#hiilijalanjälki

[omenoidenunohtelia]

ööh näin kuukautis postauksen dashilla mitä ei voi rebloggaa nii postaan vaa omana juttumaan.

Kontekstina sen mukaan kaikissa tamppooneissa on myrkkyjä jonkin verran ja et ei pitäis käyttää, haluisin vaa kysyä et mitä muuta mun pitäis käyttää?

Koska siis fakta on et siteet + [cis] miehille markkinoidut alkkarit ei oo hyvä kombo ja siitä voi saada whatever on sen taudin nimi et pimppi alkaa haista kalalta koska happi ei kierrä ja ummethuu tms.

Ite oon nyt pari vuotta käyttäny tamppooneja koska helpommat muutenki boksereiden kanssa käyttää nii mitä muita mahiksii on sit? Mä haluisin käyttää niit uudelleenkäytettävii alkkareit mitä on nykyään mut en todellakaa oo vaihtamas takas naisille markkinoitaviin alkkareihin.

Muutenki ärsyttää koska kokoajan markkinoidaan että KULUTAT TURHAAN KÄYTTÄMÄLLÄ SITEITÄ TAI TAMPPOONEJA 😱 HIILIJALANJÄLKI KASVAA mut sit sillee transmiehenä anteeks nyt vaa mut en oo saamassa vitunmoista dysforiaa sen takia että teen pikku ekoteon, oon sen verran itsekäs.

En suostu periaatteesta ostamaan naisille markkinotavia tuotteita jos ei oo ihan pakko ja neki on vaan mistä aita on matalin AKA mistä halvimmalla saa.

Mutta joo asiasta iloisempaan, tosiaan naisille markkinoitavat tuotteet on ei mutta mulle on ihan ok transmaskuliineille tehdyt jutut, tai unisex tuotteet, eli jos tiedätte mistä sellaisia saa laittakaa viestii yms. Ite en kupeista tykkää ku ne kyl enemmä aiheuttaa mulle dysfoja ku tamppoonit mut mieluusti jos jostain löytyis sukupuolineutraalina uusioalkkareira olis kiva.

TLDR: kiukuttaa kuukautisten sukupuolittaminen, tamppoonit ja siteet ei hyvä kertokaa mistä voi saada sukupuolineutraalisti markkinoituja turvallisia kuulautistuotteita

[jalkasienimuhennos]

Tiiättekö ku joissain tuotteissa on se "hiilijalanjälki hyvitetty" merkintä

Nii miten vitussa se hyvitetään?

[ravintola-uuniperuna]

Lounas Lielahti - Ravintola Uuniperuna

Katso Uuniperunan lounaslistat kotisivuiltamme!

Yritys ja vastuullisuus

Ravintola Uuniperunan toimintaa ohjaa maukkaan ruuan lisäksi vastuullisuus monella eri tasolla.

Vastuullisuus ympäristöstä

Ravintolan ympäristövastuullisuus koostuu suurelta osin ruuan raaka-aineista sekä kierrätyksestä. Osan hiilijalanjäljestä muodostaa myös toimitilojen lämmitys ja sähkö, jotka tuotetaan 100% uusiutuvilla energian tuotantomuodoilla.

Toimintamme alusta saakka, kuukausittainen raaka-aineostojen ja kuljetusten hiilijalanjälki on kokonaisuutena vaihdellut välillä 5000-6000 CO2 ekv KG / kk.

Suurimman yksittäisen hiilijalanjäljen ravintolassamme aiheuttaa lihatuotteet, joista muodostuu lähes kolmannes kaikesta raaka-aineiden hiilijalanjäljestämme. Tästä syystä olemme painottaneet esimerkiksi keitoissamme maukkaita ja ravitsevia kasviskeittoja.

Suosimme kotimaista tuotantoa ja lähiruokaa

Pyrimme suosimaan raaka-ainehankinnoissamme kotimaista tuotantoa silloin, kun se on myös ympäristösyistä järkevää - esimerkiksi kurkku voi olla talvikautena ekologisempaa ostaa ulkomaisena, vaikka kotimainen kasvihuoneteollisuus onkin tehnyt erinomaista työtä hiilijalanjälkensä pienetämiseen erityisesti talvella.

Kotimaisuusaste

Kuluvan vuoden 2024 raaka-ainehankintojen kotimaisuusaste: 67 %. Esimerkkejä kotimaisuusasteesta tuoteryhmittäin:

Perunoiden kotimaisuusaste 100%

Porsaan ja naudanliha: 100%

Kana: 52%

Maidot ja maitotuotteet poislukien juustot: 98%

Salaatit ja kaalit: 52%

Sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus

Yrityksemme on 100% suomalaisessa omistuksessa. Ravintolamme on perustanut ravintola-alan ammattilainen Anu yhdessä puolisonsa Paavon kanssa. Yrityksemme mainioille vakituisille työntekijöille maksetaan yhtä tasoa korkeampaa työehtosopimusten mukaista palkkaa.

Emme syrji ketään, ja meille ovat kaikki tervetulleita asiakkaaksi tai töihin. Ravintolamme on turvallinen ja tasa-arvoinen.

Harmittavasti rakennuksesta johtuen ravintolamme ei ole esteetön - käytössämme ei ole hissiä eikä portaisiin ole saatavilla ramppeja.

[timotynkkynen]

Digitaalinen identiteetti ja valuutta jättävät yhden kortin varaan koko elämämme

Mitä paljon puhuttu digitaalinen valuutta on? Mitä muutoksia se tuo tavallisen kaduntallaajan elämään? Miten kontrolloitua tuo valuutta oikeastaan onkaan?

Näihin kysymyksiin kyselin pankeilta vastauksia, mutta kaikki pankit eivät kovin selvillä olleet vielä itsekään koko asiasta.

Suomen pankki kuitenkin vastaili lopulta, ja heidän kertomansa mukaan digitaalinen euro on vasta hahmotteluvaiheessa ja tällä hetkellä tutkitaankin sitä, miten se saataisiin parhaiten tuotua markkinoille. 

Tämä digitaalinen euro olisi siis keskuspankin liikkeelle laskemaa rahaa, joka toimisi käteisen rinnalla, ainakin aluksi. Käteinen ei Suomen pankin mukaan katoaisi euroalueelta mihinkään, mutta jatkossa maksamiseen voisi käyttää esimerkiksi puhelinta tai korttia. 

Mutta niinhän maksaminen tapahtuu jo muutenkin nykyään, vaikka digitaalista euroa ei olekaan tuotu markkinoille. Mikä tässä sitten on erilaista?

Digitaalinen euro olisi keskuspankkirahaa ja käyttäjien henkilötiedot ja yksityisyys suojattaisiin. Digitaaliset eurot voisi halutessaan vaihtaa seteleihin ja päinvastoin. Digitaalinen euro palvelisi erityisesti niitä ihmisiä ja yrityksiä, jotka haluavat hoitaa maksunsa sähköisesti. 

Maksettaessa digitaalisella eurolla olisi tärkeää suojata hyvin käyttäjätiedot, yksittäisiä maksuja koskevat tiedät sekä maksutapahtumiin liittyvät metatiedot, kuten IP-osoite, kertoo Suomen pankki. 

Käyttäjät joutuisivat todennäköisesti tunnistautumaan ottaessaan käyttöön digitaalisen euron palveluja, mutta maksutiedot tulisi olla mahdollista suojata palveluntarjoajiltakin. 

Yksityisyydensuojaa voitaisiin vahvistaa monin eri tavoin. Käyttäjätiedot voitaisiin pitää täysin maksutiedoista erillään ja ainoastaan rahanpesun selvittelykeskuksilla olisi mahdollisuus päästä niihin käsiksi sellaisissa tilanteissa, joissa maksajan ja maksunsaajan henkilöllisyys olisi lain mukaan selvitettävä rikollisen toiminnan estämiseksi.

Lopulta näyttäisi siis siltä, että digitaalinen euro ei paljoa eroa tavallisesta valuutasta, joka on numeroina pankkitileillä käytettävissä millä tahansa tavalla, käteisenä, kortilla tai puhelimella. 

Suurin ero tuleekin siinä esiin, että digitaalinen valuutta olisi täysin kontrolloitavissa. Hyvä puoli siinä on se, että rikosten tekeminen vaikeutuisi huomattavan paljon, rahanpesu ei enää onnistuisi, kun kaikki valuutta olisi täysin läpinäkyvää, raharyöstöt kävisivät mahdottomiksi.

Tällä kaikella on tietenkin myös kääntöpuolensa. Kontrolli voi olla hyvää tai pahaa, se riippuu siitä, kuka kontrolloi ja minkälaisilla intresseillä.

Ihmisten ostoskäyttäytymistä voitaisiin ohjailla esimerkiksi rajoittamalla heidän rahankäyttöään tietyissä tilanteissa. Digitaalinen valuutta voitaisiin sisällyttää digitaaliseen henkilöllisyyteen, jolloin kaikkea ihmisen toimintaa voitaisiin kontrolloida ja milloin mistäkin syystä lukita tilin käyttö, jos ihmisen toiminta ei tällaista kontrolloivaa keskusjohtoista hallintoa miellyttäisi. Syitä voisi olla vaikka sallitun hiilijalanjäljen ylittäminen, terveystiedot, väitetyn “disinformaation” levittäminen, tai ihan mikä tahansa. 

Tili voitaisiin laittaa kiinni vaikkapa kesken kauppareissun, kun ostosten hiilijalanjälki näyttäisi liian suurelta. 

On liikkunut myös huhuja, että digitaalisesta valuutasta voitaisiin tehdä sellainen, että sitä voisi omistaa tilillään korkeintaan 3000 yksikköä kerrallaan. LIsäksi tämä raha olisi voimassa vain tietyn aikaa, joten se tekisi säästämisestä täysin mahdotonta. 

Tällainen ominaisuus on täysin mahdollista liittää digitaaliseen valuuttaan ja mikäli se siihen liitettäisiin, se palvelisi erityisen hyvin Maailman talousfoorumin tavoitteita, joiden mukaan kukaan ei tulevaisuudessa omistaisi mitään, mutta “olisi silti onnellinen!?”

Tällainen täysin kontrolloitu digitaalinen valuutta pakottaisi ihmiset hyväksymään ainoastaan yhden ainoan vaihtoehdon. Mitään omia turvasuunnitelmia rahan suhteen ei enää pystyisi tekemään, sillä kaikki olisi täysin yhden ainoan kortin varassa. 

Tällaisessa tilanteessa ihmiset eivät pystyisi omistamaan mitään, vaan olisivat pakotettuja vuokraamaan kaiken. 

Kaikki yksityisyrittäminen loppuisi kokonaan, ainoastaan superrikas eliitti rikastuisi entisestään, kun ihmiset vuokraisivat kaiken tarvitsemansa globaaleilta suuryrityksiltä, jotka ovat kokonaan tämän superrikkaan eliitin omistuksessa.

MKR-Finlandin sivustolla kerrotaan, että Maailman talousfoorumin suunnittelema digitaalinen henkilöllisyys sisältäisi kaiken internet-ostohistorian, terveystietojen historian, luottotietojen historian ja “kehoon sulautetuilta tiedonvälittäjiltä” saadut tiedot. 

Maailman talousfoorumin mukaan digitaalisella henkilöllisyydellä voitaisiin todistaa henkilön terveysstatus ja taistella petoksia vastaan. 

Maailman talousfoorumin kumppaneita ovat muun muassa Amazon, Apple, Bank of China, Black Rock, Google, Goldman Sachs, Johnson & Johnson, Microsoft, Moderna, New York Times, Pfizer ja Zoom. 

Digitaalisen identiteetin tärkeimpinä uhkakuvina on nähtävissä syrjintä, datan väärinkäyttö ja kansalaisten valvonta. 

Todellinen ydinkysymys ei olekaan tietoturva, jolla digitaalista identiteettiä niin mielellään mainostetaan, vaan enemmänkin se, minkälaisiin tarkoituksiin kansalaisten dataa voidaan jakaa, analysoida ja käyttää edelleen. 

Kuitenkin vielä toistaiseksi on epäselvä, voivatko viranomaiset käyttää digilompakon tietoja kansalaisten valvontaan. 

Joka tapauksessa digitaalinen henkilöllisyys olisi nimenomaisesti valvonnan työkalu. Vaikka se avaisikin pääsyn palveluihin, se voisi myös rajoittaa tai jopa sulkea niitä henkilöön liittyvistä asioista riippuen. 

Koronapassin käyttö näytti jo meille, minkälaista voisi olla digitaalisen identiteetin kautta tapahtuva valvonta. Yksittäiset ihmiset voitiin sen avulla sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle epätoivotun käyttäytymisen perusteella. 

Euroopan komissio väittää suojelevansa digiteknologian avulla ihmisten oikeuksia, vaikka vaikka juuri EU-maissa koronapassia käytettiin nimenomaan rokotuskattavuuden nostamisen välineenä. 

Koronapassin liittäminen osaksi digitaalista lompakkoa on mahdollista ja maksukorttien avulla on jo nyt mahdollista todistaa koronastatuksensa. 

Digitaalinen valuutta nopeuttaisi käteisen poistumista markkinoilta. Valuutan käyttäjä menettäisi yksityisyytensä kokonaan, ja kun käteistä rahaa ei enää olisi, kuka tahansa voitaisiin sulkea järjestelmän ulkopuolelle. 

Koko tämä digitaalinen infrastruktuuri on vaarallinen siinä mielessä, että sen varaan voidaan rakentaa erittäin tarkka ja tehokas tiedonkeruujärjestelmä, jota voidaan tietenkin myös väärinkäyttää. 

Euroopan komission suunnitelmissa on mukana myös internetin sensuuri, koska “ihmisen olisi oltava suojassa laittomalta ja haitalliselta sisällöltä”. Näin ollen myös digitaaliseen identiteettiin voitaisiin liittää myös ominaisuuksia, joiden avulla voitaisiin sallia tai estää internetin käyttö. 

Digitaalista identiteettiä ja valuuttaa mainostetaan hiilijalanjäljen vähentäjänä, pandemian aikaisen elämän helpottajana, sekä keinona taistella korruptiota ja rahanpesua vastaan. 

Tämä kaikki voidaan tulkita myös kaikkeen asiointiin liittyvien rajoitteiden toteuttamisena näillä samoilla perusteilla. 

Jos digitaalista valuuttaa rajoitettaisiin ihmisten tileillä, suuryritykset voisivat nostaa hinnat niin korkealle kuin haluavat, jos haluttaisiin säännöstellä ihmisten kulutuskäyttäytymistä. 

Lopulta ihminen ei omistaisi mitään, mutta olisiko hän silti onnellinen joutuessaan vuokraamaan kaiken superrikkaalta eliitiltä, niinkuin agenda 2030 mukaan sanonta kuuluu? 

Koskaan ei pitäisi jättää tärkeitä asioita yhden kortin varaan ja tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että digitaalinen valuutta ei saisi milloinkaan olla yksi ja ainoa vaihtoehto.

Timo Tynkkynen

[digiosaamistaparhaimmillaan]

Kissavideoita ja ilmastoahdistusta

Lennä vähemmän, käytä julkisia kulkuvälineitä, suosi ruokavaliossa kasviksia. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja sen seuraukset ovat tulleet osaksi joka päiväistä keskustelua. Esiin on tuotu jatkuvan väestönkasvun kestämättömyys, lihansyönnin aiheuttamat päästöt ja vaatteiden kertakäyttökulttuuri. Ilmastoahdistuksestani huolimatta en ole osannut pohtia sitä, kuinka paljon jatkuva roikkumiseni sosiaalisessa mediassa ja verkossa aiheuttaa päästöjä ja kuormittaa ainutlaatuista planeettaamme.

Tietotekniikka-alan hiilidioksidipäästöt ovat jo ohittaneet lentoliikenteen aiheuttamat päästöt. Netin aiheuttama energiankulutus on ollut alan tiedossa jo pitkään, mutta asiaa ei juuri yleisessä keskustelussa sivuta. Digipalvelut ovat niin helppokäyttöisiä, että niiden kulutus on jatkuvassa kasvussa. Netin vaatimaa energiamäärää kasvattavat erityisesti nettivideot ja suoratoistopalveluiden, kuten Netflixin, suosio. Erityisesti meillä suomalaisilla on peiliin katsomisen paikka, sillä kulutamme eniten nettivideoita maailmassa. Tämän mahdollistaa rajattomat mobiilidataliittymämme. Jos ei tulevan kesän olympialaisissa ole luvassa palkintokorokesijoituksia, ainakin mobiilidatan kulutuksessa olemme maailman kärkimaa.

Kuva marcinjozwiak Pixabaystä

Ovatko ihmiset sitten tietoisia netin käytön vaikutuksesta omaan hiilijalanjälkeensä? Eivät ainakaan kaikki, Ylen artikkelista selviää. Enkä ollut minäkään, sen sijaan olen kokenut ahdistusta kaikista vauvavuoden aikana käyttämistämme kertakäyttövaipoista. Ongelmana on todennäköisesti tiedon puute. Oman hiilijalanjäljen laskemiseen on tarjolla erilaisia mittareita, mutta videoiden katselun aiheuttamia päästöjä näissä ei ole huomioitu. Ihmisten tietoisuuden lisäämiseksi olisikin mielestäni ehdottoman tärkeää, että netin käytön vaikutukset hiilijalanjälkeemme tuotaisiin osaksi keskustelua ilmastonmuutoksesta. Tätä kirjoitusta laatiessani havahduin siihen, että televisio on auki taustalla, eikä sitä katso kukaan. Olen jatkuvasti yhteydessä perheeseeni ja ystäviini mobiilisti, tietokone on päällä kymmenettä tuntia. Tämän kaiken keskellä mieheni katsoo juuri näitä parjattuja nettivideoita puhelimellaan. Silti kannoin enemmän huolta lounaalla syömästäni kalkkunafileestä.

Ilman digipalveluita ei taida enää nyky-yhteiskunnassa pärjätä, varsinkin kun yhä useammat palvelut siirtyvät verkkoon. Täysi irrottautuminen digitaalimaailmasta tuskin on mahdollista, mutta kuten monessa muussakin ilmastoteossa, voisi tässäkin tehdä kompromisseja. Mitä jos sulkisinkin laitteeni tänään jo hiukan aikaisemmin, niin itseni kuin ilmaston hyväksi.

Psst. Jäikö kiinnostamaan tilastot päästöjen takana? Klikkaa näistä Ylen ja Sitran artikkeleista lukujen äärelle.

Lähteet:

https://www.sitra.fi/artikkelit/tuhoaako-vai-pelastaako-digitalisaatio-ymparistoa/

https://yle.fi/uutiset/3-10832413

[starlene]

Ilmastoahdistaako? Tämän viikon helpot ilmastoteot tulevat tässä!

Tällä kertaa näitä kaikkia varten pitää harmi kyllä olla yli 18-vuotias, mutta vaikka et itse voisi allekirjoittaa, jakaminen auttaa aina.

~

1. Allekirjoita lentovero-kansalaisaloite. Viikon päästä (2.11.2019) sulkeutuva kansalaisaloite tarvitsee vielä 29 500 nimeä päästäkseen tavoitteeseensa.

Tiesitkö, että lentopolttoaine on verovapaata, mutta esim. linja-autofirmat maksavat polttoaineestaan verot? Aloitteen allekirjoittaneet kansalaiset vaativat eduskuntaa säätämään Suomeen lentoveron, joka tasaa tilannetta niin, että lennot eivät enää ole keinotekoisen halpoja ympäristöystävällisempiin matkustusmuotoihin verrattuna. Lentovero on jo käytössä mm. Ruotsissa, jossa sen suuruus on 6–40 € / lento.

Aloitteen voivat allekirjoittaa kaikki yli 18-vuotiaat Suomen kansalaiset. Allekirjoittaminen käy minuutissa, tarvitset vain pankkitunnukset tai mobiilivarmenteen.

~

2. Allekirjoita EU-kansalaisaloite lentopolttoaineen verovapauden lopettamisesta. Aloite sulkeutuu 10.5.2020 ja se tarvitsee Suomesta vielä vähintään 6 500 allekirjoitusta.

Tämä kansalaisaloite iskee edellä esitellyn ongelman juurisyyhyn: jos lentopolttoainetta aletaan verottaa koko EU:n alueella, ympäristöystävällisempien matkustusmuotojen on paljon nykyistä helpompaa kilpailla lentoyhtiöitä vastaan. Tämä on erityisen tärkeää Keski-Euroopassa, jossa välimatkat suurten kaupunkien välillä ovat niin lyhyitä, että junat ja linja-autot ovat täysin varteenotettavia vaihtoehtoja lentomatkustamiselle.

Aloitteen voivat allekirjoittaa kaikki yli 18-vuotiaat EU-kansalaiset. Tämänkin allekirjoittaa minuutissa, eikä edes sähköistä tunnistautumista tarvita. Jo 33 % Suomen allekirjoituksista on kasassa ja vain Belgiassa on kerätty meitä suurempi prosenttiosuus, pidetään hyvästä sijoituksesta kiinni!

~

3. Allekirjoita Finnwatchin Hiilipäästöt kuriin -vetoomus.

Suomen tuodaan joka vuosi miljardien eurojen arvosta tuotteita, jotka on tuotettu muualla maailmassa kivihiilellä ja muilla fossiilisilla polttoaineilla toimivissa tehtaissa. Näiden tuotteiden yhteenlaskettu hiilijalanjälki on jopa 30 prosenttia suurempi kuin koko Suomen alueella tuotetut päästöt.

Finnwatch-kansalaisjärjestö kerää nimiä vetoomukseen, joka vaatii suomalaisia yrityksiä toimimaan markkinoimiensa tuotteiden hiilijalanjäljen selvittämiseksi ja pienentämiseksi. Vetoomus luovutetaan sadalle Suomessa tuotteita markkinoivalle yritykselle.

Allekirjoittaminen ottaa alle minuutin, eikä sähköistä tunnistautumita tarvita.

~

Muutos tapahtuu, kun vaadimme sitä yhdessä. Kiitos, kun allekirjoitat!

[sienestys]

Tuntuu niinku nyt viime aikoina ois hirveästi valitettu siitä, miten maatilat häviää ja samalla hiilijalanjälki kasvaa, kun nauta(tuotteet) pitää ruveta kuskaan ulkomailta. Mut siis... yrittääkö kukaan oikeasti edes myydä maatalouspuolta nuorille mitenkään? Tehdä maatilan perustamisesta helppoa ja samalla tukien avulla kannattavaa jotta siitä hommasta ois helpompi innostua? (mitä oon ymmärtänyt, niin tukia lähinnä vaan pienennetty koko ajan...)

Call me crazy, mut ite oisin täysin valmis perustaan jollain kaveriporukalla maatilan, jossa kaikki asutaan jossain mielettömässä omakotitalossa (tai vaihtoehtoisesti omissa pikku tönöissä samalla tontilla) ja tehdään vuorotyöllä maatilahommia ja jaetaan tuotot. Ja jos tuotot ei aina ois mitään päätä huimaavia, niin sais tosiaan valtiolta korvaavaa rahaa tilalle. Kyl mää siitä enemmän tykkäisin kuin kerrostalokämpässä asumisesta.

[katripaavo]

5. Verkkokauppa ja ostaminen

4. Asiakaslähtöinen verkkokauppa

Verkkokaupassa asiointi on nykypäivää. Pidän siitä, että voin kotisohvalta käsin valita itselleni sopivat tuotteet ja ne toimitetaan lähimarkettiin tai Postiin. Verkko-ostaminen ei voisi olla enää helpompaa. Usein verkkokaupat tarjoavat lisäksi lähetys- ja palautuskustannukset kaupan päälle, joten joskus tuotteiden ostaminen tulee verkossa jopa halvemmaksi kuin että niitä lähtisi metsästämään autolla kauempaa.

Itse ostan useimmiten verkossa vaatteita ja kosmetiikkaa. Ehdoton ykkönen minulle on Zalandon verkkokauppa. Zalandon verkkokaupassa on varaa valita: 2000 brändiä, laaja kokoskaala, vaatteita, kenkiä, tuotteita miehille, naisille ja lapsille. Zalando myös markkinoi tuotteitaan aggressiivisesti, mikäli olet heidän postituslistallaan. Harvase päivä sähköpostiin kilahtaa alekoodi, joka houkuttelee ostoksille.

Kuva Denys Nevozhai, Unsplash

Zalandon verkkokaupassa ostaminen tehty helpoksi. Sivut pelittävät nopeasti, hakutoiminto on selkeä ja lisäksi sivusto kerää dataa tuotteista, joista pidän ja ehdottaa tyyliini sopivia tuotteita jo valitsemieni lisäksi. Sivustolla on myös selkeät palautus- ja maksuohjeet sekä heti tilauksen jälkeen saa seurantakoodin, jolla pystyy tarkkailemaan, milloin paketti on perillä. En keksi parannusehdotuksia Zalandon verkkosivuille kun tarkkailen niitä kuluttajana. Zalando saa pisteitä myös siitä, ettei tilattuja tuotteita tarvitse maksaa heti. Vaan voin valita rauhassa kotona, mitkä vaatteista pidän ja maksaa vain ne.

Toki tässä hienoudessa on myös varjopuolensa. Vaatteita kuljetetaan merten yli edestakaisin kun ihmiset tilaavat esimerkiksi samasta tuotteesta useamman koon tai värin ja palauttavat epäsopivamman tuotteen. Aikana, jolloin ilmastoasioista ollaan todella huolissaan ja ilmastonmuutoksen merkit ovat jo nähtävissä, pidän tätä huolestuttavana asiana. Zalandon liikevaihto oli vuonna 2018 5,4 biljoonaa euroa, joten voimme vain kuvitella, mikä on yrityksen tuottama hiilijalanjälki.

Toinen itselleni tärkeä verkkokauppa on Madara Cosmetics. Tilaan usein isomman satsin luonnonkosmetiikkaa Madaran sivuilta. Madaran sivut ovat mielestäni herkullisen ja freshin näköiset. Verkkosivuilla on paljon värejä ja värimaailma tuo mielikuvan tuotteiden puhtaudesta. Madara käyttää verkkosivuillaan luonnonläheisiä värejä ja sivut eivät ole liian täyteen pakattuja.

Kuva Willian Justen de Vasconcellos, Unsplash

Pidän myös siitä, että Madaran sivuilla on kauneudenhoitovinkkejä ja blogeja, jotka opastavat heidän tuotteiden käytössä ja suosittelevat tiettyjä tuotteita. Madaran verkkokaupassa on muutaman kerran vuodessa kaikki tuotteet -40% alennuksella, joten suosittelen kaikkia merkistä pitäviä ottamaan heidän Facebook ja Instagram –tilit haltuun ja eikun alennusta odottelemaan.

Ainoa miinuspuoli Madaran verkkokaupassa on mielestäni tilausvaihe. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun tilausvaihe on minulla tökkinyt. Jostain syystä tilauksessa eteenpäin siirryttäessä ohjelma hidastuu ja pahimmassa tapauksessa olen joutunut syöttämään esimerkiksi yhteystietoni uudelleen järjestelmään. Koska pidän Madaran tuotteista, kestän tilausvaiheen hitauden, mutta voin kuvitella, että äkkipikaisempi tapaus saattaisi hermostua ja jättää tilauksen kesken tässä vaiheessa. Kun tilausvaihe saadaan kuntoon, paranee käyttäjäkokemus huomattavasti, joka edesauttaa asiakkaan paluuta uudelleen Madaran sivuille. 

Lähteet:

Artikkeli Zalandon kasvusta, julkaistu 28.02.2019 Luettu 19.12.19. Luettavissa:

https://corporate.zalando.com/en/investor-relations/en/press-releases/zalando-continue-strong-growth-after-successful-finish-2018

Madaran verkkosivut. Luettu 19.12.2019. Luettavissa:

https://www.madaracosmetics.com/fi

Zalandon verkkosivut- Luettu 19.12.2019. Luettavissa

https://www.zalando.fi/?&wmc=SEM358_BR_GO._6826283409_2037631584_78849754944.&opc=2211&gclid=CjwKCAiA3OzvBRBXEiwALNKDP97gkrSuHCHhKTxLYvpNeNwNM7lsibdRKu52HcH6Qe4qBTlc-CjfIRoCkHoQAvD_BwE&gclsrc=aw.ds

[urbanextremes]

Rakastan vuoria, mutta en haluaisi lentää niiden luokse

Tämä postaus on osa #kestäväreissu -kampanjaa, jonka aloittivat Aamukahvilla- blogin Henriikka sekä Salamatkustaja-blogin Satu. Kiitokset naisille rohkeasta avauksesta. Olen heidän kanssaan samaa mieltä, että erityisesti matkabloggaajien keskuudessa asia on ollut liian vaiettu – mukaan lukien oma blogini.

***

Edessä on taas se aika, kun kertyneet lomapäivät ilmestyvät työpaikan lomapankkiin.…

[johannaamnelin]

No moikka taas!

Kirjoitellaas hiukan havaintoja taas yrittäjyydestä näin kauniin ja värikkään syksyn kunniaksi! Auringostakin ollaan saatu hiukan nauttia ja sateen rippasuista joka tekee ihanat syksyn värit entistä kirkkaammiksi!

No mitäs havaintoja mulla sitten on taas yrittäjyydestä?

No sitä samaa vanhaa ihmettelyä, kun ennenkin, että joillakin yrittäjillä riittää mielenkiinto toisten…

[smucciosmucci]

Puhutaanko vähän ruoasta?

Koska nykyisin tuntuu olevan muodissa yleismaailmallinen keskustelu ruoasta, taidan minäkin pistää lusikkani soppaan ja kirjoittaa joitakin ajatuksia teille luettavaksi.  Heti alkuun tunnustan olevani omnivoori eli sekasyöjä, kaikkiruokainen. Minä syön mielelläni ruokaa laidasta laitaan ja kokeilen uusia ruokalajeja, testaan reseptejä ja olen avoin ideoille ja ehdotuksille. En ole kaavoihin…

[jarikolehmainen]

Vaikka muuttuisin tammeksi, en pystyisi sitomaan kaikkea lentomatkailussa tuottamaani hiilidioksidia

Edestakaisten lentomatkojen hiilidioksidipäästöt (Finnairin päästölaskurin mukaan ko. reiteillä liikennöivillä Finnairin konetyypeillä) ja tämän seurauksena laskennallisesti sulavan arktisen merijään määrä yhtä matkustajaa kohden. Arktisen merijään sulaminen tarkoittaa tässä sitä, kuinka paljon syyskuun jääpeitteen laajuus keskimäärin pienenee. Esimerkiksi Phuketin-loman lennot sulattavat siis arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden, kun ilmakehään pääsee lisää hiilidioksidia. Lähde: omat laskelmat Science-lehden artikkelin perusteella. Viime aikoina on nostettu keskusteluun monia tabuja, esimerkiksi sukupuolinen häirintä, näyttelijöiden kohteleminen ja lentomatkailun ihannointi. Erityisen arvokasta on se, että viimeksi mainitun asian ottivat esiin nimenomaan matkailublogien kirjoittajat. Aamukahvilla-blogin Henriikka Simojoki aloitti #kestäväreissu-keskustelun otsikolla "Tuhoan maailmaa työkseni – lentämisen epäekologisuudesta" ja haastoi muut sosiaalisessa mediassa toimivat mukaan pohdintoihin. Kampanjan ideoinnissa oli ollut mukana Salamatkustaja-blogin Satu Rämö, joka kirjoittikin samana päivänä oman kannanottonsa otsikolla "Matkustan ympäri maailmaa, CO2-päästöt ne kasvaa vaan". Syvä kumarrus ja iso kiitos teille, Henriikka Simojoki ja Satu Rämö! Aiheeseen tartuttiin monissa muissakin blogeissa. Kirjoituksia on syntynyt ainakin otsikoilla "Rakastan vuoria, mutta en haluaisi lentää niiden luokse", "Minäkin tuhoan maapalloa", "Voiko elää lentämättä?" ja "Tutkijan hiilijalanjälki". Vältä välilaskullisia lentoja, yölentoja ja bisnesluokkaa Finnairin mukaan järkevillä valinnoilla voi vähentää lentomatkan päästöjä jopa 30 prosenttia: -Valitse lentoyhtiö, jolla on moderni laivasto. -Valitse suoria reittejä ja lennä oikeaan suuntaan alusta asti. -Vältä suuria ja ruuhkaisia lentoasemia. -Hyödynnä julkista liikennettä. Lentojen tulee olla suoria, koska polttoainetta kuluu varsinkin nousuissa ja yllättäen myös laskuissa. Tasainen matkalento kuluttaa vähemmän. Lisäksi Risto Isomäki on kiinnittänyt huomiota siihen, että erityisesti yölentoja pitäisi vähentää. Yöaikaan lentokoneiden aiheuttamilla tiivistymisjuovilla nimittäin on merkittävä lämmittävä vaikutus. Ne estävät pilvien tavoin lämmön karkaamista ilmakehän alaosasta ylöspäin. Sen sijaan päivällä tiivistysvanat voivat jopa viilentää, koska ne estävät auringonsäteilyn pääsyä maapallon pinnalle. Tämä viilentävä vaikutus toki on mitätön hiilidioksidipäästöjen ja lentämisen muiden ilmastoa lämmittävien vaikutusten rinnalla. Economy- eli turistiluokassa matkustaminen on huomattavasti ekologisempaa kuin bisnes- tai ykkösluokassa matkustaminen, koska turistiluokassa samaan tilaan mahtuu enemmän matkustajia. Sekä ekonomisesti että ekologisesti ajatellen penkkirivien tiivistäminen on siis hyväksi. Matkailublogit voisivat auttaa asiaa lopettamalla kaukolentojen bisnesluokkien mainostamisen houkuttelevilla kuvilla. Ilmastonmuutoksen voimistumisen pysäyttämiseksi hiilidioksidipäästöt henkeä kohden saisivat olla enintään kaksi tonnia vuodessa, mutta jo yksi Thaimaan-loma voi tuottaa jopa kolme tonnia Uudet koneet tuottavat vähemmän päästöjä kuin vanhat. Vuodesta 1990 vuoteen 2014 yhden lentomatkustajan lentokilometriä kohti aiheutuvat päästöt ovat tekniikan kehittymisen seurauksena pienentyneet 37 prosenttia. Esimerkiksi Boeingin Dreamliner 787-8 tuottaa matkustajaa kohden muutaman prosentin vähemmän päästöjä kuin muut yleiset matkustajakoneet. Säästö saadaan aikaan siipien lämmityksen tarkalla säätämisellä, siivenkärkien muotoilulla ja keveillä komposiittimateriaaleilla. Eri päästölaskurit voivat antaa hyvinkin erilaisia tuloksia. Finnairin laskuri perustuu nimenomaan Finnairin käyttämiin konetyyppeihin. Konetyypistä ja muista oletusarvoista riippuen tulokset saattavat kuitenkin poiketa hyvinkin paljon samallakin reitillä. Finnairin lisäksi kannattaa vertailla muitakin laskureita, esimerkiksi ICAO, MyClimate, Dontfly.org, GreenSeat ja SAS. Lentoliikenteen päästövaikutus on nykyisin 2-5 prosenttia kaikista globaaleista ihmistoiminnan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Tämä voi tuntua pieneltä, mutta yksittäisen kuluttajan vuotuisista hiilidioksidipäästöistä lentomatkat voivat muodostaa valtaosan. Yhden ihmisen Thaimaan-matka voi tuottaa päästöjä yhtä paljon kuin keskimääräinen vuotuinen henkilöautoilu. Mikäli ilmastonmuutoksen voimistuminen haluttaisiin pysäyttää, yhden ihmisen vuotuiset hiilidioksidipäästöt (hiilidioksidiekvivalentteina eli mukaan on laskettu myös muut kasvihuonekaasut, joiden lämmittävä vaikutus on laskelmassa muutettu vastaamaan hiilidioksidia) saisivat olla enintään 2 000 kilogrammaa. Suomalaisen hiilijalanjälki on Sitran teettämien asiantuntijalaskelmien mukaan henkilöä kohden 10 300 kilogrammaa vuodessa (asuminen 33 %, liikenne ja matkailu 22 %, ruoka 20 %, muu 25 %). Eri asiantuntija-arvioissa tämä on vaihdellut 8 700 kilogramman ja 10 800 kilogramman välillä. Itsearvioinnissa ihmiset arvioivat päästönsä usein hieman alakanttiin. Pelkästään yhdestä Thaimaan-lomasta tulee lentoyhtiöstä ja reitistä riippuen päästöjä 1 000 - 3 000 kilogrammaa, siis jopa noin kolmasosa kaikista yksittäisen suomalaisen kuluttajan koko vuoden aikana tuottamista päästöistä. Omaa hiilijalanjälkeään voi arvioida Sitran Elämäntapatestillä. Yksittäisten lentojen päästöt on helppo laskea Finnairin päästölaskurilla. Laskelmat perustuvat edellisen tilivuoden todellisiin rahti-, matkustaja- ja polttoainekulutustietoihin. Kunkin lennon kulutettu polttoaine lasketaan suhteessa rahdin ja matkustajien painoon, ja laskuri ilmoittaa polttoaineen kulutuksen vain matkustajien osalta. Lisäksi on syytä huomata, että lentämisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen ei rajoitu pelkästään hiilidioksidin vaikutuksiin. Lentomatkailun arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2036 mennessä Kaiken lisäksi lentoliikenteen kokonaishiilidioksidipäästöt kasvavat nopeasti. Viime vuonna maailmassa tehtiin 3,9 miljardia lentomatkaa. Määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2036 mennessä. Syynä on erityisesti Kiinan ja Intian keskiluokan vaurastuminen. Matkailua lisäävät myös Instagram ja muut sosiaalisen median kanavat, joissa jaetaan houkuttelevia kuvia. Joskus ajateltiin, että internetin yleistyminen voisi vähentää liikkumista, koska ihmiset pääsevät tutustumaan uusiin paikkoihin tietoverkon kautta. Päinvastoin on tainnut käydä. Tarja Heinivaho kirjoitti aiheesta hyvän kolumnin: "Dan Brown ja kiinalaisen keskiluokan vaurastuminen olivat tehneet tehtävänsä. Jonot ja turistimassat olivat vallanneet ikuisen kaupungin. - - Matkustamme Barcelonaan, Venetsiaan ja Dubrovnikiin aistiaksemme niiden aitoa ja uniikkia ilmapiiriä, mutta paikallisten sijaan saammekin pällistellä vain turisteja. - - Ehkä on suunnattava vaikeakulkuisiin paikkoihin. Kaupunkeihin, joilla ei ole lentokenttää. - - Tai sitten on vain pysyttävä kotona. Sekin on aina vaihtoehto." Maailman turismiräjähdys ja massaturismi koettelevat sekä ympäristön kantokykyä että matkailun ydinalueiden ihmisten kestävyyttä. Yksi matkailun megatrendeistä on maapallon väestön vanheneminen ja sen myötä lisääntyvä hyvinvoivien eläkeläisten osuus. Heillä on aikaa ja varaa matkustaa. Lääketieteen kehittymisen myötä myös terveys on riittävä matkustamiseen. Kaiken perimmäinen tausta on tietenkin maapallon väestönkasvu. Väestönkasvuun johtaneet tekijät ovat monin tavoin positiivisia, mutta seurauksena on ongelmia, joita täytyy ratkoa. Tehokkaammasta kalustosta ja biopolttoainekokeiluista huolimatta lentoliikenteen päästöt kasvavat, koska uudistukset eivät riitä kompensoimaan lisääntyvän liikenteen päästöjä. Sekä lentoliikenteen lisääntyminen että muilla aloilla saavutettavat päästövähennykset kasvattavat lentoliikenteen globaalien hiilidioksidipäästöjen osuutta lähitulevaisuudessa merkittävästi. Vuonna 2050 lentoliikenne voi kuluttaa pahimmillaan 27 prosenttia globaalista hiilibudjetista Mikäli maapallon lämpeneminen halutaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen mukaisesti rajoittaa 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, ilmakehään voidaan päästää vain tietty määrä hiilidioksidia. Vaikka lentoliikenteessä onnistuttaisiin kaikissa tavoitteena olevissa päästövähennyksissä (tekninen kehitys ja sataprosenttinen biopolttoaineiden käyttö), vuonna 2050 lentoliikenne kuluttaisi jo 12 prosenttia koko globaalista hiilibudjetista. Mikäli päästövähennykset eivät onnistu ja kansainvälinen lentoliikenne jatkaa viiden prosentin vuotuista kasvuaan, vuonna 2050 lentoliikenne vie peräti 27 prosenttia kaikesta käytettävissä olevasta globaalista hiilibudjetista. Valitettavasti lentoyhtiöt eivät ole onnistuneet vähentämään päästöjään merkittävästi. Ruotsalaisen arvion mukaan ruotsalaisten lentoliikenteen päästöt saattavat ohittaa kaikkien muiden alojen yhteenlasketut päästöt jo vuonna 2040. Ruotsi alkaakin huhtikuun alussa verottaa lentomatkustajia. Mikäli lentoveron halutaan oikeasti vähentävän lentomatkoja, veron tulee olla riittävän suuri. Keskustelua on käyty myös siitä, tulisiko veron olla progressiivinen joko tulotason tai lentomatkojen määrän mukaan. Pieni osa ihmisistä tekee suurimman osan lennoista. Ruotsissa on ehdotettu myös pakollisia varoitusmerkintöjä matkailumainoksiin. Omat päästönsä voi hyvittää modernilla anekaupalla eli päästökompensaatiomaksulla Omat päästönsä voi hyvittää maksamalla ns. ekosakon eli päästökompensaatiomaksun. Tämä on eräänlaista modernia anekauppaa erityisesti silloin, mikäli kompensaatio ei ole tuotettuihin päästöihin nähden riittävää. Esimerkiksi Finnmatkat (nykyinen TUI) markkinoi 1+1 -kompensaatiota, jossa matkan varaava turisti maksoi ympäristönsuojeluun euron, jolloin matkanjärjestäjä maksoi toisen euron. Tämä on erittäin kunnioitettava aloite ja teko, mutta siitä voi syntyä matkustajalle virheellinen mielikuva. Kahden euron maksulla ei todellakaan pystytä kompensoimaan läheskään kaikkia lennon aiheuttamia päästövaikutuksia. Monet päästökompensaatiomaksut perustuvat siihen, että saadulla rahasummalla pyritään joko sitomaan hiilidioksidia pois ilmakehästä esimerkiksi istuttamalla lisää puita tai suojelemalla jo olemassa olevia metsäalueita tai tehostamaan energiankäyttöä. Kuitenkin ilmeisesti ainoa päästökompensaatiomaksu, jolla todella tehokkaasti pystytään pienentämään syntyviä päästöjä, on suomalainen CO2Esto. Sen avulla voi ostaa päästöoikeuksia pois EU:n päästökaupan kiintiöstä ja siten mitätöidä omaa hiilijalanjälkeään. Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki kuitenkin harmittelee: "Edes sellaiset yritykset, joilla on kestävän kehityksen ohjelma, eivät ole valmiita maksamaan työntekijöidensä lennoista kompensaatiomaksuja. Sitä kautta trendi pitäisi kuitenkin saada liikkeelle." Juna on kymmeniä tai jopa satoja kertoja suihkukonetta energiatehokkaampi, mutta kotimaassa potkurikone ei ole paljonkaan huonompi vaihtoehto kuin matkustaminen yksin henkilöautolla Hiilidioksidi on haitallisempaa lentokorkeudella troposfäärin ja stratosfäärin rajalla kuin alempana troposfäärissä. Joskus onkin väläytelty ilmastovaikutusten vähentämiskeinona lentojen siirtämistä alemmaksi, mutta tämä altistaisi koneet säähäiriöille sekä suuremmalle onnettomuusriskille ja hidastaisi matkaa. Lentomatka tulisi vaihtaa muihin matkustusmuotoihin aina silloin, kun se suinkin on mahdollista. Laskelmienmukaan esimerkiksi 440 kilometrin matkalla hiilidioksidipäästöjä tulee MD80-suihkukoneesta (täyttöaste 60 prosenttia) 207 kg henkilökilometriä kohti (siis yhtä kilometriä ja yhtä matkustajaa kohden), laivasta (autolautta) 136 kg, ATR-potkurilentokoneesta (täyttöaste 60 prosenttia) 97 kg, henkilöautosta (polttomoottori, vain yksi ihminen autossa) 88 kg, sähköautosta (tavallinen sähkö, vain yksi ihminen autossa) 54 kg, linja-autosta 26 kg ja junasta vain 1 kg. Huomattavaa on kuitenkin se, että kotimaanlennoilla tai yleensäkin lyhyillä lentomatkoilla potkurilentokoneen päästöt eivät ole paljonkaan suuremmat kuin ajettaessa yksin polttomoottoriautolla. Tarvitaanko absolutismia: Ilmastonmuutosta ei voida pysäyttää kulutusvalinnoilla, mutta ei ilmastonmuutosta voida pysäyttää ilman kulutusvalintojakaan Mikä sitten on oma suhteeni lentomatkailuun? Olen pyrkinyt minimoimaan liikkumisessani hiilipäästöjen tuottamisen. En omista autoa. Yli 20 vuoden ajan olen pyöräillyt ympäri vuoden kaikki päivittäiset työmatkani. Pyrin vähentämään hiilijalanjälkeäni käyttämällä tuotteet loppuun. Televisioni on kohta 17 vuotta vanha kuvaputkitelevisio. Käytän edelleen ensimmäistä matkapuhelintani, vanhaa Nokian N8-mallia Symbian Anna -käyttöjärjestelmällä. Osa vaatteistani on samoja, joita käytin jo itse lukiossa opiskellessani. Luonnonperintösäätiö käyttää lahjoitusvarat suojelualueiden ostoon. Kuluihin on viime vuosina mennyt 16 prosenttia lahjoitustuotoista. Kaikki loppu menee metsäalueiden ostamiseen ja suojeluun. Olen kuitenkin elämäni aikana lentänyt kaksi kertaa Atlantin yli. Lyhyempiä matkoja lähinnä Euroopassa olen lennellyt parhaimmillaan tai pahimmillaan vuosittain. Globen uupuneet -näytelmän sanoja mukaillen: "Vaikka muuttuisin tammeksi, en pystyisi sitomaan kaikkea lentomatkailussa tuottamaani hiilidioksidia." Viime vuosina olenkin maksanut kompensaatiota päästöistäni joko lentomaksuna tai suoraan lahjoituksena hiilen sitomisen lisäämiseksi ja alkuperäisen luonnon säilyttämiseksi. Viikonloppulentelyyn en ole sortunut. Mielestäni hiilipäästöjä ei kannata tuottaa ainakaan lyhyen ajan, esimerkiksi pelkän viikonlopun, takia. Perillä on oltava kauemmin. Maantieteilijänä ja biologina minulla on palo tutustua uusiin paikkoihin, ja oikeastaan tämä kuuluu minun ammattiinikin. Unelmakohteitani ovat Amazonia ja Kenian tai Tansanian valokuvaussafari. Vain huono omatunto syntyvistä hiilidioksidipäästöistä on estänyt minua toteuttamasta näitä unelmiani. Viime aikoina matkani ovat yhä useammin olleet vaelluksia Suomen Lapissa, esimerkiksi Pallas-Ylläksellä, Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Käsivarren erämaassa. Matkat olen taittanut junalla ja linja-autolla. Myös näillä reissuilla ihan kotimaassa olen kokenut monia mielenkiintoisia kohtaamisia ja upeita näköaloja. Toki tällaiset luontokohteet eivät kestä kovin suurta turistimäärien kasvua. Näiden viehätys perustuu suurelta osin juuri hiljaisuuteen ja rauhallisuuteen. Matkailu kotimaan luontokohteissakaan ei siis ole ongelmaton. Olen pohtinut yksittäisen kuluttajan vaikutusmahdollisuuksia. Kasvihuonekaasupäästöistä 68 prosenttia liittyy kotitalouksien kulutukseen. Siinä mielessä voisi sanoa, että valta on yksittäisillä kuluttajilla. Kuitenkin ilmastonmuutos on niin suuri ja niin nopeita toimenpiteitä tarvitseva ongelma, ettei tämä voi jäädä odottamaan pelkästään riittävän suuren kuluttajamäärän heräämistä, vaan asiaan tarvitaan oikeasti myös rakenteellisia muutoksia, esimerkiksi lentoveroja tai muuta poliittista ohjausta. Roope Mokka onkin todennut mielestäni hyvin viisaasti: "Ilmastonmuutosta ei voida pysäyttää kulutusvalinnoilla, mutta ei ilmastonmuutosta voida pysäyttää ilman kulutusvalintojakaan. -- Tämähän ei ole mikään ympäristökysymys, vaan kysymys on siitä, minkälaista elämää meidän lapsien lapset elää, eloon jäämisestä ja elämän laadusta. -- Eihän tässä mitään ympäristöä suojella vaan ihmisiä." Kone ei jätä lentämättä, vaikka jättäisin paikan varaamatta. Toisaalta, jos moni muukin tekee samoin, vapaita paikkoja jää yhä enemmän ja lentoyhtiöt harventavat lentovuoroja. Silloin vaikutus on todellinen. Näin voin ehkä vaikuttaa jättämällä Amazonian tai Afrikan-safarin väliin. Lennolle lähtisin kuitenkin hetkeäkään epäröimättä, jos voittaisin tuollaisen matkan. Silloin matka olisi jo ostettu, eikä sen käyttämättä jättäminen vaikuttaisi mitenkään. Minä ja matkatavarani emme edes paina niin paljon, että polttoaineen kulutus pienenisi oleellisesti. Ehkä sorrun joskus muutenkin. En yleensäkään näe maailmaa mustavalkoisena, enkä kannata äärimmäisyyksiä. Ruokavalioltani olen sekis eli sekaani, mutta pyrin yhä enemmän fleksitarismin suuntaan. Lentämisenkään suhteen en ole absolutisti. Ehkä pitäisi olla. Lue myös nämä Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden Uusi tutkimus: Näin ilmastonmuutos lisää ilmakuoppia ja pidentää lentoaikoja Lentoyhtiöt eivät ole onnistuneet juurikaan vähentämään hiilijalanjälkeään seitsemään vuoteen Matkailussa eläimiä käytetään narsistin tavoin: Onko vastuu turistilla vai matkanjärjestäjällä? Nopeasti edennyt ReilutBlogit-kampanja haastaa pohtimaan eettistä matkailua ReilutBlogit -haaste 2: Matkailijan vastuullisia valintoja hidasloriselfien ja sivettikissakahvin välttämisestä tietoisuuden levittämiseen TripAdvisorissa Reilut Blogit -haaste 3: Meri, Malediivit, muovi, munat ja matkailu Onko Suomi eettisen norsuturismin takapajula? Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones

[anna-kaisa-oppija-blog]

Digi2.5 Kitty’s Milkshake Bar ja sisältöideat

·         Viihdyttävää sisältöä

Hauskaa tekemistä kaikenikäisille. Yrityksen nettisivuilla voisi olla pelejä ja väritystehtäviä mukuloille. Joku maskotti olisi myös kova sana! Nuorisolle voisi olla hauskoja pirtelöntuunauskilpailuita ja niistä voisi voittaa palkinnoksi vaikka oikean pirtelön, esimerkiksi 5kpl / kk ei varmaan tuntuisi tuloksessa. Vastapainoksi nuoret jakaisivat varmasti sosiaalisessa mediassa ilouutisen voitosta ja mahtavista pirtelöistä! Olisi myös hauska idea, että joku suomalainen peliyritys loisi yksinkertaisen mutta koukuttavan pirtelöpelin ja saisi tällä lailla näkyvyyttä myös itselleen!

·         Hyödyllistä sisältöä

Pirtelöiden raaka-aineinfo olisi varmasti kiinnostavaa, esimerkiksi itselleni jäi mieleen kun yritysesitelmässä kerrottiin, mistä kaikkialta tuotteita on tilattu. Ravintosisältö sekä hyvin kirjoitetut artikkelit voisivat olla hyödyllistä sisältöä. Kitty’s milkshake barin historiasta voisi olla kertomus, ja ehkä myös pirtelöiden historiasta. Jo antiikin kreikkalaiset…

·         Inspiroivaa sisältöä

Pirtelobileet! Pirtelömaistelutilaisuus, shottilaseista 10 eri pirtelöä, hinta 10 euroa. Jonkinlainen kuvagalleria tai instagramkampanja, jossa hauskoja poseerauksia pirtelömukien kanssa: Ehkä saisi houkuteltua joitain pikkujulkkiksia myös jakamaan kuvia. Jonkinlainen top3 -lista suosikkipirtelöistä ja omat analyysit: Ihmiset tykkäävät saada äänensä kuuluviin ja esiintyä asiantuntijoina tai kriitikkoina.

·         Vakuuttavaa sisältöä

Faktaa. Tähänkin genreen sopii ravintosisältötaulukot sekä raaka-aineiden polku kasvattajalta/valmistajalta mukiin. Hiilijalanjälki ja kuinka sitä pyritään alentamaan. Lähiruokafaktaa. Allergiainfoa, vegaani-infoa, muuta ruokavalioinfoa. Digitaalinen hinnasto! Paperinen on liian vanhanaikainen. Artikkeleita esim. maitotilalta (vapaana olevat lehmät syövät ruohoa ja nauttivat elämästään) ja tilastofaktaa (80% maidosta tuotetaan 200km säteellä).

Lähteenä käytetty ja sen pohjalta pohdiskeltu: 

[arikuosmanen]

Lempäälä julkistaa suunnittelukipailun – Hauralaan kaivataan uudenlaisia asumisratkaisuja (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Lempäälän Hauralaan vesistön äärelle halutaan suunnitella asumisratkaisuja. Lempäälän kunta järjestää Maisemarannan suunnittelukilpailun, jossa haetaan yhteistyötahoa kumppanuuskaavoitushankkeeseen.

Kilpailun tavoitteena on löytää uusia ideoita ympäristöystävälliseen ja monipuoliseen vuokra- sekä omistusasumiseen eri-ikäisille. Suunnitelmien arvioinnissa painotetaan uusia arjen hyvinvointia tukevia innovaatioita sekä huomioidaan hankkeen muodostama hiilijalanjälki.

Kilpailualueen toteuttaminen vaatii asemakaavan muutoksen. Muutos valmistellaan Lempäälän kunnan ja valitun toimijan yhteistyönä ns. kumppanuuskaavoituksena vuosien 2018–2019 aikana. Kilpailualueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2020 edellyttäen, ettei laadittavasta asemakaavan muutoksesta valiteta.

Kilpailu on tarkoitettu toimijoille, joilla on mahdollisuus hankekokonaisuuden rakentamiseen yhtenä kokonaisuutena annetun aikataulun mukaisesti. Kilpailuun ilmoittaudutaan toimittamalla konseptisuunnitelmat 15.12.2017 mennessä.

Tontinluovutuskilpailu julkistetaan Laatua asumiseen -seminaarissa 2.10. Seminaarin järjestää Suomen Arkkitehtiliiton Tampereen seudun paikallisosasto.

from WordPress http://ift.tt/2fEtPED via IFTTT

[insuranceautolawnews]

Moni miettii ruokaöljyn valinnassa maun lisäksi jo terveellisyyttä, mutta millaista öljyä pitäisi käyttää, jos haluaa valita sekä terveellisen että ympäristön kannalta kestävän vaihtoehdon?

Aloitetaan terveyspuolesta.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonenhttp://ift.tt/2im6Qlg kehottaa suosimaan rypsiöljyä, koska sen rasvahappokoostumus on hyvä.

Ihmisen elimistö ei pysty itse valmistamaan välttämättömiä rasvahappoja, jotka ovat alfalinoleenihappo (omega-3) ja linolihappo (omega-6).

”Rypsiöljyssä omega-3- ja omega-6-rasvahapot ovat hyvässä suhteessa”, sanoo Putkonen.

Muita rasvahappokoostumuksen kannalta hyviä öljyjä ovat Putkosen mukaan esimerkiksi hampunsiemen-, pellavansiemen- ja camelinaöljyt.

Putkosen mukaan rypsiöljyn merkitys on Suomessa suuri, koska suurtalouskeittiöt käyttävät sitä. Laitos-, koulu- ja työpaikkaruokailu muodostavat merkittävän osan suomalaisten päivittäisestä syömisestä.

”Suomessa suurtalouskeittiöissä käytetään hyviä öljyvaihtoehtoja”, sanoo Putkonen.

Putkonen kirjoitti toimittaja ja maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Mari Koistisenhttp://ift.tt/2m0pD7p kanssa Ruokamysteerit – viisaiden valintojen jäljillä -kirjan, joka julkaistiin aiemmin tänä vuonna.

Ruokamysteerien rasvaosiossa sivutaan myös rasvojen ympäristövaikutuksia.

Mari Koistinen arvioi, että hyvä perussääntö on valita kotimainen rypsiöljy, sillä sen alkuperä on paremmin selvitettävissä.

”Suomessa rypsiöljyä pystytään tuottamaan suhteellisen hyvin ja kestävästi”, sanoo Koistinen.

Toinen yksinkertainen ympäristöteko rasvakaupoilla on valita kasviöljy eläinperäisen rasvan, kuten voin sijaan. Koistisen mukaan voin hiilijalanjälki on noin viisinkertainen verrattuna rypsiöljyyn.

”Oleellista on, että rypsiöljyn hiilijalanjälki on pienempi kuin voin. Jokainen kasviöljy voittaa hiilijalanjäljessä eläinrasvan”, sanoo Koistinen.

Samaa mieltä on myös apulaisprofessori Matti Kummuhttp://ift.tt/2memLQr Aalto-yliopistosta. Hän on perehtynyt erityisesti vedenkulutukseen.

”Ilmaston kannalta kasviöljy on eläinrasvoja parempi vaihtoehto”, sanoo Kummu.

Kummun mukaan ruokaöljyjen ympäristövaikutuksia voi arvioida ilmastoasioiden lisäksi esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden, torjunta-aineiden käytön, rehevöitymisen tai vedenkulutuksen kannalta.

Luonnon monimuotoisuuden ja torjunta-aineiden kannalta Kummu kehottaa suosimaan luomuöljyä.

”Luomuviljelyssä pidetään enemmän huolta kasvatusolosuhteista, eikä torjunta-aineita käytetä. Ilmaston tai vedenkulutuksen kannalta luomu ei juuri eroa tavanomaisesti tuotetusta kasviöljystä.”

Itämeren rehevöitymisen kannalta ulkomaiset kasviöljyt ovat parempi vaihtoehto, Kummu arvioi.

”Tosin ulkomailla tuotetuissa kasviöljyissä voi olla muita haasteita ympäristökuormituksen kannalta, eikä ympäristövaikutusten ulkoistaminen ole suositeltavaa.”

Vedenkulutuksen kannalta kotimainen rapsiöljy on Kummun mukaan varsin hyvä vaihtoehto.

Rapsi ei menesty yhtä pohjoisessa kuin Suomessa yleisempi rypsi, mutta rapsiöljyn rasvahappokoostumus on samankaltainen kuin rypsiöljyssä. 1 kilo rapsiöljyä vaatii Suomessa tuotettuna noin 4 500 litraa vettä.

”Se on sadevesimäärä, jonka kasvi käyttää kasvaakseen.”

Kummun mukaan oliiviöljy on eniten vettä kuluttava kasviöljy. Esimerkiksi italialainen oliiviöljy vaatii Kummun mukaan 9 000 litraa vettä yhtä öljykiloa kohden, ja Espanjassa yhden oliiviöljykilon tuottamiseen menee jo 13 000 litraa vettä.

Vedenkulutuksen kannalta onkin olennaista, mistä öljy tulee. Jos öljy on peräisin alueelta, joka kärsii vesipulasta, on kotimainen vaihtoehto parempi.

”Esimerkiksi Espanjassa käytetään monin paikoin kastelua oliivien kasvatukseen. Tämä vaatii energiaa sekä rasittaa vesiekosysteemejä. Iso osa Espanjasta kärsii vesipulasta ja näin välillisesti oliiviöljyn kulutus lisää tätä.”

[humongouslightpenguin-blog]

Siivoustyöstä

Lassila & Tikanoja tarjoaa monenlaista siivoustyötä. On toimistosiivousta, yrityssiivousta, teollisuussiivousta ja myös esimerkiksi koulujen siivousta. Yksi tärkeimpiä valtteja juuri tällä hetkellä on siivouksen ympäristöystävällisyys, mikä on vahvasti kasvava trendi myös siivous- ja kunnossapitoalalla. Siivouksen ammatilaisilta vaaditaan paljon enemmän ymmärrystä myös ympäristöystävällisyydestä kuin mitä koskaan aiemmin. Se on hieno ja hyvä asia, sillä omakin ammattitaito monipuolistuu kun oppii paljon muutakin kuin vain sen, kuinka moppia pidellään kädessä.

Aina kun L&T saa uuden asiakkaan lähdetään sinne kartoittamaan nykytilannetta ja tehdään tarkat suunnitelmat siitä, kuinka tilannetta voitaisiin parantaa ympäristöystävällisemmäksi. Meillä siivoojillakin on hyvät valmiudet ja välineet tähän. Meillä on käytössä ympäristömerkittyjä puhdistusaineita, siivousvälineitä ja lisäksi saamme käyttää ympäristöystävällisiä mikrokuituvälineitä sekä siivouskoneita. Hyvät ympäristöystävälliset välineet vähentävät siivousaineiden ja veden tarvetta, mikä tekee työstä paljon ekologisemman.

Lassila & Tikanoja on pyrkinyt vuosien saatossa koko ajan vähentämään omaakin hiilijalanjälkeään ja samalla vähenee myös kaikkien asiakkaiden hiilijalanjälki. Pienentynyt hiilijalanjälki on jo aika hieno saavutus ja levittää hyvää laajasti myös ympärille. Siivoaminen on saanut ihan toisenlaisen merkityksen, kun tässä on nykyisin kyseessä vielä paljon muutakin kuin pelkkä puhtaus ja siisteys. Lassila & Tikanoja on kaikin puolin oikein moderni yritys, jota voi seurata jo sosiaalisessa mediassakin. EI kun sinne someen seikkailemaan ja tutustumaan lisää, jos vaikka työpaikka kiinnostaisi. Lassila & Tikanoja kun tuntuu kaipaavaan uusia työntekijöitä lähes koko ajan. Tarvetta riittää kun toiminta ei lakkaa kasvamasta.