#MinnaCanth

[blockbustersgang]

Happy Minna Canth's Day aka the Day of Equality!

Photo: Tiia Öhman

In Finland, on the Day of Equality, we celebrate equality and Minna Canth´s legacy. Minna Canth (1844 – 1897) was a Finnish author and social influencer. Canth´s life´s work has significantly impacted Finland's development into a pioneering country at equality and education. Canth took a firm stand whenever she noticed social grievances.

We at Blockbusters Gang stand for equality. We always want to encourage our clients to see beyond workers' age, gender, background, or looks. A Professional is always a professional. We want to show an example of treating people equally for all companies and individuals in this industry.

[cokebottle82-blog]

[bibliotekbibliothek]

Sanoi Minna Canth - Pioneer Reformer

Heikkilä, Ritva. WSOY. Porvoo. 1987.

141 Minna Canth, 1844-1897, Tampere nur wenige Exemplare ihrer Werke heute noch zugänglich, kaum Übersetzungen in andere Sprachen  Canth setzte sich ein für: Emanzipation der Frau, Bildungszugang und Sozialreformen  142 Canth als Mutter, Autorin, Journalistin, Business Woman, Feministin, Trendsetterin und Unterstützerin anderer Autorinnen  143 Autobiographical Sketch (1881) Vater war Baumwoll-Verarbeiter, zogen als Canth 8 Jahre alt war nach Kuopio  Vater unterstützte sie in ihrer Bildung, wünschte sich für sie eine Ausbildung zur Lehrerin 144 Beschreibt sich selbst als ‘highly emotional’ und stark religiös wünschte sich schon als Kind zu sterben glaubte daran eine Mission im Leben zu haben tat sich schwer Liebe zu finden und fühlte sich oft ‘heartbroken’ 145 Da sie das Gefühl hatte sich nicht verlieben oder heiraten zu können konzentrierte sie sich vollkommen auf ihre Weiterbildung kurze Zeit später verlobt sie sich mit ihrem Lehrer  sie hat das Gefühl sich selbst betrogen zu haben, da sie jetzt Hausfrauenarbeit leisten muss, gegen die sie sich innerlich sträubt 146 Sie fühlt sich intellektuell unterfordert “‘A wife is given a man to serve as his helper.’ No longer did my stupid conscience set up obstacles my path” Der Gedanke von Reform breitet sich in ihr aus, sie beginnt selbst für die Zeitung zu schreiben für die ihr Mann arbeitet 147 Sie beginnt Artikel über Frauenrechte zu schreiben nach dem Canth ein Theaterstück sah fängt sie an sich auf für Dramatik zu interessieren und beginnt ein Stück (Murtovarkaus) zu schreiben Ihr Mann stirbt, sie bleibt zurück mit 7 Kindern  148 sie zieht nach Kuopio um eine Baumwollfirma zu eröffnen  aus Angst nicht genug Geld zu haben denkt sie oft an den Tod, sie ist verzweifelt “there remained a troublesome nervous debility lasting for years”  ihr erstes Stück erhält einen Preis von der Finnischen Literaturgesellschaft und kommt 1882 auf die Bühne  149 Durch das Lesen von Brandes und Mill bekommt sie neue Gedanken über Reform zu schreiben, sie beginnt Työmiehen vaimo zu schreiben sie schreibt über "all the injustices women were subjected to by the law, at preposterous religious notions, men’s boozing and wantonness, women’s stupidity, shallowness and disposition to be prejudiced - in short, all the evil and madness I had found in the world. The play is filled with the sharpest satire from start to finish, but it has no deeper psychology or artistic ripeness either”  Nach Veröffentlichung wurde sie stark kritisiert  150  Sie wurde als Freidenkerin und Atheistin gebrandmarkt, Kindern wurde verboten sie zu besuchen, sie verlor viele Freunde  “The mental state that produced ‘Työmiehen vaimo’ vas nurtured by a sense of animation, daring and vigor, underlain perhaps by morbid nervous irritability. Mental strain, on the one hand, and all the harsh attacks to which I had been exposed, on the other, together with, finally, the pain of losing friends severely depressed my spirits”  Ihre Kritik an die Gesellschaft wird immer stärker, sie schreibt immer kritischere Dramen, z.T. werden sie verboten  151 Viele ihrer Freundinnen sterben, eine ihrer Töchter stirbt  sehr kritisch mit all ihren eigenen Werken  Aphorisms and Reflections  155 Women��s Work and Potentialities “Mine is merely a voice crying in the wilderness as long as women are without influence in civil and political affairs. And so they will remain till the end of time unless from now on the cause of women’s rights is advanced with greater energy, greater force, greater zeal and iron will”  “women are too feminine, too patient, too docile, too forbearing, too tame, too softhearted, too, in world, Christian” 157 Frauenrechte waren für Canth schon immer Menschenrechte  158 “Then it is yet said, ‘Through emancipation, women will lose their womanliness.’  It all depends on what you mean by ‘womanliness.’ 257 Die Funktion für Canth war “to teach us to know and love one another” 

[pristenium]

"Kaikkea muuta, kunhan ei nukkuvaa, puolikuollutta elämää!" Minna Canth * #minnacanth #minnacanthinpäivä #2017 #sunnuntai #elossa #finnish #finnishwoman #kirjailija #finnishwriter #tasaarvo (paikassa Jyväskylä, Finland)

[gloriadelicatesse]

🌸🌺🌼 "More equality More hope More humanity More pride More acceptance More love" Happy Minna Canth's Day ❤️ #pinup #pinupgirl #pinupstyle #vintage #vintagelady #retro #retroinspired #equality #hope #humanity #pride #acceptance #love #minnacanth #picoftheday https://ift.tt/2YaCGCP

[citynomadi]

Minna Canth's Day is celebrated today in Kuopio!

The statue of Minna Canth is the first monument to be erected in Finland in honor of a woman. The statue was made by sculptor Eemil Halonen and was erected in Kuopio.

Canth's life's work as a promoter of equality is strongly remembered to these days, so let's go with Nomadi to the the Kuopio Sculptures route, where you will also find the wreathed Minna Canth memorial!

#MinnaCanthsDay #MinnaCanth #equality #Kuopio#KuopioArtMuseum #sculpture #art

[bibliobeque]

Minna Canth's Birthday + #tribandtuesday 💖 #finnishflagday #dayofequality #minnacanth #equalityday #flatlaybooks — view on Instagram https://ift.tt/2ucThs2

[cokebottle82-blog]

[ollipakerran]

Antti Holma päivitti Homsantuun

Antti Holman Järjestäjässä kohdataan romanihahmo, joka pakottaa miettimään katsojan valtaa.

Suomalaisen kirjallisuudenhistorian ehdottomasti vaikuttavimman yhteiskuntakriittisen repliikin esittää Homsantuu eli Kerttu Väänänen, kuten hänen oikea nimensä kuuluu.

Ikimuistoisen vuorosanansa hän lausuu vuonna 1885 ensi-iltansa saaneen Minna Canthin näytelmän Työmiehen vaimo lopussa: ”Teidän lakinne ja oikeutenne, hahaha – Niitähän minun pitikin ampua!”

Niin tosiaan, mitä hyötyä olisikaan uhkailla yksittäisiä väärintekijöitä, kuten häntä pettänyttä miestä, kun vika kerran on rakenteissa, jotka päästävät miehen pälkähästä.

Homsantuu ei ollut ensimmäinen omapäinen romaninainen länsimaisessa taiteessa eikä ainoa romani suomalaisessakaan kirjallisuudessa, kuten Viola Parente-Čapková kirjoittaa erinomaisessa artikkelissaan Kotimainen toinen: romanit suomalaisen kirjallisuuden rakennusaineena (2011). Romaninaisten tanssia oli nähty esimerkiksi suosituissa unkarilaisissa näytelmissä. Nykyään varmasti tunnetuin edeltäjä Homsantuulle on Victor Hugon Pariisin Notre-Dame -teoksen (1831) Esmeralda.

Vaikka Homsantuusta löytyy useita häntä edeltäneistä mustalaishahmoista tuttuja piirteitä ja vaikka hänkin edustaa näytelmän maailmassa villeyttä, eksotiikkaa ja ulkopuolisuutta, on hänessä kuitenkin aivan erityistä peräänantamattomuutta, toimijuutta. Näytelmän maailmassa hän on ainoa, joka rohkenee uhmata ”lakia ja oikeutta”.

Jos oli Homsantuulla edeltäjiä, on hänellä seuraajiakin. Antti Holman romaani Järjestäjä (2014) päivittää Homsantuun hahmon – tavallaan.

Teatterimaailmaan sijoittuvassa romaanissa valmistellaan Lainapeite-nimistä kantaesitystä Suomalaiseen Teatteriin (samannimisessä teatterissa kantaesitettiin myös Työmiehen vaimo). Näytelmän yhtenä roolihahmona olevan romanikerjäläisen rooliin halutaan aito Helsingin kaduilla kerjäävä romanianromani.

Näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Kimmo-Pekka Erjamaa selittää hahmon funktiota esityksessä: ”Kulkuri voi valita asemansa, kerjäläinen ei. Ja se on myös allegoria teatterista ja katsojasta ja näyttelijästä, kaikki on valintoja, kaikki mitä me katsotaan on valintaa, kaikki mitä me näytetään on valintaa.”

Vaikka Holman romaanin perusvire on traaginen, sen tyylilajia voi luonnehtia satiiriksi, ja siksi teatterilaisten sanomiset asettuvat väistämättä humoristiseen, pyrkimysten tekopyhyyden paljastavaan valoon:

”Kerjäläinen näyttämöllä antaa ihmisille mahdollisuuden tarkastella köyhyyttä useammalla tasolla ku vaan tilastoina. Oikea, aito kerjäläinen vaikuttaa katsojaan tunnetasolla. Teatterissa aina kysytään, et onks tää uskottavaa, onks tää uskottavaa. Tää on uskottavaa.”

Romaanin päähenkilö Tarmo saa toimeksiannokseen järjestää romanikerjäläisen lavalle. Tehtävä ei ole helppo, sillä Tarmon on vaikea lähestyä kadulla näkemäänsä romaninaista ”hyvinvoinnin, valtion kustantaman taiteen, keskiluokkaisuuden lähettiläänä”. Kun Tarmo lopulta puhuttelee naista, hän heittää tämän käyttämän keruuastian pois ja sanoo, että nyt naisella olisi elämänsä tilaisuus valita toisin ja ryhtyä näyttelijäksi. Tilanne päättyy kuitenkin siihen, että Tarmo ajetaan pois paikalta.

Lopulta Tarmo saa viestin Prinzesa-nimiseltä naiselta, joka on valmis ottamaan työtehtävän vastaan. Naisen tavatessaan Tarmo hämmästelee tämän hyvää englanninkielentaitoa, mutta häpeää samalla omaa ihmetystään, johon sisältyy oletus siitä, etteivät kerjäläiset osaa muita kieliä kuin omansa.

Tarmo pohdiskelee myös hänen ja Prinzesan välillä ammottavaa ”rotkoa” ja Prinzesan saaman palkan mahdollista kohtaloa kerjäläistoimintaa organisoivien rosvojen käsissä. Tarmo ei ylipäänsä tiedä, miten suhtautua Prinzesaan, ja käyttäytyy naisen seurassa ikään kuin tämä olisi korkea-arvoinen vieras. Prinzesa synnyttää Tarmossa ristiriitaisia tuntemuksia:

”En uskaltanut puhua hänelle kuten en olisi uskaltanut puhua presidentillekään. Hänen silmänsä olivat samaan aikaan pelokkaat ja uhmakkaat. Häntä ei voinut hyvällä tahdollakaan sanoa kauniiksi, mutta olisin silti halunnut katsella hänen kasvojaan, ne olivat niin selvästi vieraan kasvot.”

Näytelmäseurueessa tulokas aiheuttaa niin ikään hämmentäviä tunteita. Yksi näyttelijöistä epäilee, että Prinzesalla on eri bakteerikanta kuin heillä, mutta muut moittivat häntä rasismista. Samainen valittaja kysyy, miksi rooliin ei palkattu ammattilaista, ”kai näyttelijä osaa yhden kerjäläisen tehdä”. Hänelle vastataan, että siinähän on juuri koko homman juju, eli että ”todellinen kerjäläinen, todellinen siirtolainen avaa aukon fiktioon, esitystilanteeseen, siis että mehän ollaan kaikki ihmisiä, todellisia ihmisiä”.

Kyynisempi kollega varmistelee, että mistä yleisö sitten voi tunnistaa lavalla olevan kerjäläisen aitouden, johon toinen vastaa, että kaiketi tieto tulee käsiohjelmaan.

Ohjaajan ohjeet Prinzesalle kertovat, millaisia reaktioita roolihahmolla haetaan: ”But also can you be more sad? Now, too normal. With face maybe act sadness and cold?” Ohjeen kuultuaan Prinzesa haluaa kysyä jotakin, ja muut kuvittelevat sen liittyvän ohjaajan juuri antamiin neuvoihin, mutta asia koskeekin sitä, milloin hän saa palkan. Ohjaaja naurahtaa ja sanoo suomeksi: ”Kylläpä on kerjäläinen hienosti perillä työehtosopimuksista.”

Ristiriita sen välillä, mitä näytelmässä kenties halutaan sanoa, ja sen välillä, miten Prinzesaa tosiasiassa kohdellaan, ei voisi juuri olla suurempi.

Prinzesa osoittautuu näytelmäseurueelle hankalaksi palaksi, sillä hän ei asetu nöyrän kerjäläisen rooliin vaan esimerkiksi syö mieluummin hampurilaista kuin teatterilla tarjolla olevan edullisen ”linjastolounaan”. Tarmo pohdiskelee, että ”tietenkin kerjäläinen saa olla pitämättä suomalaisesta linjastolounaasta”, mutta tunnustaa ”fasistiminänsä” kysyvän, että ”mikä oikeus nollaihmisellä on nirppanokkailla hyvän ja terveellisen perusravinnon edessä”.

Tarmolle Prinzesan välinpitämättömyys on loukkaavaa: ”Kaikki odottivat häneltä pohjatonta kiitollisuutta, tulitikkutytön katsetta, pelastetun, lunastetun värisevää ääntä. Mutta Prinzesa oli kovettunut ja valpas.”

Tarmo kokee Prinzesan jopa niin etäiseksi, että tämän seura auttaa häntä ymmärtämään, ”miten oli mahdollista se, että ihmiset katselivat ikkunoista tekemättä mitään, kun heidän naapureitaan lapioitiin junanvaunuihin keskitysleireille kuljetettaviksi”.

Vaikka Prinzesa ei vaikuta olevan erityisen kiinnostunut  näytelmän sisällöstä, hän käy Tarmon kanssa lyhyen vuoropuhelun sen teemasta, jota Tarmo selittää englanniksi näin: ”Best love is the love that is not there.” Tarmo toteaa kuitenkin olevansa samaa mieltä Prinzesan kanssa, kun tämä kommentoi kuulemaansa: ”Fucking stupid.” Kirjassa kerrotun perusteella lukija on tullut samaan johtopäätökseen.

Lopulta Tarmo sadattelee mielessään Prinzesan penseää asennetta ja käytöstä: ”Kyllä minä tiedän, että sinun elämäsi on vaikeaa, sinä olet paperiton kerjäläinen, sinä olet kaiken kurjuuden ruumiillistuma. Mutta se ei tarkoita sitä, että sinun pitää olla ilkeä ja epäkohtelias.” Tarmo muistelee, mitä kaikkea on tehnyt Prinzesan puolesta, auttanut ja huolehtinut, ja tunnustaa senkin, että on siinä samalla pessyt omaatuntoaan:

”[M]inä ymmärrän, että sinun tehtäväsi maailmassa on olla tikku minun varpaassani, muistuttaa siitä, että minun ongelmani eivät ole mitään, että minä olen hemmoteltu, typerä, pullea, amerikkalainen lapsimissi ja sinä olet kärpänen nälkäisen afrikkalaisen vauvan silmässä.”

Mutta huolimatta tästä tiedostamastaan epätasa-arvosta heidän välillään Tarmo kiehuu kiukusta, haistattaa mielessään Prinzessalle ja puristaa tätä ranteesta aivan liian kovaa.

Kun Prinzesa ei ilmaannu paikalle näytelmän ensi-iltaan, järjestäjänä työskentelevän Tarmon ei auta muu kuin kietoa kukkahuivi päähänsä, astua itse lavalle ja näytellä kerjäläisen rooli: ”Mikä lie kuumotti poskiani, häpeä tai lamppujen lämpö, näyttämön taika tai fiktion väreily.”

Mutta ei Prinzesan tarina pääty vielä tähänkään, sillä hahmon aiheuttamaan vieraannuttamisefektiin tuo vielä yhden lisäkierteen lisää romaanin lopussa oleva lyhyt viesti, jonka kirjoittaja ”tekee lisensiaatintyötä Euroopan vähemmistöistä”. Sen kirjoittaja, ”intersukupuolinen saamelainen”,  kertoo ”tekeytyneensä” Prinzesan rooliin tutkimustarkoituksessa. Hän sanoo valehdelleensa vain nimensä, muutoin hän oli vain reagoinut muiden odotuksiin.

Monikerroksinen roolileikki läpivalaisee enemmistön ja vähemmistön välisiä asenteita ja suhteita. Prinzesaa esittävä tutkija kirjoittaa viestissään katsojan vallasta, etuoikeutetusta mahdollisuudesta asettua katsomaan vierasta yläviistosta ja ajatella, että nouse sinä kerjäläinen siitä ylös ja korjaa itse elämäsi suunta: ”Tanssi sinä, minä katson ja määrittelen saatko jatkaa.”

Homsantuulle ja Prinzesalle on yhteistä paitsi heidän romaniutensa myös se, että molemmat laittavat lukijan miettimään katsojan valtaa. Mistä suunnasta minä katson?

julkaistu 23.8.2018

[popmuiluism]

Vapaus, tasa-arvo ja rakkaus – toteutuvatko ne koskaan tässä matoisessa maailmassa?

Minna Canth, 1885

[cokebottle82-blog]

[cokebottle82-blog]

[cokebottle82-blog]

[cokebottle82-blog]

[cokebottle82-blog]

[cokebottle82-blog]

How hard I try to get to her.

daffodil-11.org #あなたの通常とキレた時の戦闘力を計測 #festadelpapa2019 #diadelpadre #SweetenerWorldTour #AçıkSeçikOrtada #TuesdayMotivation #一番似ている二人をアップした人が優勝 #DoakanPrabowoSandi #FelizDiaDelPadre #poetry #1KadınAtasözü #مشاعركم_بتغريده #poems #195TLdenTTVerilir #Popocatépetl #Thalapathy63WithSunTV #Inshallah #みもパラ #من_واقع_تجربتك_بالحياه #artistsontumblr #WeCannotIgnore #festadelpapà #FelizMartes #salı #art #poem #صباح_الثلاثاء #19marzo #SanJosé #VellaporaanVivasayi #MinnaCanth #كلمه_ل_الجامعه #FathersDay #Beşiktaş116Yaşında #WeWantChowkidar #بوبيان_كل_ثلاثاء #DMKManifesto #شخص_لا_يمكن_رفض_طلبه #poet #AskRitaOra #MareJonio #診断で免許を #ChooseDay #ジブリキャラ