#jhlcolorizing

[jhlcolorizing]

Finnish sentry from the Infantry Regiment 15 at the Sirkiä sector, Karelian Isthmus. January 16, 1942.

Infantry Regiment 15, established in Satakunta was a unit of the 15th Division in the Continuation War. •••••••• Jalkaväkirykmentti 15:n vartiomies taisteluhaudassa Sirkiän lohkolla, Karjalan kannaksella, 16.1.1942.

Satakunnassa perustettu jalkaväkirykmentti 15 oli 15. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa. •••••••• [ sa-kuva | 70174 | H.Tornia ]

[national-spain]

1080x775 German soldier showing his BMW R12 motorcycle to local Finnish children somewhere at the Raate Road, Suomussalmi, July 1, 1941. Colour by JHLColorizing.

[vesku56]

Brewster (BW-374) 8th of May 1944 at Suulajärvi Airfield.

This BW-374 achieved 11 aerial combat victories in LeLv 24 (No. 24 Squadron). On June 12, 1944, the plane was shot down over the Terijoki, Lieutenant Taisto Mattila was killed.

Top 10 Finnish aces who have won victories with the Brewster:

Hans Wind 39

Ilmari Juutilainen 34

Jorma Karhunen 26,5

Lauri Nissinen 22,5

Eero Kinnunen 19

Nils Katajainen 17,5

Eino Luukkanen 14,5

Martti Alho 13,5

Erik Teromaa 13

Lauri Pekuri (Ohukainen) 12,5

••••••••

[sa-kuva] jhlcolorizing (Läh. Brewster Model 239 Suomen ilmavoimissa)

[robbialy]

From • @historyphotographed Breaker Boys at the Woodward Coal Mines in Kingston, Pennsylvania, ca. 1900 Breaker boys worked in the coal mines. Their main job was to separate chunks of coal by hand. As coal came down the conveyor belt, they would break up the coal into common sized pieces and also separate out any things like rocks, clay and soil. Boys were usually between the ages of 8 to 12, but sometimes were as young as 5 or 6. The breaker boys would work 10 hours a day, 6 days a week. Colorized by @jhlcolorizing https://www.instagram.com/p/CXvy9ANM8tcPMc_by6vdiQlMInOkAAK4V9EKK80/?utm_medium=tumblr

[jannis-world-connection]

Reposted from @historycolored Viljo Valter Suokas, Knight of the Mannerheim Cross (the most distinguished Finnish military honor), photographed at a field hospital after being wounded in December 1941. Credit: @jhlcolorizing ⁠ historycolored.com⁠ Follow our other Instagram Pages:⁠ @historicalartefacts⁠ @historywithwomen⁠ @presidentsunitedstates⁠ @historyblackandwhite⁠ #history #1941 #finland https://www.instagram.com/p/CT62rL0Lid5/?utm_medium=tumblr

[jhlcolorizing]

The 105 days of battle of the Winter War ended on 13 March 1940 in a peace treaty signed in Moscow the previous night.

On most fronts, peace had come just in the nick of time. Now the heavy price of this peace was just starting to dawn on the exhausted Finnish population. Bitterness and resentment would remain.

One Soviet soldier asked a comrade with Finnish roots: ‘Tell me honestly, what kind of a character do the Finns possess? … They say the Finns are mean.’ His comrade replied: ‘They are not mean, they just really hold a grudge. They remember who has done them harm in the past. God forgives, the Finns do not.’

This statement would prove to be somewhat prophetic, as less that a year later the two nations would again find themselves at war.

A Finnish ski patrol passing a Soviet OT-130 flamethrower tank at Ruhtinaanmäki on 21 January 1940. •••••••• Talvisodan 105 päivää kestäneet taistelut päättyivät 13.3.1940 edellisenä yönä Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen.

Useimmilla rintamilla rauha tuli aivan viime tingassa. Nyt rauhan raskas hinta alkoi sarastaa uupuneissa suomalaisissa. Katkeruus ja kauna jäivät.

Eräs puna-armeijan sotilas kysyi suomalaisjuuria omaavalta toveriltaan: "Kerropa, millainen on suomalaisten luonne?… Sanotaan että suomalaiset ovat häijyjä." Toveri vastasi: "Eivät he ole häijyjä, he vain kantavat totisesti kaunaa. He muistavat, ketkä aiemmin ovat heitä rikkoneet. Jumala antaa anteeksi, suomalaiset eivät."

Toteamus osoittautui jokseenkin profeetalliseksi, sillä runsaassa vuodessa maat olivat jälleen sodassa keskenään.

Suomalainen hiihtopartio ohittaa OT-130 liekinheitinpanssarivaunun Ruhtinaanmäellä 21. tammikuuta 1940. •••••••• [ sa-kuva | 3498 | Finland at War/Talvisota 1939-1940 | Talvisota väreissä ]

[jhlcolorizing]

Happy Independence Day Finland!

Finnish sentry from the Infantry Regiment 7 (Regiment of Tyrjä) at the Ohta sector, December 6, 1942.

We are proudly conscious of the historic duty which we shall continue to fulfil; the defence of that Western civilisation which has been our heritage for centuries.

Commander-in-Chief’s Order of the Day No. 34 •••••••• Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi!

Jalkaväkirykmentti 7:n (Tyrjän Rykmentti) vartiomies Ohdan lohkolla itsenäisyyspäivänä, 6.12.1942.

Meillä on ylpeä tietoisuus siitä, että meillä on historiallinen tehtävä, jonka me edelleen täytämme; länsimaisen sivistyksen suojaaminen, joka vuosisatoja on ollut meidän perintömme.

Ylipäällikön päiväkäsky N:o 34 •••••••• [ sa-kuva | 116408 | J.Taube ]

[jhlcolorizing]

The Finnish Border Guard celebrates its 105th anniversary today.

Colonel A. Pennanen, October 26, 1941.

Antti Pennanen (1903-1989) served as the commander of Detachment Pennanen in Petsamo during the Winter War. In the Continuation War, he was responsible for the same area as the commander of the so-called Men of Lutto of the Separate Detachment Petsamo (Er.Os.P). In the Lapland War, Pennanen and his men saved, among other things, the nationally important industrial facilities in Kemi.

After the wars, Pennanen served as the commander of the Lapland Border Guard and later as the chief of the Border Guards, rising to the rank of lieutenant general. •••••••• Rajavartiolaitos viettää tänään 105. vuosipäiväänsä.

Eversti A.Pennanen, 26.10.1941.

Antti Pennanen (1903-1989) toimi talvisodassa Petsamossa osasto Pennasen komentajana. Jatkosodassa Pennanen oli vastuussa samalla alueella Petsamon erillisosaston ns. Luton Miesten komentajana. Lapin sodassa Pennanen miehineen pelasti muun muassa Kemin valtakunnallisesti tärkeät teollisuuslaitokset.

Sotien jälkeen Pennanen toimi Lapin rajavartioston komentajana ja myöhemmin rajavartiostojen päällikkönä kohoten kenraaliluutnantiksi asti. •••••••• [ sa-kuva | 61348 | H. Roivainen ]

[jhlcolorizing]

Early on November 30, 1939, the USSR launched a massive attack against Finland, the Winter War had started. Soviet planners assumed an easy victory. Stalin planned to capture Helsinki within two weeks.

Interview by Pekka Tiilikainen, a radio broadcaster :

"The Russians tried to attack, but were bloodily beaten back. Some of the enemy were able to advance in the gloom right up to the machine-gun emplacement, but a merciless hail of bullets beat the Ivans back. The first attack was repulsed… and the cradle of Karelia drank up the blood of the enemy. The snowdrifts were painted red."

A Finnish soldier passing rows of dead Soviet troops after the destruction of the Western Lemetti motti, February 2, 1940. •••••••• Aamulla 30. marraskuuta 1939 Neuvostoliitto käynnisti hyökkäyksen Suomeen koko itärajan pituudelta, talvisota oli alkanut. Neuvostoliiton tavoitteena oli lyödä suomalaiset nopeasti ja Stalin uskoi valloittavansa Helsingin kahdessa viikossa.

Radiokuuluttaja Pekka Tiilikaisen haastattelu :

"Ryssät koettivat hyökätä, mutta lyötiin verisesti takaisin. Osa vihollisista onnistui etenemään hämärässä ihan konekivääripesäkkeille saakka, mutta armoton kuulasade löi iivanat takaisin. Ensimmäinen hyökkäys torjuttiin… ja Karjalan kunnaat imivät vihollisverta. Kinokset oli värjäytyneet punaiseksi."

Suomalainen sotilas ohittamassa neuvostojoukkojen ruumiskasoja Länsi-Lemetin motin tuhoamisen jälkeen, 2.2.1940. ••••••••

[jhlcolorizing]

Today we celebrate National Veteran's Day in Finland. National Veterans’ Day is observed in Finland each year on 27 April, the day the Lapland War ended in 1945.

There are still almost 2,000 living war veterans in Finland and the average age of the remaining veterans is 99.

On National Veterans’ Day, we should all pause for a moment and remember what veterans did for our country and reflect on how we can keep their legacy alive. •••••••• Kansallista veteraanipäivää vietetään tänään sotiemme veteraanien kunniaksi. Huhtikuun 27. päivä on sama kuin Lapin sodan päättymispäivä vuonna 1945 ja sitä pidetään viimeisenä päivänä jolloin Suomi oli sodassa.

Veteraaneja on vielä joukossamme vajaat 2000 ja kunniakansalaistemme keski-ikä on jo 99 vuotta.

Tänäänkin on hyvä hetki pysähtyä eri tavoin miettimään ja muistelemaan, mitä veteraanit ovat isänmaamme eteen tehneet ja miten ylläpidämme tätä tärkeätä perintöä. •••••••• [ Kuva : Peltoniemi Uuno | 1942 | Museovirasto ]

[jhlcolorizing]

Merry Christmas & Happy New Year 2024 to all my followers!

Border Jaeger guarding the line at the Kapujärvi area, Lempaala municipality, December 24, 1942. •••••••• Toivotan kaikille seuraajille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2024!

Rajajääkäri vartiossa jouluaattona Lempaalan Kapujärvellä, 24.12.1942.

Ollos huoleton, poikas valveil' on! •••••••• [ sa-kuva | 117504 | G.Feldhoff ]

[jhlcolorizing]

Lotta Svärd member at Helsinki Railway Station, June 20, 1941.

Lotta Svärd was a female volunteer organisation officially established in 1921. During the wars, these women provided invaluable support by carrying out observation, medical, supply and communication duties.

By 1944, Lotta Svärd had grown to include around 240,000 women, making it the largest voluntary auxiliary organisation in the world.

After the Continuation War, the Soviet Union demanded that Lotta Svärd be disbanded. •••••••• Lotta Helsingin rautatieasemalla, 20.6.1941.

Lotta Svärd oli vuonna 1921 virallisesti perustettu naisille tarkoitettu vapaaehtoisjärjestö. Sotien aikana järjestön naiset auttoivat korvaamattomasti mm. ilmavalvonnan, lääkintähuollon, huollon ja viestinnän tehtävissä.

Vuoteen 1944 järjestön jäsenmäärä oli kasvanut noin 240000 henkeen, mikä teki siitä maailman suurimman naisten vapaaehtoisjoukon.

Järjestö lakkautettiin Moskovan välirauhan ehtojen perusteella Liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta vuonna 1944.

Syksyllä 1944 lotat perustivat Suomen Naisten Huoltosäätiön jatkamaan lottajärjestön huolto- ja avustustyötä. Vuonna 2004 huoltosäätiön nimi muutettiin Lotta Svärd Säätiöksi. Yhteiskunnallinen huoltotyö oli aikoinaan Lottajärjestön toiminnan ytimessä ja samalla tiellä jatkaa Lotta Svärd Säätiö vielä tänä päivänäkin. •••••••• [ sa-kuva | 20035 | Poutiainen | Talvisota/Gummerus ]

[jhlcolorizing]

Platoon leader and submachine gunner on the Malviainen Hill position in Uhtua, December 16, 1942.

Malviainen village was situated in a cape sticking into Lake Malviainen. Village was occupied by Finns on August, 1941. •••••••• Joukkueenjohtaja ja konepistoolimies Malviaisen kukkulalla Uhtuan rintamalla, 16.12.1942.

Malviaisen kylä sijaitsi Malviaisenjärveen pistävässä niemessä minkä suomalaiset valtasivat elokuussa 1941. •••••••• [ sa-kuva | 116738 | U.Laukka ]

[jhlcolorizing]

Young Finnish soldier loading his rifle in snowy forest in Maaselkä area, February 5, 1942. •••••••• Nuori sotilas lataamassa kivääriänsä lumisessa metsässä Maaselän suunnalla, 5.2.1942. •••••••• [ sa-kuva | 72162 | Viitasalo ]

[jhlcolorizing]

A Christmas Tree is carried into dugout, Olonets Isthmus, December 24, 1942.

•••••••• Kuusi kannetaan korsuun jouluaattona, Aunuksen kannas, 24.12.1942.

•••••••• [ sa-kuva | 116393 | Borg ]

[jhlcolorizing]

20 ItK/35 Breda anti-aircraft gun in the direct firing position in Pismajoki area, Rukajärvi, September 8, 1941.

During Winter War the Finns had terrible shortage of antiaircraft-guns and the Italians were willing to sell those. Finns bought first 28 guns from Italy in December 1939 and another 20 later. After their arrival the guns were issued to Finnish antiaircraft-artillery units in February - March of 1940 and some had not yet been issued when Winter War ended in 13th of March 1940. During Interim peace Finns bought additional 40 guns, which were delivered before starting of Continuation War, bringing the total number of 20 ItK35 Br in Finnish use for start of Continuation War as 88 guns. •••••••• Tuliasemassa 20 mm:n Breda ilmatorjuntatykki vuosimallia 1935 (20 ItK/35 Br) ampuu suorasuuntauksella Pismajoen maastossa Rukajärvellä, 8.9 1941.

Ilmatorjunta-aseiden irrottaminen suora-ammuntatehtäviin edellytti sitä, että ilmahyökkäysten uhkaa voitiin pitää verrattain matalana, kuten jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.

Talvisodan aikana ilmapuolustuksessa oli suuria puutteita kaluston suhteen joten Suomi päätti ostaa Italiasta Breda asetehtaan valmistamia 20 mm:n kevyitä ilmatorjuntatykkejä. Tilatut 48 tykkiä saapuivat maahan vasta helmikuussa 1940 eikä niitä ehditty jakamaan rintamajoukoille ennen talvisodan päättymistä 13.3.1940. Välirauhan aikana ostettiin 40 tykkiä lisää, joten jatkosodan syttyessä Suomella oli käytettävissä 88 kappaletta 20 ItK/35 Br ilmatorjuntatykkiä. •••••••• [sa-kuva | 47566 | Paavilainen | Jaeger Platoon | Ilmatorjuntamuseo | J.Pajunen]