miikkasaarinen-blog

[miikkasaarinen-blog]

Mobiilisovellukset

Mobiilisovelluksia syntyy, kuin sieniä sateella. Tällä aikakaudella kaikki pitää saada mobiiliin. Grand One -kilpailussa palkitaan vuosittain parasta digitaalista suunnittelua ja markkinointia.

Jos mietin tietämiäni mobiiliapplikaatioita, niin lista on loputon. Niitä on oikeasti todella paljon ja joka lähtöön. Oikeastaan mistä tahansa aiheesta on nykyään joku appi. Enempää asiaa ihmettelemättä, onhan se nyt kätevää. Kun haluan kuunnella musiikkia, käytän Spotifyta, katsoa videoita Youtubea, tilata taksin Yangoa, lähettää viestejä Whatsappia ja niin edelleen. Kaikki on aina mukana, missä kuljenkin ja helposti käytettävissä.

Parasta mobiilisovellusta on vaikea nimetä, kun niitä on olemassa niin moneen eri tarpeeseen, mutta itselläni ehkä käytetyimmät mobiiliappit ovat Instagram ja Snapchat. Tämänlaiset sosiaaliset mediat tietysti vetävät ihmisiä paljon puoleensa käyttäjinä ja sivustaseuraajina. Nykyaika on luonut ihmiselle tarpeen seurata ja päivittää somessa. Näiden appien kanssa voi aikaa kulua päivästä yllättävänkin paljon.

Paras mobiilipalvelu

Esittelemisen arvoisiin mobiilisovelluksiin tutustuin täältä. Grand One 2018 -kilpailun finaalissa on ollut kova kuusikko hyödyllisiä mobiilipalveluita: rakennusalaa, matkustamista, sanomalehteä, puhelinoperaattoria ja sen semmoista. Voittajaksi ylsi Aurinkomatka-sovellus ja sen sanotaan parantavan asiakkaan matkakokemusta. Aurinkomatkojen kaltaisilla brändeillä mobiiliapplikaatiot tukevat brändiä, strategiaa ja tuovat lisämyyntiä. ”Applikaatio tuo lisäarvoa käyttäjälle, joka on matkalla.” Kertoo voittajasta kaiken oleellisimman, millä voitto on varmasti ansaittu. Nykypäivänä mobiili on iso osa yritysten tarjoamaa palvelukokonaisuutta. Tätä osaa ei voi vähätellä ja siksi panostus siihen täytyy olla sen mukaista. Tämä lisäarvo saa äkkiä asiakkaan vaihtamaan käyttämäänsä palvelua, jos joku on toista päätä pidemmällä tällä alalla. Applikaatiot poistuvat ja vaihtuvat mobiilissa vain hetkessä.

Mobiiliapplikaatiot vaativat jatkuvaa kehittämistä ja sovellukset säännöllistä päivittämistä hyvän toiminnan varmistamiseksi. Uudet versiot sisältävät aina kaikki saatavilla olevat ominaisuudet ja virheenkorjaukset sekä keskittyvät parantamaan tehokkuutta. Ulkonäöllä on myös suurta merkitystä, joten muotoilun parannukset ovat osa entistä virtaviivaisempaa käyttökokemusta.

Sähköisiä työkaluja ei ole vielä hyödynnetty joka paikassa, mutta esimerkiksi pelimaailmassa mobiilipelit ovat tehneet isoa tulosta tulemalla vain ja ainoastaan mobiilimaailmaan. Älypuhelimien app-kaupat ovat kerta kaikkiaan niin helppo tapa levittää mobiilisovelluksia ympäri maailmaa.

Tulevaisuus on mobiilissa, mutta sopiiko se kenelle ja kenelle ei?  

[miikkasaarinen-blog]

Tulevaisuuden maksutavat

Perinteiset maksutavat ovat muuttuneet ja käteinen raha jopa häviämässä. Emmekö enää tulevaisuudessa näe konkreettista rahaa?

Tulevaisuuden maksutavat ja trendit ovat enenevissä määrin menossa mobiilimaksamisen suuntaan. Ostokset hoituvat kätevästi aina mukana kulkevalla puhelimella ajasta, paikasta tai tilanteesta riippuen. Mielestäni tämän on hyvä suunta ja juuri maksamisen helppous viehättää murroksen myötä. Käteistä rahaa ei tarvitse kantaa mukana, vaan puhelimen sovelluksilla pystyy jo maksamaan. MobilePay on hyvä esimerkki tästä, sillä sen avulla voi maksaa jo monin paikoin kaupan kassalla. Muita mobiilimaksamisen etuja ovat todella helppo verkkomaksaminen ja rahan lähettäminen ja vastaanottaminen muiden MobilePayn käyttäjien kanssa. Sovellukseen syötetään vain summa ja sen henkilön matkapuhelinnumero, jolta halutaan pyytää tai jolle halutaan lähettää rahaa.

Riskit?

Mobiilimaksamisessa toinen näkökulma on ehdottomasti se, että halutaanko kaikki maksuliikenne viedä vain mobiiliin ja yhtäkkiä olemme tilanteessa, missä koko lompakko on puhelimessa. Mitä jos akku loppuu tai puhelin häviää? Tietoturvapuoli on myös ajatuksia herättävä, kun ajatellaan, että puhelimessa on paljon helpon maksamisen applikaatioita. Voiko maksuja tehdä helposti myös väärissä käsissä? Konkreettisesti liian monen asian vieminen mobiiliin voi olla hiukan riski, mutta totta kai väistämätöntä. Onneksi on vielä vaihtoehtoja, kuten vaikkapa bussikortti. Se kulkee mukana taskussa, vaikka akku olisikin puhelimesta loppu. Asioiden sähköistyminen on helppoa ja vaivatonta, mutta tarvitseeko kaiken olla niin helppoa?

Nettishoppailu

Maksamismarkkinat ovat kovassa rummutuksessa ja uusia toimijoita tulee kentälle varmuudella suuri määrä. Maksamisen reaaliaikaistuminen ja juuri mobiililaitteilla nettishoppailu kasvaa kovaa vauhtia. Raha siirtyy puhelinnumeron kautta käyttäjältä toiselle heti, mihin vuorokauden aikaan tahansa, niin kuin tämä MobilePayn maksamisen idea. Sosiaalisen median kanavat ottavat suuren kävijämäärän ansiosta roolia kaupankäynnin paikkoina, sillä käyttöliittymät ovat kuluttajille jo hyvinkin tuttuja. Mitä puhelimilla tänä päivänä tehdään, aina sinne liitetään jotain ostettavaa! Hauska ajatella, miten ruokakauppaankaan ei tarvitse enää mennä, kun ruokaostoksetkin voi tilata jo jollain kauppakassi-sovelluksella suoraan kotiovelle. Maksaminenhan onnistuu tietysti applikaation kautta pyyhkäisemällä oikealle.

En edes muista milloin olisin viimeksi käynyt Otto-automaatilla nostamassa käteistä rahaa. En ole tarvinnut!

https://www.sveapayments.fi/blogi/miten-maksamme-tulevaisuudessa

https://www.rahapaja.fi/suomen-rahapaja/blogi/miten-maksamme-vuonna-2030-nelja-pysaytyskuvaa-tulevaisuudesta/

[miikkasaarinen-blog]

Inbound-markkinointi

Miksi inbound-markkinoinnista puhutaan niin paljon? Tiedätkö sinä? Outbound vs. inbound!

Puhuttaessa inbound-markkinoinnista mennään nykypäivän markkinoinnin ytimeen. Sen pääajatus on asiakkaan auttaminen kiinnostavan ja houkuttelevan sisällön avulla. Katselemme useita erilasia sisältöformaatteja päivittäin sosiaalisessa mediassa. Blogit, vlogit, podcastit ja ynnä muut somepostaukset ovat tätä päivää ja lähes kaikki tekevät tätä. Ihmiset saadaan kiinnostumaan yrityksestä sisältöjen kautta, ikään kuin omasta halustaan. Näin ollen lähestyminen on helpompaa jatkossa, kun kohdeyleisön ongelmat on ratkottu hyvän sisällön avulla. Luottamus ja samalla todennäköisyys kasvaa, että kohdeyleisöstä tulee uusia asiakkaita.

Tyrkyttävä ja häiritsevä mainonta on ikävää.

Inbound-markkinointi ei tuhlaa aikaa eikä energiaa kuluttajiin, jotka eivät ole kiinnostuneita. Se on kohdennettua ja tunnistaa yrityksen kohderyhmät. Olennaisinta on oikean kohderyhmän haasteiden ymmärtäminen. Hauskaa tässä tavassa markkinoida on ehdottomasti se, että yritys voi saada uuden asiakkaan, vaikka keskellä yötä. Myyntiä voi siis tulla ilman aktiivista työpanosta, mutta miten tämä on mahdollista? Google-haun kautta voidaan päätyä aihetta käsittelevään blogikirjoitukseen ja siitä samalla yrityksen sivuille, josta niin edelleen verkkokauppaan ja kauppa käy!

Outbound on out!

Outbound-markkinointi on tämä häiritsevä tapa tehdä markkinointia eli inboundin vastakohta. Outboundin yksisuuntaisessa tavassa myyjä lähestyy asiakasta, joka ei välttämättä ole edes kiinnostunut tai ylipäätään potentiaalinen asiakas. Hyvä eli huono esimerkki outbound-markkinoinnista on putkiremonttifirma, joka sattuu olemaan maisemissa ja ajattelee samalla kartoittaa soittamalla tai käymällä paikan päällä asuinalueen putkiremonttitarpeet. ”Putkiremonttia? Ei ole tarvetta, meillä on kaikki kunnossa! Näkemiin!” Joskus tällainen kotiin kauppaamistyyli menee jo pahasti häirinnän puolelle ainakin silloin, kun samalla asialla käydään viikosta toiseen eri naamalla ja jopa soitetaan saman aikaisesti.

Vs.

Inbound-markkinoinnissa hyödynnetään digitaalisia kanavia ja laadukas sisältö parantaa yrityksen hakukonenäkyvyyttä. Tästä johdatellaan yhä enemmän ja enemmän potentiaalisia asiakkaita yrityksen luo. Inboundin sanotaankin olevan liidejä tuova magneetti ja outboundin ilmaa takova moukari. Vastakkainasettelussa ovat ”lupamarkkinointi” ja ”häirintämarkkinointi”. Asia ei ole ehkä niin mustavalkoinen kuitenkaan, vaikka perinteiset mediat ja kylmäpuhelut ovat menettäneet merkitystään. Outboundia ei voi unohtaa täysin, sillä kohderyhmiä on valtavasti ja silloin täytyy keskittyä kanaviin, joissa tieto omaksutaan parhaiten.

Jos ajatellaan tarkemmin niin, miksi inbound ja outbound eivät voisi tukea toisiaan? Uusi ja vanha.

https://www.salescommunications.fi/blog/mita-on-inbound-markkinointi

https://www.digimoguli.fi/blogi/inbound-markkinointi-vs-outbound-markkinointi

https://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista

[miikkasaarinen-blog]

Googlen tuoteperhe

Onko Googlen monikirjoinen tuoteperhe tuttu? Tuotteiden avulla on tarkoitus edistää niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin digitaalista kehitystä.

Valitsin tarkasteluun kolme mielenkiintoista Googlen tuoteperheen tuotetta: Google Ads, Google Analytics ja Google Adsense. Nämä ovat hakukone jätin tarjoamia hyödyllisiä palveluita, jotka eivät olleet ainakaan itselleni entuudestaan kovinkaan tuttuja.

Google Ads

Google Ads on Googlen hakusanamainonnan hallintatyökalu. Se on perusperiaatteeltaan yksinkertainen: hakukoneen käyttäjä tekee haun, sillä hakusanalla mainostavien mainostajien hakusanamainokset aktivoituvat ja tulevat hakulistan ylä- ja alapuolelle.

Ads on tehty yrityksille. Googlesta etsitään tekemistä, ostettavaa tai paikkoja. Yrityksen mainos näytetään yrityksen tarjontaan liittyvien hakujen yhteydessä. Niinpä hyvin ajoitettu mainos voi tuoda yritykselle arvokkaita asiakkaita. Se onkin koko Google Adsin idea, olemalla asiakkaiden löydettävissä, kun he hakevat kaltaisia toimijoita Google-hausta ja Mapsista. Mainoksen voi tehdä itse Google Adsin avulla tai ostaa sen palveluna alaan erikoistuneilta yrityksiltä.

Tietokoneelta tai mobiililaitteelta nähdyn mainoksen avulla voidaan saavuttaa halutut tulokset. Mainosten maksut menevät vain tuloksista eli esimerkiksi siitä, kun käyttäjät klikkaavat mainosta soittaakseen yritykseen, käydäkseen sivustolla tai saadakseen reittiohjeet yritykseen. Google auttaa parantamaan mainoksia ajan mittaan. Älykäs teknologia auttaa löytämään tapoja, joilla voi parantaa mainoksia ja saavuttaa entistä parempia tuloksia. Googlelta saa raportteja, parannusideoita ja säännöllisin väliajoin ilmestyviä vinkkejä, joiden avulla voi seurata edistymistä ja tehdä mainoksista entistä menestyksekkäämpiä.

Google Analytics

Google Analytics on verkkosivuston seurantaan tarkoitettu maksuton työkalu, joka auttaa ymmärtämään asiakkaita ja kehittämään verkkosivuja. Se onkin melkein jokaisen yrityksen digimarkkinoinnin perustyökalu. Analyticsin avulla yritys voi seurata sivuston vierailijoita: mistä kävijä tulevat sivustolle ja mitä he siellä tekevät. Se toimii parhaiten kotisivukehittämisen työkaluna, mutta myös sisältömarkkinoinnin ja mainonnan apuna. Analyticsin tarjoama datamäärä on valtava ja tässä aikaa voi säästää valikoimalla raporteista hyödyllisimmät tai tilaamalla räätälöidyn koosteen sähköpostiin pdf-muodossa.

Google AdSense

Google AdSense on ohjelma, jolla verkkojulkaisijat voivat ansaita mainostuloja (rahaa sijoittamalla mainoksia verkkosivustolle). Google siis hallinnoin näitä jaettavia mainoksia, tilastoi tapahtumat, laskuttaa mainostajia ja maksaa julkaisijoille osan mainosten tuotoista. Mainosten tuotto perustuu toteutuneisiin hiiren klikkauksiin. AdSensessa Google jakaa mainoksia eri sivuille niiden sisällön, kielen ja lukijan sijainnin perusteella. Tarkoituksena on jakaa sivuille mainoksia, jotka ovat sidoksissa sivujen sisältöön ja siten ehkä kiinnostavat lukijaa.

Mainonnan maailma

Googlen tarjoamasta hyötyy valtaosa nykypäivän yrityksistä ja miksi ei hyötyisi, sillä lähes kaikki verkkohaku tapahtuu Googlen hakukoneen kautta. Yritykset kilpailevat asemoinnistaan Google-haun kärkipaikalla. Verkkomainonta on kasvanut jokaisen sivuston ja sosiaalisen median yhteyteen ja sen avulla ostopäätöksiin vaikutetaan huomaamatta. Google jopa salakuuntelee meitä älypuhelinten välityksellä, vai etkö ole koskaan ihmetellyt miksi mobiilissa ilmestyy mainoksia tuotteista tai palveluista, joista olet puhunut.

Ei muuta, kun nämä hyödylliset työkalut käyttöön ja yrityksen Google haltuun!

https://www.google.fi/intl/en/about/products/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Google

[miikkasaarinen-blog]

LeanCanvas - Uudenlaista polkupyörän välitystä

Suunnittelimme yritys X:lle uutta liiketoimintaa Ash Mayruan luomalla Lean Canvas –viitekehyksellä. Viitekehys on yksinkertainen, mutta pyrkii samalla vangitsemaan kaikki oleelliset asiat, jotka on hyvä ottaa huomioon suunniteltaessa uutta liiketoimintaa.

Lähdimme liikkeelle kuvaamalla lyhyesti tärkeimmät ongelmat (Problem), joihin uusi palvelu tai tuote tarjoaa ratkaisun. Uudenlainen polkupyörän välitys tarjoaa ratkaisun yritys X:n sesonkiluonteiseen liiketoimintaan tuomalla lisää huoltoasiakkaita muun muassa talvikuukausille. Uusi palvelu lisätään yritys X:n nettisivuille ja tätä kautta saadaan lisää asiakkaita ja kävijöitä yritys X:n sivustoille ja sosiaalisenmedian kanaville. Uutta konseptia lisätään yritys X:n markkinointiin ja mainontaan.

Asiakasryhmien (Customer Segments) avulla kuvataan, että ketkä ovat palvelun pääasiallisia asiakasryhmiä ja käyttäjiä. Huvi –ja työmatkapyöräilijät nähdään tällaisen uudenlaisen huolto –ja välityskonseptin keskeisimpinä asiakasryhminä. Peruspyörien helppo vaihtuvuus ja ”järkevät” kustannukset sopivat mielestämme parhaiten tällaiseen vaihtopörssiin.

Palvelun arvolupaus (Unique Value Proposition) kertoo yritys X:n luotettavasta tavasta toimia, välittää ja huoltaa käytettyjä polkupyöriä. Asiakas saa, ikään kuin uuden polkupyörän alleen, koeajettuna, tyytyväisyystakuulla ja edulliseen hintaa. ”Pidämme pyörästäsi huolen, jotta sinun tarvitsee vain ajaa!”

Ratkaisu (Solution) tarjoaa käytetyille polkupyörille parhaan mahdollisen välityksen uusille omistajille. Ratkaisu sopii kaikkiin uusien ja vanhojen pyörien käyttöönottoon ja huoltoon. Uudet pyörät voivat tulla suoraan valmistajilta laatikoissa osina ja yritys X voi kasata ja käyttöönottoon huoltaa nämäkin uusille omistajille.

Avainmittarit (Key Metrics) ovat kuinka monta myyntiä palvelun kautta tapahtuu ja kuinka paljon suhteessa normihuoltoihin.

Kanavat (Channels), joiden avulla palvelua käyttävät asiakkaat voidaan tavoittaa ovat yritys X:lle tutut kanavat: sosiaalinen media ja polkupyörä foorumit. Suusta suuhun puskaradion näemme myös toimivan tässäkin asiassa. Uudet ja vanhat asiakkaat saavat infoa ja näkemystä polkupyörän jälleenmyyntiin vieraillessaan paikan päällä.

Kustannusrakenne (Cost Structure) muodostuu Escrow-palvelusta aiheutuvista kuluista ja verkkosivun vaatimista päivityksistä.

Tulovirrat (Revenue Streams) kuvaa palvelun ansaintalogiikkaa, polkupyörä vaihtaa omistajaa polkupyörätorissa, vanha omistaja vie pyörän huoltoon yritys X:lle, maksaa huollon ja uusi omistaja tulee noutamaan pyörän henkilöllisyystodistusta vastaan. Tulot muodostuvat jälleenmyyntihuollosta ja mahdollisesta uuden polkupyörän kasauksesta ja käyttöönottohuollosta.

”Epäreilu kilpailuetu” (Unfair Advantage) kuvaa, miksi palvelua ei voida helposti kopioida tai ostaa. Uudenlainen torialusta synkronoituna yritys X:n asiakas kantaan antaa uusille ja vanhoille huoltoasiakkaille helpon ja vaivattoman konseptin polkupyörällä ajoon ja pyörän vaihtoon käytetyn pyörän myynnin kautta.

Lean Canvas -viitekehyksen avulla meille muodostuu suunnitelma, mitkä tekijät ovat oleellisia ja aiheuttavat reunaehtoja. Tarkoituksena on markkinoida uusi polkupyörätori työllistämään yritys X:ää etenkin talvikuukausina, jolloin polkupyörien vaihtokauppa käy hyvissä talvi hinnoissa ja asiakaskunta suunnittelee tulevia päivityksiä kevään uudelle pyöräkaudelle.

[miikkasaarinen-blog]

Mitä tekoäly on?

Tekoäly on sellaista toimintaa koneen toimesta, joka ihmisen tekemänä olisi älykästä.

Yksinkertaisesti esimerkiksi maalilinjastolla tietokone laittaa kansia maalipurkkiin eli automaatio toistaa tiettyä toimintaa, kyseessä on tekoäly. Jos kone havainnoi virheitä ja toimii sen mukaan, kyseessä on älykästoiminto.

”Älykästä toimintaa koneen toimesta”

Koneoppiminen on tekoälyn osa-alue, eli kaikki koneoppiminen on tekoälyä, mutta kaikki tekoäly ei ole koneoppimista. Kone tulee tietyssä suorituksessa tietyillä mittareilla paremmaksi yli ajan, silloin kyse on koneoppimisesta. Tekoäly voidaan erotella heikkoon ja laajaan tekoälyyn. Nykyinen tekoäly on heikkoa, sillä se tekee yhden asian hyvin. Laaja tekoäly pystyy tekemään montaa asiaa yhtä aikaan. Näiden lisäksi voidaan ajatella olevan hypoteettinen superintelligence (yli-inhimillinen) tekoäly, joka on kaikkia elollisia oliomuotoja älykkäämpi singulariteetti.

Tekoälyn hyödyntäminen

Tekoälystä puhutaan nii hyvää, kuin pahaa ja sitä pidetään sekä uhkana että mahdollisuutena. Riittämätön ymmärrys ja osaaminen koetaan myös suureksi pulmaksi tekoälyn suhteen. Asiaa käsittelevässä Almamedian Jargonmankeli podcastissa jakson vieras Antti Merilehto tiivistää aihetta hyvin ja vastaa väittämiin sekä neuvoo, miten tekoälyä voi valjastaa käytäntöön ja kuinka sitä voi oppia ymmärtämään jo parissa kuukaudessa. Kaikki lähtee perusasioiden ymmärtämisestä ja siitä, mitä koneoppiminen pystyy ratkaisemaan tietyssä yrityksessä. Data on avainasemassa, sillä kaikkea kerättyä dataa pystytään hyödyntämään ja analysoimaan. Jo maltillinen koneoppiminen pystyy ennustamaa ja tätä voidaan automatisoida. Kone ehdottaa lukuja ja pystyy ennustamaan muun muassa liikenneruuhkaa.

Keinoäly tulee tekemään tiettyjä töitä, viemään työpaikkoja?

Tekoäly tulee hyödyntämään vajavaisia resursseja muun muassa poliisin työssä, kuten podcastissa ilmeni. ”Se helpottaa työntekoa, on apuna ja työkaluina eri työtehtävissä. Uudelleen koulutus on kuitenkin kaiken kehityksen avain. Tekoäly siis voidaan nähdä apuälynä tulevaisuudessa, kuten kuluttaja- ja yritysmyynnissä. Tekoälyratkaisu voi toimia muun muassa yrityksen verkkosivuilla viestiboksina, joka tarjoaa vaihtoehtoja ja toimii chat-operaattorin apuna, ikään kuin muistuttaa tätä kysymään tärkeitä asioita. Tekoäly siis auttaa prosessissa eteenpäin. Kone tekee tietyt asiat paremmin, kuin ihminen.” Tiettyihin resurssipuliin nähden tekoäly tulee täyttämään ja vastaamaan tarpeeseen ennemmin, kuin viemää ihmisten työpanokset kokonaan. Työnkuva tulee näin ollen muuttumaan ja tehostumaan.

Tekoälyä epäilevän kannattaa siis perehtyä aiheen tuomiin hyötyihin ja ymmärtää tulevaisuuden yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitämisen haasteet ja luottaa tekoälyyn; luottaa prosessiin.

Tekoäly on tulevaisuus, ratkaisu ja asioilla on aina vaihtoehtoiskustannus.

https://soundcloud.com/jargonmankeli/mista-oikeasti-tekoalyssa-ja-koneoppimisessa-on-kyse

[miikkasaarinen-blog]

Digitaalinen tulevaisuus

Digitaalisuus tulee mullistamaan työnteon tulevaisuudessa, se on sanomattakin selvää. Näemmekö toisia ihmisiä, työkavereita, asiakkaita enää kasvotusten, vai juttelemmeko vain virtuaalipalavereissa ja -tapaamisissa.

Dystopistinen tulevaisuus?

Lontoolainen suunnittelija Keiichi Matsuda kuvaa lyhyt elokuvassaan lisättyä todellisuutta työasemalla ja sitä, kuinka kasvava pakkomielle työn tuottavuus on työpaikoilla. Kilpailu algoritmeilla on tullut hallitsemaan yritystoimintaa ja vienyt ihmiset pois työpaikoilta. Kirjanpitäjä on näin ollen optimoinut työympäristönsä eleohjatulla lisätyllä todellisuudella hallitakseen kaikkia elämän osa-alueita. Tämän avulla hän voi päivystää asiakkailleen jatkuvasti. Paras tapa palvella asiakkaita on yhdistyä järjestelmään. ”Meidän täytyy uudelleen rakentaa yhteiskuntaamme radikaalimmalla tavalla, missä automaatiosta tulee hyötyä uhan sijasta,” suunnittelija sanoi. Hänen mukaansa työn ajatuksen on muututtava täysin elämämme aikana. Viime vuosien läpimurrot tekoälyssä ja automatisoinnissa voivat tasoittaa tietä joukkotyöttömyydelle seuraavan 10-15 vuoden aikana, jos suunta jatkuu.

Tulevaisuuden kuva on siis käännettävä ja päästettävä tältä osin irti pelkästä tuottavuuden ideologiasta. Älykkäämmällä työskentelyllä sen sijaan voisimme suorittaa työmme nopeammin ja vapauttaa aikaamme muihin asioihin. Tuottavuuden ideologia on siitä huolimatta osa elämäämme, pidämme siitä tai emme.

Älykäs työympäristö

Matsudan elokuvat kuvaavat lähitulevaisuuden todellisuutta, jota hallitsevat laajennetut rajapinnat. Puolestaan toisessa digitaalisessa tulevaisuudenvisiossa Microsoftin tuottavuuden tulevaisuudenvisio katsoo tulevaisuutta uudenlaisen teknologisten ratkaisujen kautta työpaikalla. Älyratkaisut ilmestyvät joka paikkaan, pöydät, taulut, seinät, tietokoneet ja lehtiöt toimivat kosketuksella, musteella, eleellä, äänellä ja katseella. 3D-hologrammit lisäävät näkemystä työkaluista ja ympäristöstä luomalla sekoitetun todellisuuden. Työskentely voi olla täynnä elävää tietoa ja vuorovaikutteista sisältöä. Työpaikalla puhelu siirtyy korvanapeista seinälle, yhä rikkaampaan vuorovaikutusmuotoon, jossa digitaaliset avustajat täydentävät keskustelua visuaalisesti merkityksellisillä tiedoilla. Työpaikalla liitutaulu tunnistaa tiimin heidän tullessaan tilaan ja he voivat täyttää huoneen projektillaan. Kosketusnäytöltä toiselle siirtyvät tiedostot tarjoavat interaktiivisen työpinnan kokouksille.

Enemmän vai vähemmän

Molemmat tulevaisuuden visiot ovat pelottavan lähellä. Jos vertailisin näitä visioita, niin valitsisin jälkimmäisen työnteonmallin. Järjestelmään liittyminen veisi meidät liian kauas oikeasta ympäristöstä ja elämästä. Ehkä tarvitsemme oikeaa todellisuutta lisättyä todellisuutta enemmän. Teknologian rooli tulee kuitenkin vain kasvamaan kehittyneissä yhteiskunnissa. Siinä on varmasti paljon positiivista ja nimenomaan tuottavuutta tehostavaa vaikutusta monin paikoin. Liika lisätty todellisuus taas voi viedä ihmisten vuorovaikutuksen kauas normaalista ja vähentää oikeaa sosiaalista vuorovaikutusta ja sosiaalisia tilanteita. Tekniikka ”tilaa” kaiken luoksemme ja vähentää liikkumisen tärkeyttä. Aivot joutuvat valtavalle ärsytykselle ja siitä tilasta poistuminen voi olla hankalaa. Älylaitteiden määrän kasvu ympärillämme myös herättää kysymyksiä ja ongelmia. Kysymys kuuluukin, mitä tapahtuu, kun järjestelmät kaatuvat tai suojaukset pettävät.

Uutta ja mielenkiintoista on siis luvassa digitaalisessa tulevaisuudessa, hyvässä ja pahassa. ”May the Force be with you.”

https://www.dezeen.com/2019/01/17/merger-keiichi-matsuda-future-workplace-augmented-reality-video/

https://www.youtube.com/watch?v=elYb4m9dRA8&feature=youtu.be

[miikkasaarinen-blog]

Digitalisaatio ja tekoäly

Digitaalinen liiketoiminta on modernissa yhteiskunnassa jatkuvasti isommassa roolissa. Se on nykyään niin tavallista, ettei siihen juuri kiinnitä huomiota. Kuitenkin uusien edistyksellisempien innovaatioiden kuten tekoälyn tullessa markkinoille, havahdumme nykyhetkeen.

Menneisyydestä nykyhetkeen

Nykyhetkestä voisimme hetkeksi palata menneisyyteen ja pohtia kuinka suuri muutos muutaman kymmenen vuoden sisällä on tapahtunut. Ennen kaikki pankkiasioista vuokra-asunnon etsimiseen vaati käyntejä toimistoissa, sekä useiden papereiden täyttöä ja lähettelyä. Nykyisin hoidamme lähestulkoon kaiken verkossa ilman kontaktia asiakaspalvelijoihin ja kaupassa käyntikin hoituu itsepalvelukassojen kautta.

Tekoäly liiketoiminnan tukija

Tämän päivän digitalisaatio ei rajoitu pelkästään laitteisiin tai ohjelmistoihin, vaan niiden rinnalla yhä enemmän yleistyy esimerkiksi tekoäly.

Tekoälyn tarkoituksena on yrittää matkia ihmisen tajuntaa ja suorittaa tehtäviä kuten ihminen, jopa paremmin kuin ihminen. Ajatuksena tämä on kysymyksiä herättävä. Tekoäly avaa ovia ja luo uusia mahdollisuuksia mutta tuo mukanaan myös uhkia. Voidaan siis ajatella ja kokea, että tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Käytännössä koneelle tai ohjelmalle halutaan kyky ajatella ja oppia.

Tekoäly voidaan luokitella vahvaan ja heikkoon tekoälyyn

Heikko tekoäly perustuu siihen, että saadaan laitteet ja ohjelmat käyttäytymään älykkäästi, esimerkiksi shakkiohjelma. Shakkiohjelman jokainen siirto perustuu pelkästään ennalta syötettyihin käskyihin, heikko tekoäly ei siis tiedä itse shakista sinänsä mitään. Se vain analysoi tilanteen sen logiikan mukaan, mitä sille on ohjelmoitu ja tekee siirrot sen perusteella.

Näiden erona on, että vahva tekoäly on kykenevä itsenäiseen ajatteluun, samoin kuin ihminen. Heikko tekoäly ei siis saavuta samankaltaista tietoisuutta, mihin vahva tekoäly pystyy.

Tällaista vahvaa tekoälyä ei olla kuitenkaan vielä pystytty luomaan, vaikka sen kehittäminen loisi valtavasti mahdollisuuksia.

Käyttökohteet

Tekoälyä käytetään laaja-alaisesti teollisuudesta markkinointiin ja tiedonlouhinnasta lääketieteeseen. Näiden lisäksi sillä on useita muita käyttötarkoituksia muun muassa rahoitusalalla ja logistiikassa.

Lähes kaikki suuret kansainväliset yritykset hyödyntävät tekoälyä liiketoiminnassaan, näitä ovat esimerkiksi Amazon, Apple ja Google.

Emme osaa itse kuvitellakaan mitä kaikkea annettavaa tulevaisuuden digitalisaatiolla meille vielä on. Koemme sen mielenkiintoisena ja inspiroivana asiana, mutta se myös herättää paljon kysymyksiä, joihin emme toistaiseksi saa vastauksia. Toisaalta olisimmeko edes valmiita kuulemaan niitä?