jhlcolorizing

[jhlcolorizing]

Anti-Tank Gunner, Corporal Rytöniemi at the Viipurinlahti Coast, August 16, 1944

Jaakko Esko Rytöniemi (October 15, 1918, Sysmä – September 17, 1999, Helsinki) served as an anti-tank gunner in the 32nd Artillery Company of the 10th Division during the Continuation War. In the summer of 1944, during the Soviet Union’s major offensive, he took part in intense defensive battles on the Karelian Isthmus.

Rytöniemi distinguished himself particularly in the areas of Mustamäki, Peippolanmäki, and Tammisuo between June 16 and 21, 1944. During this time, he destroyed 11 enemy tanks in less than a week, severely damaged at least two others, scored several hits on additional vehicles, and effectively supported infantry operations despite the anti-tank position being subjected to intense enemy fire.

The Commander-in-Chief awarded Rytöniemi the Mannerheim Cross (number 176) on December 21, 1944.

"Corporal Rytöniemi has proven to be an exceptionally fearless, skilled, and effective tank destroyer. During the heavy battles from the Rajajoki River to Juustila, he was continuously engaged without significant rest, demonstrating through his determined actions his capability for great feats in combat.

On June 16, 1944, during a fierce enemy assault at Mustamäki supported by tanks, Corporal Rytöniemi destroyed two heavy tanks and damaged a third, despite the intense fire directed at his gun position. The following day, at Peippolanmäki in Uusikirkko, he destroyed two of the five attacking tanks, while our other weapons destroyed the rest.

On June 20, during an enemy attack at Tammisuo, Corporal Rytöniemi was once again involved in repelling the tank offensive, taking out two heavy tanks and badly damaging a third. The next day, the enemy attacked again with strong armored formations. From the first wave, despite the incoming fire, Corporal Rytöniemi shot and destroyed two tanks, causing the rest to retreat. Later the same day, the enemy renewed their assault, during which Corporal Rytöniemi destroyed all three leading tanks.

In total, Corporal Rytöniemi has destroyed 11 enemy tanks, severely damaged two others, scored numerous hits on additional vehicles, and provided effective support to the infantry by eliminating several enemy machine gun positions with fragmentation grenades."

When once asked how he found the courage to hold his position in the toughest phases of battle, he calmly replied: “How could I have explained to the people of Sysmä if I had abandoned my post?”

After the war, Rytöniemi worked as a police officer and later in the restaurant industry in Helsinki. He died of a serious illness in 1999 and is buried in Honkanummi Cemetery.

••••••••

Panssarintorjuntatykin ampuja, korpraali Rytöniemi Viipurinlahden rannikolla, 16.8.1944.

Jaakko Esko Rytöniemi (15.10.1918 Sysmä – 17.9.1999 Helsinki) palveli jatkosodassa 10. divisioonan 32. tykkikomppaniassa panssarintorjuntatykin ampujana. Kesällä 1944, Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana, hän osallistui raskaaseen puolustustaisteluun Karjalan kannaksella.

Rytöniemi kunnostautui erityisesti Mustamäen, Peippolanmäen ja Tammisuon alueilla 16.–21. kesäkuuta 1944. Tänä aikana hän tuhosi 11 vihollisen panssarivaunua vajaassa viikossa, vaurioitti pahoin ainakin kahta, sai useita osumia muihin vaunuihin ja tuki tehokkaasti jalkaväen taistelua huolimatta tykkiasemaan kohdistetusta hirvittävästä tulesta.

Ylipäällikkö nimitti Rytöniemen Mannerheim-ristin ritariksi (nro 176) 21. joulukuuta 1944.

"Korpraali Rytöniemi on osoittautunut harvinaisen pelottomaksi, taitavaksi ja tulokselliseksi panssarintuhoojaksi. Raskaissa taisteluissa Rajajoelta Juustilaan oli hän mukana koko ajan ilman sanottavaa lepoa näyttäen sisukkaalla toiminnallaan pystyväisyytensä suuriin taistelutekoihin. 16.6.44 vihollisen kiivaasti hyökätessä Mustamäessä panssarien turvin korpraali Rytöniemi tuhosi kaksi raskasta panssaria ja vaurioitti kolmatta huolimatta tykkiasemaan kohdistetusta hirvittävästä tulesta. Seuraavana päivänä hän Uudenkirkon Peippolanmäessä tuhosi viidestä hyökänneestä vaunusta kaksi toisten aseittemme tuhotessa loput. 20.6. vihollisen hyökätessä Tammisuolla oli korpraali Rytöniemi jälleen panssareiden hyökkäystä torjumassa saaden tililleen kaksi raskasta vaunua ja vaurioittaen yhtä pahoin. Seuraavana päivänä hyökkäsi vihollinen jälleen voimakkaiden panssarimuodostelmien turvin. Ensimmäisestä aallosta ampui korpraali Rytöniemi alkavasta tulesta huolimatta kaksi vaunua, jolloin toiset perääntyivät. Myöhemmin samana päivänä vihollinen uudisti yrityksensä, jolloin korpraali Rytöniemi tuhosi kaikki kolme keulassa edennyttä vaunua. Yhteensä on korpraali Rytöniemi siis tuhonnut 11 vihollisen panssarivaunua, vaurioittanut pahoin kahta, saanut lukuisia osumia muihin ja tukenut tehokkaasti jalkaväen taistelua tuhoamalla sirpalekranaatein lukuisia vihollisen konetuliaseita.”

Kerran Rytöniemeltä kysyttiin, mistä hän oli saanut rohkeutensa pysyä asemissaan vaikeimmissa taisteluvaiheissa. Hän vastasi tyynesti: "Mitenhän minä olisin sysmäläisille selittänyt sen, jos olisin jättänyt paikkani."

Sodan jälkeen Rytöniemi toimi Helsingissä poliisina ja myöhemmin ravintola-alalla. Hän kuoli vaikeaan sairauteen vuonna 1999 ja on haudattu Honkanummen hautausmaalle.

•••••••• [ 161455 | V.Leitso ]

[jhlcolorizing]

Happy Flag Day of the Finnish Defence Forces and Marshal Mannerheim’s Birthday!

The Flag Day of the Finnish Defence Forces is celebrated annually on June 4th. It is the official day of celebration and flag flying for the Defence Forces, and it also honors the birthday of Marshal Mannerheim.

Before the current date, the occasion was celebrated from 1919 to 1939 on May 16th, known then as the Army Flag Day. The date was based on the victory parade held by the White Army in Helsinki on May 16, 1918.

In the photo: Finland’s first tanks, Renault FT-17 models, in a parade in Helsinki in 1920. •••••••• Hyvää Puolustusvoimien lippujuhlan päivää ja marsalkka Mannerheimin syntymäpäivää!

Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään vuosittain 4. kesäkuuta. Se on puolustusvoimien virallinen juhlapäivä ja liputuspäivä, jota vietetään myös marsalkka Mannerheimin syntymäpäivän kunniaksi.

Ennen nykyistä ajankohtaa juhlapäivää vietettiin vuosina 1919–1939 16. toukokuuta, niin sanottuna armeijan lippujuhlan päivänä. Päivä perustui valkoisen armeijan voitonparaatiin, joka järjestettiin Helsingissä 16. toukokuuta 1918.

Kuvassa: Suomen ensimmäiset panssarivaunut, Renault FT-17 -mallia, paraatissa Helsingissä vuonna 1920. •••••••• [ Helsingin kaupunginmuseo | Timiriasew, Ivan ]

[jhlcolorizing]

Do you know this man who was born in Viipuri on this day in 1919? •••••••• Tunnetko tämän miehen, joka syntyi Viipurissa tänä päivänä vuonna 1919?

[jhlcolorizing]

A grieving mother stands at the grave. On her chest, she wears three mourning crosses – a tribute to the sacrifice of her three fallen sons. June 20, 1943, Naantali.

Many lives ended on the battlefield. Most of them were young men in their twenties, burdened with the future of an entire nation. Amid the chaos of battle and under artillery fire, evacuation was not always possible. Many fell – without funerals, without farewells. Especially in the summer of 1944, many remained forever where the fighting lasted until the very end.

In nearly every municipality or parish in Finland, there is a war heroes' cemetery or a section dedicated to the fallen, reminding us of the great sacrifice made. Although not all of the fallen ever returned to their home regions, Finland did everything in its power to bring home those who could be brought back. During the Second World War, Finland was the only country that sought to return its fallen soldiers to be buried in their home soil.

Today, on the Commemoration Day of the Fallen Soldiers, we pause in their memory – with gratitude and reverence. •••••••• Sureva äiti seisoo haudan äärellä. Hänen rinnassaan on kolme sururistiä – muistona kolmen kaatuneen poikansa uhrauksista. 20.6.1943, Naantali.

Monen elämä päättyi sotakentille. Useimmat heistä olivat nuoria, parikymppisiä miehiä, joiden harteille asetettiin koko kansakunnan tulevaisuus. Taisteluiden melskeessä, tykkitulen keskellä, evakuointi ei aina ollut mahdollista. Monet kaatuivat – ilman hautajaisia, ilman jäähyväisiä. Erityisesti kesällä 1944 moni jäi pysyvästi sinne, missä taisteltiin viimeiseen asti.

Lähes jokaisessa kunnassa tai seurakunnassa on oma sankarihautausmaa tai sankarihauta-alue, joka muistuttaa meitä suuresta uhrauksesta. Vaikka kaikki sankarivainajat eivät koskaan palanneet kotiseudulleen, Suomi teki kaikkensa tuodakseen kotiin ne, jotka voitiin palauttaa. Suomi oli toisen maailmansodan aikana ainoa maa, joka pyrki saattamaan rintamalla kaatuneet sotilaat kotikunnan multiin.

Tänään, kaatuneitten muistopäivänä, hiljennymme heidän muistolleen – kiitollisina ja kunnioittaen. •••••••• [ Sa-kuva | 130017 | E.Suomela ]

[jhlcolorizing]

Today, April 27th, marks the 80th anniversary of the end of the Lapland War and the beginning of peace. As we celebrate National Veterans' Day, we remember those who fought for our independence and made an immense contribution to defending Finland's freedom.

Finland signed an armistice agreement with the Soviet Union on September 19, 1944, which ended the Continuation War and required Finland to expel German forces from the country. Since the Germans refused to leave voluntarily, Finland was unwillingly forced into a new war against its former ally, Nazi Germany.

The Lapland War ended on April 27, 1945, when the last German troops withdrew to Norway. It was Finland's final military engagement in World War II and marked the end of the war for Finland.

A soldier brews substitute coffee by the campfire, accompanied by his Finnish Lapphund 'Hupi', who followed him through three wars. Leivejoki, 40 km south of Rovaniemi, October 16, 1944. •••••••• Tänään, 27. huhtikuuta, tulee kuluneeksi 80 vuotta Lapin sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Kansallista veteraanipäivää viettäessämme muistamme niitä, jotka taistelivat itsenäisyytemme puolesta ja antoivat valtavan panoksen Suomen vapauden puolustamiseksi.

Suomi solmi Neuvostoliiton kanssa jatkosodan päättäneen välirauhansopimuksen 19. syyskuuta 1944, joka velvoitti Suomen karkottamaan maassa olevat saksalaisjoukot. Koska saksalaiset eivät suostuneet poistumaan vapaaehtoisesti, Suomi joutui tahtomattaan uuteen sotaan entistä liittolaistaan, Hitlerin Saksaa, vastaan.

Lapin sota päättyi 27. huhtikuuta 1945, kun viimeiset saksalaiset vetäytyivät Norjaan. Se oli Suomen viimeinen aseellinen yhteenotto toisessa maailmansodassa ja merkitsi sodan loppua Suomelle.

Sotilas keittää korviketta nuotiolla, mukana isäntäänsä kolmessa sodassa seurannut pohjanpystykorva 'Hupi'. Leivejoki, 40 km Rovaniemeltä etelään, 16.10.1944 •••••••• [ sa-kuva | K.Borg | 165681 ]

[jhlcolorizing]

20-year-old private Ilmari Isomäki in the Tsirkka-Kemijoki terrain, Rukajärvi front, on June 9, 1944.

The Rukajärvi front refers to the frontline sector in East Karelia, which at the beginning of the Continuation War was 210 kilometers wide and expanded to up to 250 kilometers by the end of the war. The strength of the frontline troops was initially around 21,000 men and later approximately 15,000. Additionally, around 1,000 women worked in the Rukajärvi sector as part of the Lotta Svärd organization.

On the frontline, 2,750 Finnish soldiers were killed, and total losses exceeded 7,200 men. Despite heavy losses, Finns kept the positions they achieved in Rukajärvi up to the end of the war.

Ilmari Isomäki (b. February 24, 1924), survived the wars, passed away at the age of 75, and is buried in Simpsiö Cemetery in Lapua. •••••••• 20-vuotias sotamies Ilmari Isomäki Rukajärven suunnalla, Tsirkka-Kemijoen maastossa 9.6.1944.

Rukajärven suunta tarkoittaa Itä-Karjalassa ollutta rintamalohkoa, joka Jatkosodan alussa oli 210 kilometriä leveä ja sodan loppuun mennessä jopa 250 kilometriä. Rintamajoukkojen vahvuus oli aluksi noin 21 000 miestä ja myöhemmin noin 15 000. Rukajärven suunnalla työskenteli myös noin 1 000 naista osana Lotta Svärd -järjestöä.

Rintamalla kaatui 2 750 suomalaista sotilasta, ja kokonaistappiot olivat yli 7 200 miestä. Raskaista tappioista huolimatta, Rukajärven rintama säilytti hyökkäysvaiheessa saavuttamansa asemat sodan loppuun asti.

Lapualta kotoisin oleva Isomäki (s. 24.2.1924) selvisi sodista, kuoli 75-vuotiaana ja on haudattu Simpsiön hautausmaalle Lapualle. •••••••• [ sa-kuva | K.Ketola | 153210 ]

[jhlcolorizing]

Today marks the 85th anniversary of the end of the Winter War. The 105-day-long defensive battle ended in Finland's defensive victory.

Finland preserved its independence and avoided occupation, but the defense came at a heavy cost. More than 25,000 Finns were killed in action, and approximately 44,000 were wounded. Finland lost ten percent of its territory, and hundreds of thousands of Finns were forced to leave their homes in the ceded areas.

The Winter War and its 105 days of honor have gone down in history as an example of a small but determined and resilient nation’s ability to stop an overwhelmingly powerful attacker.

Men of Reconnaissance Unit 7 in the Tormua area, Suomussalmi, on February 28, 1940.

Reconnaissance Detachment 7 (TO 7) from Separate Battalion 16 (Er.P 16), "Sassali's gang" according to its leader Erkki Sassali operated for Group Susi (Ryhmä Susi) on the northern flank of Suomussalmi direction during the Winter War. •••••••• Talvisodan päättymisestä on tänään kulunut 85 vuotta. 105 päivää kestänyt Suomen puolustustaistelu oli päättynyt torjuntavoittoon.

Suomi säilytti itsenäisyytensä ja välttyi miehitykseltä, mutta puolustustaistelu vaati raskaan uhrin. Sotatoimissa kaatui yli 25 000 suomalaista, ja noin 44 000 haavoittui. Suomi menetti kymmenen prosenttia pinta-alastaan, ja sadattuhannet suomalaiset joutuivat jättämään kotinsa luovutetuilla alueilla.

Talvisota ja sen 105 kunnian päivää ovat jääneet historiaan esimerkkinä pienen, mutta sisukkaan ja päättäväisen kansakunnan kyvystä pysäyttää ylivoimaiselta vaikuttanut hyökkääjä.

Tiedusteluosasto 7:n miehiä Tormuan suunnalla Suomussalmella 28.2.1940.

Erillinen Pataljoona 16:n (Er.P 16) Tiedusteluosasto 7 (TO 7), joka tunnettiin johtajansa Erkki Sassalin mukaan nimellä "Sassalin sakki", toimi talvisodan aikana Suomussalmen pohjoislaidalla Ryhmä Suden alaisuudessa. •••••••• [ sa-kuva | 11309 | Koskinen ]

[jhlcolorizing]

Tank destroyer Lance Corporal Kaarlo Piipari from Hirvensalmi in the Tienhaara terrain, Viipuri rural municipality, on August 8, 1944.

In June 1944, the Soviet Union's major offensive swept across the Karelian Isthmus with nearly unstoppable force. After the loss of Viipuri, breakthrough attempts were halted at Tienhaara.

The Battle of Tienhaara took place northwest of Viipuri in the final phase of the Continuation War. The Soviet Union attempted to break through the Finnish defenses and open a route to Helsinki, but the Red Army's attack was successfully repelled. •••••••• Panssarintuhoaja korpraali Kaarlo Piipari Hirvensalmelta Tienhaaran maastossa, Viipurin maalaiskunnassa 8.8.1944.

Kesäkuussa 1944 alkanut Neuvostoliiton suurhyökkäys pyyhkäisi lähes vastustamattomalla voimalla Kannaksen halki. Viipurin menetyksen jälkeen läpimurtoyritykset pysäytettiin Tienhaarassa.

Tienhaaran taistelu käytiin Viipurin luoteispuolella jatkosodan loppuvaiheessa. Neuvostoliitto yritti murtaa Suomen puolustuksen ja avata tien Helsinkiin, mutta Puna-armeijan hyökkäys saatiin pysäytettyä. •••••••• [ sa-kuva | Tauno Norjavirta | 161010 ]

[jhlcolorizing]

83 years ago, Independence Day was celebrated in somewhat different circumstances.

Street fighting on Independence Day in -34 degree frost in Karhumäki, Eastern Karelia, on December 6, 1941.

A high price has been paid for Finland's independence. We must cherish and protect this heritage that has been left to us. Happy Independence Day! •••••••• 83 vuotta sitten itsenäisyyspäivää vietettiin hieman erilaisemmissa tunnelmissa.

Katutaistelua itsenäisyyspäivänä -34 asteen pakkasessa Itä-Karjalan Karhumäessä, 6.12.1941.

Itsenäisyydestä on maksettu kova hinta. Meidän tulee vaalia ja suojella tätä perintöä, joka meille on jätetty. Hyvää itsenäisyyspäivää! •••••••• [ sa-kuva | 66119 | T.Norjavirta ]

[jhlcolorizing]

Today marks the 85th anniversary of the outbreak of the Winter War.

Stalin had decided to conquer Finland in two weeks, but the Soviet parade march to Helsinki was halted by the icy death in Finland's winter forests.

The Winter War ended 105 days later, and the peace treaty was signed on March 12, 1940.

Without the incredible spirit of the Winter War and the selfless sacrifice of our veteran generation, Finland's independence would have been lost. •••••••• Talvisodan syttymisestä tulee tänään kuluneeksi 85 vuotta.

Stalin oli päättänyt valloittaa Suomen kahdessa viikossa, mutta Neuvostoliiton paraatimarssi Helsinkiin pysähtyi hyiseen kuolemaan Suomen talvisissa metsissä.

Suomen itsenäisyyden kannalta ratkaisevaa oli suomalaisten luja tahto puolustaa omaa maataan ja kansaansa. Miehet kantoivat vastuun puolustustaistelusta, mutta myös naisten rooli oli puolustuskyvyn kannalta merkittävä.

Kansakunnan kestävyyttä voimakkaasti koetellut talvisota päättyi 105 päivää myöhemmin. Raskas rauhansopimus allekirjoitettiin 12. maaliskuuta 1940, ja aseet vaikenivat seuraavana päivänä.

Ilman veteraanisukupolviemme ihmeellistä talvisodan henkeä ja kaiken uhraavaa panosta Suomen itsenäisyys olisi menetetty. •••••••• [ sa-kuva | 1738 | Talvisota väreissä ]

[jhlcolorizing]

Finnish soldier in the terrain of Uuksujärvi during the last hours of the Continuation War. 8th Division's sector, September 4, 1944.

The 8th Division (nicknamed the "Flankers of the Three Isthmuses") was a division of the Finnish Army during the Continuation War. The division participated in the war on all three isthmuses. •••••••• Suomalainen vartiomies Uuksujärven maastossa jatkosodan viimeisinä tunteina. 8D:n lohko, 4.9.1944.

Divisioona (Kolmen kannaksen koukkaajat) oli Suomenlahden sotilasläänin perustama jatkosodan Suomen maavoimien divisioona. Se osallistui jatkosotaan kaikilla kolmella kannaksella. •••••••• [ sa-kuva | 160246 | Esko Töyri ]

[jhlcolorizing]

Hyvää juhannusta kaikille! Happy Midsummer to everyone!

Thirsty finnish soldier drinks Voima beer (Strenght in english) in Tuupovaara, July 3, 1941. •••••••• Janoinen sotilas juo Voima olutta Tuupovaarassa, 3.7.1941. •••••••• [ sa-kuva | 22558 | K.Borg ]

[jhlcolorizing]

Today we celebrate National Veteran's Day in Finland. National Veterans’ Day is observed in Finland each year on 27 April, the day the Lapland War ended in 1945.

There are still almost 2,000 living war veterans in Finland and the average age of the remaining veterans is 99.

On National Veterans’ Day, we should all pause for a moment and remember what veterans did for our country and reflect on how we can keep their legacy alive. •••••••• Kansallista veteraanipäivää vietetään tänään sotiemme veteraanien kunniaksi. Huhtikuun 27. päivä on sama kuin Lapin sodan päättymispäivä vuonna 1945 ja sitä pidetään viimeisenä päivänä jolloin Suomi oli sodassa.

Veteraaneja on vielä joukossamme vajaat 2000 ja kunniakansalaistemme keski-ikä on jo 99 vuotta.

Tänäänkin on hyvä hetki pysähtyä eri tavoin miettimään ja muistelemaan, mitä veteraanit ovat isänmaamme eteen tehneet ja miten ylläpidämme tätä tärkeätä perintöä. •••••••• [ Kuva : Peltoniemi Uuno | 1942 | Museovirasto ]

[jhlcolorizing]

The Finnish Border Guard celebrates its 105th anniversary today.

Colonel A. Pennanen, October 26, 1941.

Antti Pennanen (1903-1989) served as the commander of Detachment Pennanen in Petsamo during the Winter War. In the Continuation War, he was responsible for the same area as the commander of the so-called Men of Lutto of the Separate Detachment Petsamo (Er.Os.P). In the Lapland War, Pennanen and his men saved, among other things, the nationally important industrial facilities in Kemi.

After the wars, Pennanen served as the commander of the Lapland Border Guard and later as the chief of the Border Guards, rising to the rank of lieutenant general. •••••••• Rajavartiolaitos viettää tänään 105. vuosipäiväänsä.

Eversti A.Pennanen, 26.10.1941.

Antti Pennanen (1903-1989) toimi talvisodassa Petsamossa osasto Pennasen komentajana. Jatkosodassa Pennanen oli vastuussa samalla alueella Petsamon erillisosaston ns. Luton Miesten komentajana. Lapin sodassa Pennanen miehineen pelasti muun muassa Kemin valtakunnallisesti tärkeät teollisuuslaitokset.

Sotien jälkeen Pennanen toimi Lapin rajavartioston komentajana ja myöhemmin rajavartiostojen päällikkönä kohoten kenraaliluutnantiksi asti. •••••••• [ sa-kuva | 61348 | H. Roivainen ]

[jhlcolorizing]

The 105 days of battle of the Winter War ended on 13 March 1940 in a peace treaty signed in Moscow the previous night.

On most fronts, peace had come just in the nick of time. Now the heavy price of this peace was just starting to dawn on the exhausted Finnish population. Bitterness and resentment would remain.

One Soviet soldier asked a comrade with Finnish roots: ‘Tell me honestly, what kind of a character do the Finns possess? … They say the Finns are mean.’ His comrade replied: ‘They are not mean, they just really hold a grudge. They remember who has done them harm in the past. God forgives, the Finns do not.’

This statement would prove to be somewhat prophetic, as less that a year later the two nations would again find themselves at war.

A Finnish ski patrol passing a Soviet OT-130 flamethrower tank at Ruhtinaanmäki on 21 January 1940. •••••••• Talvisodan 105 päivää kestäneet taistelut päättyivät 13.3.1940 edellisenä yönä Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen.

Useimmilla rintamilla rauha tuli aivan viime tingassa. Nyt rauhan raskas hinta alkoi sarastaa uupuneissa suomalaisissa. Katkeruus ja kauna jäivät.

Eräs puna-armeijan sotilas kysyi suomalaisjuuria omaavalta toveriltaan: "Kerropa, millainen on suomalaisten luonne?… Sanotaan että suomalaiset ovat häijyjä." Toveri vastasi: "Eivät he ole häijyjä, he vain kantavat totisesti kaunaa. He muistavat, ketkä aiemmin ovat heitä rikkoneet. Jumala antaa anteeksi, suomalaiset eivät."

Toteamus osoittautui jokseenkin profeetalliseksi, sillä runsaassa vuodessa maat olivat jälleen sodassa keskenään.

Suomalainen hiihtopartio ohittaa OT-130 liekinheitinpanssarivaunun Ruhtinaanmäellä 21. tammikuuta 1940. •••••••• [ sa-kuva | 3498 | Finland at War/Talvisota 1939-1940 | Talvisota väreissä ]

[jhlcolorizing]

Lotta Svärd member at Helsinki Railway Station, June 20, 1941.

Lotta Svärd was a female volunteer organisation officially established in 1921. During the wars, these women provided invaluable support by carrying out observation, medical, supply and communication duties.

By 1944, Lotta Svärd had grown to include around 240,000 women, making it the largest voluntary auxiliary organisation in the world.

After the Continuation War, the Soviet Union demanded that Lotta Svärd be disbanded. •••••••• Lotta Helsingin rautatieasemalla, 20.6.1941.

Lotta Svärd oli vuonna 1921 virallisesti perustettu naisille tarkoitettu vapaaehtoisjärjestö. Sotien aikana järjestön naiset auttoivat korvaamattomasti mm. ilmavalvonnan, lääkintähuollon, huollon ja viestinnän tehtävissä.

Vuoteen 1944 järjestön jäsenmäärä oli kasvanut noin 240000 henkeen, mikä teki siitä maailman suurimman naisten vapaaehtoisjoukon.

Järjestö lakkautettiin Moskovan välirauhan ehtojen perusteella Liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta vuonna 1944.

Syksyllä 1944 lotat perustivat Suomen Naisten Huoltosäätiön jatkamaan lottajärjestön huolto- ja avustustyötä. Vuonna 2004 huoltosäätiön nimi muutettiin Lotta Svärd Säätiöksi. Yhteiskunnallinen huoltotyö oli aikoinaan Lottajärjestön toiminnan ytimessä ja samalla tiellä jatkaa Lotta Svärd Säätiö vielä tänä päivänäkin. •••••••• [ sa-kuva | 20035 | Poutiainen | Talvisota/Gummerus ]

[jhlcolorizing]

Finnish sentry from the Infantry Regiment 15 at the Sirkiä sector, Karelian Isthmus. January 16, 1942.

Infantry Regiment 15, established in Satakunta was a unit of the 15th Division in the Continuation War. •••••••• Jalkaväkirykmentti 15:n vartiomies taisteluhaudassa Sirkiän lohkolla, Karjalan kannaksella, 16.1.1942.

Satakunnassa perustettu jalkaväkirykmentti 15 oli 15. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa. •••••••• [ sa-kuva | 70174 | H.Tornia ]