussa olevalle alalle. Aluksi kaikki ryhmät keskittyivät innovoimaan uusia tuotteita ja palveluita. Lopulta meidän ryhmämme keksi palvelun nimeltä SIRU <3 Festarit. Olemme aktiivisia festivaalikävijöitä ja pohdimme, että kun festivaaleista nuristaan jälkeenpäin, se liittyy yleensä aina jonoihin ja ruuhkiin. Mobiilimaksaminen voisi helpottaa tätä ongelmaa.

Kohderyhmä Siru-mobilella on nuoret ja nuoret aikuiset, jotka ovat aktiivisia teknologian käyttäjiä. Myös festivaalikävijät osuvat hyvin pitkälti tähän samaan haarukkaan. Toki festivaalista riippuen vaihteluakin on, mutta tämä tuo vain lisää laajenemismahdollisuuksia. Sillä kun teknologia on saatu otettua käyttöön jollakin tietyllä festivaalilla onnistuneesti, se on helppo ottaa käyttöön myös muualla.  

Koska olemme optimistisia tulevaisuuteen katsovia nuoria, oli ongelmien keksiminen aluksi hieman haastavaa. Suurin ongelma varmaankin olisi ihmisten houkutteleminen palvelun käyttäjiksi. Me tiedämme tämän olevan hyvä palvelu, mutta kuinka välitämme tämän tiedon asiakkaille. Onneksi festivaalit tarjoavat itsessään hyvän markkinointikanavan, sillä jos muutama ihminen saa tuoppinsa kouraan nopeasti, kun muut odottavat kuivin suin sadan metrin jonossa, niin eiköhän siinä yksi, jos toinenkin mieti vakavasti palvelun käyttämistä. Sosiaalisen median aikakaudella suosittelijat ja mielipidevaikuttajat ovat suuressa roolissa yritysten markkinoinnissa. Meidän tehtävämme on tarjota erinomainen tuote.

Kaikilla uusilla palveluilla on suuri yhteinen haaste, miten päästä suuren yleisön tietoisuuteen. Pitää tarjota jotain spesifiä. Jos uusi palvelu ei ole uniikki, se täytyy toteuttaa paremmin kuin markkinoilla jo olevat vaihtoehdot. SIRU <3 Festarit parantaisi selvästi festarikokemusta – Ei ruuhkille! Mobiilimaksaminen siis nopeuttaa palveluiden saamista festareilla. Suurten käyttäjäpiikkien takia sovellukseen on myös suunniteltu offline-tila, jossa voit ladata arvoa tilillesi jo ennen tapahtumaa. Tällöin edes mobiiliverkon suuri kuormitus ei latista tunnelmaa.

Ansaintalogiikan suhteen meillä on erilaisia visioita. Palvelumme kautta tehdyistä ostoista voisi ottaa pienen provision. Myös palvelun käyttöönotosta voitaisiin periä könttämaksu. Lisätuloja voisi myös hankkia myymällä mainostilaa sovellukseemme. Se voisi olla erinomainen alusta mainostaa esimerkiksi tulevia tapahtumia. Kulurakenteesta haluamme tuoda esille, että markkinointikustannuksiin ei välttämättä tarvitse upottaa suuria rahasummia. Tärkein tehtävä on saada paikalliset palveluntarjoajat innostamaan ideasta. Sen jälkeen tärkein tehtävä on tarjota erinomainen asiakaskokemus. Tämä varmistettaisiin esimerkiksi sijoittamalla Siru Mobilen henkilökuntaa tapahtumapaikoille.

Kassavirtaa ja muita tapahtumia on helppo mitata. Yhteenvedosta näkisi kaikki tapahtuneet ostot ja yhteistyökumppanien määrän. Käyttäjätyytyväisyyden mittaaminen tarjoaa mahdollisuuden kehittää palvelua entistä paremmaksi. Näemme, että ideoimamme sovellus tarjoaisi Siru Mobilelle paljon lisäarvoa. Palvelulle on varmasti kysyntää, tärkeää on toteuttaa se laadukkaasti Siru Mobilen brändiä vahvistaen!

[janetzki-blog]

KAIKKI JOUKOLLA INNOVATIIVISESTI INNOVOIMAAN

Tuntuuko ikinä siltä, että olet kuullut jo ihan tarpeeksi innovaatioista ja olet lopen kyllästynyt, kun kaikki käskevät innovoimaan ja olemaan innovatiivinen. Jos näin on, niin en yhtään ihmettele. Innovaatio sanana on kokenut viimein vuosien saatossa valtavan inflaation. Suomi halutaan maana saada takaisin maailman huipulle ja kaikki ovat sitä mieltä, että se onnistuu innovoimalla. Mutta mitä nämä sanat sitten lopulta oikein tarkoittavat? Kuinka ollaan innovoivia?

   Innovointi määritellään lyhyesti näin ”Innovaatio on kehittämisprosessi, jossa ongelma-analyysien kautta löydettyihin tarpeisiin kehitetään niitä tukevia ratkaisuja, jotka innovoidaan osaksi omaksujatahon toimintakulttuuria”(https://peda.net/p/johannespernaa/johannespernaa.fi/ajatuksia/2013/innovaatio). Suomeksi sama tarkoittaa, että huomataan jokin ongelma ja keksitään siihen sen verran järkevä ratkaisu, että muutkin haluavat käyttää samaa ratkaisua. Karkeasti jaoteltuna innovoinnista noin 1 % on ideaa ja 99 % työtä idean eteen. Aika selkeää loppujen lopuksi ja tätähän me ihmiset teemme jatkuvasti; huomaamme ongelmia, ideoimme niihin ratkaisuita ja sovellamme näitä ratkaisuja.

   Innovaatio puolestaan on lopputuote, joka on syntynyt innovoinnin perusteella, eli ongelman ratkaisu. Tarkemmin vielä kyse on innovaatiosta silloin, kun tämä ratkaisu tuottaa hyötyä, esimerkiksi rahaa, keksijälleen ja/tai keksinnön käyttäjälle. On tärkeää kuitenkin muistaa, että innovaation ei tarvitse aina olla jokin täysin uusi tuote tai palvelu, vaan se voi olla myös parannus jo olemassa oleviin ratkaisuihin. Innovaatioita kehittäessä on tärkeää muistaa, että innovaation tärkein tehtävä on olla kaupallisesti menestyvä. Se ei hyödytä innovaation luojaa, jos hän keksii hienon teknologisen sovelluksen, mikäli sillä sovelluksella ei ole lainkaan kaupallista arvoa.

   Useat yritykset syntyvät innovaatioiden kautta. Onkin helppoa lähteä perustamaan yritystä innovaation pohjalle, jolla saadaan valmiiksi jo kilpailuetua alan muihin toimijoihin. Tämän takia yritykset ja valtiommekin satsaavat nyt älyttömästi innovaatioihin. On tärkeä�� saada kilpailuetua ja etumatkaa muihin kilpailijoihin ja innovaatiot ovat paras tie tähän. Mieluummin kehitellään uusia ulottuvuuksia, sen sijaan että karsisimme pois asioita säästöjen luomiseksi.

 Lähteet:

http://virtual.vtt.fi/virtual/proj2/yjs/dokumentit/innovaatiot.pdf

https://peda.net/p/johannespernaa/johannespernaa.fi/ajatuksia/2013/innovaatio

https://www.tieto.fi/nakemyksia-ja-visioita/nain-innovaatiot-syntyvat

[janetzki-blog]

Maailma muuttuu, yritystenkin kannattaa

Digitalisaatio, siinä sana jonka jokainen on varmaan kuullut ainakin kerran viimeisen viikon sisään. Digitalisaatiosta tulee ehkä mieleen älypuhelimet ja tietokoneet, mutta todellisuudessa digitalisaatio on jo nyt kaikkialla. Se on eniten maailmaa mullistanut megatrendi teollisen vallankumouksen jälkeen ja mullistus jatkuu edelleen eikä kukaan oikein tiedä miten pitkälle digitalisaatio oikein etenee. Tämä toisaalta tuo paljon mahdollisuuksia, mutta myös paljon uhkia.

Digitalisaatio on jo muuttanut tapamme tehdä työtä sekä sen, miten ja mistä ostamme haluamamme tuotteet ja palvelut. Yritykset ovat saaneet huomata tämän. Osa yrityksistä adaptoituu ja kasvattaa markkina-arvoaan, kun taas osa on liian hitaita tai kömpelöitä tajuamaan digitalisaatiota. Ja valitettavasti näiden yritysten osana on kuolla pois kehityksen tieltä, ihan niin kuin teollisen vallankumouksenkin aikaan. Hyvä esimerkki on Stockmann; siellä ei uskottu verkkokaupan mahdollisuuksiin ja luotettiin vanhaan, aiemmin vahvaan brändiin. No kuinkas kävikään? Kilpailijat menevät ohi oikealta ja vasemmalta samalla, kun tämä entinen tavaratalojättiläinen luhistuu. Toisaalta myös positiivisiakin esimerkkejä on olemassa. Esimerkiksi monet teleoperaattorifirmat ovat pystyneet mukautumaan tähän megatrendiin, kuten esimerkiksi DNA, Elisa ja Telia. Ne ovat siirtyneet tarjoamaan puhelinliittymien lisäksi internet palveluita ja erilaista sisällöntuotantoa, Telia muun muassa solmi sopimuksen Liigan kanssa, joten jatkossa jääkiekkoa seurataan Telian kanavien kautta.

Toisaalta digitalisaatio mullistaa elämää myös työntekijöiden näkökulmasta. Ensinnäkin vanhoja työtehtäviä ja jopa kokonaisia aloja katoaa ja uusia tulee tilalle. Tämä pakottaa ihmisiä kouluttautumaan uudelleen ja oppimaan uusia taitoja ja tapoja hoitaa työnsä. Lisäksi työn tekeminen siirtyy pois työpaikoilta, kun teknologinen kehitys mahdollistaa työnteon, vaikka rantatuolista Mojitoa siemaillen. Tämä asettaa myös haasteita johtamiselle, sillä miten johdat työntekijää, jota näetkin vain kerran viikossa. Myös Suomen työaikalainsäädäntö on auttamatta jäljessä, ja sille pitäisikin tehdä jotain, sillä koko työn tekemisen kulttuuri on murroksessa.

Yksi suurimmista muutoksista on tapahtunut asiakaspalvelun puolella, kun digitalisaatio tekee mullistuksiaan sielläkin. Asiakaspalvelu on siirtynyt verkkoon ja paikoitellen jopa robottien käsiin. Toisaalta tämä lisää tavoitettavuutta, joka on kuitenkin yksi tärkeimpiä asioita yrityksille tänä päivänä. Kaikki tieto on nopeammin saatavilla ja mihin tahansa aikaan. Toisaalta haittapuolena on, että ihmiskontaktit vähenevät. Lisäksi, kun palvelut ovat kasvottomia, kuka ottaa vastuun virheistä?

Itse pidän digitalisaatiosta; tykkään uusista sovelluksia, jotka helpottavat elämää. Olen itsepalvelukassojen fani, vaikka välillä haluankin rupatella myös myyjien kanssa. Lisäksi rakastan yli kaiken Finnairin uusia lähtöselvitystietokoneita ja itsepalvelu baggage drop:ia. Mielipiteeni onkin, että joko yritys on tarpeeksi fiksu adaptoitumaan tähän uuteen aikaan, tai sitten yrityksen kohtalona on hävitä markkinoilta.

Lähteenä tekstissä on käytetty Palta ry:n tutkimusta: https://www.palta.fi/download/6552/

[janetzki-blog]

Digitaalisuus liiketoiminnassa

Digitalisaatio luo yrityksille haasteita ja mahdollisuuksia. Pienet yritykset voivat sosiaalisen median markkinoinnilla saada kustannustehokkaasti suurta kasvua, mutta toisaalta suuret yritykset vähentävät henkilöstöä digitalisaation myötä. Esimerkiksi finanssialalla on käynnissä sen historian suurin murros ja konttoreita suljetaan enemmän kuin Helsinkiin ilmestyy McDonald’s ravintoloita.

Asiakkaat ovat jatkuvasti vaativampia ja palvelua tulisi saada kellon ympäri. Digitaaliset palvelukanavat antavat asiakkaille mahdollisuuden hieroa lainaneuvotteluita kotisohvalta käsin ja tilata ravintolaruokaa kotiin napin painalluksella. Yrityksen verkkosivut ja somekanavat ovat keskeisessä roolissa asiakaskokemuksen luomisessa.

Lähes jokainen mahdollinen asiakas saa ensimmäisen kosketuksen yrityksestä verkon välityksellä. Jos kokemus on huono voi asiakassuhde katketa ennen kuin alkanutkaan.

Digitalisaation ansiosta kaikki tieto on asiakkaiden käsissä. Sivustot kuten Tripadvisor ja Yelp mahdollistavat suoran palautteen muilta asiakkailta eikä tarvitse luottaa pelkkään yrityksen antamaan informaatioon. Tiedon suhteen tulee kuitenkin olla kriittinen, koska kuka tahansa voi kirjoittaa mitä haluaa.

Yksi mullistavimmista digitalisaation luomista mahdollisuuksista on hakukoneoptimointi ja sosiaalinen media. Niiden avulla yritys pystyy saamaan näkyvyyttä tehokkaasti ja kohdentamaan markkinointia haluamilleen asiakas segmenteille. Robotiikan ansiosta yritykset taas pystyvät ulkoistamaan yksinkertaisimmat ja rutiininomaisimmat työtehtävät ja voivat tämän myötä keskittymään haastavampiin tehtäviin.  

2010-luvun eräs merkittävimmistä innovaatioista on mobiililaitteissa käytettävät applikaatiot. Ne ovat helpottaneet monia eri arkipäivän tehtäviä. Aikaisemmin pelin tai laskimen lisäksi on syntynyt monia erilaisia käyttötarkoituksia sovelluksille. Esimerkiksi viestintäsovellukset ovat mullistaneet kommunikoinnin. Tekstiviestien sijaan voi lisäksi viestiä kuvaviestintä sovellusten kuten esimerkiksi Snapchatin avulla. Sosiaalisen median yleistymisen myötä käyttäjät pyrkivät suosioon sovellusten, kuten Instagramin avulla. Tärkeää on seuraajien lukumäärän kasvattaminen.  

Yritysten tulee myös sopeutua applikaatioiden käyttöön kehittämällä omia applikaatioita kasvavan teollisuuden alan parissa. Esimerkiksi pankkipalvelut ja matkaliput ovat pitkälti sähköisessä muodossa. Digitaalisuus ei ole uhka yrityksille vaan se antaa mahdollisuudet kasvulle, joka on avoinna kaikille. Kyse on siitä, miten yritys haluaa lähteä sitä toteuttamaan.

Nykyinen oletusarvo asiakkaalle on, että palveluja tarjotaan sähköisesti ja ne toimivat. Usein se on pettymys jos asioita ei voi hoitaa sähköisesti.