myriikka-blog - Tumblr blog

[myriikka-blog]

Digi 5.5. Googlen tuoteperhe

Tutustuin Googlen mittavaan tuoteperheeseen. Valitsin siitä itseni mielestä asiakasyrityksellemme kolme tärkeintä tuotetta. Kaksi niistä soveltuu nimenomaan yrityksen toimintaan ja sen tehokkaaseen markkinointiin, yksi joustaa niin yrityksen kuin yksityishenkilönkin käyttöön ja on viihdearvoa lisäävä. 

Google AdWords

Google Adwordsia pidetään markkinoinnin apuvälineenä. Sen avulla markkinointi voidaan kohdentaa oikein hakukoneelle. Yritys maksaa vain klikkauksista. Tavoitteena on siis saada liikehdintää verkkosivuille, mutta jos käyntejä ei ala Adwordsin kautta tulemaan, ei yritys myöskään maksa niistä. Mainonnan voi suunnitella niin, että kohdistuu tietynlaisiin ihmisiin ja tietyllä alueella, mikä voi takaa paremman tuoton mainonnalle.

Google My Business

Tämä palvelu takaa, että yrityksen tiedot tulevat varmasti esille kun niitä etsitään. Yrittäjä voi itse hallinnoida palvelussa sitä, miltä yrityksen tiedot näyttävät Google-haussa ja Google Mapsissa. Lisäksi kaikki tärkeät tiedot, kuten avoinnaoloajat ja yhteystiedot tulevat asiakkaalle helposti näkyviin. Etuna on, että useammat Googlen palvelut pystyy päivittämään tässä yhdessä sovelluksessa, joten tästä on asiakasyrityksellekin hyötyä, kun aikaa ei ole päivitellä juhlapyhien avoinnaoloaikoja joka ikiseen sovellukseen.

Youtube

Olen ajatellut koko kurssin ajan, että asiakasyritykselle sopisi täydellisesti Youtube videoineen. Videot pirtelöiden valmistamisesta oli sisällöllisesti todella kiinnostavia ja varmasti herättäisi mahdollisissa asiakkaissa kiinnostusta. Lisäksi erilaisia kilpailuja (”tee voittaja-pirtelö”-kilpailu tms.) voisi toimia Youtuben kautta. Oma kanava Youtubessa takaisi sen, että kiinnostuneet löytäisivät videot kätevästi ja niitä voisi katsoa uudestaan ja uudestaan.

[myriikka-blog]

Digi 5.4. Kymmenen vinkkiä hakukoneoptimointiin

Aloitetaan suoraan vinkeillä:

1.     Otsikointi

On tärkeää, että sivuston otsikointi on osuva ja selvä. Se kertoo, sekä käyttäjälle että hakukoneille, mistä sivustolla on kyse. Sitä paitsi hyvä otsikointi takaa, että hakutuloksissa näkyy oikea teksti.

2.     Sisällön kuvaus - Title-tunniste

Title-tunniste on hyvä tapa kuvata sivua. Jokaiselle sivulle voi luoda oman title-tunnisteensa, jolloin esimerkiksi Google erottaa sen sivuston muista sivuista. Samaa title-tunnistetta ei kannata käyttää kaikilla sivuilla. Tässäkin aiheen osuvuus takaa sen, että kävijä löytää oikeasti hakemalleen sivulle.

3.     Helposti luettavat URL-osoitteet

Pitkät ja oudot URL-osoitteet saattavat hämmentää sivujen kävijöitä. Linkittäminen on helpompaa ja sivua on helppo ymmärtää jos URL-osoite näyttää järkevältä. Osoite näkyy myös Googlen tuloksissa.

4.     Navigoinnin helppous

Navigoinnin avulla sivulla vierailevat löytävät hakemansa. Mitä selvempi navigointi on, sitä helpommin vierailija löytää se, mitä etsii. Sitä paitsi selvä etu- ja juurisivujen järjestys antaa hakukoneelle käsityksen siitä, mitkä sivut ovat oleellisia. Linkkipolun lisääminen sivun ylälaitaan auttaa lisäksi kävijää palaamaan oikealle sivulle. On mahdollista luoda sivustokartta sekä kävijöille että hakukoneille.

5.     Mielenkiintoinen sisältö

Sisältöön kannattaa panostaa. Mielenkiintoinen sisältö tuo kävijöitä. Kävijöiden intressit ovat erilaisia, joten siksi olisi tärkeää tarjota erilaista sisältöä. Sisältöä saatetaan siis esimerkiksi etsiä erilaisilla hakusanoilla. Google Adworks voi auttaa erilaisten hakusanamuunnelmien löytämisessä.

6.     Ankkuritekstin miettiminen

Tämä teksti kertoo sekä kävijälle että hakukoneelle, mistä sivustolla on kyse, ja mihin linkki johtaa. Jos siis sivustolla on linkki ns. juurisivulle, olisi hyvä ymmärrettävästi ja lyhyesti kuvata sitä, mitä linkin takana on. Tekstin on oltava selkeä oli sitten kyse sisäisestä tai ulkoisesta linkistä.

7.     Kuvien käytön optimointi

Alt-tekstiä on syytä käyttää, toimi kuva linkkinä tai ei. Joskus kuva ei välttämättä näy, mutta alt-teksti saattaa pelastaa silloin monta tilannetta, kun se kuvaa hyvin linkkiä.

8.     Otsikkotunnisteet kohdilleen

Otsikkotunnisteet kertovat kävijälle siitä, että sivustolla on jotain tärkeää. On kuudenlaisia otsikkotunnisteita, jotka muokkaavat tekstiä erikokoisiksi. Otsikkotunnistetta on tarkoitus käyttää kuitenkin vain, kun se on järkevää.

9.     Arkaluontoisen sisällön turvaaminen, apuna mm. robots.txt-tiedosto

Arkaluontoisen aineiston indeksoimisessa voi käyttää hyödyksi mm. robots.txt-tiedostoa. Näin voit siis itse päättää, mitä aineistoa hakukoneet saavat sivustoltasi lukea.

10.  Mobiilisivustot

Mobiilisivustot on syytä määritellä niin, että ne voidaan indeksoida oikein. Ei ole aivan itsestään selvää, miten verkkosivuja pidetään yllä kun kyseessä on tavalliselle tietokoneelle ja mobiililaitteille valmistetut sivut. Vaikka osa sivustoista tehdään suoraan mobiiliversioiksi, ei ole aina varmaa, että hakukone löytää sivuston. On mahdollista, että Google ei löydä sivustoa tai pääse käyttämään sitä. Googlebotin pitää indeksoida sivu, ja jos se ei löydä sivustoa, pitää Googlelle lähettää uusi sivukartta. Jos sivusto on puolestaan suunniteltu vain mobiililaitteille, ei Googlebots pääse sivuille. Tämäkin pitää sitten mahdollistaa omilla toimilla ja korjata mm. mobiili-URL-osoite DTD-määritykselle.

Lähteet:

Google. Hakukoneoptimoinnin aloitusopas. http://static.googleusercontent.com/media/www.google.fi/fi/fi/intl/fi/webmasters/docs/search-engine-optimization-starter-guide-fi.pdf

[myriikka-blog]

Digi 5.3. Verkkosivujen ominaisuuksia yrityksille

Entrepreneur.com-sivusto on listannut 50 yritysten verkkosivuille tärkeää kehityskohdetta. Tässä yhteydessä vertaan muutamaa vinkkiä asiakasyrityksemme verkkosivuihin.

Lähtökohtaisesti tuntuu, että yrityksen verkkosivuja rakentaessa, on nämä ideat olleet jo hyvin tiedossa varsinkin pääsivun osalta. Vaikka sivulla on paljon toistoa, löytyy kaikki oleellinen tieto oikeasta paikasta ja oikeasta muodosta. Kun lähdetään surffailemaan sisäsivuille, alkaa kehityskohteita löytyä. Esimerkiksi yhteydenottokaavaketta ei löydy, vaikka muuten yhteistiedot on hyvin merkitty. Kaavakkeen tekeminen ei ole kovinkaan vaikeaa, ja se palvelee asiakasta hyvin tuottamatta turhaa vaivaa. Samaan yhteyteen on helppo anti-spam-ominaisuus, joten roskapostia ei pitäisi tulla. 

Niin sanottu ”bread crum navigation” puuttuu myös. Vaikka sivustolla ei ole suurta ”syvyyttä”, mitä tulee sisäsivuihin”, olisi asiakkaan näkökulmasta helpompaa havainnoida omaa kulkuaan sivustolla. Sen avulla olisi helppo myös palata suoraan sivulle, jossa ehkä oli aikaisemmin.

Sivulla on oikeaoppisesti suositukset ja arvostelu osio, mutta kun sivun on ladannut, eivät arvostelut vaihdu. Sama arvostelu pysyy näytöllä koko ajan. Olisi kuitenkin yrityksen etu, että mahdollisimman moni arvostelu näkyisi. Yrityksen omistajat ovat kertoneet, että yritys saa pääasiassa vain positiivista palautetta, joten sen hyödyntäminen oli ensisijaisen tärkeää.

Yrityksen tarjoama menu on esillä pääsivulla useammassakin kohtaa. Sivuston alaosassa on ilmeisesti kuvagalleriasta kuvia, jotka yhdistän itse myös menun. Entrepreneur.com-sivuston mukaan on hyvä, että pääsivun alareunalla on tietoa yrityksen palveluista ja tuotteista. Näin siis onkin, mutta jään hieman ihmettelemään, miksi tuotekuvien yhteydessä ei ole kerrottu, mistä tuotteista on kyse. Jos asiakkaan kiinnostus tuotetta kohtaan kasvaa, joutuu hän näkemään vaivaa oikean tuotteen löytämiseksi.

Tähän loppuun nostan esille vielä Entrepreneur.com-sivuston ehdottamat seikat, joita ei kannata tehdä. Sen mukaan videoita ei kannata ladata sivuille. En ole täysin varma, miksi näin ei saisi tehdä (ehkä ne kuormittavat sivustoa), mutta olen itse ollut sitä mieltä, että videot toisivat sivustolle ilmettä ja yritykselle näkyvyyttä. Onko sitten etusivu oikea paikka vai ei, on asia erikseen.

 Lähde:

https://www.entrepreneur.com/article/273375

[myriikka-blog]

Digi 5.2. Suomen suosituimmat verkkopalvelut - esimerkkeinä ”lapsellisten” palvelut Vauva ja Kaksplus

Tarkastellessani TNS Metrixin viikoittaista listaa Suomen suosituimmista verkkopalveluista, kiinnittyy huomioni siihen, että top 10:ssä on jopa kaksi pienten lasten vanhemmille (erityisesti äideille?) suunnattua palvelua. Vauva löytyi sijalta seitsemän (käyntejä liki 550000 kpl) ja Kakslus sijalta kymmenen (käyntejä 423 000 kpl). Molemmat verkkopalvelut tunnetaan myös paperilevikkeisistä lehdistä. Vauva-palveluun kuuluu sekä Vauva- että Meidän Perhe-lehti, joka on suunnattu hieman isompien lasten vanhemmille. Tässä maailmassa on kuitenkin ymmärrettävää, että ovat siirtyneet verkkoon, missä ne tarjoavat erilaisia artikkeleja liittyen vauvoihin ja vähän isompiin lapsiin. Digilehdet voi lukea myös palveluissa - mikäli on siis tilaaja.

Molemmissa palveluissa on käytön puolesta pieniä ongelmia: niissä on paljon mainoksia. Tämä tekijä on tietenkin palveluntarjoajalle oleellista, mutta käyttäjällä hankalaa. Osa mainoksista saattaa olla piilotettu artikkelimaiseen muotoon, mikä hieman hämmentää käyttäjää. Se tekee palveluista samalla raskaat, kun isot mainokset hyppivät silmille.

Sisällöltään palvelut ovat monipuolisia. Palvelujen sivuille mahtuu mukaan juttuja siitä, mitä tapahtuu ennen vauvan tuloa perheeseen, eli raskaus- ja vauvakuumeaikaan, samoin kuin vauvan synnyttyä. Palveluissa on erilaisia laskureita, joita kävijät pystyvät käyttämään omaksi hyödykseen. Muutenkin viihdepuoleen on panostettu molemmilla sivuilla, mutta erityisesti Kaksplussan puolella on mm. erilaisia testejä, kilpailuja ja videoita.

Uskoisin kuitenkin, että blogit vetävät yleisöä palveluiden sivuille. Se on kannattavaa niin käytettävyyden, toiminnallisuuden kuin sisällönkin puolesta. Kummallakin palvelimella on bloggaajia, jotka ovat itselle tuttuja ainakin etäisesti. Palvelut ovat siis ulkoistaneet jonkin verran sisällöntuotantoaan muille tahoille, ja tämä tapahtuu nimenomaan verkkopalveluiden puolella. Tämä kuulostaa sinänsä varsin järkevälle.

Olen itse kahden pienen lapsen (1,5- ja 4-vuotiaiden) äiti. On pakko myöntää, etten ole liiemmin kokenut tarvetta käyttää näitä kyseisiä verkkopalveluja. Blogeja olen kyllä lukenut ajoittain, mutta en lue aktiivisesti niitäkään näissä palveluissa. Joskus olen erehtynyt googleteltuani jotain lapsen vaivaa tms. kyseisien palveluiden keskustelupalstoille, mutta olen saman tien poistunut, kun olen huomannut, että asiantuntemus ei aina ole mielipiteitä vahvemmassa asemassa. Muutoinkin erityisesti Vauva-lehden keskustelupalsta ei ole hyvässä maineessa.

Jos käyttäisin näitä sivustoja esimerkkinä asiakasyrityksen mahdollisiin verkkopalveluihin, sanoisin, että monipuolisuus (artikkelit, keskustelut, blogi ja muu viihdepuoli) on laaja kokonaisuus, joka voisi palvella myös yrityksemme asiakkaita. Olen jo aikaisemmissa blogikirjoituksissa maininnut, että asiakasyrityksen voimana voisi olla videot Youtubessa tai vastaavassa palvelussa. Oman verkkosivun kautta tällaisia palveluja olisi helppo tarjota asiakkaille muiden palveluiden ohessa.

Lähteet:

 http://tnsmetrix.tns-gallup.fi/public/

https://www.kaksplus.fi 

http://www.vauva.fi

[myriikka-blog]

Digi 5.1. DNA:n digitaalinen palvelukokemustutkimus kertoo suomalaisten käyttäytymisestä verkossa

DNA keräsi keväällä 2016 tietoa suomalaisten digitaalisesta palvelukokemuksesta ja käyttäytymisestä. Samalla tutkittiin tietoa, millaisena vastaajat näkevät digitaalisen tulevaisuutensa ja millaisia palveluja he toivoisivat tulevaisuudessa. Kyselyyn vastasi Norstat Finland Oy:n internet-paneelissa 1036 vastaajaa. Tulokset painotettiin Suomen väestöä edustavaksi.

Tutkimuksessa selvimmän suosion digitaalisissa palveluissa sai pankkipalvelut. Jopa 80% vastaajista ilmoitti käyttäneensä pankkien digi- ja mobiilipalveluita viimeisen kolmen kuukauden aikana. Samalla myös usko pankkipalveluiden kehittymiseen oli suurin. Paras kokemus taas puolestaan vastaajilla oli nettikirpputoreilta ja -huutokaupoista. 79% ilmoitti olleensa tyytyväisiä kokemukseensa. Kuitenkin vain 39% vastaajista ilmoitti tehneensä kauppoja netin huutokaupoissa ja kirpputoreilla, joten niiden käyttöaste ei ehkä ole vielä aivan päätä huimaava. Vastauksista näkyi muutenkin se, etteivät vastaajat olleet valmiita siirtämään palveluita täysin digitaalisiksi. 68% vastaajista ilmoitti, että digitaalisten palveluiden ohella fyysiset palvelut ovat tärkeitä, ja mahdollisuus käyttää molempia on oleellista. Mitä ilmeisimmin siis luottamus siihen, että inhimillinen apu ja palvelu on saatavilla kun sitä tarvitaan, oli vastaajille tärkeää.  

Kuva

Itseäni yllätti eniten tutkimustuloksissa se fakta, että harva suomalainen oli kokeillut vielä netin kautta ruokaostosten tekemistä. Itselleni asia tuntuu todella oudolle, koska olen jo vuosia tilannut ruokaa kotiin. Tätä nykyä palvelut ovat kaiken lisäksi laadukkaita ja vastaavat usein täysin palvelun antamaa kuvaa. Itse olen siis äärimmäisen tyytyväinen verkkoruokaostosten suhteen, enkä siis ymmärrä, miksi palveluita ei käytetä enemmän. Vain noin 7% vastaajista ilmoitti käyttäneensä verkkoruokakauppoja koskaan. Väittämä ” Olen tehnyt ruokaostoksia verkossa / mobiilisovelluksessa (esim. Alepa Kauppakassi, muut...” oli erikoisesti koko väittämälistan viimeisenä. Jopa online-liikuntapalveluita oli käytetty useammin (yli 10%). Olkoonkin, että ikäluokkien mukaan nuoret aikuiset (25-24) tilasivat ruokaostoksen useimmiten verkosta, ja olivat myös eniten kiinnostuneita jatkossa käyttämään kyseistä palvelua, olen silti hieman hämilläni. Viimeisen kolmen kuukauden aikana ruokaostoksia verkosta oli ostanut vain neljä prosenttia, joten on nähtävä, ettei ruokaostosten tekeminen ole edes kovinkaan säännöllistä niissäkään ryhmissä, jotka ostoksia tekevät. Digitaalisessa kokemuksessa kuitenkin ruokaverkkokaupat saavat varsin hyvät arviot, joten ruokakauppaketjuilla on vielä paljon tehtävää asiakkaiden kouluttamisessa aktiivisten verkkoruokaostosten tekijöiksi.

Kuva 

 Lähteet:

DNA - Suomalainen digitaalinen asiointi ja digitaalisen palvelukokemus 2016. Tutkimusyhteenveto medialle. Pdf.

[myriikka-blog]

Innovoinnin reflektio

Ryhmätyömme aikana käytimme ison joukon työkaluja, jotka eivät olleet minulle aikaisemmin tuttuja. Vaikka työmäärä näytti isolle, ja haastavalle, oli edessä lähinnä hauska ja opettava matka erilaisiin innovoinnin työkaluihin.

Aivan työn alkuvaiheessa hahmottelimme lähtötilannetta Business Model Canvasin (BMC) avulla. Teimme Canvanizerilla (canvanizer.com) hahmotelman asiakasyrityksen liiketoimintasuunnitelmaa. Kyseinen ohjelma oli tuttu jo aikaisemmilta kursseilta, samoin kuin BMC:n käyttö. Tässä vaiheessa projektia koko innovointi oli varsin alkuvaiheessa, ja yrityksen toiminta asiakkaita ja tuloja myöten oli vasta alkutarkastelun alla.

Asiakas- ja käyttäjäkokemusta tarkastelimme lähinnä mystery shopping-toiminnalla. Ryhmästämme kaksi kävi tutustumassa asiakasyrityksen toimipisteeseen. Kolmas oli menossa, mutta yritys oli poikkeuksellisesti kiinni kyseisenä päivänä. Molemmat menivät avoimin mielin tutustumaan yritykseen, ja tekivät käynnistään asiakaskokemuskartan.

Kilpailukentän ja toimialan tarkastelussa käytimme Futuricen Immercion-työkalua. Sen käyttäminen oli helppoa, mutta mielestäni se oli hieman turha työkalu, koska samat teemat, kuten asiakkaiden ongelmat ja kilpailijat tulivat huomioitua muutenkin innovointia kehitellessä.

SWOT-analyysi on tuttu aikaisemmilta opintoajoilta ja työelämästä. Sen voima vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien kartoittamisessa on melko vakiintunut. Tälläkin kurssilla SWOT-analyysi antoi hyvän yleiskuvan yrityksestä, kun

Innovoinnin ideoinnissa käytimme laajasti erilaisia työkaluja - itse asiassa kaikkia, joita kurssin ohjaajat esittivät käytettäviksi. Itse tutustuin lähemmin aivoriihi-menetelmistä Padlet-nimiseen työkaluun. Se oli varsin mielenkiintoinen ja helppokäyttöinen. Yritin verrata sitä Flinga-nimiseen työkaluun, mutta mielestäni Padlet oli ehdottomasti toimivampi. Innovoinnin muina työkaluina kokeilimme sekä brain writingia, lotus blossomia sekä mind mappingia. Näistä kolmesta kaksi ensimmäistä testattiin, mutta ne todettiin varsinkin virtuaalikurssilla hieman hankaliksi. Mind mapping puolestaan onnistui myös virtuaalisesti. Muutoinkin kyseinen menetelmä toimii hahmottamisessa hyvin.

Idean valinnassa käytimme Six thinking hat-menetelmää ja Lean Canvasia (LC) idean kuvaamisessa, jotka molemmat olivat itselle uusia työkaluja. Six thinking hat-metodi oli yllättävän hauska. Ryhmässämme oli tässä vaiheessa vielä kuusi jäsentä, joten jokaiselle oli sopivasti oman värinen hattu. Itse sain ns. ”kriittisen hatun”, mikä itselle on hieman hankala ajatuskulma, mutta siksi myös opettavainen. LC oli kokonaisuudessaan varsin lähellä BMC:ia, mutta eräällä tapaa kuitenkin siitä selkeämmäksi muokattu väline. Katsoin LC:n kehittäjän Ash Mayruan videon Youtubesta, jossa hän ohjeisti sen käyttöä. LC:n, kuten myös BMC:n, avulla voidaan luoda uusi liiketoimintasuunnitelma tai uudistaa olemassa oleva suunnitelma. LC on tarkoitettu liiketoimintasuunnitelman tueksi, kun yritys on kehitysvaiheessa ja se voi tulla kyseeseen missä tahansa yrityksen olemassaolon aikana. LC avulla voidaan tunnistaa yrityksen liiketoiminnan periaatteet. Siinä on erotuksena BMC:iin otettu huomioon yrityksen ongelmat ja mahdolliset ratkaisut sekä avainmittaristo ja epäreilu hyöty.

Yllä olevassa kuvassa olen pyrkinyt listaamaan kaikki käytössä olleet työkalut ja niiden käyttökokemukset. Pääasiassa siis kokemus on ollut hyvä tai vähintään neutraali. Ainoa mutrunaama on laitettu Flingan kohdalle. Kyseinen ohjelma ansaitsee kyllä uuden mahdollisuuden, mutta tämän kurssin aikana, sen käyttö osoittautui enemmänkin hankalaksi kuin käyttökelpoiseksi. 

Kaikista edellä esitetyistä työkaluista sanoisin, että vanhat ja tutut SWOT-analyysi sekä mind mapping pitää jatkossakin pintansa. Niiden käyttö on helppoa, ja niiden kanssa pääsee yleensä aina jonkin näköiseen toivottuun tulokseen. Ja koska olen jo varsin kokenut käyttäjä niiden osalta, uskon osaavani käyttää niitä tarpeeksi hyvin, jotta niistä saa maksimaalisen hyödyn irti.

Itselle uusista työkaluista erityisesti innovointivaiheen Padlet teki vaikutuksen. Se on mind mappingin kanssa samantyylinen, mutta asteen verran hauskempi. Sen kanssa sai mielestäni innovoida vapaasti, koska kuvien ja videoiden liittäminen oli helppoa. Idean vallinnassa Six thinking hat-metodi ilahdutti. En itse ole sitä tyyppiä, joka ehdottaisi ensimmäisenä kävelypalavereita tms., mutta eri näkökulmien ja roolien ottaminen idean vallinnan kohdalla oli hauskaa ja antoisaa. Uskon, että tällä metodilla ryhmämme päätyi hyvään ideaan, jonka eri ominaisuudet oli pohdittu melko tarkkaan.

Yleisesti ottaen tämän kurssin tarjoamat metodit olivat todella antoisia, tykkäsi niistä testauksen jälkeen tai ei. Koko innovointiprosessin aikana opin uusia tapoja työskennellä. Vanhat kunnon istumispalaverit tuntuvat nykyään hyvin vanhanaikaisilta. Erityiskiitos on pakko antaa omalle ryhmälleni, joka mielestäni toimi hyvin ja avoimesti testatessaan erilaisia työkaluja. Yksin ei tarvinnut missään välissä olla, ja pystyimme jakamaan kokemuksia eri metodeista. Hyvä näin!

[myriikka-blog]

Fasilitointi - tehoa ryhmälähtöiseen työskentelyyn

Aluksi termiä fasilitaattori mielessä pyöritellessä, ei oikein lamppu syty. Jäin ensimmäisenä oikeastaan miettimään sitä, mikä erottaa fasilitaattorin ja projektijohtajan? Onko niissä eroa? Fasilitaattori-termistä lähinnä mielessä käy vaihtoehtoinen termi ”mahdollistaja”. Fasilitoinnista tulee ehkä pääasiassa ensimmäiseksi mieleen tilanne, jossa kerätään mahdollisuuksia (tavaraa ja voimavaroja) jonkin tietyn tehtävän suorittamiseen. Pohjimmiltaan tätä fasilitointi onkin. Kun perehdyin termiin syvällisemmin, huomasin, että fasilitaattori on juurikin tällainen mahdollistaja ja voimavarojen kartoittaja. Hän jättäytyy projektissa taka-alalle. Projektijohtaja puolestaan on aktiivisesti mukana projektissa ja näkyy.

Kuva: Google

Päällisin puolin fasilitoinnissa on kyse ryhmälähtöisestä työskentelystä. Sen ympärille muodostuu paljon erilaisia työskentelymahdollisuuksia ja -taktiikoita, joiden pääasiallisena tehtävänä on se, että kaikki ryhmäläiset tulevat kuulluksi ja ymmärretyksi - yhteinen päämäärä tavoitteena. Fasilitoinnissa ideat ja suunnitelmat kerätään ylös ja ne jaetaan ryhmäläisille selkeästi tiedoksi. Työskentelymahdollisuuksia on paljon. Fasilitoinnin työkirjassa (T. Summa ja K. Tuominen) on tuotu esille erilaisia menetelmiä niin ideoimisessa, suunnittelussa kuin arvioinnissakin. Pääasia on kuitenkin ryhmäläisten kuuntelemisessa ja siinä, että kaikki tulevat kuulluksi.

Fasilitaattori puolestaan ei ole johtaja. Hänen tärkeimpiä ominaisuuksia on kyky pystyä kuuntelemaan ryhmän jäseniä ja jättäytyä taka-alalle. Terhi Summa ja Kaisu Tuominen ovat kuvailleet Fasilitaattorin työkirjassa fasilitaattoria lähinnä kätilöksi. Hän ei synnytä eikä päätä koska ja miten se tapahtuu, vaan hän auttaa synnytyksessä. Puhutaan, että fasilitaattori mahdollistaa sujuvan työskentelyn. Hän on puolueeton, keskittyy ryhmäprosessiin ja auttaa ryhmää ideoimaan. Näin syntyy päätöksiä ja ratkaisuja. Fasilitaattorin on tärkeä olla nimenomaan puolueeton ja tasa-arvoinen niin, että kaikki ryhmän jäsenet tulevat kuulluksi ja heidän osaaminen tulee käyttöön.

Virtuaalifasilitoinnissa on sitten omat haasteensa verrattuna kasvotusten tapahtuvaan fasilitointiin. Toki tällaisissa ”etäpalavereissa” on etunsa: ajan- ja kustannusten säästäminen. Haasteitakin on. Esimerkiksi virtuaalifasilitaattorin tehtävä monimutkaistuu ja tekniikassa voi tulla vastaan ongelmia. Lisäksi tapaamisista luistaminen on helpompaa, kun fyysinen läsnäolopakko puuttuu. Keskittymiskykykin voi olla fyysistä tapaamista heikompaa. Tämä tarkoittaakin, että fasilitaattorilta vaaditaan jopa ”perinteistä” fasilitointia parempaa kykyä organisoida ja olla teknisesti taitava sekä osallistamiskykyä. Jos nämä taidot puuttuvat, saattaa virtuaalisiin tapaamisiin mennä jopa enemmän aikaa kuin perinteisissä tapaamisissa.  

Kun pyörittelin fasilitointia mielessäni hetken aikaa, huomasin lämpeneväni ajatukselle erityisen paljon. Teen töitä, jossa projektit ovat osa työtä. Tähän mennessä projektit on hoidettu tiiviisti projektinjohtajan otteessa. Hän on lisäksi osallistunut itse aktiivisesti sisällöntuottamiseen ja organisoimiseen perusasioista lähtien. Muiden ryhmäläisten liikkumatila on tällöin ollut varsin rajattu ja tavoitteetkin on määrätty ennalta. Saatan ehdottaa tätä fasilitointimallia työpaikallani yhden projektin verran. Ehkä siitä olisi todellisuudessa paljon iloa ja samalla henkilöstön osaaminen nousisi paremmin esille.

Lähteet:

 Grapepeople. Virtuaalifasilitoinnin perusteet. Luettavissa: https://grapepeople.fi/valmennus/virtuaalifasilitoinnin-perusteet/. Luettu 10.8.2018.

Hyyryläinen, A. & Pulkkinen, P. Opas virtuaalisten tilaisuuksien järjestämiseen: Luettavissa: http://www.valtiokonttori.fi/download/noname/%7B184518BC-0C1A-4BD1-901D-4C20148C159C%7D/94443. Luettu: 10.8.2017 

Summa, T. & Tuominen, K. Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä̈ sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Luettavissa: http://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf. Luettu: 8.8.2017.  

[myriikka-blog]

Digi 4.5. Omat verkkokauppasuosikit: K-ruoka ja Viaplayn Store

Kun mietin usein käyttämiäni verkkokauppoja, ei esiin noussut kuin yksi: K-ruoka. Käytän kyseistä verkkokauppaa lähes viikoittain. Olen käyttänyt sitä sen ensiajoista alkaen (muistaakseni vuodesta 2013) ja olen seurannut kehitystä mielenkiinnolla. Olen samalla käyttänyt myös Alepan kauppakassia, mutta viime aikoina käyttänyt enemmän ja enemmän juuri K-ruoka-verkkokauppaa. 

Alussa K-ruoka-järjestelmässä oli paljon vikoja ja ketteryys oli kaukana toivotusta. Esimerkiksi muutosten tekeminen tilaukseen saattoi tehdä koko tilaukseen sellaisia muutoksia, joita ei ollut itse tehnyt. Esimerkiksi toimituksen kuljetusaika muuttui samalla kun vaihdoin maitolitrojen määrän. Se tuotti ajoittain ongelmia, kun kuljettaja oli kotioven takana, samalla kun itse olin töissä. Tästä ei minua kuitenkaan onneksi laskutettu ja toimitus saatiin usein sovittua jo seuraavalle päivälle.

Kuva 

Nykyään verkkokauppa toimii melko hyvin. Tuotevalikoima on laaja ja omiin tarpeisiini useimmiten riittävä. Tuotteet on kategorisoitu hyvin ja niiden löytäminen onnistuu juuri kategorian alakategorioiden kautta, tai suoraan nimihaulla. Lisäksi vanhoja ostoslistoja voi kopioida suoraan aktiivisiksi. Myös tilauspohjia voi luoda, jos samoja tuotteita käyttää usein. Toimitusajat on nykyään helppo valita ja niitä on runsaasti tarjolla. Ennen vanhaan toimituksissa oli paljon puutteita, eikä sovittuja tuotteita tullut. Lisäksi ne saattoivat olla rikki tai pilalla. Nykyään tätä ei juurikaan tapahdu, mikä on asiakkaan näkökulmasta tietenkin hyvä. Viime aikoina palveluun on tullut myös aikatauluttamista helpottava palvelu, kun omaa kuljetusta voi seurata mobiilisti. Tämä on helpottanut arkea, koska normaalisti toimitusikkunat ovat olleet asiakkaan kannalta melko laajat (esimerkiksi klo 12-15), jolloin kotona on pitänyt odotella useampi tunti pahimmillaan. Maksu tapahtuu joustavasti toimitettavien tavaroiden mukaan maksukortilla.

Negatiivisena ominaisuutena K-ruoasta sanoisin sen, että he muuttavat järjestelmiään melko usein informoimatta asiakkaitaan. Vielä vajaa vuosi sitten toimitukset tulivat varastosta ja tietyn tilaussumman ylittävän tilaus oli ilmainen kuljetuksen puolesta. Nyt tilanne on muuttunut niin, että pari Citymarketia toimittaa tuotteet, eikä ilmaisia kuljetuksia enää ole, tilasitpa millä summalla hyvänsä. Tämä tekijä romahdutti luottamustani yritykseen hetkellisesti - varsinkin kun koin järjestelmän muuttuneen täysin yllättäen. En ollut saanut tiedotusta. Järjestelmän käytännöllisyys palautti minut kuitenkin asiakkaaksi, ja nielin pettymyksen ilmaisista kuljetuksista.

Toiseksi verkkokaupaksi valitsin Viaplayn elokuva-storen. Käytän paljon maksullisia elokuva- ja tv-sarjapalveluja. Tällä hetkellä maksan Netflixistä, HBO Nordicista ja Viaplaysta. Näistä maksu suoritetaan kuukausittain automaattisesti. Tämä ei siis tuota vaivaa asiakkaalle. Olen kuitenkin ajoittain käyttänyt Viaplayn lisäpalveluista heidän store-ominaisuutta. Siellä on saatavilla sellaisia elokuvia, jotka eivät aivan vielä ole katseltavissa normaalipalvelun puolella. Enimmäkseen siellä on siis sellaisia elokuvia, jotka ovat ns. välivaiheessa elokuvateatterin ja vuokraelokuvaominaisuuden välissä. Joskus tylsinä iltoina olen saattanut kurkata storen puolelle ja vuokrata uutuuselokuvan siltä puolelta hintaan, joka yleensä vastaa kolmas osaa elokuvalipun hinnasta. Maksu on kuitattu samalla tyylillä kuin kuukausittainen maksu. Asiakkaan näkökulmasta tällainen lisäpalvelu tuntuu hieman rahastukselta, mutta samalla se tuo pientä lisämaksua vastaan laajemman ja tuoreemman valikoiman. Samalla kun elokuvia selaillessa tulee kärsimätön olo, että kyseinen elokuva tulisi ns. normaalille puolelle, alkaa houkuttelevuus lisäpalvelujen maksamisesta tuntua hyväksyttävältä.

Kuva

Molemmissa verkkokaupoissa on tärkeää se ominaisuus, että koen saavan lisäarvoa elämääni niiden kautta. Ruokaostokset turhauttavat lapsiperheen äitiä ja ruokaa kuluu paljon. Kun ostokset saapuvat ovelle, koen arjen helpottuvan. Samalla tavalla Viaplayn store tuo lisäarvoa. Vaikka maksankin jo perusversiosta liki kymmenen euroa kuukaudessa, saan yleensä alle viiden euron lisämaksusta katsoa elokuvan, joka on melko uusi, eikä se ole normaalipalvelussa (vielä) saatavilla. Saan tätä lisähintaa vastaan siis etuoikeuden katsoa kyseisen elokuvan.

[myriikka-blog]

Digi 4.4. Trendikäs verkkokauppa, mitä se on?

Paytrail on tehnyt ”must know”-paketin kaikille verkkokaupassa mukana oleville tahoille. Siinä on eri asiantuntijoiden avustuksella pyritty tarkkailemaan, mitkä olisivat kuluvan vuoden trendejä ja mitkä tekijät asiantuntijat näkevät haasteellisina. Erityisesti trendeinä oli asiakkaan nostaminen keskiöön, mobiilisuuden aito tulo mukaan markkinoille ja kierrätysvillityksen jatkuminen ja kehittyminen myös verkkokaupassa.

Leevi Parsama Finpron eCom Growth-kasvuohjelmasta kertoo, kuinka moni verkkokauppa menee vielä tuote edellä, vaikka asiakas pitäisi aidosti nostaa keskiöön. Sitä paitsi monet verkkokaupat luulevat kulkevansa asiakas etunenässä, mutta todellisuus on silti vielä toinen. Tekninen puoli on varsinkin suomalaisissa verkkokaupoissa se tekijä, joka nostetaan kärkeen. Parsaman mielestä ensin pitää pystyä tekemään kauppaa ja sitten kun se on hoidossa, kehittää kaupan teknologisia ulottuvuuksia. Logitrailin Jaakko Vikman puhuu myös, että asiakkaista täytyy pitää kiinni entistä hanakammin keräämällä heistä tietoa - heidän omaksi edukseen kuitenkin. Tässä big data ja ketterä markkinoinnin automatisointi auttaa.

Perttu Ahvenainen Taitori Oy:sta toteaa, että kuluttajalla on muutenkin enemmän valtaa nykyään. Kokemuksia jaetaan ja kuluttajat muutenkin luottavat toisiinsa. Asiakaskokemus verkkokaupoissa nousee kauppiaan mielenkiinnon kohteeksi, mikäli tämä haluaa hyviä ja kasvavia asiakaskontakteja.

Kuva: Paytrail

Pasi Pietarinen Xtrem Globalista puolestaan korostaa sitä, että mobiilin kasvaa merkittävästi verkkokaupan osana. Osaltaan sitä selittää Kiinan voimakas verkkokaupan kehitys, jossa mobiilius on merkittävää. Vaikka asiakkaat eivät vielä yhtä innokkaasti suorita maksutoimintoja mobiilisti, on huomioitava, että jo 60 % ihmisistä käyttää älypuhelinta yhtä paljon internetin selaamiseen kuin pöytätietokonetta (Google). Logitrailin Jaakko Vikman painottaa, että mobiilikäytettävyyteen on viimeistään nyt hyvä panostaa verkkokaupoissa. Erikokoisilla laitteilla on pakko pystyä käyttämään verkkokauppaa, koska asiakkaat vaihtavat laitetta useasti.

Logitrailin Jaakko Vikman puolestaan puhuu, että kierrätys ja jakamistalous tulevat kasvamaan verkkokauppapuolella. Uuden omistaminen ei ole enää itseisarvo ja erilaiset verkkokirpputorit ovat kasvattaneet suosiota. Samaan aikaan myös autoja, asuntoja jne. vuokrataan ostamisen sijaan, mitä ovat edesauttaneet Überin ja AirBnB:n kaltaiset palvelualustat.

Lähde:

Paytrail. Verkkokaupan trendit 2017.

[myriikka-blog]

Digi 4.3. Pohjoismainen verkkokauppa ja suomalainen asiakas

Postnord teki jo yhdeksättä kertaa pohjoismaalaisia ostajia käsittelevän tutkimuksen. Siihen osallistui neljästä maasta liki 90,000 ihmistä. Kysely suositettiin helmikuun 2016 ja tammikuun 2017 välillä kuukausittain niin, että yhteensä raporttiin saatiin kaksitoista kyselykokonaisuutta. Suomesta kyselyyn osallistui yli 30,000 henkilöä.

Postnordin raporttia tarkasteltaessa on ensinnäkin selvää, että Suomi tulee hieman muita Pohjoismaita perässä, mitä tulee verkko-ostamiseen. Täällä tehdään vähiten verkko-ostoksia niin määrällisesti kuin kansaan suhteutettuna. Lisäksi keskimääräinen ostosumma ei ole samalla tasolla muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomessa ollaan erityisen kiinnostuneita ulkomaalaisista verkkokaupoista. Suomen Postnordin Jouni Lambergin mielestä hinta ja valikoima ovat suomalaisille tärkeitä, minkä takia ulkomaalaisista kauppiaista ollaan erityisen kiinnostuneita. Erikoista on, että muissa Pohjoismaissa Kiina tuntuu olevan kasvava verkkokaupan ostomaa, mutta Suomen osalta tästä ei ole mainintaa.

Kun pohjoismaalaisilta kysyttiin, mitkä tekijät ovat verkkokaupassa perinteiseen kauppaan nähden selkeimpiä etuja, vastasivat suomalaiset hinnan ja valinnanvaran. Tanskalaisille, norjalaisille ja ruotsalaisille ostoajankohdan joustavuus tuntuu olevan merkittävin tekijä. Toimitusta tarkasteltaessa Suomessa toimitukset halutaan mitä useimmin suoraan kotiin. Pakettiautomaatit, jotka ovat auki ympäri vuorokauden, ovat lisänneet suosiota myös Suomessa. Tällainen palvelu tulee käytännölliseksi, kun otetaan huomioon se, että suomalaiset ovat ahkeria palauttamaan ostamiaan tuotteita, vaikka ne tulisivatkin ulkomailta.

Kuva: Postnord 

Matkapuhelimien käyttö verkko-ostoksien tekemisessä on suomalaisille hieman vieraampaa kuin muille pohjoismaalaisille. Kyseessä on ikäpolvikysymys, koska nuorempien ja vanhempien ikäryhmien välillä on nähtävissä merkittäviä eroja. Nuoret käyttävät siis huomattavasti useammin älypuhelinta ostosten tekoon. Maksutapoja verratessa suomalaiset käyttäisivät varsin mieluusti suoramaksumahdollisuutta, ja maksukorttien käyttämisessä suomalaiset ovat muita pohjoismaalaisia nuivempia.

Asiakkaiden näkökulmasta tärkeimpiä verkkoasioinnin tekijöitä ovat nopeus, henkilökohtaisuus ja älykkyys. Ostokokemuksen tulisi olla yksinkertainen, mukava ja joustava. Lisäksi kätevät ja käytännölliset toimitustavat ovat keskiössä. Kolme neljästä pohjoismaalaisesta verkko-ostajasta toivoo kuitenkin ilmaista palautusoikeutta.

Vaikka Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on pieniä eroja, on kuitenkin selvää, että kasvupotentiaalia verkkokauppiaille on Suomen markkinoilla. Ja koska ikäpolvikysymys tuntuu Suomen osalta nousevan erityisen merkittäväksi, on oletettavaa väestön nuortuessa, että myös verkkokauppa kiinnostaa enemmän.

 Lähde:

Postnord. Pohjoismaat — digitalisoitunut alue: Pohjoismaalaisten ostokäyttäytyminen verkossa. Luettavissa: http://www.postnord.fi/globalassets/suomi/tutkimukset/verkkokauppa_pohjoismaissa_2017.pdf

[myriikka-blog]

Digi 4.2. Tulevaisuuden maksutavat. Syrjäytetäänkö käteinen ja maksukortit?

Käteisen ja maksukorttien rinnalla on jo jonkun aikaa esiintynyt erilaisia vaihtoehtoisia maksutapoja, kuten mobiilimaksaminen ja bittirahat. Maksukorteistakin on kehitetty nopeampia ja kätevämpiä maksumuotoja, kuten lähimaksaminen. Kun vielä tämän kaiken päälle lasketaan kaikenlaiset suoraveloitukset verkossa tai digitaalisten maksujen kautta, ollaan tilanteessa, jossa erilaisia vaihtoehtoja on runsaasti tarjolla. Mutta onko niistä mistään käteisen korvaajaksi?

Piia-Noora Kauppi, Finanssialan Keskusliitosta visio Suomen Pankin raportissa Millä tavoin maksamme 2020–luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin, sitä, kuinka tulevaisuudessa erilaiset maksutavat nousevat käteisen rahan ohi. Ihmisten mukana kulkevat laitteet, kuten matkapuhelin tai kello, voisi toimia maksuvälineenä. Myös silmän iiris on Kaupin mielestä yksi vaihtoehto. Hänen mielestään tärkeintä on, että maksutavat ovat turvallisia, reaaliaikaisia ja kaikille potentiaalisille toimijoille tarjotaan tasaväkinen mahdollisuus kehittää erilaisia maksumalleja.  Vuosien saatossa kun ollaan saatu luotua eri finanssialan toimijoiden kesken toimiva maksuinfrastruktuuri. Sitä kannattaa hyödyntää.

Nordean Liisa Kanniainen puolestaan näkee, että käteinen on käyttökelpoinen maksuvälinen vielä 2020-luvullakin, mutta sen rooli on pienempi kuin nykyisin. Myös hän painottaa, että maksutapojen käyttäjille täytyy pystyä takaamaan käytön turvallisuus. Turvamekanismien kehittämien on tärkeää. Kun tarkastellaan kuluttajien ja kaupan välistä maksutoimintaa, alkaa kuukausipohjainen maksukäytäntö olla yleistä. Piilolinssit saapuvat esimerkiksi automaattisesti kotiin ja maksu lähtee tililtä kuukausittain. Samalla kun kaupankäynti automatisoituu ja digitalisoituu, kerätään asiakkaasta myös enemmän dataa, joka voi olla sekä hyvä että huono asia. Datan keruulla palveluiden ja tuotteiden tarjonta tulee kuluttajalle yksilölliseksi.

Kaikesta tästä on nähtävissä, että digitalisaatio mahdollistaa palvelujen tarjoamisen käyttäjälähtöisesti. OP Ryhmän Jani Ristimäki toteaa, että tämä muokkaa kuluttajien käyttäytymistä ja näin ollen maksamista. Maksakortit on kuitenkin edelleen varteenotettava maksamisen muoto myös digitaalisessa maailmassa. Kortin tiedot saa helposti tallennettua digitaaliseen lompakkoon. Lisäksi maksukorttitoiminta on vielä melko kannattavaa liiketoimintaa, olkoonkin, että korttimaksujen vastaanottaminen on kallista. 

Eri kysymys Ristimäen mielestä on, ketkä jatkossa tarjoavat maksamisen palveluita. Kolmas osa USA:n uuden sukupolven ihmisistä (vuosina 1980-2000 syntyneet) esimerkiksi uskoo, etteivät he tarvitse viiden vuoden sisällä enää pankkipalveluita. Jos kolme neljästä käy mieluummin hammaslääkärissä kuin kuuntelemassa pankin tarjoamia palveluita, ollaan kriittisessä tilanteessa. Kun samaiset ihmiset vielä kokevat digitaalisten palveluiden tarjoajat, kuten Facebookin, luotettavammaksi tahoksi kuin pankin, ollaan tilanteessa, joka on oikeastaan täysin päälaellaan vanhaan malliin verrattuna. 

Kuva

Jos siis mietitään sitä, syrjäyttääkö digitaalinen maksaminen käteisen ja maksukortit, käy tuskin näin aivan lähitulevaisuudessa. Yleinen uskomus vaikuttaisi asiantuntijoiden taholta olevan, että käteisen osuus maksutapahtumissa pienenee ja digitaaliset toiminnot lisääntyvät. Ennustajana on varmaan vaikea olla sanomassa mikä maksutapa jyrää tulevaisuudessa, koska erilaisia maksutapoja syntyy koko ajan lisää. Oleellista varmasti on, mikä taho pystyy luomaan turvallisen ja luotettavan sekä reaaliajassa toimivan konseptin. 

 Lähde:

Suomen Pankki. Millä tavoin maksamme 2020–luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin. Luettavissa: https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf

[myriikka-blog]

Digi 4.1. Digitalisoituva ostopolku yritysten haasteena

Kun ennen vanhaan ostopolku nähtiin lineaarisena kokonaisuutena, jossa asiakas kulki vaiheesta toiseen tietyssä järjestyksessä, nähdään nykyaikainen ostoprosessi lähinnä ostoavaruutena, jossa on useita eri kosketuspisteitä. Enää ei kuljeta järjestelmällisesti vaiheesta toiseen, vaan ”asiakkaat sinkoilevat kosketuspisteistä toiseen epälineaarisesti ja epäyhtenäisesti”. (Analystica, s. 4)

Varsinkin Y-sukupolvi tuntuu olevan kasvavassa määrin kiinnostunut digitalisoituvasta ostoprosessista, jossa ensisijaiset kontaktit tapahtuvat sähköisesti. Elisalla on mm. nähty, että nuoret aikuiset ovat erityisen kiinnostuneita kontaktoimaan yrityksiä sähköisesti. Tämän kaiken rinnalla puhelin ja fyysinen palvelu on tärkeää, mutta ensimmäinen kontakti tulee kuitenkin yleensä sähköisiä reittejä pitkin. Sähköisten palveluiden suosio on kasvanut merkittävästi vuodesta 2012 vuoteen 2015. Esimerkiksi web chatin käytössä Elisalla on tapahtunut kolmen vuoden aikana muutos 43 prosentista 65 prosenttiin. (Okkonen, s. 12)

Yrityksen näkökulmasta verkossa tapahtuva ostoprosessi on mielenkiintoinen, koska jälkeen jää laskettavaa ja seurattavaa dataa. Sen hyödyntäminen on tärkeää. Samalla mainonta ja markkinointi on suuressa määrin siirtynyt verkkoon. Erityisesti ostotapahtumaa edeltävät klikkaukset ovat arvokkaita. Asiakas noin muutenkin on aktiivinen, ja hänellä on koko ajan ns. ostovaihe päällä, jolloin uudet ideat ja ostomahdollisuudet ovat aina olemassa.  Samalla asiakkaiden välinen kommunikointi on kasvanut, ja erilaiset arvostelut ja suositukset ovat lisääntyneet. Onkin siis selvää, ettei yritys voi enää nähdä asiakasta passiivisena toimijana, vaan asiakkaalle on tarjottava kenttä aktiiviseen toimintaan ja kanssakäymiseen yrityksen kanssa, jotta onnistunut asiakassuhde saadaan luotua.  

 Lähteet:

Okkonen, A. Digitalisoituva ostopolku. https://www.slideshare.net/cxpafinland/03-digitalisoituva-asiakaspolku-anssi-okkonen-elisa

Analystica Oy. Ostopoluista ostoavaruuksiin. https://issuu.com/customerinnovations/docs/ostopoluista_ostoavaruuksiin

[myriikka-blog]

Digi 3.6. Avoin data ja big data

Avoimen datan esilletulo on ollut ilmeistä viime vuosina. Trendi on ollut kovasti sen suuntainen, jossa tietoa on saatavilla vapaasti ja avoimesti. Kun organisaatiolle, julkishallinnolle, yrityksille tai yksityishenkilöille kertyy tietoa, voidaan se jakaa ulkopuolisille tahoille vapaasti käytettäväksi ja vieläpä ilmaiseksi. Lyhykäisyydessään voidaan siis sanoa, että data on avointa, kun sitä voi etsiä, käyttää, muokata ja jakaa kuka tahansa.

Big datalla puolestaan tarkoitetaan joko jäsenneltyä tai jäsentämätöntä tietoa, jota on volyymimääräisesti tarjolla. Yleisesti ”big data” jaetaan ns. 3V-malliin englanninkielisten termien perusteella. Se esiteltiin vuonna 2001. Ensimmäinen V on ”velocity”, eli nopeus, toinen ”variety”, eli muoto, ja kolmantena volume, eli määrä. Sittemmin 3v-mallia on kritisoitu. Forbesin artikkelin mukaan on ilmeistä, ettei big dataa ole kovin helppo määritellä. Yleisesti ottaen hienostuneena selityksenä voidaan pitää seuraavaa lainausta:

”A new attitude by businesses, non-profits, government agencies, and individuals that combining data from multiple sources could lead to better decisions.” -Forbes

Oli miten oli, tavoitteena big datalla on varmasti yhdistää runsasta tietoa ja saada aikaan uutta kattavampaa tietoa.

Helsinki Region Infoshare on koonnut pääkaupunkiseudun avoimen datan. Itseäni kiinnosti erityisesti historiallista Helsinkiä esittelevät sivut. Helsinki ennen ja nyt, sekä Helsinki ennen. Niissä oli käytetty eri arkistojen ja museoiden valokuva-arkistojen aarteita. Näin tieto on kaikkien halukkaiden saatavilla. Oli viihdyttävää tutkia, millaisia omat kotiseudut ovat olleet vaikka aivan 1900-luvun alussa.

Kuva

Kolmantena sovellukseni HRI:n sivuilta tutkin Perheen kaupunki-nimistä sovellusta. Siinä saattaa etsiä perheille soveltuvaa tekemistä mm. kategorian, osoitteen tai postinumeron mukaan. Itse kokeilin oman postiosoitteen mukaan, ja perheelle sopivia paikkoja tuli esille runsaasti leikkipuistoista ja päiväkodeista lähtien julkisiin tiloihin asti.

Asiakasyrityksemme varmasti voi hyödyntää avointa dataa useammallakin tavalla. Ensinnäkin se voi hyödyntää tarjolla olevaa tietoa omassa toiminnassaan. Onko tarjolla tarkkaa tietoa esim. potentiaalisesta asiakaskunnasta? Toiseksi sen olisi syytä tarkistaa, että se on eri sovelluksissa nähtävissä. Onko se siis esillä erilaisissa ravintoloita koskevissa sovelluksissa?

Näin yhden sovelluksen HRI:n sivuilla, joka käsitteli sitä, mihin kannattaa perustaa kahvila Helsingissä. Juuri tällaisista sovelluksista olisi hyötyä esimerkiksi laajentumista ajatellessa. Varmasti pääasiassa näistä avoimen datan sovelluksista olisikin hyötyä omaa toimintaa suunnitellessa.

 Lähteet:

Helsinki Region Infoshare. http://www.hri.fi/fi/

Open definition. http://opendefinition.org/od/2.0/en/

Press, G. Forbes. 12 big data definitions: What´s Yours? https://www.forbes.com/sites/gilpress/2014/09/03/12-big-data-definitions-whats-yours/#6764654e13ae

Search Cloud Computing: http://searchcloudcomputing.techtarget.com/definition/big-data-Big-Data

[myriikka-blog]

Digi 3.5. Mobiiliapplikaatiot Grand One-mobiilipalvelukategoriassa

Grand One:ssa palkitaan vuosittain parhaimpia digitaalisen suunnittelun ja markkinoinnin töitä. Tässä yhteydessä tärkeää oli perehtyä parhaaseen mobiilipalvelukategoriaan. Se oli täynnä erilaisia ja monimuotoisia palveluja HS.fi-sivuista lähtien aina unimittariin asti. Itse valitsin tarkkailtavaksi mobiilipalvelukategoriassa Viinimaa.fi-palvelun, jonka uskoisin sopivan hyvin yhteen asiakasyrityksen teemojen kanssa, vaikka varsinainen tuote ei ole aivan sama. Lisäksi päätin tarkastella tässä yhteydessä Hesburgerin applikaatiota, joka myös oli ehdolla parhaan mobiilipalvelu kategoriassa.

Viinimaa.fi on Altian kuluttajaviestintä- ja palvelukanava. Se tarjoaa tietoa tuotteistaan sekä uusia reseptejä ja tietopaketteja asiakkaiden käyttöön. Tuotteet on listattu kaikki sivustoille ja niitä voi hakea eri juomien perusteella (esim. puna- ja valkoviinit). Lisäksi Viinimaa.fi:n tehtäviä mitä ilmeisemmin on valistaa asiakkaita tuotteista, viinimaistaan jne. Tämä on täysin ymmärrettävää, hakevathan ihmiset nykyään tietoa enemmän ja enemmän. Viinimaa.fi-projektin taustalla oli varsin perinteisiä syitä, kuten tekninen ja sisällöllinen uudistus.  Tuntuu, että sivusto lähti sisäisestä uudistuksen tarpeesta. Itselle, joka nautin viineistä, pidän sivujen sisällöstä. Pidän siitä, että ajankohtaisia viinejä suositellaan, ja erilaisia juomatapoja korostetaan (ei kuitenkaan liian holhoavasti!).

Hesburgerin applikaatio tuntuu eroavan Viinimaa.fi-sivustosta siinä mielessä, että siinä on ollut monitahoisemmat, ulkoapäin tulleet tarpeet. Kanta-asiakasjärjestelmä oli omalla painollaan paisunut 250,000 asiakkaan kokoiseksi, jolloin ohjelma nähtiin valmiiksi etenemään seuraavalle tasolle. Asiakkaiden toivomuksia kuunneltiin, järjestettiin work shoppeja ja työstettiin ideaa yrityksen ja asiakkaiden kesken. Lopputuloksena oli valtaisan menestyksen saanut Hesburger-applikaatio, jossa yhdistyy mm. kanta-asiakasjärjestelmän sähköinen versio, etusetelit, ennalta maksaminen ja tilaaminen sekä tuotteiden selaus. Hesburger on käynyt melko aggressiiviseen markkinointiin applikaation puolesta. Tällä kuluvalla viikolla huomasin ulkomainonnassa kyseisen applikaation, jolloin ajattelin automaattisesti Kitty´s Milkshake Baria, asiakasyritystämme. Ilokseni tämä applikaatio oli ehdolla Grand Onessa, jossa se sai kunniamaininnan mobiilipalvelu kategoriassa. 

Tarkoitus oli myös ideoida uusi applikaatio asiakasyrityksen tarpeisiin. Mielestäni Hesburgerin kanssa samansuuntainen applikaatio olisi paikallaan. Koska Kitty´s Milkshake Bar on kuitenkin paljon Hesburgeria pienempi yritys, tulee sen lähteä liikenteeseen maltillisesti. Ensinnäkin kanta-asiakkuusjärjestelmä voisi toimia, samoin kuin ennalta maksaminen ja tilaaminen applikaation kautta. Hesburgerin applikaatiossa on paljon sellaista, mikä siis palvelee suoraan Kitty´s Milkshake Baria. Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, koska on olemassa hyviä ideoita, jotka sopivat kuin nenä päähän asiakasyrityksellemmekin.

Lähde:

http://www.grandone.fi 

[myriikka-blog]

Digi 3.4. Facebook ja News Feed 2017

Facebookin News Feed on muuttunut vuosien varrella merkittävästi. Tavallinen käyttäjäkin huomaa sen, kun sivuille tulee ja koko ulkonäkö onkin yön aikana muuttunut. Aina muutokset eivät ole olleet parhaita mahdollisia, mutta Facebook pyrkii omien sanojensa mukaan tehostamaan ja parantamaan asiakaskokemusta. Vuoden 2017 muutoksista kertoi F8-tapahtumassa Facebookin News Feedin johtaja Adam Mosseri.

Algoritmi sanana on jo melko mielenkiitoinen. Yksinkertaisuudessaan kyse on kuitenkin keinosta ratkaista ongelma. Se on tehty parhaimmassa tapauksessa sellaiseksi, jossa ongelmat ratkotaan helposti ja käyttäjä saa vaivatta käyttöönsä juuri sitä tietoa, mitä hän haluaa/tarvitsee. Facebook onkin siis asettanut algoritmin News Feedin käyttöä varten. Se tarkastelee aluksi sitä, mitä on tarjolla (ketkä ja mitkä tahot ovat postanneet News Feediin sisältöä). Sitten tarkastellaan signaalimaisesti kaikki, jotka ovat postanneet, ja miten suurella todennäköisyydellä käyttäjä on kiinnostunut kyseisistä uutisista. Uutisten relevanttius on tekijä, jota Facebook puntaroi siinä vaiheessa, kun se näyttää käyttäjälle News Feedin sisältöä. Adam Mosseri Facebookilta myöntää, ettei Facebook tiedä tietenkään todellisuudessa, mitä käyttäjän haluavat. He tekevät ”valistuneen arvauksen”. Tärkeintä on kuitenkin se, ketkä ovat ystäviä ja mitä tahoja seurataan. Lopulta Facebook niin ikään pisteyttää postaukset, ja järjestää ne sen mukaan uutisvirtaan.

Vuoden 2017 teemoiksi F8-tapahtumassa Adam Mosseri mainitsee ”löytämisen”, ”yhtenäisyyden” ja ”yhteistyökumppanit”. News Feed on käyttäjien tapa löytää uusia asioita ja uutisia.  Yhtenäisyyden osalta Mosseri mainitsi lähinnä oikean tiedon, vihapuheen torjunnan ja valveutuneet lukijat, kun taas yhteistyökumppaneissa mainittiin mm. erilaiset uutiskanavat, ja heidän tapa tuottaa sisältöjä. Samalla Facebook haluaa tukea journalististen tahojen rahanansaintamalleja. Näistä uusista, tai ainakin tämän vuoden merkityksellisimmistä teemoista nousevat varmasti uudet innovaatiot News Feediin, jotka me tavalliset käyttäjät näemme vielä lähiaikoina.

[myriikka-blog]

Digi 3.3. Uusia some-kanavia: Snapchatista päänvaivaa, Vimeosta ja Yelpistä ihastuksen huokauksia

Päätin tutustua muutamaan itselle ennestään tuntemattomaan some-kanavaan. Olen henkilökohtaisesti melko aktiivinen Facebookin ja Instagramin käyttäjä. Lisäksi käyn aika ajoin Twitterissä, vaikka en juuri ”tviittaile”. Tehtävänannossa määriteltiin, että tässä yhteydessä tulisi tutustua itselle kolmeen uuteen some-kanavaan. Olen jo vuosia kuullut Snapchatista, vaikka se ei ole herättänyt tarpeeksi kiinnostusta, että olisin oikeastaan siihen tutustunut. Aikaisemmissa postauksissani mainittu Kurion raportti some-markkinoinnin trendeistä vuonna 2017 (Kurio) nosti esille sen, että Snapchatissa olisi some-tulevaisuus. Vimeoon olen kyllä aikoinaan pintapuolisesti tutustunut katsoessani uskomattoman hienoja matkailuvideoita, mutta muutoin kyseinen kanava on ollut itselle harmaalla alueella. Yelpin valitsin lähinnä sen takia, että ajattelin siitä olevan hyötyä asiakasyrityksellemme.

Latasin eilen Snapchatin matkapuhelimeeni. Jäin täysin ”monttu auki” kyseisen sovelluksen kanssa. Pitkästä aikaa tuli vanha olo! Päätin vähän googlettaa ja lukea aiheesta, koska huomasin kysyväni itseltä varsin perustavan laatuista kysymystä; mitä Snapchat tekee ja ketä se palvelee. Ymmärrän, että suurin osa sen käyttäjistä on nuoria, jopa teini-ikäisiä. Parhaan kuvauksen Snapchatista sain erään Youtube-videon kautta.  Eli, jos ymmärsin oikein, kyseessä on ns. reaaliaikainen kuva- ja videopalvelu, jossa käyttäjä voi jakaa pätkiä päivästään kaikille kiinnostuneille. Homman idea on, että kuvat ja videot katoavat automaattisesti 24 tunnin kuluttua. Ilmeisesti juuri tässä on koko idean ydin. Lyhyitä, tai jopa vähän pidempiä videoita, voi postata usein, ja Snapchat poistaa ne automaattisesti. Ystävät ja muut kiinnostuneet pääsevät tällä metodilla näkemään paljon paloja kiinnostavien ihmisten elämästä melkein reaaliaikaisesti. Reaaliaikaisuus koukuttaa ja ”pakottaa” ihmisiä seuraamaan Snapchatin tapahtumia. Tässä voisi tietenkin olla Kitty´s Milkshake Barille yksi hyvä markkinointikanava. Asiakkaat pitäisi saada jakamaan videoita Snapschatiin.

Vimeo, tuo Youtuben taiteellisempi kilpakumppani, herättää minussa enemmän intohimoja kuin Snapchat. Olen aina ollut hyvin vakuuttunut videoiden tasosta, joita olen kyseisen palvelun kautta katsonut. En omista Vimeossa tiliä, enkä ole jakanut siellä vidoita. Olen ainostaan nähnyt muutaman videon sitä kautta. Vimeossa yhteisien mielenkiinnon kohteiden ympärille voi rakentaa yhteisöjä. Vimeossa videot ovat myös pääasiassa laadukkaita. En ehkä olisi kovin vakuuttunut, että Vimeo olisi parempi paikka julkaista videoita Kitty´s Milkshake Barin näkökulmasta. Kitty´sille varmasti olisi helpompaa ja käytännöllisempää tuottaa videot tunnetummassa ja ”normaaliyleisön” käytössä olevassa Youtubessa. Vimeota ei kannata kuitenkaan täysin heivata sivuun, koska uskoisin, että videoissa on Kitty´sin seuraava some-markkinoinnin askel.

Yelpissä voi puolestaan arvioida ravintoloita, baareja ja muita palvelun tarjoajia. Yritys ilmoittaa itsensä Yelpiin ja pyrkii tämän jälkeen siihen, että asiakkaat arvostelevat sen. Arvostelut menevät yhdestä viiteen tähteen. Myös sanallisen arvion voi antaa. Ikäviä arvosteluja ei saa editoitua pois, joten yritys ottaa riskin, mutta lähtökohtaisesti arvostelut tukevat toimintaa ja houkuttelevat uusia asiakkaita. Kitty´s Milkshake Bar näyttää olevan Yelpissä, mutta siitä ei ole vielä arvosteluja. Tässä vaiheessa yrityksen kannattaisi kannustaa asiakkaitaan palautteen ja arvioiden antamiseen. Kitty´sin epäsuorilla kilpailijoilla on kuitenkin enemmän arvosteluja. Uskoisin, että kaikki arviointeihin keskittyvät sovellukset sopivat Kitty´sille hyvin, ja niihin kannattaa panostaa, varsinkin kun Kitty´sin omistajat kertovat Facebook-arvioiden olevan lähestulkoon positiivisia. Sellaista voi tuskin olla liikaa.

Lähteet:

Kurio. Somemarkkinoinnin trendit 2017. Luettavissa: http://kurio.fi/kurio/wp-content/uploads/2016/12/Raportti-Somemarkkinoinnin-trendit-2017-Kurio.pdf. Luettu: 15.7.2017.

Yelp, Kitty´s Milkshake Bar: https://fi.yelp.fi/biz/kittys-milkshake-bar-helsinki

[myriikka-blog]

Digi 3.2. Finnair sosiaalisessa mediassa

Tässä blogikirjoituksessa on ollut tarkoitus tutustua yhden tunnetun suomalaisen yrityksen sosiaalisen median kanaviin. Kriteerinä on ollut, että yrityksen täytyy olla aktiivinen some-kanavissa. Päädyin itse tässä yhteydessä Finnairiin, jonka tiesin jo etukäteen olevan melko aktiivinen some-markkinoija. Olen tarkastellut sen suomenkielisiä sivuja, mikäli se on ollut mahdollista.

Facebookissa Finnairin toiminta on aktiivista. Päivityksiä tulee lähes päivittäin, joskus useita päivässä. Postaukset ovat sekoitus videoita ja mainoslinkkejä, mutta joukkoon mahtuu myös esimerkiksi työnhakuilmoitus, joten kanavaa käytetään myös puhtaasti tiedottamiseen. Silmiinpistävää on kuitenkin, että Finnair mainostaa runsaasti omia kohteitaan. Suoranaista mainontaa kevennetään viihteellisimmillä videoilla. Videot sopivat hyvin Facebookin käyttöön. Edellisessä postauksessa totesin jo, että videot nähdään vuoden 2017 some-markkinointitrendinä, eikä loppua sen kehitykselle ole. Tätä tietoa vasten tarkasteltuna, Finnair liikkuu hyvin trendien mukana.

Seuraavaksi tarkastelin Twitteriä. Finnairin sivut Twitterin puolella ovat englanninkieliset. Aktiivisuus on myös Twitterin puolella huomionarvoista. Sisältö on osittain samaa Facebookin kanssa, mutta kohdeyleisönä on selvästi kansainvälinen asiakaskunta. Lisäksi Finnair uudelleentwiittaa paljon, joka tuo lisäsisältöä nimenomaan Twitterin puolelle.

Kuva

Instagramissa sisältö on hyvin erilaista verrattuna Facebookiin ja Twitteriin jos pelkästään Instagramin luonteen takia. Kuvat ”Instassa” ovat varsin tyylikkäitä. Instagramissa on kuitenkin yllättävän vähän videoita, vaikka niiden julkaisuun instagram olisi juuri sopiva paikka. Ilmeisesti Youtube-kanava on valjastettu videoita varten, eikä Instagramissa nähdä tarvetta liialliseen videoiden jakamiseen. Sekä Instagram että Youtube on lähtökohtaisesti englanninkielisiä. Youtubessa on videoita eri kielillä hyvin erilaisista teemoista, mikä on piristävää.

Kurion julkaisemassa raportissa, jossa käsiteltiin vuoden 2017 some-markkinointitrendejä, todettiin, että yritykset ovat siirtymässä myös LinkedIniin. Plutonin Jarkko Kurvinen toteaa raportissa, että ”B2B-puolella LinkedIn lakkaa olemasta ´työttömien facebook´ja se on monelle tärkeä myyntikanava.” (Kurio, s. 10) Finnair on myös näyttävästi LinkedIn:ssä. Lähinnä se kohdentaa siellä toimintansa kiinnostuneille työnhakijoille, mikä LinkedIn:n varsinainen tarkoitus onkin.

 Lähteet:

Finnairin Facebook-sivut. https://www.facebook.com/finnairsuomi/?fref=ts

Finnairin Twitter-sivut: https://twitter.com/finnair?lang=fi

Finnairin Instagram-profiili: https://www.instagram.com/feelfinnair/?hl=fi

Finnairin Youtube-kanava: https://www.youtube.com/user/finnair

Finnairin LinkedIn-profiili: https://www.linkedin.com/company/finnair

Kurio. Somemarkkinoinnin trendit 2017. Luettavissa: http://kurio.fi/kurio/wp-content/uploads/2016/12/Raportti-Somemarkkinoinnin-trendit-2017-Kurio.pdf. Luettu: 15.7.2017.