supertompeter

[supertompeter]

Blogin avulla oppiminen ja yhteenvetoa kurssista.

Olen kirjoittanut nyt elämäni ensimmäiset yhdeksän blogikirjoitusta ja tässä tulee numero kymmenen. Kirjoitimme kurssillamme asiantuntijablogia digitaalisesta liiketoiminnasta. Mielestäni oppiminen blogikirjoitusten muodossa on ollut erittäin hyvä tapa oppia. Olen yleensä hyvä oppimaan tekemällä ja sama pätee myös tässä. Haastavinta on ollut tekstin tiivistäminen blogiin sopivan kokoiseksi. Monesta aiheesta olisi helposti voinut kirjoittaa enemmän, mutta blogiin on tarkoitus tiivistää asiat siten, että lukija pysyy kiinnostuneena eikä poistu kesken postauksen. Toivottavasti onnistuin siinä.

Kurssin projektityönä tehtiin ryhmässä digitaalista innovointia. Innovointi oli myös todella konkreettista, ei sitä varmaan oikein muuten pystyisi edes opiskelemaan. Toki erilaisia metodeita piti opiskella, mutta niiden toteuttaminen konkreettisesti auttoi ymmärtämään metodit paremmin. Myös se, että meillä oli konkreettinen asiakas-case, oli mielestäni hyvä asia. Saatiin oikeasti innovoida digitaalista ratkaisua yritykselle tarpeeseen. Se, että kaikilla ryhmillä oli käytännössä sama tehtävä samalle yritykselle, oli mielenkiintoista monelta kantilta. Oli mukava nähdä miten erilaisia ratkaisuja ryhmät keksivät ja miten eri näkökulmilla haastetta lähestyttiin.

Yksi kurssimoduulin aihe oli analysointiosaaminen. Sitä käytimme myös olennaisesti digitaalisen innovaation suhteen. Etsimme tiettyjä kuluttajiin liittyviä tilastoja, joita analysoimalla pystyimme punnitsemaan innovaation painoarvoa. Itse analysointiosaaminen oli minulle mieleistä. Se on myös todella konkreettista ja sitä oppii käytännössä vain tekemällä. Exceliä pyöriteltiin tunneilla ja teimme muutaman laajan tehtävän omatoimisesti, jotka vaativat paljon aikaa ja tekemistä. Toki ajan kanssa tekemällä oppimista myös tapahtui.

Kaiken kaikkiaan minulla jäi hyvä maku kurssista. Etenkin ryhmätyöprojektista. Lähinnä tämä johtuu siitä, että innovointi toi tiimityön hyviä puolia esiin paremmin kuin muissa koulun ryhmätöissä. Saimme innovaatioprosessissa kaikkien tiimin jäsenten aivot käyttöön aivoriihestä alkaen. Siinä mielessä tämä erosi enemmän tavallisesti ryhmätyöstä, jossa vain jaetaan tehtävät, eikä tehdä niin paljoa yhdessä. Tämä auttoi omaa oppimistani, koska sain muilta tiimin jäseniltä uusia näkökulmia. Innovointi antoi myös hyviä työkaluja tulevaisuuteen, joita voin mahdollisesti hyödyntää omalla työurallani. Analysointiosaamisen kannalta oppiminen jäi enemmän omalle vastuulle, mutta eipä sitä oikein voikaan oppia muuta kuin tekemällä.

Tähän blogini hiljenee ainakin toistaiseksi ja nähtäväksi jää jatkuuko bloggaamiseni joskus tulevaisuudessa. Ehkä jatkuu, ehkä ei.

[supertompeter]

6. Tekoäly, automatisointi ja robotiikka

5. Luinko juuri maksetun nettiarvion tai twiitin ihmiseltä vai botilta?

Käytän itse verkkokauppoja todella paljon. Veikkaisin, että noin 90% ostoksistani, lukuun ottamatta ruokaostoksia, tapahtuu verkkokauppojen kautta. Käytän myös paljon aikaa arvioiden tutkimiseen ennen ostopäätöstä. Näin tekevät myös monet muut. En ole itse ajatellut hirveästi arvioiden aitoutta muuta kuin silloin, kun teksti on todella huonosti kirjoitettua tai näyttää siltä, että se on tehty esim. google translaten avulla. Tripadvisorissa olen kriittisempi arvioiden suhteen, koska tiedän, että siellä tehdään paljon feikkiarvioita esimerkiksi kilpailijoiden toimesta. Ilmeisesti feikkiarvioita tehdään hyvin paljon verkkokaupoissa ja arvostelupalveluissa. Yritykset ostavat arvosteluita, jotta tuotteet ja palvelut näyttäisivät paremmilta arvioiden merkeissä. Miten sitten pystyy selvittämään ovatko arviot oikeita?

Englanninkielisiä palveluita tunnistamaan feikkiarvioita ovat esimerkiksi Fakespot, ReviewMeta ja ReviewSceptic. Jälkimmäinen on erikoistunut hotelliarvioihin. Palvelut auttavat tunnistamaan arvion luotettavuutta. Feikkiarvioita voi tunnistaa myös itse. Esimerkiksi arvostelijan profiilin tarkistus on hyvä tehdä. Ehkä sieltä löytyy kasapäin samanlaisia arvosteluja, teksti on kirjoitettu aina samaan tyyliin ja arvio on aina viisi tähteä. Tällöin voi ajatella, että hänelle on maksettu arvostelujen tekemisestä. On kai tämäkin jonkun näköistä työtä, mutta kyseenalaista toimintaa, joka antaa ihmisille väärää tietoa. On myös epäilyttävää, jos arvosteluja on lyhyeen aikaa todella paljon tai tuntemattomalla tuotemerkillä on todella paljon arvosteluja.

Botteja käytetään paljon kaupallisiin, poliittisiin tai kiusantekoon. Botti on automatisoitu käyttäjätili, joka pyrkii esiintymään oikeana ihmisenä. Välillä se onnistuu paremmin ja välillä huonommin. Useimmiten botteja käytetään Twitterissä, kun halutaan saada joku asia tai sanoma trendaamaan. Botteja voi ostaa kuka tahansa internetistä. Ylen viime vuonna julkaistusta artikkelista käy ilmi, että Freedom Housen Freedom on the Net 2017 -raportin mukaan vuonna 2017 disinformaatio ja verkkomanipulointi olivat keskeisessä osassa peräti 18 maan vaaleissa. Botteja voi myös tunnistaa. Feikkiarvostelujen kanssa samanlaisia piirteitä ovat käyttäjän anonyymisyys, outo käyttäjänimi, valokuvat ja esimerkiksi käyttäjän perustamishetki twiittiin liittyvän sanoman kanssa sopivaksi esim. juuri ennen vaaleja. Kaupalliset botit taas mainostavat monella kielellä ja mitä tuotetta tahansa. Todennäköisesti kyseessä on botti, jos tilillä on mainosmaisia twiittejä monella eri kielellä tai kaupallisuus käyttäjätilillä on häpeilemättömällä tasolla. Bottien tunnistamiseen voi käyttää esimerkiksi Indianan yliopiston Botometer-palvelua.

Itse luotan omaan arvostelukykyyni suurilta osilta varsinkin verkkokauppoihin ja Tripadvisoriin tai Airbnb:hin liittyen. Olen mielestäni onnistunut tunnistamaan feikkiarvosteluita. Twitteriä en käytä, joten en osaa sanoa bottien yleisyydestä tai laadusta siellä. Uskon kuitenkin monien feikkiarvostelujen ja bottien olevan niin hyviä, että monia ihmisiä, varmaankin myös itseäni, huijataan silloin tällöin uskottavasti.

Lähteet: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/09/30/valheenpaljastaja-botti-vai-ihminen-somessa-hulinoivan-bottiarmeijan-saa-luotua https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/02/valheenpaljastaja-netin-kayttajaarvioihin-ei-kannata-luottaa-sokeasti-nama

[supertompeter]

5. Verkkokauppa ja ostaminen

Ihminen vai robotti?

Heti alkuun tarkennan, että blogin aihe koskee vain yritysten tarjoamaa asiakaspalvelua, eikä sen syvemmin ihmisen ja robotin vertailua yritysten liiketoiminnassa. Sanoisin, että lähes kaikille verkossa asioiville ihmisille on jollain sivulla tullut vastaan chat-vaihtoehto yhteyden ottamiseen yritykseen. Itse pidän tätä hyvänä vaihtoehtona yhteyden ottamiseen ja se on toiminut minulla hyvin esimerkiksi pankkipalveluissa. Chatin avulla olen pystynyt tarkentamaan nopeasti ja helposti asiani ja näin olen päässyt eteenpäin joko sähköisesti tai sitten pankista ollaan soitettu chat-keskustelun perusteella. Pankeista esimerkiksi Nordealla on chat-robotti käytössä: https://www.nordea.fi/.

Yrityksille tarjotaan myös live chat-palveluita oikeiden ihmisten kanssa, vaikka chat-robotit ovat tällä hetkellä se palvelu, joka yleistyy koko ajan. Finnchat (www.finnchat.com) tarjoaa näitä molempia palveluita. Oikeiden ihmisten kanssa käytävään chat-palveluun voidaan käyttää yritysten omia työntekijöitä tai sitten koulutettuja ulkopuolisia henkilöitä. Finnchat on esimerkiksi rekrytoinut kalastuksen harrastajan Hong Kongin kalastusosaston chat-palveluun, kosmetologin Sokoksen kauneuden verkkokaupan chat-palveluun ja musiikkiharrastajan Hifitalo.fi:iin verkkokaupan chat-palveluun.

Kumpi sitten on parempi, ihminen vai robotti chat-palvelun palvelevassa päässä? Oman kokemukseni mukaan robotti toimii esimerkiksi juuri Nordean palvelussa. Robotit käyttäytyvät kuitenkin niille koodatun algoritmin mukaan ja voivat olla epäinhimillisiä. Yle uutisoi syyskuussa tapauksesta, jossa nainen ilmoitti vakuutusyhtiönsä chat-robotille lapsensa syntymästä johon robotti vastasi: ”Todella ikävä kuulla, että sinulle on sattunut vahinko.” Tässä erinomainen esimerkki siitä, miten chat-robotti ei välttämättä palvele asiakasta. Toki vakuutusyhtiö Turva sai tästä hyvää huomioita mediassa lähinnä huumorin muodossa.

Oikea ihminen chat-palvelun toisessa päässä on toiminut myös omalla kohdallani hyvin. Esimerkiksi Wolt ruoantoimituspalvelun chatissa olen saanut hyvin nopeasti vastauksia ja palvelua tarvitsemiini asioihin oikealta ihmiseltä. Todennäköisesti myös edellä mainitussa vakuutusyhtiön tapauksessa ihminen olisi antanut paremman vastauksen asiakkaan kysymykseen.

Kustannukset ja tavoitettavuus ovat varmasti merkitseviä asioita chat-palvelun käyttöönottoa mietittäessä. Robotti ei katso kelloa ja se toimii itsekseen. Toki robotti vaatii jatkuvaa kehittämistä ja tietojen päivittämistä järjestelmiin. Ihminen taas toimii työajan puitteissa ja toimii koulutuksensa mukaisesti. Robotilta puuttuu inhimillisyys ja vastaukset ovat suoraviivaisia ja kysymysten avulla johdateltavia. Niin kuin monessa muussakin työnkuvassa täytyy pohtia, voiko robotti vielä korvata ihmistä palvelun laadun säilyttämiseksi, kun toisessa päässä on kuitenkin ihminen?

Lähteet: https://yle.fi/uutiset/3-10989177

www.nordea.fi

https://finnchat.com/live-chat-asiakaspalvelu-verkkokauppaan/

https://www.google.com/search?q=man+versus+robot+chat&tbm=isch&sxsrf=ACYBGNQlP6_RRw2Yz1dgLOre6fYhP-FiEw:1575825912771&source=lnt&tbs=sur:fc&sa=X&ved=0ahUKEwiqtIj-yKbmAhXolIsKHcp4B0QQpwUIIw&biw=1440&bih=766&dpr=1#imgrc=a_XY2OMkmabIrM:

[supertompeter]

4. Verkkopalvelut ja SEO

Dataa, dataa ja dataa

Tietoa tuotetaan ja kerätään erittäin paljon päivittäin. Kerättyä dataa kaivamalla löydetään paljon tietoa ja suuri kysymys onkin, miten tietoa voidaan hyödyntää ja mitä sillä tiedolla voidaan rakentaa. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori ja tietoteknisen tutkimuskeskus HIIT:n johtaja Petri Myllymäen mukaan big datan idea on se, että kun dataa kertyy itsekseen, niin jälkeenpäin voidaan miettiä mihin muuhun tätä kerättyä dataa voitaisiin hyödyntää. Datalouhinnalla tarkoitetaan tyypillisesti tietokonealgoritmeillä tapahtuvaa datan kaivamista. Useamman datamassan yhdistämisellä ja sen avulla luotua uutta tietoa kutsutaan datafuusioksi. Big datan voidaan sanoa olevan erittäin suurten ja järjestämättömien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä ja analysointia tietoteknisten ratkaisujen avulla.

Mitä sitten on avoin data? Avoin data ei ole sama asia kuin julkinen tieto. Kaikilla on pääsy julkiseen tietoon, kun taas avointa dataa kansalaiset ja yritykset voivat käyttää omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkisen hallinnon kanssa. Avoimella datalla tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden tai julkishallinnon tuottamaan tai niille kerättyä julkista tietoa. Tätä dataa kutsutaan digitaaliseksi raaka-aineeksi, joita ovat taloustiedot, tilastot, kartat, kuvat ja videotallenteet. Tieto täyttää avoimen datan kriteerit, jos se on julkista, koneluettavaa, maksutonta ja uudelleen käytettävää, myös kaupallisesti. Eli yritykset voivat hyödyntää avointa dataa.

Minulla tuli avoimen datan hyödyntämisesti heti mieleen tällä hetkellä paljon keskustelua aiheuttavat sähköpotkulaudat. Voisi kuvitella, että näitä palveluita tarjoavat yritykset ovat tutkineet julkisen liikenteen ja kaupunkipyörien käytöstä löytyvää dataa. Sen tiedon avulla on voitu kehittää vaihtoehtoinen liikkumistapa kaupunkeihin.

Avointa dataa voi käyttää myös väärin, niin kuin Netflixille kävi. He järjestivät vuonna 2006 avoimen kilpailun, jossa joukkueiden tehtävänä oli rakentaa kone, joka ymmärtää käyttäjän elokuvamaun. Netflix laittoi noin puolen miljoonan käyttäjän tekemät arviot jakoon nimettöminä ja oletti ettei käyttäjiä voida tunnistaa. Teksasin yliopiston tutkijat vertasivat Netflixin julkaisemaa datapakettia Internet Movien Database sivuston käyttäjien julkisiin tietoihin ja löysivät yhteksiä, joiden takia osa Netflix -käyttäjistä olisi voitu paljastaa. Ongelma oli siis se, että vaikka ihmiset arvioivat IMDb:ssä julkisesti, Netflixin keräämät tiedot olivat yksityisiä. Ehkä käyttäjä haluaa arvioida julkisesti IMDb:ssä, mutta katsella ja arvostella salaa Netflixissä. Eli jos dataa yhdistellään taitavasti algoritmeillä, arkaluontoisetkin tiedot voivat paljastua.

Yritysten on siis oltava tarkkoja, miten big dataa ja avointa dataa käytetään. Niistä on varmasti suuri hyöty monen palvelun kehittämiseen, esimerkiksi liikkumiseen, kohdennettuun markkinointiin tai erilaisiin arvosteluihin liittyen. Tarkkuutta vaatii erityisesti yksityisyyden suojan säilyttäminen.

Lähteet: https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/big-data-muuttaa-maailmaa/6e3988d0-e07e-35ea-b52c-dc3e31a91394 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/28/mita-sinun-pitaisi-tietaa-big-datasta-datanlouhinnasta-ja-datafuusiosta https://hri.fi/fi/ohjeet/mita-on-avoin-data/ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/28/mita-sinun-pitaisi-tietaa-big-datasta-datanlouhinnasta-ja-datafuusiosta

[supertompeter]

3. Mobiilisovellukset ja some

6. Social Media map

Somepalvelut ja kanavat lisääntyvät koko ajan kovalla vauhdilla. Mitä kanavia yritykset voisivat sitten hyödyntää? Siinäpä vasta onkin miettimistä. Tutustuin itselleni kolmeen uuteen somepalveluun interaktiivisen Social Media Map 2019 kautta. Valitsin kartalta Amazon Payn, Gurun ja Social Eyen.

Amazon Pay toimii maksuvaihtoehtona esimerkiksi yrityksen verkkokaupassa. Sen avulla voi tarjota sadoille miljoonille Amazonin asiakkaille nopean ja tutun maksutavan. Amazon tilin omaava henkilö voi maksaa tilinsä kautta ostokset helposti ilman, että hänen täytyy luoda uutta tiliä tai naputella kortin tietoja. Amazon Payssa on myös mahdollista käyttää uudenlaista tapaa ostaa äänikomennoilla. Helppoa, eikö olekin. Miksi sitten tämä maksutapa kannattaisi olla yrityksen verkkokaupan maksuvaihtoehtona? Amazon Pay helpottaa maksamista asiakkaan näkökulmasta, joten tilaukset tehdään varmemmin loppuun asti. Yrityksiä luonnollisesti kiinnostaa asiakkaat ja Amazonilla niitä riittää, joten uusia potentiaalisia asiakkaita on saatavilla palvelun kautta. Pienille ja keskisuurille yrityksille hinnoittelu USA:ssa alkaen 2,9% + $0.30, joka mielestäni kuulostaa aika paljolta, mutta omaa kokemusta muiden hinnoittelusta ei ole, joten en osaa sanoa kuinka kilpailukykyinen hinta on. Toki Amazon on varmasti ajan tasalla hinnoittelun kannalta, joten voisi kuvitella hinnan olevan kilpailukykyinen.

Guru palvelun avulla yritykset voivat etsiä ja palkata freelancer työntekijöitä. Freelancerit voivat ladata tietonsa palveluun, jonka jälkeen he alkavat saada työtarjouksia. Yritykselle tällainen palvelu on käytännöllinen silloin kuin he tarvitsevat yksittäisiä töitä, joihin ei ole osaamista talon sisällä. Guru palvelussa yritykset voivat tutustua freelancereihin ja lukea arvosteluja heistä. Vaikuttaa ihan järkevältä palvelulta ja varsinkin arvostelut nousevat mielestäni suureen osaan palvelun hyödyistä. Et näe pelkästään freelancerin CV:tä, vaan voit lukea myös arvosteluita hänen töistään.

Social Eye tarjoaa apua sosiaalisen median viestinnän hallintaan. Sen avulla voit hallita, aikatauluttaa, tarkastaa, julkaista ja seurata sosiaalisen median viestintää. Tänä päivänä sosiaalinen media on erittäin suuressa osassa yritysten viestintää. Yritysten on oltava aktiivisia somessa ja myös huolehdittava laadukkaasta viestinnästä jokaisessa sosiaalisen median kanavassa. Social Eye vaikuttaa järkevältä palvelulta, jonka avulla viestintää voidaan optimoida, hallita ja seurata. Mielestäni on erittäin tärkeää, että yritysten viestintä on samanlaista jokaisessa eri sosiaalisen median kanavassa. Ehkä Social Eye palvelee myös yksittäisiä kuluttajia, mutta on varsinkin yrityksille järkevän oloinen palvelu, jonka avulla viestintää voidaan seurata ja kehittää palvelusta saatavien raporttien avulla.

Niin paljon palveluita saatavilla, joten miten valita oikeat? Kysymys, johon ei varmaan ole oikeaa vastausta. Yksi palvelu sopii jollekin ja toinen toiselle. Viimeistään testaamalla selviää, mutta nykyään myös vertailu on helpompaa, koska arvosteluita ja referenssejä on saatavilla paljon.

Lähteet: https://pay.amazon.com/ https://www.guru.com/ https://www.socialeye.com/

[supertompeter]

Lean Canvas –mallin työstäminen Ryhmässä 2

Ryhmäblogi 2.

Lähdimme työstämään Lean Canvas -mallia innovaatiostamme Restis-profiilista. Lean Canvas on Ash Mauryan luoma viitekehys, jolla pyritään selkeällä tavalla hahmottamaan liiketoiminnan kannalta kaikki oleelliset asiat. Lean Canvasista voi lukea lisää Ash Mauryan blogitekstistä. Keskityimme tutkimusongelmana kysymykseen: Miten saada jäähalleissa asiakkaat saadaan tekemään ostonsa Restiksen kautta jonottamisen sijaan? Innovaatiomme on Restis appiin luotava oma profiili tai useampia profiileja, joiden avulla on nopeaa ja helppoa löytää omaan ruokavalioon sopivat ruoat jäähallin tarjonnasta. Normaalisti erityisruokavalioiden syöjien tulee jonottaa kassalla tilatakseen erityisruokavalion mukaisen ruoan, mutta tällä ominaisuudella on myös heidän mahdollista välttää jonotus.

Asiakassegmentit

Kohderyhmänä toimii aiemmin valitsemamme ostajapersoonamme: työmyyrät, täysi-ikäiset opiskelijat ja perheenäidit. Asiakassegmentin laadinta oli ryhmässämme tehokasta ja joustavaa.  

Varhaiset käyttäjät (early adopters)

Varhaisia käyttäjiä ovat kaikki ostajapersoonamme. Kävimme keskustelua myös perheenäiti-ostajapersoonan kuulumisesta varhaisiin käyttäjiin, mutta yksi ryhmämme jäsen kuuluu tuohon ryhmään ja hän on mm. ensimmäisinä Suomessa alkanut maksaa kaupoissa kellolla. Ostajapersoonamme ovat innokkaita digitaalisen ominaisuuksien käyttäjiä ja haluavat digitaalisia ratkaisuja helpottaakseen arkea. Täysi-ikäiset opiskelijat omaksuvat nopeasti uusia tapoja, mutta siitä huolimatta työmyyrät valikoituivat vahvimmaksi asiakassegmentiksi.  

Ongelma

Kaikille ostajapersoonillemme on yhteistä se, etteivät he halua jonottaa, koska se vie heiltä kallisarvoista aikaa, vaan he haluavat käyttää aikansa tehokkaasti. Kaikissa näissä ryhmissä on erityisruokavalion omaavia henkilöitä, pelkästään ärtyvän suolen oireyhtymää arvellaan olevan 10-25 % suomalaisista. Erityisruokavalioita ei ole huomioitu Restis-sovelluksessa, joten ravintoloiden listaa on työlästä käydä läpi eikä läheskään kaikkia erityisruokavalioiden mukaisia ruokia pysty tilaamaan jonottamatta kassalla. Myöskään kaloreita ei näe suoraan sovelluksesta, vaan niihin on mahdollista tutustua vasta ruokapisteellä tai pyytämällä apua henkilökunnalta. Allergioita ei ole huomioitu, joten asiakkaan tulee tilata erityisruokavaliot erikseen. Omassa ryhmässämme on myös erityisruokavalion omaavia henkilöitä, joten olisimme itse erittäin kiinnostuneita tästä ominaisuudesta.

Olemassa olevat vaihtoehdot

Kun pohdimme asiakkaita eri olemassa oleviin vaihtoehtoihin, päädyimme seuraaviin: asiakkaan on jonotettava vuoroaan ja tilattava ruokansa kassalta, asiakas voi ottaa omat eväät paikan päälle, jos se on mahdollista (esimerkiksi Horse Show:ssa asiakkaiden omia eväitä ei oltu sallittu), asiakas syö ravintolassa etukäteen ennen ohjelmaa tai syö kotona.

Ratkaisut

Erilaisina ratkaisuvaihtoehtoina asiakas voi tilata ruoan etukäteen kassalle tai omalle paikalleen, toki erityisruokavalioissa se ei onnistu ilman Restis-profiilia. Profiilin tarkoitus on nopeuttaa ja helpottaa elämää sekä huomioida asiakkaiden yksilölliset tarpeet paremmin. Restis-profiilissa on asiakkaalle henkilökohtaisesti tai toiveidensa mukaisesti sopivat vaihtoehdot kätevästi esillä vain muutamalla pyyhkäisyllä. Erityisruokavaliot ovat tallennettavissa ja muokattavissa omassa Restis-profiilissa.

Erityinen arvolupaus

Ryhmällämme meni tovi päättäessä, mihin mainoslauseeseen päädymme. Tulimme yhteisymmärrykseen siitä, että ”jonottamatta juuri sinulle sopivaa ruokaa” kiteyttää hyvin meidän ratkaisumme, sillä Restis-profiili varmistaa ruoan sopivuuden sekä sen, ettei niiden vuoksi tarvitse enää mennä kassalle. Restis hoitaa jonottamisen puolestasi. Toinen vaihtoehtomme mainoslauseeksi oli ”Restis huomioi ruokavalion puolestasi”.  

Tulot (karkea arvio)

Kävimme pitkään keskustelua tuloista ja yritimme löytää tarkempaa tietoa. Tulojen arvioinnista teki mahdottoman se, että Restis sovellus kuuluu Resteliin eikä ole erillinen yhtiö. Uskoisimme sen vuoksi, että tuotto tulee tässä tapauksessa Restelille ravintolatoiminnasta. Siihen puolestaan vaikuttavat katteet, joita emme saa selville. Terveelliset ja erityisruokavaliot mahdollistavat kalliimmat hinnat, sillä niistä on totuttu maksamaan enemmän. Myös niiden tuottaminen ja hankinta voi vaikuttaa hintaan. Itse profiilin luominen on asiakkaalle ilmaista, mutta se vaatii rekisteröitymisen. Näin saavutamme lisää rekisteröityneitä eli potentiaalisia asiakkaita ja sitä kautta lisää markkinointikanavia. Yhteistyö julkkisprofiilien luomisessa julkkisten kanssa tuo lisää näkyvyyttä. Tästä esimerkkinä Syö kuin ”Mörkö” (Marko Anttila), jolloin voi valita oman profiilinsa Mörkö-profiilin mukaiseksi.  

Kiinteät ja muuttuvat kulut

Koimme kulujen arvioinnin haastavaksi, koska emme tiedä kuinka kauan ratkaisumme koodaamiseen kuluu aikaa. Break even point vaatisi tietoa ruoka-annosten ja tilausten katteista, eikä meillä sitä tietoa ole käytettävissä. Voimme arvioida vain työajan, emme oikein muuta. Ajattelimme, että kulujen kannalta on järkevää lähteä tuomaan toimintoja käyttöön sitä mukaa kuin ne valmistuvat eikä odottaa, että kokonaisuus on kerralla valmis. Esimerkiksi Restis-profiilista voidaan ensin tehdä helppo versio, joka pitää sisällään kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdot voivat olla esimerkiksi: kaikkiruokainen ja kasvissyöjä. Kun asiakkaiden ostokäyttäytymisestä on saatu enemmän tietoa, voidaan ruokaprofiilia laajentaa ja monipuolistaa. Tiedon kerääminen on työläs prosessi, joten asiakaspalautteiden hyödyntäminen on tärkeää. Kulurakenne on vaikeasti arvioitavissa.

Päädyimme lopputulokseen, että kulut muodostuvat vain sovelluksen muokkaamisesta (mikä pitää sisällään myös ravitsemustietojen keräämisen ja päivittämisen) ja mainonnasta.

Avainmittarit

Kävimme keskustelua eri avainmittareista ja meillä oli ryhmän sisällä hieman eriävää näkemystä siitä, onko tarpeellista tietää kuinka monen profiilin kautta yksi henkilö tilaa. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että se on tärkeää. Erityisesti jos ajattelemme vaikka perheen äidin tilaavan koko perheelle ruoat kerralla. Profiilien lukumäärä on tärkeä mittari, samoin tilausten lukumäärä. Erityisruokavalioiden suosiota voidaan mitata erikseen, jotta saadaan paremmin tietoa niiden käytöstä. Samalla pystytään seuraamaan asiakkaiden käyttäytymistä sekä erittelemään tilaustapa ja räätälöidä palvelua. Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että datan kerääminen on erittäin tärkeää, jotta ominaisuutta voidaan jatkokehittää ja jotta esim. alennuksia ja kampanjoita voidaan kohdentaa paremmin.

Asiakastyytyväisyyden mittarina toimii se, kuinka monta kertaa ruokaprofiilin avaaminen johtaa tilaukseen. Tilaukset ovat mahdollisia sekä profiilista että ilman profiilia. Sovellusta voi käyttää myös ilman profiilin luontia.

Kanavat

Pohtiessamme mainoskanavia, tulimme siihen tulokseen, että parhaat tavat ovat mainostaa jäähallissa banderolleilla, jumbotronilla (mediakuutio) ja hallien käytävillä. Restis-profiilia voisi myös mainostaa yhteistyökumppanien lipuissa ja jäähallien, seurojen sekä tapahtumien verkkosivuilla.

Kilpailuetu

Jäähalleissa ei ole kilpailijoita. Restel omistaa ravintolat, joten heillä on yksinoikeus jäähallien ruokatarjoiluun. Kilpailuetu perustuu ennalta sovittuun sopimukseen jäähallin omistajan kanssa. Olemassa olevat ja potentiaaliset asiakkaat ovat osa Restiksen kilpailuetua.

Lähteet

Maurya, A. 2012. Why Lean Canvas vs Business Model Canvas?. Luettavissa: https://blog.leanstack.com/why-lean-canvas-vs-business-model-canvas-af62c0f250f0. Luettu 17.11.2019.

[supertompeter]

2. Digitaalinen markkinointi ja sisällöt

Ohjelmallinen ostaminen, mitä se oikein on? Ohjelmallinen ostaminen on mainonnan automaatiota. Siinä hyödynnetään järjestelmiä mainonnan ostamisessa. Nämä järjestelmät tarjoavat työkaluja (esim. videot, mobiili, mainosnäytöt) digitaalisen näkyvyyden reaaliaikaiseen ostamiseen, kohdentamiseen ja optimointiin. Ohjelmallinen ostaminen poistaa manuaalisia työvaiheita ja tehostaa digitaalisen mainonnan prosesseja. Parhaimmillaan ohjelmallisen ostamisen avulla yritys pystyy hyödyntämään reaaliaikaisesti ostetun datan tarkkaan kohdennettuun mainontaan. Eli datan hyödyntäminen on suuressa osassa ohjelmallista ostamista. Miten sitten käytännössä tämä ostaminen tapahtuu?

Itse ostaminen tapahtuu ostaja- ja julkaisijapuolen järjestelmien avulla. Järjestelmiään hyödyntäen ostaja ja julkaisija eli myyjä tapaavat mainospörssissä ja aloittavat huutokaupan mainosnäytöistä, eli mainospaikoista. Yleisimmät tavat ostaa ovat avoin sekä suljettu huutokauppa. Huutokaupoissa ostajat huutavat hintansa julkaisijan mainosnäytöistä.

Milloin yrityksen sitten kannattaa valita ohjelmallinen ostaminen ostotavaksi? Perinteisesti ohjelmallinen ostaminen on mielletty ostotavaksi taktiseen mainontaan. Nykyään sitä kuitenkin hyödynnetään niin taktisissa kuin brändikampanjoissakin ja voidaan sanoa, että se soveltuu ostotavaksi lähes aina. Ohjelmallinen ostaminen lisääntyy jatkuvasti.

Ohjelmallinen mainostaminen tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia. Sen hyödyt voidaan jakaa karkeasti kolmeen pääteemaan: joustavuuteen, skaalautuvuuteen ja kontrolliin. Perinteiseen mediaostamiseen verrattuna kontrolli paranee ja ostaja voi määritellä esimerkiksi kenelle mainonta kohdistuu, missä ja milloin mainontaa näytetään sekä miten paljon mainontaa näytetään. Ostotoimintaan pystytään skaalaamaan lisäämällä mainontaan uusia medioita, joissa on sopivia mainosmuotoja. Joustavuuden suhteen mainontaan voidaan reagoida nopeasti muuttuvien tilanteiden ilmetessä. Kampanja voidaan käynnistää uudestaan tai se voidaan pysäyttää hetkellisesti, jos tarvetta tällaiseen tulee.

Yksi suurimmista haasteista ohjelmallisessa ostamisessa on teknologiakustannukset. Teknologioihin investoiminen voi olla kallista ja mainostajan on pohdittava tarkkaan miten paljon kannattaa investoida, että mainostamisesta tulevat tuotot kasvavat kustannuksia suuremmiksi. Tämän takia välillä on ihan järkevää toteuttaa hieman tehottomampaa mainontaa, jotta kustannukset pysyvät kurissa.

Ohjelmallinen ostaminen vaikuttaa mielestäni järkevältä mainonnan ostamiselta. Sen hyödyt kuulostavat ainakin omaan korvaan paljon suuremmilta kuin haasteet tai haitat. Nykyään yritysten täytyy reagoida nopeasti muutokseen ja mainonnan osalta se onnistuu hyvin ohjelmallisella ostamisella. Mainonnan kontrolli pysyy paremmin yrityksen käsissä ja skaalautuvuus ja joustavuus antavat suuria mahdollisuuksia. Dataa on hyvin paljon käytössä ja sen ansiosta mainontaa voidaan kohdentaa yhä tarkemmin. Näiden asioiden takia voidaankin todeta, että ohjelmallinen ostaminen sopii kaikille mainostajille. Tämä näkyy myös sen suosion kasvaessa vuosi vuodelta kovaa vauhtia.

Lähteet:

https://www.iab.fi/media/pdf-tiedostot/standardit-ja-oppaat/ohjelmallisen-ostamisen-opas-2017.pdf

https://www.almamedia.fi/mainostajat/mainonnan-ostaminen/ohjelmallinen-ostaminen/ohjelmallisen-ostamisen-abc

https://www.marmai.fi/uutiset/ohjelmallisen-ostamisen-kasvu-suomessa-jatkuu/663eeeb3-0f67-38ca-adb9-5e6f3c581820

[supertompeter]

1. Digitalisaatio ja digitalous

Digitalisaatio muovaa kovalla tahdilla tapoja tehdä liiketoimintaa alaa katsomatta. Palvelualoilla trendi on sama ja varsinkin viime vuosina palvelualoille on syntynyt kokonaan uusia tuotteita, jotka hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. 

Tietoa on jatkuvasti enemmän käytössä ja sen hyödyntäminen on yrityksille elintärkeää. Yritysten on pystyttävä valitsemaan juuri heitä hyödyttävät tiedot ja karsimaan ylimääräinen tieto, josta heille ei ole hyötyä. Asiakkailta kerätyillä tiedoilla palveluita voidaan räätälöidä koko ajan paremmin yksittäistä kuluttajaa ajatellen. Tämä tuo monimuotoisuutta yritysten hinnoitteluun ja toisaalta monimutkaistaa sitä. Automatisaation avulla monimutkaisia prosesseja voidaan tehdä helpommin ja samalla yksinkertaisia työtehtäviä poistuu kokonaan. Digitalisaation vaikutus palveluliiketoiminnan johtamiseen ja tuottavuuden kehittämiseen voi olla esimerkiksi tällainen:

“Kentällä liikkuvat palveluyritysten työntekijät saavat työmääräykset ja optimoidun ajoreitin suoraan älypuhelimeensa. Aamuisin ei tarvitse käydä työpaikalla tehtävienjaossa. Työntekijät ajavat optimoitua reittiä kohteeseen ja noutavat reitin varrelle toimipisteisiin etukäteen tilatut tarvikkeet. Työn suorittamisen jälkeen työntekijät raportoivat työn tehdyksi puhelinsovelluksen kautta, jolloin tieto siirtyy automaattisesti myös asiakkaan järjestelmiin ja laskutukseen.” (https://www.palta.fi/download/6552/ - sivu 12)

Yllä olevaa kuvausta palveluyrityksen työntekijän digitalisaation hyödyntämisestä käytetään esimerkiksi ruokakuljetuspalveluissa. Suomalainen Wolt ruokakuljetuspalvelu toimii juuri niin kuin yllä on kuvattu. Tällä tavoin työtä tehdään niin sanotusti koko ajan etänä ja uusia työmääräyksiä tulee suoraan työntekijän puhelimeen. Asiakas valitsee haluamansa ruoan sovelluksella ja tilaa. Ilmoitus menee ravintolalle ja kuljettajalle ja asiakas saa toimitusaika-arvion. Kuljettaja noutaa asiakkaiden tilauksia ravintoloista ja toimittaa ne aplikaation antamaa reittiä pitkin perille.

Digitalisaation myötä kilpailu kiristyy ja muuttuu kansainvälisemmäksi. Myös ajan ja paikan merkitys liiketoiminnan harjoittamisessa pienenee jatkuvasti. Kilpailun kiristyessä verkostojen ja kumppanien merkitys kasvaa olennaisesti. Kuluttajalla on hyvin paljon eri mahdollisuuksia, joten yritysten on tehtävä kaikkensa, jotta kuluttaja valitsee juuri heidän palvelun.

Asiakkaiden käyttäytyminen ja kokemukset muuttuvat siinä missä yritystenkin toiminta digitalisaation kasvaessa. Asiakkaat haluavat käyttää ja olettavat pystyvänsä käyttää palveluita monien eri kanavien kautta. Esimerkiksi asiakaspalveluun on saatava yhteyttä vuorokauden ympäri. Tämän mahdollistavat esimerkiksi chat-palvelut tai asiakaspalvelu-robotit. Samalla kun yritysten tieto asiakkaista lisääntyy, myös asiakkaiden tieto yrityksistä kasvaa. Internet on täynnä vertailupalstoja ja arvosteluja palveluntarjoajista, joita moni vertailee ennen palvelun käyttöönottoa. Hyvät asiakaskokemukset ovat erittäin tärkeitä yritykselle, koska niistä kirjoitetaan paljon ja niitä vertaillaan paljon.

Kuva 1. Digitalisaatioon panostetaan palveluyrityksissä syystäkin ja varsinkin kasvavat yritykset ottavat sen huomioon strategiassaan. (Digitaloudesta kasvua 2018-tutkimus, Matti Paavonen)

Digitalisaatio nostaa asiakkaan keskiöön. Vuonna 2018 yrityksistä 31% oli sitä mieltä, että tärkein syy digitalisoinnille on asiakaskokemuksen kehittämisestä syntyvä lisäarvo. Kun asiakaskokemukset ovat positiivisia, asiakkaat palaavat käyttämään yrityksen palveluita ja kertovat siitä positiivia kokemuksia eteenpäin.

Lähteet:

Palta ry - Digitalisaatio palvelualoilla https://www.palta.fi/download/6552/

Digitaloudesta kasvua 2018-tutkimus, Matti Paavonen https://www.palta.fi/download/12759/

[supertompeter]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Digitaalinen liiketoiminta – mitä sillä tarkoitetaan? Tarkoitetaanko sillä yrityksiä, jotka toimivat kokonaisuudessaan digitaalisesti kuten Netflix, Spotify ja Inderes? Vai kattaako digitaalinen liiketoiminta myös perinteisempää liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, joissa mietitään liiketoiminnan digitalisoimista. Vai tarkoitetaanko sillä yrityksiä, joilla on verkkokauppa?

Digitaalisesta liiketoiminnasta puhuttaessa törmää usein termiin alustatalous. Mutta mitä se tarkoittaa? Valtioneuvoston kanslia, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Innovaatiorahoituskeskus Business Finland ovat julkaisseet Digitaalisen alustatalouden tiekartaston, jossa sanotaan näin:  

“Alustatalous on Internetin kehityksestä kummunnut, nopeasti vakiintuva liiketoiminnan organisointimalli, jota käytetään erityisesti nopeasti skaalautuvien palvelukokonaisuuksien toteuttamiseen. Alustatalouden myötä on löydetty tuottavat tavat soveltaa tietotekniikkaa ja ohjelmisto-osaamista kokonaisvaltaisesti koko yrityksen tai organisaation toiminnan alustana. Tämä mahdollistaa systeemiset muutokset, uudet liiketoimintamallit ja aiempaa tuottavampia rakenteita”

Muutamia erittäin tunnettuja alustatalouden toimijoita on mm. Google hakukoneena, Facebook, Netflix, Spotify ja Über.  

Digitaalisuus on jatkuvasti kasvavassa osassa kaikenlaisten ihmisryhmien arkipäivää, eikä sen tuomalta muutokselta voida tulevaisuudessakaan paeta. Alustatalouden trendit näkyvät yhä selkeämmin digikehityksessä. On todennäköistä, että seuraavassa vaiheessa verkostomainen toimintatapa laajenee kattamaan digitaalisia ekosysteemejä. Hyvin usein, kun yritykset kehittävät ”uutta digitaalista liiketoimintaa”, sillä tarkoitetaan että olemassa olevan liiketoiminnan oheen kehitetään uutta asiaa, jonka digitaalisuuden aste tai määrä on olennaisesti aiempaa suurempi. Kun määritellään digitaalista liiketoimintaa, se riippuu hyvin pitkälti näkökulmasta. Yleensä onkin siis suotavaa tarkastella tapauskohtaisesti, mitä digitalisaatiolla tarkoitetaan. Digitalisaation ohella on kehitetty uudenlaisia digitaalisia valuuttoja, kryptovaluuttoja, kuten Bitcoin, Dogecoin ja Litecoin. Näiden ympärille on tehty omat kaupankäyntipaikat, ja osa ihmisistä näkevät nämä valuutat sijoituksena. Harva kauppa tosin hyväksyy näitä käypänä valuuttana mutta, esimerkiksi Microsoft ja Newegg hyväksyvät Bitcoinia (Lifewire 2019.). Toisaalta internetin pimeässä verkossa toimivat sivustot hyödyntävät yleensä kryptovaluuttoja. Näin ostotapahtumat ovat mahdollisimman anonyymeja ja vaikeita tai jopa mahdottomia jäljittää, jonka takia niihin liittyy usein laittomuuksia. Näitä valuuttoja kohtaan on paljon skeptisyyttä koskien niiden laillisuutta. Osa pitää niitä vaarallisina ja toiset ovat avarakatseisempia kryptovaluuttoja kohtaan.

Digitaalinen liiketoiminta hämärtää liiketoimintaa muovaten fyysistä ja digitaalista maailmaa toisiinsa. Se tulee häiritsemään jo olemassa olevien yhtiöiden liiketoimintaa, mikäli nämä eivät liiku maailman kehityksen mukana. Yhtiöt, jotka ovat alusta alkaen kehittäneet liiketoimintansa digitalisaation ympärille tulevat olemaan seuraavan sukupolven menestyjiä.

Lähteet:   Digitaalisen alustatalouden tiekartasto. Valtioneuvoston kanslia, Työ- ja elinkeinoministeriö & Innovaatiorahoituskeskus Business Finland.  Luettavissa: https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/alustatalouden_tiekartasto_web_x.pdf. Luettu 29.10.2019

Lifewire 2019. 13 Major Retailers and Services That Accept Bitcoin. Luettavissa: https://www.lifewire.com/big-sites-that-accept-bitcoin-payments-3485965. Luettu: 30.10.2019.