#onnistuja

[mustikkajuna]

tunne ku oot mega nepsy ja sul on maailman paskimmat ajanhallintataidot

kyseessä amk ennakkotehtävät :,,D jospa tänä vuon pääsis ees kokeisiin nii ois mahiksii päästä opiskelee kosk tää yhteiskunta on perseestä <33

mut anyway oon onnistuja

[loststepss-blog]

Olenko onnistuja vai epäonnistuja. Ajatuksia haaveilusta ja tavotteista. Tarvitsemmeko haaveita ja tavotteita että jaksamme nykyaikaisessa yhteiskunnassa ja sen oravanpyörässä. Miksi niin moni haluaa hypätä oravan pyörästä pois? https://loststepss.blogi.net/blog/167/onnistuja-ja-epaonnistuja/ Linkki biossa ☝️ #blokkaajat #blogi #blogger #masennus #mielenterveys #lähihoitaja #sairaanhoitajaopiskelijat #onnistuja #epäonnistuja #miesuskallapuhua #suomi #finland #jyväskylä #oravanpyörä #haaveet #unelmat https://www.instagram.com/p/B-WpL9TF4rR/?igshid=gb2n8r6dq82m

[annikasuomi-blog]

Tehtävä 2.1 - Digitaalinen yhteiskunta

Tällä kertaa aiheekseni opiskella ja kirjoittaa blogiteksti valikoitui digitaalinen yhteiskunta. Otan käsittelyyn historian havinaa, kuin myös tulevaisuuden lupauksia. Suomessa digitaalinen yhteiskunta on ollut hyvin mukana ajan hermolla, eikä kelkasta olla jääty, niin kuin aikoinaan 90-luvulla tuntui muotivillityksien kanssa käyvän niin. Tai ehkä se vain johtui asuinpaikastani, jonne uudet villitykset saapuivat aina hieman myöhässä.

 Digitaalisen yhteiskunnan menneisyys

Vaihtoehtoja aiheista digitaalisen yhteiskunnan menneisyys oli paljon ja ne olivat mielenkiintoisia. Kuitenkin mielenkiintoisimmaksi aiheeksi nousu aihe-alue Suomalaisen somen menneisyys. Kaija Pöysti muistaa artikkelissa mainita, että on tärkeä erottaa sosiaalinen media ja yhteisölliset sovellukset toisistaan. Näin Kaija Kirjoittaa ”Erotan käsitteet ”sosiaalinen media” ja ”yhteisölliset sovellukset” toisistaan sillä, että sosiaalinen media muodostuu internetissä olevista julkisista sovelluksista, vaikka niissä voidaankin määrittää suljettuja ja kutsuryhmiä. Yhteisölliset sovellukset sen sijaan ovat organisaatioiden sisällä tai niiden välillä käytettäviä sovelluksia, jotka ovat aina jollakin tavalla rajatun ryhmän käytössä”

Some on ollut nyt jo joitakin vuosia kaikkien huulilla, joten palataan hieman aikaan ennen kuin näin oli. Suomalaiset ovat olleet, jos näin voi sano, yllättävän innovatiivisia somen kanssa näinkin juroksi kansaksi. Mutta ikävä kyllä näistä innovaatiosta liian vähän on jatkunut menestyväksi liiketoiminnaksi. On siellä kuitenkin muutama onnistuja, jotka ovat teillekin varmasti tuttuja.

Kaikki tuntevat Facebookin, joka on perustettu vuonna 2004, mutta sitä ennen suomalaiset ovat luoneet samantyylisiä palveluita, kuten irc-gallerian ja Habbohotellin (v.2000). Näillä oli suurta potentiaalia ja kaikki sen ajan nuoret käyttivät molempia palveluita. Kuitenkin suomalaiset eivät osanneet rakentaa tästä suurta uutta yhteisöä, vaan luovutti käyttäjät Facebookille, joka oli ns. luovutusvoitto. Olisiko nämä palvelut kasvaneet maailmanlaajuisiksi verkostoiksi, jos ei olisi luovutettu? Sitä emme saa koskaan tietää. Mainittakoot vielä tähän loppuun, että Habbohotelli on tehnyt uuden nousun vuonna 2014, mutta puhun nyt Facebookin kaltaisesta ilmiöstä, tällaista emme onnistuneet luomaan uskon puutteet johdosta.

  Digitaalisen yhteiskunnan tulevaisuus

 Sitten hypätäänkin aivan toiseen maailmaan, sähköön. Halusin eritoten keskittyä tähän artikkeliin; Pekka Lundmarkin kirjoittamaan Matka älykkään sähkön aikakaudelle, koska työskentelen myös itse sähköalalla ja pohdin päivittäin näitä asioita.

Nyt sähkönkäyttö on jo mullistunut paljon, mutta mahdollisuuksia hyödyntää nykyajan digitaalisia toimintoja löytyy hurjasti. Lundmark heittää artikkelissa ajatuksen siitä, että vuonna 2027 kodeissamme on kokonaisvaltainen ns. ”älyllinen” järjestelmä, joka hoitaa sähköasiat puolestamme. Ihmisten arkiset asiat pysyvät samanlaisina, mutta sen takana tapahtuu paljon uusien digitaalisten toimintojen avulla. Kodeissamme tuotetaan sähköä ja säästetään sitä mahdollisimman paljon. Kaikki sähkölaitteet olisivat yhteydessä toisiinsa. Tämä vaatii paljon kehitystyötä, mutta nään itse alalla työskennellessäni näin tapahtuvan tulevaisuudessa.

Myös paljon puhutaan jo nyt ympäristöystävällisistä sähkön tuotantomuodoista, mutta tulevaisuudessa tämäkin on jokapäiväistä, eikä ympäristöä kuormiteta ydinjätteillä sun muilla. Aurinkovoima on se mihin kaikki nyt tällä hetkellä uskoo. Tällä tuotantomuodolla ei ole todettu haittavaikutuksia. Aurinkopaneeleja löytyykin jo monista kodeista, mutta rakennetaanko tulevaisuuden talojen katot aina aurinkopaneeleista? Toivottavasti.

[digistudent-blog]

Digi 1.1 Matka digitaaliseen yhteiskuntaan

Kun tutkitaan Suomen koko yhteiskunnan kehittymistä kohti digitaalista toimintaa, on helppo huomata ne valtavat ja nopeat muutokset, jotka ovat tapahtuneet yhtäkkiä ja jättäneet monet yritykset ja ihmiset hämmästelemään muuttunutta maailmaa. Kuitenkin monet nopeat muutokset ovat olleet mahdollisia vain suhteellisen hitaasti tapahtuvan kehitystyön kautta. Usein tämän kehityksen selkeä suunta ei ole näkyvissä ennen läpimurtoa, mutta järjestelmien muokkautuminen läpimurron edellytyksiä vastaavaksi tapahtuu vähitellen. Tätä taustaa pohjustetaan hyvin tässä Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot -artikkelissa. Yksi mielenkiintoinen havainto kehityksen mahdollistamisesta käytännössä on yksinkertaisesti toiminnan avaaminen kilpailulle eli se, ettei sitä erikseen rajoiteta. Usein tämä aiheuttaa jonkin toimijan kautta luonnollisen kehityksen, johon toiset voivat vastata omilla keinoillaan.

Matka digitaaliseen yhteiskuntaan ei ole vielä lopussa. Muutokset ovat olleet suuria, mutta paljon on vielä tulossa. Osa näistä muutoksista on jo näkyvissä. Vain tarkka toteutusaika ja -tapa ja ehkä tekniikan yksityiskohdat ovat vielä avoimia kysymyksiä. Tietenkin kova kilpailu hyvistä asemista uusilla markkinoilla asettaa kysymyksen, kuka saa olla suuri onnistuja tulevissa tapahtumissa. Toisten osana on jäädä ehkä kokonaan ilman osuutta tästä menestyksestä kaikesta pohjatyöstä ja tien raivauksesta huolimatta. Kirjoituksessa Äly muuttaa kaupungit kuvataan monia lähitulevaisuuteen sijoittuvia todennäköisiä muutoksia elinympäristössämme. Vain hetki sitten tieteiskirjallisuudelta kuulostaneet tapahtumat tulevat olemaan kohta arkipäivää. Koko elintapojemme perusta tulee kokemaan suuria mullistuksia, kun ihmisten ja tavaroiden liikkuminen sekä rakennetun alueen käyttötarkoitukset muuttuvat huomattavasti totutusta.

Jotkut muutoksista saattavat tuntua uhkaaviltakin varsinkin, jos ne vaikuttavat omaan työhön ja tuttuihin arkisiin rakenteisiimme. Monille muutoksille kuitenkin on voimakas tilaus. Näistä hyviä esimerkkejä ovat ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn vaadittavat toimet. Usein näitä tavoitteita tukeva tekniikka hyödyttää meitä muullakin tavalla, kuten energiantuotannon hajauttaminen pienempiin, puhtaisiin yksiköihin, joiden huoltovarmuus on samalla erinomainen verrattuna yhteen suureen yksikköön. Edelläkävijöitä kuitenkin tarvitaan. Onnistuminen yhdellä osa-alueella tulee vaatimaan monia kokeiluja, käytännön oppimista ja epäonnistumisiakin ennen toimivaa ratkaisua, josta voidaan jatkaa kohti yhä paremmaksi kehittyvää toimintaa ja tehokkaampaa digitaalista yhteiskuntaa.

[arikuosmanen]

Perjantaina Hakametsässä: Nouseeko Ilves pois jumbosijalta? (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Tänään on kiekko-Ilveksellä Tampereella tärkeä ottelu, kun joukkue kohtaa HPK:n kello 18.30 alkavassa ottelussa. Kummankaan joukkueen kausi ei ole ollut tähän asti paras mahdollinen. Erityisen huono tilanne on Ilveksellä, joka on valahtanut sarjassa peräti viimeiselle sijalle.

Ilveksen tähän asti paras onnistuja on ollut hyökkääjä Eemeli Suomi, joka on tehnyt 10 ottelussa kolme maalia ja antanut viisi maaliin johtanutta syöttöä. Enemmän odotetaan monelta pelaajalta, muun muassa hyökkääjä Otto Koivulalta joka on tähän asti vaeltanut varjojen mailla. NHL-varattu Koivula on kirjannut kymmeneen otteluun kaksi syöttöpistettä.

from WordPress http://ift.tt/2fTNLHi via IFTTT

[arikuosmanen]

Patrik Laineen lämäri puhui tutulla tyylillä – videolinkki (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Patrik Laine heilutti verkkoa heti syksyn ensimmäisessä harjoitusottelussaan jääkiekon NHL-liigassa maanantaina. Laineen ja Joel Armian Winnipeg Jets hävisi kotonaan Minnesota Wildille rangaistuslaukauskilpailun päätteeksi 2–3.

Laine tasoitti kamppailun 2–2:een ylivoimalla toisen erän lopussa. Hän latasi kiekon verkkoon aloitusympyrän kaarelta suoraan Dustin Byfuglienin tarjoilusta. Katso maali tästä (video avautuu uuteen ikkunaan).

Mathieu Perreault vei Winnipegin 1–0-johtoon jo 45 sekunnin pelin jälkeen. Charlie Coyle ja Zack Mitchell käänsivät tilanteen Minnesotan eduksi ennen Laineen tasoitusta.

Laine ei saanut kiekkoa verkkoon rankkarikisassa. Ainoa onnistuja oli Minnesotan harjoitusleirillä tryout–sopimuksella mukana oleva veteraanilaituri Ryan Malone.

Laine sai jääaikaa 19:27, josta yli yhdeksän minuuttia tuli ylivoimalla. Sekä yli– että alivoimavastuuta saanut Joel Armia pelasi hieman yli 15 minuuttia.

NHL:n harjoitusottelut maanantaina: Buffalo – Carolina  2–3 (ja) Rsmus Ristolainen, Buf 0+0 Aleksi Saarela, Car 0+0 Boston – Montreal  3–2 NY Rangers – NY Islanders  1–0 (ja) New Jersey – Washington  4–1 Ottawa – Toronto  6–2 Miro Aaltonen, Tor 0+0 Kasperi Kapanen, Tor 0+0 Winnipeg – Minnesota Joel Armia, Wpg 0+0 Patrik Laine, Wpg 1+0 Edmonton – Calgary Calgary – Edmonton.

from WordPress http://ift.tt/2jFPzVp via IFTTT