naksus-blog1

[naksus-blog1]

Englanti yrityskielenä, hot or not?

On hyvin mielenkiintoista lukea erilaisia tutkimuksia siitä miksi globaali yrityskieli tulisi olla englanti, mitkä ovat sen hyödyt ja mitkä eivät. Ja ihan sivulauseena mainittakoon, että onhan englanti nykypäivän työmaailmassa ihan työelämän perustaito. Mutta on sellaisia yrityksiä vielä olemassa missä englantia ei juurikaan osata. Ja tämähän tarkoittaa suoraan sitä, että kyseinen yritys ei ole ajatellut menevänsä kansenvälisille markkinoille. No, miten jos tämä yrotys haluaisikin sitten muuttua ja kanseanvälistyä. Luulisi asian olla hyvinkin yksinkertainen, snap, vaihdetaan kieli, siinä se sitten on. Eihän se sitä oikeasti ole. Mietitäämpä jos eteemme tulisi tilanne, että yksinkertaisesti kaikki toimittamamme asiat vaihdettaisiin sellaiseen kieleen mitä ymmärrät vain pari sanaa. Vaikka espanja, ranska tai vaikkapa venäjä. Osaisit sanoa yksi olut, kiitos ja lasku. Olisi helppo mennä pankkiin asioimaan lauseella: Una cerveza por favor! 

Luin Tsedal Neeleyn kirjoittaman artikkelin missä hän pohtii mielestäni erittäin hyvin sitä, miksi englanninkieli on virallinen yrityskieli maailmanlaajuisesti. Hän antaa siitä hyviä esimerkkejä, kuten eräs ranskalainen yritys mikä ei pystynyt tekemään kauppaansa loppuun, kun heillä puuttui ostajan kanssa yhteinen kieli. Tämän tapahtuman jälkeen, kyseinen yritys alkoi ajamaan englanninkielen tärkeyttä yrityksensä sisällä. Samanlaiset huolet ajoivat myös japanilaisen yrityksen Rakuten Global Market:in vaihtamaan heidän yrityskielensä englanniksi vuonna 2010. Heidän toimitusjohtaja Hiroshi Mikitani teki mullistavan päätöksen ja yhdessä yössä he vaihtoivat yrityskielensä niin, että jopa heidän lounasravintolansa menut olivat seuraavana aamuna englanniksi. Toimitusjohtajan näkemys asiaan oli se, että yritys ei voi kasvaa maailmanlaajuiseksi suuryritykseksi ilman kansainvälistä kauppakieltä. Eihän bisnestä voi kasvattaa rajojen ulkopuolelle siten, että  työntekijät eivät puhu englantia. Nykyään Rakuten on globaalisti erittäin merkittävä sähköisesti myytävien ja ostettavien tavaroiden välittäjä. Heidän liikevoitto oli vuonna 2018 347,9 miljoonaa US dollaria. Se miten Rakuren vaihtoi englannin heidän kauppakielekseen, tapahtui hyvinkin nopeasti, ehkä jopa liian nopeasti. Yritys antoi työntekijöilleen kaksi vuotta aikaa oppia englantia erilaisin kannustein ja jos työntekijä ei päässyt vaadittuihin tavoitteisiin, siitä seurasi arvonalennus tai muu vastaava sanktio. Onko tämä sitten oikea malli tehdä muutoksia yrityksessä, noh, ainakin se on hyvin tehokas, mutta syö myös paljon motivaatiota varmasti työilmapiirissä. 

Kielenvaihtaminen yrityksissä on hyvin radikaalia ja se vaikuttaa myös nopeasti työilmapiiriin. Kun yrityksen kommunikaatio vaihtuu toiselle kielelle, tästä seuraa väistämättä tuottavuuden lasku. Yrityksethän kokevat myös yleisesti paljon vastustusta, jos yrityksen kulttuurissa tai työilmapiirissä tehdään suuria tai radikaaleja muutoksia. Kirjoittaja Tsedal Neeley kirjoittaa, että ”työntekijät vertaavat itseään henkilökohtaisesti muihin ja pitävät itseään huonompana, tai kokevat alemmuutta”. Tämä on varmastikin se suurin ja isoin huolenaihe jokaiselle kuka tällaisen muutoksen kohtaa. Miksi en opi 

Yritysten tulisi tukea ihmisiä vieraankielen oppimisessa jo paljon ennen muutosta. Usea Neeleyn tutkimuksessa vastannut ihminen oli kokenut englanninkieleen siirtymisen nöyryyttämisenä, koska heille ei ollut heidän 30 vuoden urallaan kukaan koskaan sanonut, että vieraankielen opetteleminen hyödyttäisi heitä tulevaisuudessa. Mielestäni englanninkielen ottaminen alusta saakka yritykselle on suuri etu, koska silloin on maailmanlaajuisesti mahdollisuus muuttua. Tottakai tällaisessa tapauksessa olisikin sitten kyseessä vaikka täysin uusi startup business. Joka tapauksessa hienoa on että maailmanlaajuisesti on olemassa yksi kieli, mitä jokainen ihminen voi opiskella ja pärjätä sillä lähes missä tahansa maailman kolkassa ja yrityksessä. Englanninkieli avaa ovia uusiin positioihin ja mahdollisuuksiin

Links: https://hbr.org/2012/05/global-business-speaks-english

https://www.talouselama.fi/uutiset/englanti-valtasi-tyopaikan-so-what/d9f7cb91-26f0-3784-8166-45d22999b709

[naksus-blog1]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Nyt pysähdyn miettimään mitä digitaalinen liiketoiminta oikeastaan on. Onko se minulle “selvää kuin kaura”. Digitaalisessa liiketoiminnassa yrityksen tulee hallita mielestäni kaksi aluetta hyvin ja ne ovat digitaalinen liiketoiminta ja liiketoimintaympäristö. 

Kuva: Antti Pietilän blogista

Digitaalinen liiketoiminta on avannut ovensa usealle yritykselle maailmanlaajuisesti. Pienet yritykset, ketkä olisivat mahdollisesti sulkeneet ovensa hyvin nopeasti, ovat digitaalisuutensa ansiosta mahdollistaneet sen, että heidät tunnetaan maailmanlaajuisesti helpommin. Antti Pietilä sanookin omassa blogissaan hienosti: 

Digitaalinen liiketoiminta on globaalia liiketoimintaa. 

Pidän tästä lauseesta paljon. Se kertoo ja kiteyttää sen mitä yrityksien tulisi heti ensimmäisenä ajatella luodessaan itseään ja olemustaan. Globaali liiketoiminta taas edellyttää sen että yritys on valmis satsaamaan panoksia digitaalisuuteen, sosiaaliseen mediaan, prosesseihin, omaan osaamiseensa ja osaamisensa/tuotteensa esiin tuomiseen.  

Digitaalinen murros

Antti Kurvinen Accenturelta sanoi vuonna 2014: 

Digitaalisuuden valtava murros vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan, kaikkiin toimialoihin, yrityksiin, arvoketjuihin ja prosesseihin. Vaikutus on erilainen ”itsestään selvästi digitaalisilla” toimialoilla verrattuna kone- ja laitevalmistajiin, prosessiteollisuuteen tai julkishallintoon.

Nykypäivänä oletetaan että jokainen yritys on hyvin hereillä digitaalisuutensa kanssa. Kaikki tulee oleva saatavilla digitaalisesti, käyttöohjeistä lähtien, niin autoista - paistinpannuun. 

Digitaalisen murroksen haasteet ovat nousseen hyvin vahvasti esiin vaikkapa vuonna 2014 ja silti vieläkin vuonna 2019 puhutaan digitaalisuuden haasteista. Tästä voi päätellä sen, että digitaalisuus muuttaa muotoaan kokoajan ja yrityksien on pysyttävä muutoksen perässä. Liiketoiminta muuttaa muotoaan, kaikki pitää olla digitaalisesti saatavilla entistä helpommin, nopeammin ja paremmin, vaikka juuri nyt tuntuu siltä että “kaikkihan on tässä saatavilla”. Uskallan silti hyvin mielen todeta, että koskaan tässä maailmassa ei tulla olemaan valmiita. Mikään yritys ei voi  sanoa, että meidän digitaalinen liiketoiminta on nyt valmis, mitään ei tarvitse enää kehittää. Tuon lauseen sanoessaan, yritys on jäänyt jo jälkeen ja muiden digitaalinen liiketoiminta on mennyt heistä ohi. 

Kuva: synerise.com

Tästä me markkinoinnin ihmiset aina jaksamme heittää toisillemme vitsiä.. 

Say digital transformation one more time.. 

Vaikka se onkin niin kulunut lause, se pitää silti paikkaansa digital transformation never ends - digitaalinen maailma, ei koskaan lopeta muuttamasta muotoaan. Aina tulee seuraava sukupolvi, jotka ketkä keksivät uuden digitaalisen muodon ja konseptin millä yritys toimii ja mitä se tarjoaa. Ja tottakai jossain vaiheessa varmasti digitaalinen liiketoiminta toistaa itseään, mutta siihen menee sen verran aikaa, että siinä vaiheessa tämä 2019 vuoden digitaalinen liiketoimintamalli  tuntuu taas uudelta ja toimivalta. 

Oletko sinä koskaan ajatellut sitä, että ehkä seuraava digitaalisuus onkin se että myydään ihmisille sitä, millaista olikin ennen kuin kaikki oli saatavilla digitaalisesti? 

Nyt pitää poistua tästä bittien avaruudesta ja palata oikeaan elämään.. eli tekemään ruokaa perheelle. :) 

-Naksutellaan taas-

Linkit: 

https://synerise.com/blog/Synerise-Forecast:-Technology-Trends-to-Watch-in--1721

http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/32-miksi-globaali-kasvu-on-niin-suuri-haaste-uudelle-suomalaiselle-liiketoiminnalle

https://www.slideshare.net/antpie/digitaalinen-liiketoiminta-on-globaalia-liiketoimintaa-pietila-2632015-tuotevayla

https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/accenturen-blogi/kaikki-liiketoiminta-on-digitaalista-mita-sitten/a516dd76-dcda-322e-be6f-5465a93ebb25

[naksus-blog1]

Somekohut

Some ja somekohut ovat meidän perheessä hyvin ajankohtainen aihe. Meillä asuu perheessä 14 vuotias teini ja tätä kautta on hyvin tärkeää tietää ja tiedostaa, mistä somekohut nousevat ja mitä ne ovat. Somekohuja voi olla nuorten suosimissa omissa applikaatioissa, iltalehtien otsikoissa, yrityksien sivuston sisällöstä tai sitten ihan sosiaalisessa mediassa jonkun julkisuuden henkilön nostattama kohu joko kuvallaan tai vaikkapa omalla postauksellaan. 

Kuva: Yle.fi

Somekohun toimintakaava

Kun selailee erilaisia artikkeleita aiheesta “somekohu”, kaikissa on täysin sama toimintakaava, riippumatta siitä onko kyseessä yksityisen- vai julkisenhenkilön tekemä tai nostattama kohu. Kohu tarvitsee aiheen. Se voi lähteä sanomisesta, kuvasta tai kontekstista mikä on irrotettu asiayhteydestä ja joku postaa sen johonkin sosiaalisen mediaan. Siihen reagoidaan, mennään vähän yli ja siitä vielä pidemmälle. Ja kun tästä mennään vielä pidemmälle, niin päästään uuteen termiin someraivo. Tunteita kuohuttavaan ja ihon alle menevään jäätävään hyökyaaltomaiseen raivoon, mikä pyyhkäisee kohteensa yli sellaisella voimalla, että pala latvaa lähtee oksien kanssa mukana. Somekohu on hurjaa touhua ja pahimmillaan se vie kohteensa mennessään. 

Millaisia somekohut sitten olla?

Muistatteko vaikkapa stylisti Teri Niitin. Hän herätti aivan käsittämättömiin mittasuhteisiin nousseen kohun omalla IG postauksellaan juuri kun oli lähdössä yön yli lennolle jenkkeihin. Hän vielä hyvin provosoivasti aloitti lauseensa 

“tiedän että aion nostattaa tällä suuren kohun... “  

Tässä on hyvin, jopa mielestäni klassikko esimerkki somekohusta, kaikkine olemassa olevineen elementteineen niin että siihen sisältyy koko kansan someraivo. 

Kuva: Teri Niitti-gate ja Koff-gate

Tai vaikkapa kakkamyrskyksi siteerattu Koff-Gaten. Tässä somekohu sai aikaan sellaisen myrskyn, ehkä tahattomaksi ajatellulla, huonolla mutta provokatiivisella kuvalla.  Koffilla kuva ehti olla vain kolme tuntia ja aiheutti todella suuren myrskyn, Terin kohdalla postaus oli yön yli, niin ettei asiaa julkaissut henkilö kommentoinut tai puolustanut itseään ollenkaan. Ja tästä saan suoran hyppäyksen ehkä suurimpaan somen “NoGo:hun”!  Älä koskaan kirjoita mitään, mikä herättää suuria tunteita ja sitten sulje puhelintasi seuraavaksi yöksi/päiväksi/tunneiksi. Et pääse poistamaan, kommentoimaan tai millään tavalla peruuttamaan tekemääsi asiaa. Tällainen saa aikaan todella suuriin mittapuihin kasvavan hyökyaallon, niin kuin esimerkit #TeriNiittigate ja #koffGate saivat. 

Kuva: Pahastumista vai politiikkaa: Sosiaalisen median kohut affektiivisessa keskustelukulttuurissa

Somen voima

Haluaisin vielä sanoa lopuksi sen, että somella on hurjat voimat ja pitkät lonkerot kaikkiin, niin yrityksen, poliitikon, urheilijan, tavallisen tallaajan, koululaisen, työssä käyvän ja jokaisen arkeen. Somen merkitystä ei voi nykypäivään unohtaa tai päästä pakoon oikeastaan minnekään, et edes sillä että suljet sosiaalisen median. Somesta on tehty osa meidän jokapäiväistä elämää, se on politiikkaa, valtapeliä ja pahastumisen paikka. Somella on voimaa kääntää asiat päälaelleen tai sitten jokin hyvin vaikea asia saadaan somen voimalla positiiviseksi, vaikkapa syöpähoidoista selviytyminen. 

Muista, sinä voit osallasi vaikuttaa jokaiseen somekirjoitukseesi. Mieti aina kaksi kertaa, onko kirjoituksesi tai kommenttisi hyödyllinen ja muista, älä kirjoita vihaisena. 

-Naksutellaan taas- 

Linkit: http://widerscreen.fi/numerot/2018-3/pahastumista-vai-politiikkaa-sosiaalisen-median-kohut-affektiivisessa-keskustelukulttuurissa/

https://www.is.fi/viihde/art-2000001060123.html’

https://www.hs.fi/nyt/art-2000002823589.html

https://kioski.yle.fi/omat/paskamyrsky-nimelta-koffgate-pysayttavaa-kun-ihmiset-sanovat-huoraksi

[naksus-blog1]

Asiakaslähtöinen verkkokauppa

Koulussa käsittelimme erilaisia verkkokauppoja ja sitä, millainen on hyvä, asiakaslähtöinen verkkokauppa. Aloin miettimään onko sellaista olemassa, olenko koskaan törmännyt sellaiseen? Vai tuleeko mieleen helpommin sellainen sivusto, jota käytät säännöllisesti, mutta se ei ole suunniteltu asiakakaslähtöisesti.

Edellytykset hyvään verkkokauppaan, onko sellaisia? 

Tiedätkö sen tunteen, kun menet verkkokauppaan esimerkiksi kännykälläsi ja se ei vain kerta kaikkiaan toimi. Sivua ei ole optimoitu kännykälle tai tabletille. Kun klikkaat jotain linkkiä, niin se ei vaan toimi. Itse ainakin suljen sellaisen sivuston samantien. Minulle tulee heti sellainen olo, että tämä firma ei halua asiakkaita ja pitää meitä asiakkaita tyhminä.  Myyverkossa.fi kirjoittaa hyviä oppaita siitä, miten myyvän ja toimivan verkkokaupan tulisi luoda sisältö asiakasta varten. He käyttävät esimerkkinä usein heidän kirjoituksissaan Varustelekan sivuja. Myyverkossa sivuston blogikirjoituksista nousee myös mielikuva siitä, miten olen itse oppinut työmaailmassa verkkokauppaa koskevan sanattoman lain siitä, että ensimmäisellä kerralla on onnistuttava, tai menetät asiakkaan. Niinhän se on, kun mietin itseäni asiakkaana. Äänestän joko jaloillani ja digitaalimaailmassa sormillani. 

Kuva: Varustelekan etusivu

Huono kokemus, se kiristää hampaita, aina!

Noh, valitettavasti kuitenkaan aina ei voi äänestää sormillaan, vaikka haluaisi, ja tästä on esimerkkinä VR:n mobiilisivut. On vain tyydyttävä asioimaan heidän sivuillaan, jos haluaa matkustaa junalla jonnekin pääkaupunkiseutua kauemmas. Kun tiedän, että huomenna on pakko taas käyttää VR:n sivuja, otan etukäteen paketillisen rauhoittavaa ja alan meditoida. Tästä huolimatta näen punaista, sykkeet nousee pilviin ja olo on kuin olisi tarponut läpi yhden suopotkupallon kilpailun. Pienet asiat tekevät käytöstä mahdottoman, joten joudut kaivamaan aina esiin tietokoneen, koska tabletillakaan asiat eivät toimi. Uskomatonta, mutta totta. VR ei ole onnistunut luomaan, eikä optimoimaan kotisivujaan niin, että se olisi tehty asiakasystävällisesti. 

VR:n kotisivut

Vinkit hyvään verkkokauppaan

Mielestäni muutamia asioita voisi listata mitä yrityksen tulee miettiä kotisivuja luodessaan on: 

Sivujen helppokäyttöisyys ja toimivuus. 

Kaiken kotisivumateriaalin tulee olla optimoitu niin kotikoneelle kuin kännykkään ja tabletille. Sekä tulla ottamaan huomioon niin android kuin mac ja kaikki muut versiot

Ostoprosessin toimivuus

Ostoskoritoiminto pitää olla selkeä

Tuotteiden arvostelu ja hyvä esittely

Sosiaalisessa mediassa näkyminen

Sitten haluan vielä suositella sinua lukemaan Verkkokaupan viisi ohjenuoraa, mistä puhuinkin tuolla ylempänä sekä Svean blogikirjoituksen; 4 yleisintä virhettä, jotka jäävät huomaamatta. Nämä blogit antavat ajattelemisen aihetta. Eikö niin? 

-Naksutellaan-

  Linkit:

https://www.myyverkossa.fi/2017/06/menestyvan-verkkokaupan-viisi.html

https://www.sveapayments.fi/blogi/verkkokaupan-konversio-4-yleista-virhetta-jotka-jaavat-huomaamatta

[naksus-blog1]

Yrityksen digitaaliset kanavat

Oletko koskaan miettinyt digitaalisuutta sen kautta, että kun sinä käytät omaa digitaalista kanavaa, se on sinulle etu ja mahdollisuus työpaikan digitaalisuutta varten. 🤔 

Yrityksen, niin pienten kuin suurienkin, digitaaliset kanavat jaotellaan kolmeen eri osa-alueeseen. Niitä ovat omat digitaaliset kanavat, ostetut kanavat ja ansaitut kanavat.

Omat digitaaliset kanavat

Ensimmäisenä kerron hieman mitä oma digitaalinen kanava on. Tämä on sinulle varmuudella tuttu ja käytät tällaista jollain asteella joka päivä. Sosiaalinen media on varmasti jokaiselle tuttu termi jokapäiväisessä elämässä. Viestintää voidaan tehdä missä tahansa sosiaalisen median piirissä olevalla ”työkalulla”. Ja juuri nämä työkalut ovat niitä omia digitaalisia kanavia, esimerkkinä muutamia twitter, facebook, instagram. Monilla kouluilla, yrityksillä, liikuntaryhmillä ja seuroilla on omat facebook tai/sekä instagram sivunsa. Niillä julkaistaan tietoa, tarjouksia, kuvia ja kaikkea tarpeellista tietoa aiheeseen liittyen. 

Kuva: HubSpot Reports

Ostetut kanavat

Toinen käsite on ostettu kanava. Tämä voi olla sponsorointia, isoja bannerimainoksia tien varsilla tai vaikkapa tv- tai radiomainontaa. Yksi minkä osuus varmasti tulee vielä kasvamaan hurjasti, on sponsorointi ja sitä kautta ostettu näkyvyys yrityksille. Muotibloggareita ostetaan käyttämään ja testaamaan yrityksien tuotteita ja tekemään niistä videoita eli vlogeja ja kirjoittamaan blogeja. Nämä ovat ainakin nuorison keskuudessa hyvin suuressa suosiossa, niin kuin alla oleva vuoden 2018 tutkimuskin sen osoittaa. Tilastokeskuksen vuosittan tekemä tutkimus antaa hyvin mielenkiintoista lisätietoa monesta digitaalisuuteen liittyvästä aiheesta. Tämä tieto on hyvin tärkeää myös pienille aloitteleville yrityksille. Tällaisesta saa hyvin osviittaa siitä millaiseen ympäristöön kannattaa sijoittaa se oma ostettu mainonta.  

Kuva:  Tilastokeskus Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus 2018

Jokainen meistä on varmasti jakanut joskus jonkin yrityksen tuotteen tai suosituksen omilla digitaalisilla sivuillaan. Se on yritykselle ansaittua kanavointia. Yrityksien täytyy voittaa asiakkaiden luottamus ja antaa myös mahdollisuus jakaa omaa tuotetietouttaan. Nämä ansaitut kanavat ovat yritykselle kultaakin tärkeämpi. Tietenkin oman arvonsa sitten jakeluun tekee lehdistö. Mistä pääsemmekin mahtavaan lausahdukseen, jonka yhdysvaltalainen liikemies P.T.Barnum lausui jo1800-luvulla. 

"There is no such thing as bad publicity”

Kuva: P.T.Barnum

Mitä mieltä sinä olet tästä ylläolevasta lauseesta, onko se sinun mielestä vielä  “ajanhermolla”? 

Naksutellaan taas! 

Linkit:

https://digitalist.global/talks/digitaaliset-kanavat-jotka-toimivat-b2b-myynnissa-parhaiten/

 https://www.stat.fi/til/sutivi/2018/sutivi_2018_2018-12-04_tie_001_fi.html 

https://smallbiztrends.com/2013/08/what-is-owned-earned-paid-media.html 

[naksus-blog1]

Hakukoneoptimointi ja sen kymmenen ohjetta!

Nyt aiheenani on Hakukoneoptimointi, Search Engine Optimization eli SEO. Digitaalisena aikakautena tämä on hyvin tärkeä aihe, koska jokainen yritys ja nettisivusto haluaa olla ykkösenä hauissa ja näkyä oikealla tavalla asiakkaalle ja tietoa etsivälle. Googlen tekemän tutkimuksen mukaan noin 88% uudesta tuotteesta kuulevat ihmiset menevät googlen hakusivulle ja etsivät tietoa aiheesta.

1. Tutustu aiheeseen huolella. Hakukoneoptimoinnin aloitusoppaam avulla mikä löytyy: Googlesta

2. Sisäistä muutamat tärkeimmät sanastot, niin työsi ja oppaan lukeminen helpottaa huomattavasti.

Hakemisto

Indeksointi

Indeksointirobotti 

Googlebot 

Hakukoneoptimointi

3. Tutustu huolella miten teet yksinkertaisen ja hyvän url:in sivuillesi.

Kuva: Genero.fi

4. Google toimii parhaiten samalla tavalla kuin sivustosi lukija.

5. Avainsanan tärkeys, sitä ei voi liikaa korostaa.

Mieti mitkä ovat ne tärkeät sanat millä asiakas etsii sivustoasi. Ota myös huomioon se että ihmiset käyttävät wrilaisia hakusanoja. Toinen voi etsiä sanalla lätkä, kun taas vähän kokemattomampi voi käyttää sanaa jääkiekko. Mieti siis tarkkaan mitä kaikkia sanoja käytät. Tutustu myös Googlen Search Consoleen, eli tehokkuusraporttiin. Sitä kautta pystyt tutustumaan miten sivustosi näkyy tuloksissa ja parhaimmat hakutermit.

6. Kirjoita pitkä blogikirojitus

Google pitää tärkeänä pitkät blogikirojiutkset. Niiden tulisi sisältää keskimäärin 1200-1500 sanaa. Tämä sanojen määrä kannattaa pistää korvantaakse, ettei blogista tule liian pitkää lukijan kannalta. Muista sisällyttää paljon tärkeitä sanoja kirjoituksiisi.

7. Mobiiliystävällisyys

Nykyään kaiken pitää toimia ja olla optimoiut mobiiliystävälliseksi.

Kuva: Goole

     8. Kuvien optimointi

Kaikki haluavat että kuvat toimivat. Tarkista että olet nimennyt kuvat tarkasti, vaikka kuva ns. särkyisi, niin selite on silti hyvä asiakkaan näkökulmasta.

9. Sivuston mainostaminen

Käytä harkiten edellä oppimiasi keinoja, niin sinusta tulee mestari tästäkin aiheesta. Kun yhdistelee monia erilaisia sivuston mainontaan liittyviä asioita, tulee siitä laaja kokonaisuus. Käyntikortit, blogit ja vaikka asiakkaille suunnatut emailit, missä kerrot uusista julkaisuistasi. 

10. Tarkista vielä kerran että kaikki toimii! 

Last, but not least. Muista tarkistaa että kaikki toimii sivustollasi kunnolla, kuvat, linkit, hakusanat, URL-osoitteet jne.. kohtia on monia, mutta kun jaksat tehdä chekkilistan läpi, boom, sinulla on SEO optimoidut sivut. 

Lopuksi vielä haluan muistuttaa meitä kaikkia tutustumaan siihen miten  hakutulossivustoja ja käyttäjätoimintaa analysoidaan. Tähänkin löytyy monta ohjetta. Kokeile vaikka googlea! ;)

-Naksutellaan-

Linkit: https://support.google.com/webmasters/answer/7451184?hl=fi https://support.google.com/webmasters/answer/7643011 https://support.google.com/webmasters/answer/7643418 https://genero.fi/ https://support.google.com/webmasters/answer/7576553

[naksus-blog1]

Mietittiin ryhmässä Lean canvasia meidän hajatuksille. 

Lean Canvas

Tässä blogitekstissä käsittelemme kohdeyrityksemme toimintaa Lean Canvas- työkalulla. Idea on tiedossa opettajillamme, joten emme avaa sitä tässä tekstissä enempää emmekä paljasta kohdeyrityksemme nimeä. Lean Canvasin avulla selvitämme digitaalisen innovaatiomme toimivuutta ja erittelemme sen ominaisuuksia.

                          ’’Pyörä konttiin ja kuntoon’’

Innovaation ratkaisu

Kohdeyrityksemme ongelmana on asiakkaiden puute talvikaudella, haasteet ajankäytössä ja henkilöstövaje vilkkaimman sesongin aikana. Pyöräily on yleisesti kausiluontoinen laji, joten asiakasvirran tasoittaminen ympärivuotiseksi helpottaisi näitä ongelmia. Kahden hengen yrityksessä on haastavaa vastata kesän kasvavaan kysyntään, mutta talvella töitä riittää tuskin yhdelle. Ongelmana kesällä on ajanhallinta ja ylipitkät työpäivät. Toisaalta on haastavaa löytää osaava työntekijä, joka olisi valmis työskentelemään vain kesäisin.

Ideamme tarkoituksena on tavoittaa asiakkaat toimipisteen naapurustoa kauempaa ja palvelun helppouden avulla houkutella asiakkaita myös talvella. Palvelu eroaa muista olemassa olevista sillä, että vastaavaa ei ole vielä lanseerattu. Yrityksen arvolupauksena on vastaanottaa pyörä joustavasti ja huoltaa se nopeasti: ’’pyörä konttiin ja kuntoon’’.

Arvonlupaus ja päätoiminnot ovat nopeus, laatu, hinta ja sijainti

Ratkaisuna edellä mainittuihin ongelmiin tarjoamme seuraavia vaihtoehtoja: talvikauden vilkastuttamiseksi ehdotamme erillistä talvihinnastoa ja noutoboksia, johon on helppo pääsy julkisilla (kauppakeskuksen läheisyyteen, metro- tai juna-asemien yhteyteen). Tämä on ratkaisu myös ajankäytön haasteisiin, sillä jos asiakkaita saisi houkuteltua myös talvella, työmäärä olisi tasaisempi ympärivuoden. Lisäksi yrityksellä saattaisi olla selkeämpi aikataulu, kun pyöriä saapuisi huoltoon useampi kerralla.  

Päätoiminnot, minkä vuoksi palvelun käytöstä ollaan valmiita maksamaan tai käyttämään uudestaan ovat nopeus, laatu, hinta ja sijainti.

Palvelun pääasialliset käyttäjät ovat uudesta innostuvia

Asiakasryhmä pysyy ennallaan, mutta noutoboksi saattaisi tarjota etenkin autottomille uuden ja helpomman tavan tuoda pyörän huoltoon. Tämä voi olla myös ratkaisu kiireisille tai uusista innovaatioista kiinnostuneille.

Heidät tavoittaa kohdennetuilla mainoksilla somekanavien yhteydessä, puskaradiolla ja päivitetyillä kotisivuilla. Noutoboksin ulkoasu saattaa myös herättää kiinnostuksen yritystä kohtaan.

Laajentuminen katetaan uusilla asiakkailla

Palvelun kiinteät ja muuttuvat kustannukset koostuvat kontin hankintahinnasta, kiinteistökuluista ja maa-alueen vuokrasta. Lisäksi vakuutus ja muut hallinnolliset kulut. Kustannukset katetaan uusilla asiakkailla, jotka tulevat laajemmalta alueelta.

Luotamme idean toimivuuteen, sillä yritys on etulyöntiasemassa ajoituksen ja sijainnin suhteen. He ovat ensimmäinen Suomessa ja heillä on lupaava brändi.

Näkisitkö sinä tässä mahdollisuuden?

 - Ryhmä 1

[naksus-blog1]

Kaupan kassajonossa edessäni oleva pariskunta keskusteli keskenään:

“en kyllä ikinä käytä noita itsemaksukassoja, ne korvaavat ihmisten työpaikat ja tekoäly tulee tilalle”.

Havahduin miettimään samaa asiaa, mutta vähän eri kantilta ja löysin itseni googlailemassa erilaisia artikkeleita kotona aiheesta.

Laitoin googleen hakusanaksi “viekö tekoäly työpaikat” ja löysin monta sivua erilaisia artikkeleita ja blogeja aiheesta. Kaikki haluavat antaa oman arvionsa ja näkemyksen tästä maailmaa mullistavasta aiheesta. Eikä suotta, tekoäly on jo muuttanut ja tulee muuttamaan maailmaa vielä paljon.

Kun linkkejä lukee, niin useassa mainitaan samanlaisia lukuja ja arvioita kuin McKinseyn tekemässä arviossa, tekoäly tulee korvaamaan työpaikkoja, mutta se myös lisää niitä. Ihmisten tulee vain jatkokouluttautua ja osata muuntautua omassa työssään. Näen tämän nimenomaan meidän nuorien etuna, me omaksumme digitaalisuuden hyvin vahvasti ja osaamme muuntautua ja ajatella asioita laajemmin.

"McKinseyn arvio on, että Suomesta katoaa todennäköisesti vuoteen 2030 mennessä 330 000 työpaikkaa ja noin 800 000 työpaikkaa tulee muuttumaan", Pölönen kertoo.

Automatisaatio tulee myös luomaan uusia työpaikkoja Suomeen. Arviolta uusia työpaikkoja syntyisi Suomeen 360 000, eli enemmän kuin niitä tulee häviämään.

www.tivi.fi: tiukka ennuste Suomelle

Sosiaalinen robotiikka ja puhekäyttöliittymät ovat tulossa ikäihmisten ja hoitajien avuksi koteihin ja palvelutaloihin. Eila Mustonen, Pekka Nieminen ja Terttu Karjalainen voimistelivat jo muutama vuosi sitten Nao-robotin mallin mukaan.

www.tekniikkajatalous.fi

Itse en osaa olla huolissani tästä tekoälystä vaan päinvastoin, koen sen positiivisena asiana. Tekoäly tulee helpottamaan tulevaisuudessa monia työpaikkoja ja automatisoimaan sellaisia työhön liittyviä asioita mistä saadaan vapautettua työvoimaa muille tarpeellisille aloille. Tästä saankin helpon harppauksen ja esimerkin hoitoalalta. Toivon että tekoälyä saataisiin lisättyä myös hoitoaloille, ruuhkaisimpiin ja kiireisimpiin paikkoihin. Hoitajien töitä saataisiin helpotettua niin, että itse työhön jäisi ihmisillä aikaa enemmän.

Jokainen ihminen kuitenkin kaipaa ja tarvitsee toista ihmistä, oli se sitten töissä tai vapaa-ajallaan. Siksi tekoäly ei pysty koskaan täysin korvaamaan ihmistä.

-- -- Naksu -- -- 

Linkit:

www www.tivi.fi: tiukka ennuste Suomelle

kehityslehti.fi:  Kun robotti korvaa ihmisen

www.tekniikkajatalous.fi:  Hoiva-ala mullistuu väistämättä

[naksus-blog1]

Digibarometri

Etlatieto julkaisee vuosittain tilaston, josta näkee digitaalisuuden muutoksen vaikutukset verrattuna Suomeen ja muihin maihin. Barometristä tulee ilmi, millaiset osuudet ja vaikutukset ovat digitaalisuudella koko maailmaan. Julkaisut rakentuvat pääteemojen ympärille ja tänä vuonna on valittu kaksi pääteemaa, resurssien riittävyys ja massadatan laajempi hyödyntäminen.

Etlatiedon toteuttama selvitys mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä kolmella tasolla, joita ovat edellytykset, käyttö ja vaikutukset. Selvityksessä mitataan digitalisaation hyödyntämistä 22 maassa.

Suomen sijoitus verrattuna muihin maihin.

Alla olevasta digibarometrin 11.6.2019 julkaistusta kokonaisindeksistä (Kuvio 2) käy ilmi, että Suomi on toista vuotta peräkkäin sijalla kolme. Kun kokonaissijoitusta katsoo, näkee että Suomi on kuuden vuoden aikana onnistunut pitämään itsensä kärkikolmikon sisällä. Kokonaisindeksiä tarkastelemalla Yhdysvaltojen osalta näkee, että he ovat kuudessa vuodessa nostaneet itsensä tilaston kärkeen.  Yhdysvalloilla on nähtävissä selkeä suunnitelma jopa julkisen sektorin puolella, jossa käytetään digitalisaatiota hyödyksi usealla tavalla.   Linkki: Digitaalinen kylmä sota kiihtyy.  Yhdysvallat tekevät pitkänajan suunnitelmaa ja yritykset panostavat pitkällä tähtäimellä digitalisaatioon, tiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen. 

Suomi on Etlatiedon johtavan tutkijan Timo Seppälän mukaan jäämässä jälkeen siinä, miten digitalisaation vaikutukset heijastuvat talouskasvuun.

Suomi on menettänyt tilastossa johtavan asemansa. Suomalaiset yritykset ja valtio reagoivat liian hitaasti muutoksiin, eivätkä ole valmiita ottamaan käyttöön digitaalisia ratkaisuja. Digibarometrin tuloksissa nousee useaan otteeseen bigdatan tärkeys. Mutta silti suomalaiset yrityksen eivät ole valmiita ottamaan sitä käyttöön tai jakamaan omaa tietoaan. Tämä ero on nähtävissä selkeästi verrattuna vaikka Yhdysvaltoihin, jossa bigdataa hyödynnetään suuresti. Suomalaiset teknologiayritykset ovat hyviä kehittämään ja keräämään bigdataa, mutta jalkauttaminen tuottaa suomalaisille yrityksille kompastuskiviä. 

Mielenkiinnolla odotan, mitä ensivuoden digibarometri kertoo Suomen tilanteesta. Odotan mielenkiinnolla sitä, että suomalaiset yritykset ja myös valtio alkavat käyttämään bigdataa hyödykseen. Osaajia on paljon ja sitä kautta myös mahdollisuuksia. 

Linkki: Digibarometrin tulokset 2019