#Lukijan video

[anirobot]

The greywolf ate apples in Lieksa, North Karelia!

[eksopolitiikka]

Lukijan video: Vilkkuva drone itsenäisyyspäivänä Helsingissä

Lukijan video: Vilkkuva drone itsenäisyyspäivänä Helsingissä

Lukija lähetti toimitukseen videot, joissa näkyy vilkkuva ja lentävä laite Helsingin keskustassa Narinkkatorilla. Laite on hyvin suurella todennäköisyydellä drone, mutta voi se olla jotain muutakin!

Lukija kertoo:

Olin itsenäisyyspäivänä Helsingin keskustassa, jolloin oli kaikenlaisia mielenosoituksia ja muitakin tapahtumia, joissa oli paljon ihmisiä paikalla. Vähän sen jälkeen kun kansalaistorilta oli lähtenyt liikkeelle kansallismielinen marssi kohti Töölöä, kävelin Kampin keskukseen.

Näin Narinkkatorilla taivaalla vilkkuvan valon. Valo liikkui siksakkia taivaalla. Otin puhelimen esiin ja aloin kuvata.

Sain ilmiöstä kaksi eri videota. Katselin jälkikäteen drone-sivustoja, ja ilmeisesti droneihin on nykyään kytketty vilkkuvaloja. Taivaalla lentänyt laite vilkkui valkoisena vahvasti, mutta liikkui sen verran nopeasti ettei se mielestäni ollut mikään tavallinen drone.

Tiedän poliisin käyttävän joukkojenhallinnassa droneja. Ne ovat käteviä kun pitää hahmottaa sitä miten ihmismassat liikkuvat.

Myöhemmin katselin Töölössä mielenosoituksia, ja näin Runeberginkadulla ihan oikean poliisin käyttämän dronen. Siinä värit olivat ennemminkin punertavia, mahdollisesti myös vihreää. Drone ei myöskään liikkunut samalla tavalla kuin tämä kuvaamani.

Katso videot alta:

View post on imgur.com

View post on imgur.com

  Jos sinulla on kuva- tai videohavaintoja, voit lähetellä niitä (FUFORAn lisäksi!) tänne mailiosoitteeseen info (ät) eksopolitiikka.fi

http://eksopolitiikka.fi/ufot/lukijan-video-vilkkuva-drone-itsenaisyyspaivana-helsingissa/?utm_source=TR&utm_medium=Tumblr+%230&utm_campaign=SNAP%2Bfrom%2B_%7C+Eksopolitiikka.fi+%7C_

[mediasoppa]

22.8.2017

Kun tieto Turun puukotuksista saavutti suomalaiset tiedotusvälineet, juttuja alettiin tuottaa nettiin kiihtyvällä tahdilla.

Iltalehti julkaisi otsikon Lukijan järkyttävä video – Miekkamiehet jahtasivat ihmisiä kadulla. (Myöhemmin lehti korjasi uutista – miekkamiehiä ei ollut.)

Turun Sanomat kiirehti kirjoittamaan, että poliisi olisi silminnäkijän mukaan ampunut epäillyn puukottajan. Kun selvisi, että epäilty ei ollut kuollut poliisin luotiin, lehti poisti jutun netistä ilmoittamatta siitä. Kukapa yhtä puuttuvaa juttua kaipaisi, kun netti oli täynnä Turkua.

Pian toimittajat siirtyivät turkulaiseen pitseriaan kirjaamaan ylös henkilökunnan impressioita epäillystä.

Ylen mukaan pitserian henkilökunta piti miestä ”epänormaalisti käyttäytyvänä”. Iltalehti painoi lehteen hieman tarkemman pitseriassa tehdyn diagnoosin: ”En ole lääkäri, mutta hän vaikutti masentuneelta. Aivan kuin joku hänen sisällään olisi määrännyt häntä.”

Turun Sanomat siteerasi nimetöntä lähdettä: ”Oli kuin joku olisi vienyt häneltä jotakin.”

Ilta-Sanomat haastatteli ”miehen tienneitä” ihmisiä, joiden mukaan pääepäilty ei ollut kiinnostunut naisista.

Iltalehti kirjoitti, että yhden epäillyn asunnossa oli naapureiden mukaan huudettu ja soitettu äänekästä musiikkia. ”Ei mitään normaalia porukkaa.”

Nimettömien lähteiden pienemmätkin havainnot julkaistiin.

Mediavyörytyksen perusteella vaikuttaisi siltä, että Turun puukotuksessa oli kyse jotenkin aivan poikkeuksellisesta asiasta. Niin kuin Iltalehden lööppi maanantaina 21. elokuuta muotoili: ”Pahin pelko toteutui”.

Pahin pelko ei ilmeisesti toteutunut vielä viime joulukuussa, kun suomalainen nuori mies ampui sattumanvaraisesti uhreiksi valikoituneet kolme naista kuoliaaksi Imatran keskustassa.

Turun puukotuksen taustalla oli todennäköisesti jonkinlaisia ”ideologisia asioita”. Niin sanoi keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja Crista Granroth Iltalehdelle.

Haastattelu julkaistiin Iltalehden verkkosivulla sekä maanantaina ja ilmestyneessä erikoislehdessä. IL-EXTRA Turun terrori-iskusta. Lepsuilevatko Suomi ja Eurooppa islamistien kanssa?

Turku, islamistit.

Rinnastus tehtiin, vaikka Granroth ei halunnut haastattelussa täsmentää, millaisesta ideologiasta mahdollisesti on kyse.

Myös Helsingin Sanomat käsitteli tapahtunutta rinnastuksen avulla. Lehti rinnasti Turun puukotuksen ja Barcelonan viimeviikkoisen iskun, jonka takana islamistinen terroristijärjestö Isis on ainakin väittänyt olevansa.

HS painoi sunnuntainumeronsa avausaukeamalle näyttävän tekstiparin. Vasemmalla sivulla oli mustalla pohjalla sinivalkoinen teksti: ”Me emme pelkää.” Oikealla sivulla sama katalaaniksi Espanjan värein: ”No tenim por.”

Turku, Barcelona.

”Ensin hyökkääjät iskivät Espanjan Kataloniassa Barcelonassa torstaina.”

Ensin Barcelonassa. Sitten Turussa? Aivan kuin tapahtumilla olisi jonkinlainen yhteys.

Hesarin mennessä painoon Isis ei ollut ottanut nimiinsä Turun puukotuksia. Puukottajan motiivista ei ollut muuta tietoa kuin ne mahdolliset ”ideologiset syyt”.

Se tietysti tiedettiin, että puukottaja oli marokkolainen ja Marokko on muslimimaa.

Kun mies nimeltä Omar Mateen hyökkäsi floridalaiseen yökerhoon vuosi sitten ja tappoi siellä 49 ihmistä, presidentti Donald Trump käytti tekijästä sanaa terroristi. Afganistanilaistaustainen Mateen oli ilmoittanut tukevansa Isisiä.

Helsingin Sanomat moitti Trumpin sanavalintaa pääkirjoituksessaan. Sanavalinta oli pääkirjoittajan mielestä hätiköity. Presidentti oli määritellyt tekijän terroristiksi ennen kuin kaikki faktat olivat selvillä, pelkkien aihetodisteiden perusteella:

”Trumpille osoitukseksi terrorismista riitti se, että tappaja oli muslimi.”

[danieltkl]

3.4 Kuinka Facebook hyödyntää algoritmia aikajanoissa?

Facebook muodostaa käyttäjistään tietynlaisen profiilin hyödyntäen tietoa muun muassa hänen tykkäyksistään, jaoistaan ja henkilöistä, jotka ovat hänen kaverilistallaan tai joita hän seuraa. Julkaisut, joita käyttäjä näkee aikajanallaan on pyritty sijoittamaan hänen kiinnostuksensa mukaan. Facebook-yhteisöön tulee jatkuvasti runsaasti uusia julkaisuja. Näistä julkaisuista Facebookin pyrkii poimimaan käyttäjän aikajanalle ne päivitykset, jotka mahdollisesti kiinnostavat häntä eniten.

Mitä tarinoita aikajanalla näytetään?

Henkilön Facebook-aikajanalla näkyvät julkaisut on pomittu hänen toimintojensa ja yhteistietojensa perusteella. Prosessi, jolla Facebook arvioi käyttäjän kiinnostusta julkaisuun muodostuu kolmesta vaiheesta:

1.  Aluksi Facebook tarkastelee kaikkia henkilön kavereiden ja seurattavien teettämiä päivityksiä. Henkilöt, joita hän seuraa, tai jotka ovat hänen kaverilistallaan, vaikuttavat siihen, millasia päivityksiä hän aikajanallaan näkee.

2. Seuraavaksi huomioidaan minkä tyyppinen päivitys on kyseessä, ja arvioidaan, kuinka kiinnostunut käyttäjä on kunkin päivityksen sisällöstä. Arvion saamiseksi hyödynnetään kaikki mahdollinen tieto, joka Facebookilla on henkilöstä. Tarinan näkyvyyteen aikajanalla vaikuttavat sen saamat jaot, tykkäykset, kommentit ja se, minkä verran henkilö on tekemisissä päivityksen julkaisijan kanssa. 3. Kolmannessa vaiheessa analysoidaan käyttäjän toimintaa päivityksen suhteen: kuinka todennäköistä on, että hän jakaa päivityksen, tai kauanko hänellä kestää sen lukemisessa?

Näistä kolmesta indikaattorista muodostuu numero, jolla pyritään arvioimaan kuinka kiinnostava julkaisu olisi sen lukijan mielestä. Lopputulos on Facebookin oman prosessin kautta saatu arvio, eikä se aina välttämättä vastaa todellisuutta. Prosessi käydään läpi jokaisen päivityksen kohdalla, joka on julkaistu henkilön kaverin, tai seuratun toimesta. Jokaiselle julkaisulle saadaan oma “osuvuuspiste” (relevance score). Päivitykset sijoittuvat lopullisesti aikajanalle järjestykseen niiden saamien osuvuuspisteiden mukaan.

Tulevaisuuden kehitykset

Facebook kehittää jatkuvasti toimintaansa ja työstää uusia ideoita. Facebookin tuleviin kehitystöihin kuuluu muun muassa yhteisöjen tukeminen, sekä mahdollisesti osio, jossa käyttäjät voivat tutustua uudenlaisiin teemoihin. Facebook pyrkii myös auttamaan käyttäjiään tunnistamaan erilaisia uutisia ja hillitsemään valeuutisten näkyvyyttä

Lähteet:

https://www.facebook.com/FacebookforDevelopers/videos/10154622798918553/

[miljammaria-blog]

Ratkaiseva sisältö

(digitehtävä 2.4)

Tuloksellinen sisältömarkkinointi – liian usein markkinointia tehdään markkinoijan ja yrityksen näkökulmasta, siitä miten yritys saisi lisää näkyvyyttä ja myyntiä. Helpointa monelle tuntuu olevan tarjouskampanjoiden tekeminen ja mainokset. Syytä olisi keskittyä kuitenkin mahtavaan ja houkuttelevaan sisältöön. Sisältöön, jota asiakkaat haluisivat kerta toisensa jälkeen katsoa ja aina palata uudelleen ja uudelleen sivuille tutkimaan, olisiko sinne ilmestynyt jotain uutta ja mielenkiintoista. Asiakkaat eivät odota näkevänsä tuotekuvauksia ja läpinäkyvää piilomainontaa. He haluavat itseään koskettavia tarinoita, videoita, viihdykettä, jotain uutta ja ennennäkemätöntä.

Tutustuin kahden tunnetun suomalaisen yrityksen, Vaasan ja Finnairin, sisältöön. Vaasan, yhteinen iltahetki –sivuilla on tarinoita eri perheistä ja heidän iltahetkistään Vaasan ruispalojen kanssa. Sisältö on suunniteltu siten, että suomalaiset pystyisivät samaistumaan toisiin suomalaisiin. Kaikki tarinat kertovat kuitenkin lapsiperheistä. Perheessä saattaa olla kaksi äitiä, isä ja äiti mutta ei yksinhuoltajia, ei lapsettomia, eikä maahanmuuttajia. Täten kaikki tarinat ovat sisällöltään vähän samanlaisia. Kaikki kertovat ”haastavasta arjesta, jonka yhteinen iltapalahetki Vaasan ruispalojen kanssa pelastaa”. Aika köyhää lukijan kannalta. Itse en ainakaan jaksanut lukea kuin pari tarinaa, koska tiesin että kaikissa on sama ”juoni”. Vaikka kuvia tekstin seassa olikin, niin video olisi tuonut elävöittävyyttä mukaan. Lisäksi yhteistä iltapalahetkeä on päivitetty viimeksi vuonna 2016, joten toiminta ei täytä ”sisältömarkkinoinnin kriteeriä” jatkuvuudesta. Lisäksi sisällön sankari oli nyt ne yrityksen tuotteet eikä itse asiakas.

Finnarin sisältösivusta, jossa catwalk tuotiin kiitoradalle, pidin sitä vastoin enemmän miellyttävämpänä ja hyvänä sisältönä. Siinä ulkopuolinen kertoja kertoi kuvaajan näkökulmasta päivän tapahtumia. Päähenkilöinä oli myös malleja. Videosta ei välttämättä olisi edes arvannut, että kyseessä on ”Finnairin mainos”. Sisällön sankareita olivat kaikki ihmiset yhdessä, joiden nopeassa ajassa piti saada muotinäytös keskelle kiitorataa pystyyn, eikä Finnairin työntekijä tai kalusto. Video muutenkin on miellyttävämpää sisältöä seurata ja jakaa eteenpäin kuin pelkkä teksti kuvineen. Videossa oli myös selkeä juoni, jonka aikana itsekin ”jännitti”, että wautsi, saakohan ne sen shown onnistumaan. Video loppui myös hauskalla tavalla, jossa kuvaaja sanoi lopuksi ”kertokaa, että on mahdotonta tehdä muotinäytös marsissa – me soitamme suomalaisille spesialisteille - me hoidamme homman”. Tässäkään ei suoraan mainittu Finnairia eikä mitään tiettyä tuotetta tai henkilöä. Kuitenkin alitajuntaisesti yhdistää suomalaisen kuvaamaan Finnairia.

Hyvänä sisältömarkkinointina pidän juurikin videoita, joissa on tarina ja jotka eivät paria minuuttia pidempään kestä. On aina myös plussaa, mitä enemmän jostain asiasta oppii jotain uutta. Esimerkiksi jonkinlaiset videotutoriaalit. Omia suosikkeitani ovat Nordnetin julkaisemat sisällöt. Nordnet järjestää sekä verkossa että fyysisestikin sisältöä. Asiakkaille on muutaman kerran kuukaudessa tarjolla aamupala sijoituskeskusteluiden merkeissä, jolloin paikalla on aina jokin vierailija. Eli Nordnet ei ole siellä myymässä ja tyrkyttämässä mitään tuotteita. Nordnetin panelistit julkaisevat aina myös mahtavia blogi-tekstejä ajankohtaisista sijoitusaiheista. Lisäksi Nordnet järjestää mielenkiintoisia webinaareja, joita voi aina ”sivukorvalla” kuunnella. Nordnetillä on myös oma rahapodi ohjelma, jossa ammattisijoittajat keskustelevat sijoittamisesta ja muista ajankohtaisista aiheista. Minun listaukseni Nordnetin sisällöntuotosta voisi jatkaa vielä sadan sanan verran, joten ehkä on hyvä lopettaa tähän. Käykää ihmeessä itse tutustumassa ja kokemassa, niin tiedätte mistä puhun! :D

Lähteet:

http://www.kubo.fi/mita-hyva-sisaltomarkkinointi/

http://www.vaasan.fi/category/iltahetki/

http://www.matchmadeinhel.com/fi#

[digiblogi123]

Äänikirjojen maailma

Olen äänikirjojen suhteen myöhäisherännäinen, eli olen kuunnellut niitä vasta vuoden verran. Luen kirjoja epäsäännöllisen säännöllisesti, useimmiten lomilla tulee ahmittua kirjoja ja muina aikoina en lue kirjoja lähes ollenkaan, joten olin pitkään skeptinen sen suhteen, että äänikirjat sopisivat minulle. Päätin kuitenkin kokeilla.

Alku oli hieman tahmeaa, vaati yllättävän paljon keskittymistä siirtyä äänikirjamaailmaan ja olinkin luovuttamassa moneen otteeseen. Fyysisen ja äänikirjan välinen ero on yllättävän suuri ja huomaan edelleen, että keskittymiseni ei ole samanlaista kuin fyysistä kirjaa lukiessa, vaikka yrittäisin olla tekemättä mitään muuta. Huomaan vaipuvani helposti omiin ajatuksiini ja hetken päästä mietinkin jo mitä edellisessä kappaleessa tapahtuikaan. Eniten kuuntelen äänikirjoja autossa ja lenkillä. Äänikirjat ovat lähes kokonaan korvanneet radion kuuntelun autossa ja tämä onkin se paikka, jossa todennäköisesti pystyn parhaiten keskittymään kirjaan. Lenkillä osittain, mutta huomaan kyllä usein keskittymisen herpaantuvan.

 Kirjoja olen kuunnellut aika laidasta laitaan, dekkareista self help -opuksiin ja romaaneista tietokirjoihin. Välillä eteen tulee runsaudenpula ja tallennan kirjoja lukulistalle enemmän kuin mitä ehdin kuuntelemaan kohtuullisessa ajassa ja aloitan useampaa kirjaa kerralla. Huomaan myös olevani kärsimättömämpi äänikirjojen kanssa. Jos tarina ei heti niin sanotusti lähde, tai lukijan ääni tai artikulointi ei miellytä, jää kirja herkemmin kesken. Sama efekti kuin jos joku nettisivu ei lataudu tarpeeksi nopeasti tai jos joku video on liian pitkä. Hyppään yli. Samaa ei tapahdu fyysisten kirjojen kanssa, joita jätän vain äärimmäisissä poikkeustilanteissa kesken.

 Äänikirjan lukijan äänen miellyttävyydessä ja artikuloinnissa olen huomannut olevan paljonkin eroa. Kirjaa on todella haastavaa kuunnella loppuun asti, jos ääni tai artikulointi ei miellytä ja vastaavasti huonompikin tarina saa uuden mahdollisuuden, jos lukija on hyvä. Eri kielisten kirjojen välillä on myös havaittavissa suurta eroa. Englanninkielisissä kirjoissa lukija eläytyy useasti paljon enemmän itse tarinaan ja käyttää paljon monipuolisemmin ääntään. Suomenkielisissä kirjoissa korostuu monesti suomen kielen monotonisuus.

 Viimeisen vuoden aikana olen kuunnellut moninkertaisesti enemmän äänikirjoja kuin olen yleensä lukenut fyysisiä kirjoja. Olen ostanut kolmisen fyysistä kirjaa, joista olen tähän mennessä aloittanut yhden. Voi siis sanoa, että keskittymisen herpaantumisesta huolimatta, suosin nykyään äänikirjoja.

 Lopuksi vielä oma mielipiteeni äänikirjojen plussista ja miinuksista:

+ helppous, voi tehdä muun toiminnan ohella

+ helppo kuljettaa mukana

+ kirjojen suurkuluttajalle (joihin en välttämättä lukeudu) halvempaa kuin fyysisten kirjojen ostaminen

+ kirjan saa heti luettavaksi, ei tarvetta tilata tai hakea kirjakaupasta

- keskittyminen kärsii ja monesti voi mennä jokin kohta kirjasta kokonaan ohi

- äänikirjat eivät tuoksu kirjoille

- kaikki kirjat eivät ole välttämättä saatavilla tai niistä ei löydy äänitettä

Kuva: Jutta Aaltio

[hhkeitlin-blog]

SEO - 10 tehokkainta vinkkiä

#4 4. Hakukoneoptimointi (SEO)

Oletko koskaan ihmetellyt, miksi muut pärjäävät sinua paremmin hakukoneoptimoinnissa? Näillä vinkeillä pääset hyvin alkuun! Ensimmäiset viisi kohtaa ovat Googlen laatimasta hakukoneoppaasta (hakukoneoptimoinnin aloitusopas) ja loput viisi olen etsinyt muista lähteistä.

1. Hyvin harkittu otsikko

Otsikossa tulee olla erittäin tarkasti kuvailtu sisällön teema. Älä käytä otsikkoa, joka ei mukaile aihetta tai muuten anna virheellistä tietoa aiheesta. Otsikon tulee siis olla ytimekäs ja lyhyt, mutta erittäin spesifinen. Sivuston jokaisella sivulla tulisi myös olla oma yksilöity otsikko, jotta Google osaa erottaa sen muista sivustoista (koskee myös mobiiliversiota). 

2. Strukturoitu data

Strukturoitu data on avain Googlen hakutulosten kärkipaikoille. Strukturoitu data voi olla esimerkiksi aukioloaika, yrityksen tai myymälän sijainti, arvostelu, yrityksen logo, tapahtumatieto, video ja kuva. Usein Googlen hakutuloksissa näkyy ensimmäisinä yritykset, joille on annettu arvosteluja ja myöskin Googlen hyväksymät yritysten sijaintitiedot. Näin varmistat, että sivustosi näkyy mahdollisimman suurelle kohderyhmälle.

3. yksinkertainen URL-osoite

Hyvä URL-osoite on yksinkertainen, lyhyt ja sisältää mahdollisimman vähän numeroita. Usein pitkät numerosarjat aiheuttavat hämmennystä ja ne ovat myös erittäin epäkäytännöllisiä. Jos eri sidosryhmät haluavat linkittää sisältöösi, on URL-osoitteen hyvä olla käytännöllinen. Myöskään yleisten sivujen nimiä tai ehdotettuja URL-osoitteita tulisi välttää, jotta saisit erottuvan ja sinua palvelevan URL-osoitteen.

Esimerkki huonosta URL-osoitteesta:

Esimerkki hyvästä URL-osoitteesta:

Esimerkki URL-osoitteesta huomaa heti suuren eron. Hyvä URL-osoite pitää sisällään relevantteja sanoja, jotka kuvaavat sivuston sisältöä. Turhat numerot on jätetty kokonaan pois.

4. Miellyttävä sisältö

Sivuston miellyttävä sisältö on avain sen tunnettuuteen. Sivustoa jaetaan yhä enemmän ulkopuolisilla sivustoissa, jos sen sisältö miellyttää lukijaa. Sisällön tulisi olla mielenkiintoista, hyödyllistä, konkreettista ja asiallista. Sinun tulisi tuntea lukijat ja ajatella julkaisemaasi sisältöä heidän näkökulmastaan esimerkiksi voidaan miettiä millä hakusanoilla kohderyhmä mahdollisesti hakee kyseistä julkaisua ja sisällyttää nämä hakusanat itse aiheeseen.

5. Häiritsevät mainokset - VÄLTÄ

Mainokset tuovat tuloja ja usein niiden tulee olla näkyviä. Tämä tulee kuitenkin ottaa huomioon lukijan kannalta. Mainosten ei tulisi olla häiritseviä tai muuten lukijan toimintaa estäviä. Mainokset eivät ole häiritseviä jos ne ovat kooltaan pieniä, sijaitsevat sivuston laidassa tai heti julkaisun alussa/lopussa. Mainokset, joissa on automaattinen toisto, tilaa vievä kuva tai pop-up toiminto, eivät ole lukijoiden mieleen (Kelsey LeBeau).

6. Käytä avainsanoja oikein

Yleinen luulo on, että avainsanoiksi tulee ottaa kaikista yleisimmät ja suosituimmat avainsanat. Tämä ei pidä paikkaansa. Silloin kohtaat vain suuremman joukon kilpailijoita ja pienemmälle yritykselle tämä ei ole ideaali tilanne. Valitse tarkoin harkittu, muista poikkeava ja spesifioitu avainsana. Muista myös mukautua trendien mukana olemalla ensimmäisten joukossa. Avainsanan päättämiseen voit käyttää apuna erilaisia sivustoja, jotka kertovat nykypäivän trendit, eniten käytetyt ja alueittain suositut hakusanat (Neil Patel).

7. Poista sivustoa hidastavat tekijät

Kuka haluaisi nykypäivänä enää odotella sekuntia kauemmin sivun avautumista? Ei kukaan. Sivustoa hidastaa esimerkiksi isot kuvat, suuret tiedostot, liikkuvat grafiikat ja musiikki. Poistamalla sivuston aukeamista hidastavat tekijät, luot paremman kuvan sivustolle tulijoille (Jeff Goins).

8. Ole aktiivinen!

Lyhyesti: mitä enemmän sisältöä, sitä enemmän näkyvyyttä. Muista kuitenkin pysyä teemassa ja julkaista laadukasta sisältöä (Jeff Goins).

9. Vakoile kilpailijoita

Seuraamalla ja tutkimalla, kuinka kilpailijat hoitavat hakukoneoptimoinnin, voit oppia paljon uutta! Olisiko heillä jotakin, mistä voisit ottaa mallia (Brandon Turner)?

10. Mobiiliystävällinen sivusto

Lopuksi haluaisin vielä muistuttaa, että mikään ei nykypäivänä kannata, jos se ei kulje teknologian mukana. Luomalla sivuston, joka toimii mobiililaitteissa nopeasti, kätevästi ja helposti, antaa sivustollesi hyvät lähtökohdat menestyä (Jessica Greene). 

Lähteet

Hakukoneoptimoinnin aloitusopas: http://www.google.fi/intl/fi/webmasters/docs/search-engine-optimization-starter-guide-fi.pdf

Kelsey LeBeau. February 2019. What publishers need to know now about creating a better ad experience: https://www.thinkwithgoogle.com/marketing-resources/better-ad-standards/

Neil Patel. 3.4.2018. 5 Powerful SEO Keyword Research Tips to Rank on Google in 2018: https://www.youtube.com/watch?v=nn0ypxTlLwM

Jeff Goins. 12 Important SEO Tips for Your Website: https://goinswriter.com/website-seo-tips/

Brandon Turner. These 9 SEO Tips Are All You'll Ever Need to Rank in Google: https://www.entrepreneur.com/article/274809

Jessica Greene. 12.6.2019. 12 Obvious SEO Tips That Almost No One Is Following: https://databox.com/seo-tips-and-fundamentals

[doubletapper]

Järkyttävä lukijan video: Miekkamiehet jahtasivat ihmisiä kadulla http://ift.tt/2wohT3j

[arikuosmanen]

Ilmatieteen laitos listasi Kiiran ennätyksen – Kovin tuuli Kaisaniemessä, eniten satoi Kotka Rankissa (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Kiira-myrskyn kovin tuulenpuuska mitattiin merialueella alustavien tilastojen mukaan Helsingin Majakalla, jossa tuuli puhalsi pahimmillaan 32,5 m/s. Kovin puuska tilastoitiin Ilmatieteen laitoksen mukaan Helsingin Kaisaniemessä, 29,6 m/s.

Eniten lauantaina satoi Kotka Rankissa, 42,1 mm vuorokaudessa. Salamoita tilastoitiin noin 6300.

Pelastustoimen tehtäviä koko maassa tilastoitiin myrskyn vuoksi vajaat 1000.

Ilmatieteen laitos julkaisi alustavat tilastotiedot sunnuntaina. Ne tarkentuvat vielä alkuviikosta.

Lue myös: 

Videokooste: Näin Kiira-myrsky kaatoi puita, aiheutti tulvan marketissa ja juoksutti meteorologia

Flow veti yhteen myrskyvahingot – Nämä 5 keikkaa peruttiin

Miksi myrsky on Kiira eikä Klaara?

Katso lukijan video: Näin puut kaatuvat autojen ja asuntovaunun päälle

from WordPress http://ift.tt/2uSs1Nv via IFTTT

[anirobot]

Video: This is how started DST in the municipality of Muonio

[anirobot]

A self-confident Riku the dog met two wolves face-to-face on a hunting trip - a chilling situation was recorded in the harness camera: "Wolves go away tails between their legs"

Watch video!

Jämthund - Wikipedia

Wolf or Grey Wolf or Gray Wolf - Wikipedia

American Moose and European Elk - Wikipedia

Alces alces is called a "moose" in North American English, but an "elk" in British English;[2] its scientific name comes from its name in Latin. The word "elk" in North American English refers to a completely different species of deer, Cervus canadensis, also called the wapiti. A mature male moose is called a bull, a mature female a cow, and an immature moose of either sex a calf.

NOTE: In Finland, "American Moose" Alces americanus and "European Elk" Alces alces are separated into different species!