#anteeks et nää pojat joutuu kärsimään tälleen

[glamorousdrama]

Menin sitte ajattelemaan Leevi and the Leavingsin “Itkisitkö Onnesta?” RahisxRiitis kontekstissa (kiitos vaa kauhia pal @ainahumalassa) ja mun mieli kuvitteli heti kaikkein traagisimman tapahtuman sen biisin pohjalta ja niin syntyi tämä pieni ficci.

Tää on tällane pieni joku modern AU pätkä Rahikaisen perspektiivistä. Ja hahmot ja pari on siis tosiaan Rahikainen ja Riitaoja.

Varoitukset: ei murretta, mutta puhekielinen kuitenkin. surullinen, mut sattuu vaan vähän.

Vastuuvapaus: juu eli en omista hahmoja ja en omista biisiä ja en saa tästä muutaku tavan käyttää mun luovuutta

Toivon että tykkäätte :)

Vastaantulijoiden kaistalla

en tiedä yritinkö ollenkaan

edes painaa jarrupoljinta

vai unohdinko jarruttaa

siinä sohjoisessa kaarteessa

Se valehteli, kun se sanoi, että on ollut aikasemminkin kännissä. Kaikkea paskaa sekin suustaan päästi. Päästää.

Toivottavasti se herää huomenna niin helvetillisessä darrassa. Totta kai se herää. Ja darrasta ei ole edes kysymystä. Mä vaan toivon, että se on… että se ei ole…

Mä en yleensä rukoile. Varsinkaan kenenkään puolesta.

Mä haluan kysyä, mistä noi ambulanssityöntekijät puhuu. Niillä on sellanen ihan oma koodikielensä, josta mä en ymmärrä hittoakaan. Mutta kyllä kai mä sentään ansaitsen tietää myös, vaikka mä sen… tohon… kuntoon saatoin.

Kyllä sillä on nimikin. Voisinko vaan unohtaa sen kokonaan? Kuinka raukkamainen mä olen, kun en edes voi ajatella sen nimeä?

Riitaoja. Risto.

No niin. Siinä se on. Eikä musta tunnu yhtään vähemmän raukkamaiselta. Jos mitään, mua vaan oksettaa kahta kauheemmin. Se on joko kaikki se alkoholi tai aivotärähdys. Mitä muuta se voisikaan olla.

Mä nojaan mun pään mun käsiin ja mun kyynärpäät polviini. Kadun jo sitä, että istuin tähän loskaselle, kylmälle asfaltille. Ensin mä ajattelin, että voisin vaan juosta pakoon ja piiloutua, niin kuin se pelkuri, joka mä olen.

Kyllä mä ajattelen vieläkin, että voisin lähteä pakoon, kun sinivalkoiset autot pysähtyy sen ambulanssiauton viereen. Ja voi, minkä virheen teinkään katsoessani sinne ambulanssille päin.

Voisinpa sanoa, että se näyttää ihan kun se nukkuis. Mutta uskokaa tai älkää, mä tiedän, miltä se näyttää nukkuessaan. Eikä se näytä yhtään tältä.

Sen kasvot on niin veressä. Mä käännän mun kasvot poispäin.

Mut pakotetaan viimeinkin nousemaan ylös. Tällä kertaa se ei ole ambulanssityöntekijä, joka käskee mua siirtymään. Tällä kertaa mulle sanotaan, että lähetääns tonne autoon. Mä en ole koskaan osannut totella käskyjä. Tällä kertaa mä tottelen.

Mun olis pitänyt totella aikasemmin. Mun olis pitänyt totella sillon, kun sä sanoit, että hidasta vähän.

Mun olis pitänyt totella sillon.

Mutta mä vaan nauroin. Mä toivon, että säkin naurat vielä. Huomenna. Vaikka sulla on darra.

Mun auto on niin paskana. Mun vanhemmat olis niin pettyneitä, jos ne tietäis. Pelkääjän paikkaa ei edes tunnistaisi osaksi mitään autoa. Miten mä pystyn enää mennä mihinkään autoon tän jälkeen? Voisin taas paeta, niin kuin se pelkuri, joka mä olen. Mutta enhän mä… 

Sinne poliisiauton perälle mut työnnetään. Ovet kiinni. Ja varmaan lukkoonkin vielä. Ambulanssinkin ovet menee kiinni. En tiedä, onko niissä lukkoa. Vaikka eihän... tollasessa kunnossa… ei siinä kai voi edes yrittää paeta minnekään.

Enkä mä tiedä, yrittäisikö se edes paeta. Se tykkää, kun siitä pidetään huolta. Kyllä ambulanssityöntekijät pitää siitä huolta. Mun olis pitäny kanssa.

Mun olis pitäny tehdä niin monia asioita. Mun olis pitänyt viedä se Vegasiin. Mun olis pitäny auttaa sitä läksyissä, kun oltiin seiskaluokalla. Mun olis pitäny kävellä sen kanssa kotiin, sinä yhtenä keskiviikkona, kun oltiin vitosella. Mun olis pitäny pitää sitä kädestä eilen, kun oltiin vasta lähdössä meiltä. Mun olis pitäny kertoa sille...

Mun olis pitäny painaa vähän jarrua.

Nyt ensiapu saa pitää siitä huolta.

Kyllä mäkin vielä saan pitää siitä huolta. Ja pitää sen kädestä kiinni. Kävellä sen kanssa kotiin. Ja mä menen huomenna kertomaan sille, jos… kun... se herää.

Mä olen pahoillani kaikesta.

Näin ei olis koskaan pitäny tapahtua. Mun olis pitäny pitää susta huolta. Mä pidän susta huolta. Huomenna.