#vehnäolut

[kiimaisetmuumipeikot]

Sodan suurimpana kauhuna oluen hinta nousee!

Niin siinä käy, kun viljapellot palavat!

[antinoluet]

1400. Karhu Vehnäolut (5,0%, 0,5l tölkki)

Tulikuumana, 30 asteen kesäpäivänä, imuroinnin ja sulkapallon massiivisen hikoilun jälkeen korkkaan tuulettimen vieressä Karhun uutuus-vehnän ja ajattelen, että tämä on ainakin kuumalle kelille mitä sopivin juoma. Eikun maistelemaan siis.

Olut on puoliutuisen kultainen ja sen saa oikein kauniin, runsaan vaahtokukan pinnalleen. Luonnonvalkoinen vaahto on erittäin pienikuplainen ja melko hyvin säilyvääkin sorttia. Tuoksu on juuri sitä mitä vehnältä odotankin, eli banaanisuutta ja pientä neilikkaisuutta juuri sillä tyypillisellä “vehnäoluttavalla”. Suutuntuma on melko hapokas, vähän vaahtoutuva ja kohtuullisen kevyt. Maku on juuri sellainen, millaiseksi perus vehnäoluen miellän: banaanisuutta, vehnämallasta, neilikkaa ja ripaus kukkaisuuttakin. Jälkimaku on melko pitkä ja “puolikuiva”. Oikein mainio, kikkailematon vehnäolut, varma veto Karhulta. Taidanpa ostaa toistekin.

Pisteet: 6.5/10

[thumbnila67]

#kronenbourg1664 #vehnäolut #generalwaypub #jämsänkoski #kannattitulla (paikassa General Way Pub) https://www.instagram.com/p/Bq3AUUDF8ES/?utm_source=ig_tumblr_share&igshid=1via5wivcig3j

[mikipuikkonen]

Maistuisko viikonloppuna sashimi 😍 Kahdelle: 200 g lohen seläkettä 100 g punakaalia 100 g retikkaa 100 sokeriherneitä 2 dl riisiviinietikkaa ½ dl sokeria 1 ½ vettä Mausteeksi: Laadukasta Wasabia ja soijakastiketts 1. Valitse kalatiskiltä paras pala esim lohta siitä yläpäästä. 2. Leikkaa ensin punakaalista ohutta suikaletta ja sekoita etikka, sokeri ja vesi niiden joukkoon. Anna tekeytyä kylmässä vähintään 30 min 3. Leikkaa näteiksi paloiksi ja valele lusikalla hyvin vähän riisiviinietikkaa kalan pintaan. 4. Raasta tuoretta retikkaa jääveteen ohuiksi suikaleiksi. Tarjoile soijakastikkeen ja wasabin ja sokeriherneiden kanssa. Juomasuosituksena kevyt vehnäolut limellä tai raikas riesling valkkari ☺️ Mukavaa perjantaita kaikille 😎 (paikassa Suomi, Finland) https://www.instagram.com/p/CCeEvn8hp0U/?igshid=1halkzd0ttc6y

[jsblogg-blog]

Bryssel – täydellinen keskieurooppalainen kaupunkikohde

Ensimmäiset mielleyhtymät Brysselistä ovat väistämättä EU ja byrokratia. Kaupunki ei ole saanut ansaitsemaansa mainetta lomakohteena ja se nähdään edelleenkin poliitikkojen, lobbareiden ja liike-elämän edustajien temmellyskenttänä. Belgian pääkaupunki on siedettävän kompakti, ainakin turistin näkökulmasta. Keskusta rajautuu selkeästi sitä ympäröivään kehätiehen, jonka ulkopuolellakin tosin on mielenkiintoisia alueita, joihin tutustua, esimerkkinä mainittakoon Ixelles.

Brysselissä puhutaan pääasiassa ranskaa, vaikka Belgian virallisia kieliä ovat myös hollanti ja saksa. Oma kokemus osoitti, että englantia osataan erittäin hyvin – onhan kaupungissa totuttu kansainvälisiin turisteihin, minkä lisäksi palveluasenne verrattuna esimerkiksi Pariisiin on parempi. Vertaankin Brysseliä ja Pariisia mielelläni, koska ajoittain Brysselin keskustan pienillä sivukaduilla saattoi kuvitella olevansa Pariisissa. Arkkitehtuuri vaihtelee kuitenkin paljon ja heti toisella sivukadulla voi törmätä 1960-luvun betoniarkkitehtuuriin.

Brysselin lentoasema on sopivan kompakti ja sieltä pääsee keskustaan sekä bussilla että paikallisjunalla. Kaupungin hotellitarjonta on kattava, onhan kyse tärkeästä Euroopan kiintopisteestä. Viikonloppuisin jopa tähtihotellien hinnat ovat huomattavan edullisia, liikematkustajat kun tapaavat kokoontua keskellä viikkoa ja heitä varten asetetaan korkeammat taksat.

Jos satut olemaan herkuttelijatyyppiä – kukapa ei olisi – niin Brysselillä voi olla paljon annettavaa sinulle. Belgialaiset oluet ovat saaneet osakseen oluteksperttien suitsutusta ja ne ovatkin tyyliltään hyvin omintakeisia. Toisaalta niin ovat vohvelit ja aidot ranskanperunatkin, jotka todella ovat belgialainen inventio. Amerikkalaiset sotilaat vain sattuivat kutsumaan niitä nimellä ”French fries” maihinnousun jälkeen, kun Belgiassa puhuttiin ranskaa ja he luulivat saapuneensa Ranskaan. Naudanrasvassa paistetut ranskanperunat ”frites” ovat erinomaisia ja kastikevaihtoehdoissa piisaa mistä valita. Kokeile vaikka majoneesikastikketta.

Oluen ystäville Bryssel on mitä parhain matkakohde. Belgialaiset nimittäin valmistavat upeita oluita niin perinteiseen kuin moderniin tyyliin. Kevyen raikas vehnäolut tarjotaan sitruunan kera ja paikallisiin erikoisuuksiin lukeutuvat erilaiset hedelmä- ja marjaoluet. Näistä tunnetuin on Kriek, kirsikkaolut. Kaikki nämä ovat tutustumisen arvoisia ja virkistäviä hellepäivän terassijuomia. Mukana on myös happamia, viinillisempiä, Gueuze-oluita.

Tästä pääsemmekin hintatasoon. Belgia on hintatasoltaan edullisempi kuin Ranska, mutta hivenen kalliimpi kuin Saksa. Elintarvikkeiden hinnat ovat kutakuinkin Suomen tasoa. Alkoholijuomat ovat keskieurooppalaisen edullisia. Hyvän viinipullollisen saa kaupasta 2–4 eurolla. Tuoppi baarissa maksaa 2–4 euroa. Erikoisempia oluita tarjotaan pulloittain huokeaan, vajaan 3 euron hintaan.

Belgiassa tehdään myös erittäin laadukasta suklaata. Keskustassa törmää useisiin nimekkäisiinkin suklaapuoteihin, joista osa tarjoaa maistiaisia. Testaa vaikka Neuhausenin suklaapuoti ja osta irtokonvehteja tai suklaapatukoita. Suklaapuotien henkilökunta osaa neuvoa ja kertoa kustakin tuotteesta hyvinkin yksityiskohtaisesti. Varaudu silti maksamaan suklaasta sievoisia summia. Toisaalta tässä helppo keino napata jonkinmoinen tuliainen Suomeen. Paikallista ja varmasti kelpaa. 

[southherwoodbrew]

Hiivan uudelleenkäyttö?

Laiskan lauantai. Juttelin perjantaina työkaverin kanssa oluen teosta ja hän ois kiinnostunu näkeemään miten tapahtuu jos itsekin rupeais harrastaa. Noh, aattelin että tuo eka vehnäolut jonka tein maistu ainakin ennen hiilihapotusta tosi hyvälle, jotenka se vois olla simppeli ja hyvä resepti. Käyttää vieläpä uutetta ni ei tartte rueta vielä ihmetteleen mäskäystä.

Rupesinpa sit tässä lauantaina miettimään tuota hintaa. Uute on pakko hommata hintaan 16,50e. Humalaa mulla on vielä. Hiiva maksais 10,45e, mutta...

Googlettelin ja hiivan/hiivakakun uudelleenkäyttö on tosi yleistä. Kokoan alas löydöksiäni ja käsityksiäni.

Yksinkertaisimmillaan voi vaan lappaa käymisastiasta käyneen oluen pois ja dumpata uuden jäähtyneen vierteen käymisastiaan vanhan hiivakakun päälle ja kansi kiinni. Kuullostaa helpolta. Jotkut siivoaa krausenin pois pöntön reunoilta. Kukaan ei eksplisiittisesti sanonut että “minä en ainakaan siivoa krausenia pois” mutta moni ainakin jätti sen mainitsematta kun kertoi mitä tekee.

Hiivan voi myös ottaa pohjalta talteen, pestä ja säilöä. Tähän en vielä tutustunut syvemmin.

Hiivakakussa on ilmeisesti paljon enemmän hiivaa eli se pitää ottaa vähän huomioon. Olen ymmärtänyt että vehnäoluesta tulee banaanimaisempi jos on vähemmän hiivaa, eli esim. siinä pitää hoksata jotenkin kompensoida.

Hiivakakkua voi yleensä käyttää uudestaan 2 tai 3 kertaa kunnes hiiva alkaa olla liian väsynyt.

Jännää.

[sataakaljaa]

12.8.2015 Kesäkolli / inkiväärillä maustettu vehnäale  / Rekolan Panimo

KESÄKOLLI? Kyllä kiitos! Ja kuinka helppoa kerrankin sellainen kotiinsa saada: sen kun kantaa kaupasta kotio.

Tämä simasuu tuli testattua jo muutama viikko takaperin SOPP:issa, ja todettiin olevamme hyvä pari. Tosirakkautta vai kesäheila, aika näyttää. Joka tapauksessa herra on hurmaava, raikas ja kevyt, vaikka sitä kipinääkin tyypistä löytyy.

Pullokoosta vähän noottia, himmee leka? Näin ison pullon kanssa käy aina niin, että viimeinen desi ehtii lämmitä ja väljähtyä. Eipä silti, kyllä tätä mieluusti tuonkin määrän kumoaa.

[antinoluet]

1387. Fat Lizard Bikini Top (4,3%, 0,44l tölkki)

Fat Lizardin pojilla kävi tänään aamulla pieni vahinko ja sadat tölkit Bikini Top -vehnäolutta kaatuivat panimon pihalla maahan lastauksen yhteydessä. Noin 70 tölkkiä meni kuulemma rikki mutta osa vain kolhiintui lievemmin ja ostinkin pari sellaista panimolla tänään pistäytyessäni pienellä alennuksella. 

Tämä kovia kokenut American Wheat kaatuu lasiin puoliutuisen kultaisena runsaan ja kuohkean luonnonvalkoisen vaahdon kera. Tuoksu on maissisen maltainen (vähän tulee popcorn mieleen!) sekä aavistuksen hedelmäinen. Suutuntuma on keskihapokas ja hyvin kevyt, melkein vetinenkin. Maku on vehnäisen maltainen ja mielenkiintoisella tavalla vähän hiivainen. Humalaa ei erotu juurikaan, ja etiketin mukaan tässä ei katkerohumalointia olekaan ollenkaan. Mukana on myös pientä trooppista hedelmäisyyttä. Kevyttä ja helppoa juotavaa, omaperäinen vehnäksi, ehkä vähän tunkkainen maltaisuus vähentää pojoja minulta.

Pisteet: 5.5/10

[antinoluet]

1372. Hiisi Käre (5,5%, 0,33l pullo)

Testissä Hiisi panimon “metsäsuomalainen vehnäolut” Prismasta. Olut on utuisen ruskenaoranssi ja lähes vaahdoton. Tuoksu on lähinnä savuisen maltainen ja hieman makea. Suutuntuma on keskihapokas ja melko “sileä”. Maku on vahvasti sahtivaikutteinen: savuista mallasta, katajaa, makeutta ja pientä ruismaltaisuuttakin. Pullossa on paljon hiivaa ja sitä menee väkisinkin lasiinikin, mutta eipä tuo vaikuta paljon makua haittaavan. Erikoinen olut, jota suosittelisin sahdin ystäville ja ehkä savuoluiden ystäville myös, mutta ei täytä ainakaan itselläni vehnäoluen biologista lokeroa vatsassani.

Pisteet: 6.5/10

[antinoluet]

1359. RPS brewing Dandelion Dreams (4,9%, 0,33l tölkki)

Prismasta tarttui mukaani tällainen kuopiolaisen mikropanimon RPS brewingin witbier. Vehnäoluita ei tule itsellä kovin usein juotua, joten tämä kiinnosti siksikin. Ja pitäähän kotimaisia pienpanimoita tukea myös... Tämän witin erikoisuutena mainittakoon lisätty voikukka sekä korianteri.

Olut kaatuu lasiin utuisen oranssinkultaisena kohtalaisen, pienikuplaisen ja kuohkean luonnonvalkoisen vaahdon kera. Tuoksu on miedosti banaaninen ja mukavan kukkainen. Suutuntuma on melko hapokas ja vähän kuohkean vaahtoutuvan tuntuinen sekä yllättävän täyteläinen 4,9% oluelle. Maku on omintakainen: banaanisuutta on vähemmän kuin witbiereissä tyypillisesti ja sitä pehmentää kukkaisuus sekä pieni mausteisuus. En itse pidä korianterista, mutta se ei häiritsevästi maistu tässä. Maukas ja oikein juotava witbier, joka jää mieleen kukkaisuudestaan. Tykkäsin!

Pisteet: 7.5/10

[antinoluet]

1340. Kronenbourg Blanc Alcohol Free (0,5%, 0,33l pullo)

Tammikuuta eletään ja uusi, terveellinen elämä taas menossa (toistaiseksi ainakin...). Sen mukaisesti katseeni hakeutui holittomien oluiden suuntaan ja kaupasta valitsin arvioitavaksi tämän Kronenbourgin mainion vehnäoluen alkoholittoman version.

Olut on väriltään utuisen oranssinkeltainen ja se saa pinnalleen melko runsaan, valkoisen ja kuohkean, melko nopeasti latistuvan vaahdon. Tuoksu on vehnämaltainen ja makean persikkainen, varsin mukava. Suutuntuma on melko hapokas eikä edes kauhean vetinen holittomaksi. Makukin muistuttaa kiitettävän hyvin normaalia Kronenbourg blancia, mitä nyt holittomille tyypillinen epämääräinen jauhoisuus nostaa jälkimaussa päätään vetisyyden kera. Maku on mielestäni pikemminkin persikkainen kuin sitruunainen, mutta kyllä sen sitruunaisuudenkin pystyy tästä löytämään. Tuo mieleen jonkin todella miellyttävästi maustetun kivennäisveden, joskaan ei suutuntumaltaan. Holittomien oluiden parhaimmistoon lasken tämänkin, niiden joukossa joita olen maistanut.

Pisteet: 4.5/10

[antinoluet]

1300. Honkavuoren Valo (4,5%, 0,33l pullo)

Onnistuin saamaan käsiini Suomen Paras Olut 2020 -kisan voittajan, Honkavuoren panimon Valon. Se löytyi eilen torstaina lähi-Alepani hyllyltä. Yllätyin voittoisan oluen panneen panimon nimestä, sillä aiemmat kokemukset Honkavuoresta eivät itselläni ole kovin kummoisia. Ei silti ole epäilystäkään siitä, ettenkö haluaisi tämän oluen arvioida.

Olut kaatuu lasiin samean oranssina kohtalaisen luonnonvalkoisen ja melko pienikuplaisen vaahdon kera. Tuoksu miedosti banaaninen, vehnämaltainen ja hieman myös saippuainen, mikä on mielenkiintoista. Suutuntuma on keskihapokas ja melko kevyt, joskaan ei lainkaan vetinen - tietyllä tavalla jopa täyteläinen. Maku on selkeän banaaninen ja makeus on tasapainossa – jälkimaku on jopa kuivan puoleinen. Vehnäoluille tyypillistä neilikkaisuutta tai muuta mausteisuutta ei käytännössä ole. Maku on varsin vahva ja mukava, toisaalta olut on helposti juotava ja kevyehkö. Saattaisi toimia saunaoluenakin oikein hyvin. Selkeälinjainen, maukas ja juotava – hieno suoritus. 

Vehnäoluet eivät ole oma suosikkioluttyylini, mutta tätä voi joka tapauksessa suositella huoletta kaikille vehnäoluiden ystäville. Oli tämä varsin jees minustakin.

Pisteet: 7.5/10

[antinoluet]

1263. Olarin panimo Tail Swagger (5,4%, 0,4l lasi)

Paikan päällä Otaniemessä, "Suur-Olarissa" hanasta Olarin Panimolla heidän omaa Tail Swaggeriään. Kyseessä on utuisen harmahtavankeltainen vehnäolut kohtalaisella, hyvin pienikuplaisella vaahdolla. Tuoksu on limemäisen hapokas ja vehnämaltainen, ehkä vähän neilikkainenkin. Suutuntuma on keskihapokas ja melko kevyt. Maku on raikkaan limemäinen ja kevyehkön vehnämaltainen. Helppo ja raikas vehnä, suosittelen limen ystäville.

Pisteet: 6.5/10

[antinoluet]

1233. Blue Moon Belgian White (5,4%, 0,33l pullo)

Lähikaupasta poimin tällaisen jännän näköisen olutpullon. Kyseessä on coloradolaisen pienpanimon belgivehnä, joka on maustettu appelsiininkuorella.

Olut kaatuu lasiin utuisen rusehtavankeltaisena korkeintaan kohtalaisen, pienikuplaisen ja valkoisen vaahdon kera. Tuoksu on hapokas ja tunkkaisen appelsiininkuorinen, jopa vähän multainen ja hiivainen. Suutuntuma on keskihapokas ja muuten tavanomainen. Maku on ainakin omaan suuhuni ikävän multainen, saippuainen ja tunkkainen, jälkimaku on vähän parempi ja vehnämaltainen. Ainakin Ratebeerissä moni mainitsee korianterin yhdeksi mauksi, ja minulla on sellainen geeni jonka vuoksi korianteri maistuu juuri tuolta mullalta ja saippualta, joten vika voi nyt olla myös maistajan suussa! Kuitenkin tämä on minun blogini, joten pisteissä ei tämä saa armoa tästä johtuen. Mausta löytyy kyllä myös taustalta raikkaampaa appelsiininkuoren vivahdettakin, sekä belgityylistä hiivaisuutta, mutta minulle tämä ei silti toimi. Untappdin pisteiden perusteella kuulun siis vähemmistöön tässä asiassa.

Pisteet: 4/10

[antinoluet]

1220. Nilkko Jumpy (4,7%, 0,33l pullo)

Maisteluvuorossa lauantai-iltana turvallisesti kotosalla mäntyharjulaisen Nilkko breweryn raparperi-vehnäolut, “Jumpy”. Saa nähdä alkaako tämä pomputtamaan.

Olut on väriltään utuisen kultaan päin vivahtavan oranssi ja se saa kutreilleen kohtalaisen, luonnonvalkoisen ja hyvin pienikuplaisen vaahdon. Tuoksu sisältää vehnäoluelle elementtejä kuten neilikkaa, banaania, vehnäoluthiivaa sekä makeaa maltaisuutta, mutta mukana on myös hieman raikkautta tuovaa raparperia. Suutuntuma on melko hapokas ja varsin kevyt, hieman vetinenkin. Maku on banaaninen, vehnähiivainen ja lievästi mausteinen tuoksun tapaan, mutta raikas, jopa vähän mentholmainen raparperi on selvästi läsnä. Ihan mukava combo, keveähkö perus vehnäolut jännällä twistillä, mutta ei nyt mikään mullistava tuote silti. Suosittelen erityisen raikasta vehnäolutta kaipaaville tai raparperin ystäville.

Pisteet: 6.5/10

[antinoluet]

1211. Saimaa Brewer's Classic Weißbier (4,2%, 0,5l tölkki)

Näin koronapandemian aikana on erityisen tärkeää tukea kotimaisten pienpanimoiden selviytymistä, mikä vaikutti selvästi tämän oluen ostopäätökseen Alepassa tänään. Kriisi vienee hautaan lukuisia pienpanimoita, mutta toivottavasti uskollinen asiakaskunta ei unohda pahoinakaan aikoina suosikkejaan.

Tämä Saimaan vehnäolut kaatuu tölkistään lasiin utuisen kullankeltaisena kohtalaisen, erittäin pienikuplaisen, kumpuilevan luonnonvalkoisen vaahdon kera. Tuoksu on vähän saippuainen ja vehnämaltainen sekä hieman banaaninen. Suutuntuma on pehmeä, keskihapokas ja aika kevyt, jopa hiukan vetinen. Maku on tyypillisen vehnäoluen tapaan banaaninen, vehnämaltainen, neilikkaisen mausteinen (ei tosin tässä tapauksessa kovin merkittävästi) ja hitusen myös hiivainen (etenkin jälkimaussa erottuu). Ihan mukava, helposti juotava ja -lähestyttävä bulkkivehnä. Suhteellisen matalien prosenttiensa ansiosta ns. “sessionable”.

Pisteet: 7/10