#rahoitus

[summarumfi]

Puutarhalaina

Haaveiletko pihan tai puutarhan uudistamista tänä keväänä? Puutarhalainan avulla se on mahdollista.

[kapitaali]

Suurin ilmastoratkaisu josta et ole koskaan kuullutkaan

Kirjoittanut Guy Dauncey, Matthias Krollin inspiroimana

PDF ladattavissa täältä: The Biggest Climate Solution

Globaalisti sovittu hiilikatto? Hiilisäännöstely? Hollannin ehdottama kielto ei-sähköautojen myynnille vuoteen 2025 mennessä? Oslon tavoite vähentää kaupungin kasvihuonepäästöjä 95% vuoteen 2030 mennessä?

Ei, ei mikään ylläolevista.

No mikä se sitten on? Lyhyesti sanottuna, se on ehdotus että maailman keskuspankit loisivat 300 miljardia dollaria vuosittain, ja käyttäisivät sitä vivuttamaan investointeja jopa 2 biljoonaan dollariin vuodessa kriittisessä siirtymässä uusiutuvaan energiaan ja muihin ilmastoratkaisuihin.

Olen työskennellyt ilmastoalalla parikymmentä vuotta, ja olen kirjoittanut kaksi palkittua kirjaa ilmastoratkaisuista — Stormy Weather: 101 Solutions to Global Climate Change (2000) ja The Climate Challenge: 101 Solutions to Global Warming (2009), jälkimmäisen ollessa täydellinen päivitys ensimmäiseen. Molemmat saivat kriitikoilta suitsutusta, mutta kumpikaan ei mennyt niin pitkälle kuin tohtori Matthias Kroll, hampurilaisen World Future Council:n pääekonomisti.

Ensinnäkin ongelma johon hänen ratkaisunsa pyrkii vastaamaan. Globaalisti jos me aiomme pitää lämpötilan nousun alle 1.5°C:ssa, täytyy vuosittaisten investointien olla jopa 2 biljoonaa dollaria jotta voitaisiin nopeasti siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin, ja suojella metsät, vähentää lihan kulutusta ja muuttaa tapaa jolla maanviljelijät ja metsänhoitajat hoitavat maata jotta se alkaa eristää hiiltä takaisin maaperään ja puihin.

Kööpenhaminan ilmastokonferenssissa vuonna 2009 maailman valtiot sitoutuivat tarjoamaan 100 miljardia USA:n dollaria vuoteen 2020 mennessä ilmastorahastoon kehittyvien maiden valtioiden auttamiseksi ilmastonmuutoskriisin hoidossa, mutta tähän mennessä valtiot ovat antaneet vain $10 miljardia, joista $3 miljardia tuli USA:lta, mikä mahdollisesti jää maksamatta Trumpin hallinnon ilmastokieltäymyksen takia. [1] Joten mistä rahat?

Mistä rahat tulee?

Tähän vastataksemme sallikaa minun johdattaa huomionne pois ilmastokriisistä itsessään mielenkiintoiseen kysymykseen siitä mistä raha tulee. Yllättävää kyllä, se ei ole jotain jota ekonomistit itse käsittelevät kovinkaan usein. Taloustiede joskus väittää olevansa tiede, joten luulisi että rahan alkuperän ymmärtäminen olisi suoraviivaista, kuten atomien alkuperä. [2] Sitä olisi kuitenkin väärässä.

Vuoden 2014 Britannian parlamentin jäsenten, jotka ovat vastuussa valtion asioiden hoidosta ja sen talouden huolenpidosta, surveytutkimuksessa vain 10% tajusi mistä raha tulee. Kuten Positive Money asian esittää, “71% parlamentin edustajista uskoi että ainoastaan hallituksella on valta luoda rahaa. Todellisuudessa hallitus luo ainoastaan setelit ja kolikot, jotka kattavat noin 3% kaikesta rahasta taloudessa.”[3]

Tunnettu ekonomisti John Kenneth Galbraith sanoi, “Prosessi jolla pankit luovat rahaa on niin yksinkertainen että mieli hylkii sitä.” Olennaisesti raha luodaan tyhjästä — tai niinkuin tykkään sanoa, kansalaisluottamuksesta. Kun me luotamme toisiimme tarpeeksi ottaaksemme henkilökohtaisen lainan, me annamme oikeaa rahaa. Kun pankkiirit tekevät saman suuremmassa mittakaavassa, he tajusivat etteivät he lähes koskaan tarvitse kaikkia asiakkaiden säästöjä yhtä aikaa. Joten jokaista tuhatta dollaria pankissa vastaan he kykenivät antamaan luottoa tai maksusitoumuksia 10 tuhannen edestä, joista sittemmin tuli seteleitä.

Näin Bank of England kuvaa prosessia:

“Mistä raha tulee? Modernissa taloudessa suurin osa rahasta saa pankkitalletusten muodon. Mutta kuinka nuo pankkitalletukset luodaan on monesti ymmärretty väärin. Pääasiallinen tapa jolla ne luodaan on kaupallisten pankkien lainanannon kautta: aina kun pankki antaa lainan, se luo talletuksen lainaajan pankkitilille, täten luoden uutta rahaa. Tämä kuvaus rahan luonnista eroaa siitä tarinasta jonka löydämme taloustieteen kirjoista.”[4]

Tyhjästä — tai kansalaisluottamuksesta

Tapa jolla tätä usein kuvataan on, että pankit luovat rahaa ”tyhjästä”. Tämä ei ole tiukassa merkityksessä kuitenkaan totta. Todellisuudessa pankit luovat uutta rahaa kerääntyneen kansalaisluottamuksen materiaaliseksi ilmaisuksi — luottamuksen siihen että lainat tullaan maksamaan takaisin, luottamuksen siihen että maa tulee olemaan huomenna hyvässä kunnossa, luottamuksen valtiontalouteen. Kun tämä luottamus kuivuu kokoon, pankit lopettavat lainaamisen ja uuden rahan luonnin. Kuten Bank of England selittää: “Raha nykypäivänä on tietyntyyppinen velkakirja, mutta erityinen sellainen koska kaikki taloudessa luottavat siihen että se tulee muiden hyväksymäksi tavaroiden ja palveluiden vaihdannassa.” (korostus kirjoittajan) [5]

Pankeilla on myös 4.5%:n pääomavaatimu, jota Bank of International Settlements pitää turvallisena marginaalina rahanluonnille.

Historiallisesti pankit ovat kohdanneet bank runeja. Pelko siitä, että tallettajat juoksevat hakemaan rahansa pois pankista. Tämän tyyppinen pelko on tarttuvaa, ja se aiheuttaa ongelmia kaikille ja uhkaa bisneksen ja työllisyyden romahtamisella. Joten ajan mittaan pankkiirit eri maissa kokoontuivat ja perustivat keskuspankin keskinäiseksi vakuutusjärjestelmäksi suojaamaan konkurssiriskiltä ja pitämään yllä mainetta. Myös muita tärkeitä toimintoja kuten inflaation pitäminen matalana ja korkojen hallinnoiminen. Jotkut keskuspankit ovat kansallisvaltioiden hallitusten omistamia, jotkut ovat yksityisiä, ja jotkut kuten Kanadan oma ovat hallituksen omistamia mutta niitä johdetaan niinkuin yksityisomisteista laitosta.

Ja tässä on kupletin juoni: keskuspankit luovat myös rahaa, ja aivan kuin pankit, ne luovat sitä ”tyhjästä”, tai kuten tykkään sanoa, kansalaisluottamuksesta. Bank of England jälleen kerran: “Kun korkotasoa pienennetään alarajaansa, rahapolitiikan fokus siirtyy rahan määrän lisäämiseen taloudessa ostotoimenpiteiden sarjan, tai setelirahoituksen (quantitative easing, QE), kautta. Bank of England elektronisesti luo uutta rahaa ja käyttää sitä ostamaan ensikkoja yksityissijoittajilta, kuten eläkerahastoilta tai vakuutusrahastoilta.”[6]

“Setelirahoituksen” tyrmistyttävä ilmaus

Ahaa — tuo tyrmistyttävä ilmaus ”setelirahoitus” (QE). Se kuulostaa niin tekniseltä ja itseriittoiselta — ja se on nimenomaan sen pointti. Keskuspankit eivät koskaan haluaisi julistaa, että “Pelastaaksemme pankit, me painamme paljon rahaa ja annamme sitä pankeille.” Joten sen sijaan ne kutsuvat sitä setelirahoitukseksi, tai määrälliseksi elvytykseksi, mutta rahan luonti elektronisesti on nimenomaan se mitä ne tekevät. Kollektiivisesti, suojellakseen globaalia taloutta hajoamiselta vuoden 2008 jälkimainingeissa, maailman keskuspankkiirit loivat $12.3 biljoonaa uutta rahaa joka pumpattiin talouteen QE:n kautta. Maaliskuun 2015 jälkeen EKP yksin on luonut 1.5 biljoonaa euroa, pumpaten sen takaisin talouteen QE:n avulla.

Ja älä huoli — löydän vielä takaisin ilmastokriisiin.

Keskuspankkien kyky luoda uutta rahaa, ja sen tekeminen nopeasti hätätilanteessa, on olennnainen taloudenhallintatyökalu. Se on myös yksinkertainen ilmaisu todellisuudesta että me olemme ihmisyhteisöjä jotka olennaisesti luottavat toisiinsa, ja luomiimme kulttuureihin. Kollektiivisen kriisin koittaessa voimme toimia yhdessä sen ratkaisemiseksi, ja voimme käyttää keskuspankin kykyä luoda rahaa yhtenä tapana tehdä niin.

Saksan hyperinflaatio

Joten miksi tämä tuntuu siltä kuin jokin tabu oltaisiin rikkomassa, tai tehtäisiin jotain salaista? Syy ulottuu vuoteen 1921 asti, jolloin Saksan hallitus, freesinä ensimmäisen maailmansodan nöyryyttävästä tappiosta, oli pakon edessä tilanteessa jossa se joutui keksimään jostain suuria määriä rahaa joka kuukausi maksaakseen velkoja joita se oli ennen sotaa ottanut, sekä $33 miljardia jonka liittoutuneet vaativat sen maksamaan kattaakseen suuret sodan aikaansaamat vahingot. Kyvyttömänä löytämään mistään rahaa, valtiovarainministeri käski painaa sitä. Kun liian paljon uutta rahaa työnnettiin talouteen, se sai aikaan inflaation. Saksan tapauksessa se muuttui niin pahaksi että vuoteen 1923 mennessä USA:n dollarilla sai 4.2 biljoonaa markkaa, teatterilippu maksoi miljardi markkaa ja ihmiset käyttivät kottikärryllisiä rahaa saadakseen kaupasta palan leipää. [7]

Saksan hyperinflaation psykologinen vaikutus sai ekonomistien sukupolven ajattelemaan että hallituksille ei koskaan tulisi antaa rahapolitiikkaa tai keskuspankkien toimintoja hoitoonsa. Keskuspankki, tämän seurauksena, sai haluamansa itsenäisyyden hallitakseen talouksia parhaakseen katsomallaan tavalla, joka suurimmaksi osaksi suojeli pääoman arvoa hillitsemällä inflaatiota.

Vuonna 2008 kuitenkin kaikki romahti, ja kun globaali talous uhkasi luisua pitkitetyksi lamaksi, keskuspankkiirit Euroopassa ja Amerikassa räpistelivät minkä kykenivät. Heidän ratkaisunsa oli luoda uutta rahaa QE:n muodossa ja ruiskuttaa se talouksiin.

Kolmenlaista elvyttämistä

Pysähdytään hetkeksi. On olemassa kolme, ei ainoastaan yksi, tapaa joilla keskuspankkiirit voivat ruiskuttaa uutta rahaa talouteen.

Ensimmäinen on perinteinen setelirahoitus-QE — luodaan uutta rahaa jolla ostetaan hallituksen bondeja tai toisenlaisia omaisuuseriä pankeilta, ja annetaan pankeille uutta rahaa siinä toivossa että he lainaisivat tätä yrityksille talouden käynnistämiseksi. Tämä on se mitä keskuspankkiirit ovat tehneet, mutta jos yrityksillä ei tunnu siltä että ne haluaisivat lainata, ei ole mitään mitä pankit voivat tehdä. Se mitä oikeasti tapahtui oli, että pankit lainasivat uutta rahaa niille jotka olivat jo suhteellisen vauraita uusien tai olemassaolevien omaisuuserien kuten osakkeiden, velkakirjojen ja asuntojen ostamiseen. Tämä suurelta osin vaikutti kiinteistökriisin syntyyn, joka aiheutti taas mielipahaa ympäri maailman.

Toinen on helikopteriraha-QE — annetaan juuri luotua rahaa suoraan ihmisille ilmaisena lahjoituksena, kuten ekonomisti Milton Friedman esitti vuonna 1969. [8]

Kolmas on julkinen QE — kulutetaan juuri luotua rahaa yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin tarpeisin kuten asumisen kustannusten alentamiseen, julkiseen liikenteeseen, pyöräteihin, parempiin julkisiin palveluihin tai uusiutuvaan energiaan. Euroopassa tämä tunnetaan nimellä ‘QE for People’, ja asian ympärille on syntynyt kansalaisliike, jota tukee 115 ekonomistia, parikymmentä organisaatiota ja tuhannet ihmiset, sekä epäsuorasti Euroopan Parlamentti, joka hyväksyi päätösehdotuksen vuonna 2016 sen asiaintilan tunnustamisesta, että perinteinen QE oli epäonnistumassa. [9]

Mutta aiheuttaako tällainen rahanluonti inflaatiota niinkuin Saksassa muinoin? Ei, jos se suoritetaan pienimuotoisesti kasvusta kamppailevassa taloudessa. Saksan ongelma oli massiivinen epäsuhta sen talouden koon ja painetun rahamäärän välillä.

Joten lopulta me palaamme takaisin kriisiin ja Matthias Krollin ehdotukseen.

Maailma on ihmisyhteisö. Usein sirpaleinen, joskus torainen, joskus riitaisa, mutta verrattuna aikaan sata vuotta sitten olemme tehneet uskomattomia hyppäyksiä kehityksessä yhdistyneeksi, globaaliksi kulttuuriksi jossa me välitämme toisistamme — ja toisista lajeista — yli maantieteellisten, kielellisten ja uskonnollisten rajojen. Yhä enemmän yhdistyneessä maailmassa me luomme sosiaalisen luottamuksen siteitä globaalissa olemassaolossamme, erillisten kansallisten olemassaolojen sijaan.

“Katastrofaalista”

Ilmastokriisissä meitä on vastassa vertaansa vailla oleva uhka koko planeettaamme ja globaalia yhteisöämme kohtaan, poislukien ehkä ydintalvi tai massiivinen asteroidi-isku. Gallupissa 41% ilmastotieteilijöistä käytti sanaa ‘katastrofaalinen’ kuvaamaan todennäköistä ilmastovaikutusta seuraavan 50-100 vuoden aikana. [10]

Vuonna 2016 Maailmanpankki raportoi, että vuoteen 2050 mennessä ilmastokriisi maksaisi maailmalle $158 biljoonaa — tuplasti koko maailmantalouden tuotannon verran — johtuen ilmastosta aiheutuneista onnettomuuksista, ja se asettaa 1.3 miljardia ihmistä vaaraan. [11] Ja tähän ei ole laskettu mukaan joka kuudetta eliölajia joka on sukupuuton uhan alla ilmastosta johtuen, [12] tai ekosysteemejä kuten Iso valliriutta tai Amazonin sademetsät. Viimeksi kun maapallo oli 3 Celsius-astetta lämpimämpi, plioseenikaudella miljoona vuotta sitten, meren pinta oli 25 metriä korkeammalla.

Bank of England itse on ilmoittanut että ilmastokriisin aiheuttamat riskit rahoitusjärjestelmän vakaudelle, jotka johtuvat vakuutustappioista, hylätyistä hiilivaroista ja tästä johtuvasta rahoitusjärjestelmän epävakaudesta, ovat mahdollisesti keskuspankeille uusi vastuualue niiden etsiessään perustavanlaatuista muutosratkaisua. [13]

Kriisiin vastaamiseksi, riippuen keneltä kysyt, me tarvitsemme vuosittaisia investointeja globaalisti $16.5 biljoonaa vuoteen 2030 mennessä jotta meillä olisi toivoa lämpötilan pysymiselle alle 2°C:n (Maailmanpankki),[14] $1 biljoonaa vuodessa (Christiana Figueres/International Energy Agency),[15] tai $1.5:stä $2:n biljoonaan vuodessa jotta pysyisimme alle 1.5°C:n lämpötilarajan (Matthias Kroll, World Future Council).

Matthias Krollin ehdotus uudeksi ilmastoratkaisuksi on elegantti yksinkertaisuudessaan. Maailma on täynnä ilmastoinvestointimahdollisuuksia, mutta sijoittajien tulee nähdä riittävän tuoton mahdollisuudet ennenkuin he ovat valmiita sijoittamaan. Tiivistetysti, hänen ehdotuksensa on, että maailman keskuspankit toimisivat yhdessä käyttäen julkista QE:ta tai ”ilmasto-QE:ta” luomaan $300 miljardia uutta rahaa, näin tarjoten tarpeellisen vivutuksen yksityiselle sektorille ilmastoratkaisuihin investoimiseen, joita niin kipeästi kaivataan.

Vihreät ilmastobondit

Näin se toimisi. (Yksityiskohtaisempi selonteko on Matthias Krollin paperissa Financing the 1.5°C Limit.) [16] Vihreä ilmastorahasto ja muut asialle omistautuneet rahoitusinstituutiot yhdessä loisivat vuosittain $300 miljardia vihreitä ilmastobondeja, jotka olisivat perpetuaaleja, standardoituja ja korottomia. Keskuspankit kehittyneissä maissa loisivat $300 miljardia vuodessa ostaakseen bondit, ja ne antaisivat rahat vihreälle ilmastorahastolle ja samanlaisille ilmastoinstituutioille.

Nämä organisaatiot vuorostaan käyttäisivät rahat ilmaisiin julkisiin stipendeihin hyväksytyille investointiprojekteille. Tämän seurauksena rahoitusyhteisö näkisiprojektien olevan riittävän kiinnostavia houkutellakeen $1.7 biljoonaa dollaria vuodessa, ja projektit edistyisivät. Ja kansallisvaltiot, jotka lähtivät mukaan $100 miljardilla vuodessa vihreään ilmastorahastoon Pariisin vuoden 2015 ilmastokonferenssissa, voisivat pitää lupauksiaan jo täytettyinä.

$300 miljardia vuodessa vivutusapurahoina jaettaisiin käyttöön hallituksille, voittoa tuottamattomille tahoille ja ilmastoinstituutioille  tuen tarjoamiseksi hyväksytyille projekteille, oli kyseessä sitten subventio, lainantakaus, startup-rahoitus, energiatariffien tukeminen, sademetsien osto kansallispuistoksi tai insentiivit joilla taivutellaan maanviljelijät siirtymään luomuviljelyyn, holistiseen laiduntamiseen tai ekosysteemipohjaiseen metsänhoitoon, joiden kaikkien tiedetään kasvattavan maaperän kykyä imeä hiilidioksidia.

Eikö uuden rahan luonti aiheuta inflaatiota?

Olisiko uusi raha inflationaarista? Ei. Osuus globaalista bruttokansantuotteesta on $80 biljoonaa, $300 miljardia lisää rahaa vuosittain vain 0.375%. Yksityissektorin investoinnit loisivat uutta rahaa vuosittain jopa $1.7 biljoonaa ei-keskuspankkitahojen kautta, mutta toisin kuin keskuspankit, ne lakkaisivat olemasta kun lainat maksetaan takaisin, joten kyseessä ei olisi inflaatio.

Tekisikö $300 miljardin vuosittainen uuden rahan luonti keskuspankeille vaikeaksi vastata tulevaisuuden globaaliin talouskriisiin ilman että aiheutetaan inflaatiota? Ei. Jos globaalu talouskasvu on 4%, yhdistettynä 2%:n inflaatioon, maailma tarvitsee 6%:n lisäyksen rahamäärään vuosittain, yhteensä $4.8 biljoonaa, 16 kertaa enemmän kuin $300 miljardin vihreät ilmastobondit ovat.

Tekisikö ilmasto-QE:n suuri laajuus ilmastonmuutosasiasta pelleilyä? Vuonna 2015 globaalit investoinnit uusiutuvaan energiaan olivat yhteensä $286 miljardia. [17] Jos 100% uusista investoinneista menisi uusiutuviin, mikä on epätodennäköistä, tämä olisi seitsemänkertainen kasvu aktiviteetissa, mikä varmasti avaisi ovet potentiaalisille huijauksille ja muille väärinkäytöksille. The Green Climate Fundin hyväksyntäprosessin tulisi olla todella tiukka, sen tulisi käyttää etukäteen hyväksyttyjä kategorioita (jossa suljetaan pois projektit kuten vesivoima ja monentyyppiset biopolttoaineet), ja väärinkäytöksistä asetettava sakko tulisi olla pois sulkeminen kaikista tulevista Green Climate Fundin rahoituskierroksista seuraaville 20 vuodelle. Tähän päälle voidaan lyödä sitten paikallisesti mitä vain sopivia sakkoja, joita paikallishallinto haluaa asettaa.

Miksei niitä ole annettu aiemmin? Arvaan, että se on kahden syyn yhdistelmä. Ensinnäkin, useimmilla ei ole mitään ideaa siitä, että keskuspankit luovat rahaa eivätkä ymmärrä mitä määrällinen helpottaminen tarkoittaa. Ja toisena, useimmat ilmastoaktivistit eivät ymmärrä rahapolitiikkaa, joten heillä ei ole ollut itseluottamusta siirtyä tälle alalle.

Vakavaa keskustelua, nopeaa toimintaa

Tri Matthias Kroll on siirtynyt tälle alalle, ja hänen ehdotuksensa ansaitsee vakavaa harkintaa, vakavaa keskustelua ja nopeaa toimintaa uuden ilmastoratkaisun rakentamiseksi, jolla voi olla suuri vaikutus.

Olisi hyvä nähdä jokaisen ilmasto-organisaation laittavan tämän agendalleen, jokaisen edistysmielisen ekonomistin harkitsevan sen tukemista, ja jokaisen edistysmielisen mediatalon antavan sille huomiota ja analyyseja, mikä johtaisi globaaliin tietoisuuteen, addresseihin ja kirjeisiin joita lähetetään jokaiselle hallitukselle ja keskuspankille ympäri maailman.

– Guy Dauncey

Guy Dauncey on tulevaisuudentutkija, joka pyrkii kehittämään myönteisen vision kestävästä tulevaisuudesta ja muuttamaan sen toiminnaksi. Hän on kirjoittanut tai ollut mukana kirjoittamassa kymmentä kirjaa, muun muassa The Climate Challenge: 101 Solutions to Global Warming ja Journey to the Future: A Better World Is Possible. Hän on Planning Institute of BC:n kunniajäsen, Royal Society for the Artsin jäsen ja Findhorn Foundationin jäsen Skotlannissa. Hän asuu Vancouver Islandilla, Länsi-Kanadassa. Hänen verkkosivunsa ovat www.earthfuture.com, www.journeytothefuture.ca ja www.thepracticalutopian.ca.

    Yhteystiedot: guydauncey@earthfuture.com +1 250-924-1445 (Pacific Time)

Tri Matthias Kroll on Hampurissa toimivan World Future Councilin pääekonomisti. Hän on opiskellut poliittista taloustiedettä, sosiologiaa ja oikeustiedettä Hampurin yliopistossa ja valmistunut poliittiseksi taloustieteilijäksi. Jatko-opinnoissaan hän työskenteli tieteellis-metodologisten kysymysten ja kunnallisen energiahuollon uusiutuvan muuntamisen parissa ja opetti myöhemmin talouspolitiikkaa Hampurin yliopistossa. Vuodesta 2010 lähtien hän on työskennellyt Maailman tulevaisuusneuvoston tulevaisuusrahoituskomissiossa.

Yhteystiedot: matthias.kroll@worldfuturecouncil.org +49 40-30-70-9140

Lähdeviitteet

[1] Green Climate Fund Resources Mobilized: www.greenclimate.fund/partners/contributors/resources-mobilized

[2] Is Economics a Science? Robert Schiller, The Guardian, Nov 6, 2013. www.theguardian.com/business/economics-blog/2013/nov/06/is-economics-a-science-robert-shiller

[3] Poll Result: Only One out of Ten MPs Understand that Banks Create Money. Positive Money, August 2014. http://positivemoney.org/2014/08/7-10-mps-dont-know-creates-money-uk/

[4] Money Creation in the Modern Economy. Bank of England Q1 Quarterly Bulletin. www.bankofengland.co.uk/publications/Pages/news/2014/051.aspx

[5] Ibid

[6] Ibid

[7] Germany in the Era of Hyperinflation. Spiegel, Aug 14, 2009. www.spiegel.de/international/germany/millions-billions-trillions-germany-in-the-era-of-hyperinflation-a-641758.html

[8] What is Helicopter Money? World Economic Forum, August 15, 2015. www.weforum.org/agenda/2015/08/what-is-helicopter-money/

[9] QE for People. www.qe4people.eu

European Parliament: www.qe4people.eu/eu_parliament_report_unprecedented_level_of_concern_on_ecb

[10] Kun heiltä kysyttiin, mitä he pitävät ”maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen todennäköisinä vaikutuksina seuraavien 50-100 vuoden aikana” asteikolla 1-10, joka vaihtelee merkityksettömästä katastrofaaliseen: 13 prosenttia vastaajista vastasi 1-3 (vähäpätöinen/lievä), 44 prosenttia vastasi 4-7 (kohtalainen), 41 prosenttia vastasi 8-10 (vakava/katastrofaalinen) ja 2 prosenttia ei tiennyt. Stephen J. Farnsworth; S. Robert Lichter (27. lokakuuta 2011). The Structure of Scientific Opinion on Climate Change. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/Surveys_of_scientists%27_views_on_climate_change

[11] Climate change puts 1.3bn people and $158tn at risk, says World Bank. Guardian, May 16, 2016. www.theguardian.com/business/2016/may/16/climate-change-puts-13bn-people-and-158tn-at-risk-says-world-bank

[12] One in six of world’s species faces extinction due to climate change – study. Guardian, April 30, 2015. www.theguardian.com/environment/2015/apr/30/one-in-six-of-worlds-species-faces-extinction-due-to-climate-change-study

[13] One Bank Research Agenda. Bank of England, February 2015. Pages 30, 35. www.bankofengland.co.uk/research/Documents/onebank/discussion.pdf

[14] Climate Pledges Need $13.5 Trillion Investment by 2030, IEA Says. Bloomberg, Oct 21, 2015. www.bloomberg.com/news/articles/2015-10-21/climate-pledges-need-13-5-trillion-investment-by-2030-iea-says

Why $16.5 Trillion to Save the Planet Isn’t as Much as You Think. Bloomberg Dec 12, 2015. www.bloomberg.com/news/articles/2015-12-13/climate-deal-requires-16-5-trillion-investment-to-cut-pollution

[15] UN climate chief calls for tripling of clean energy investment. Guardian, Jan 14, 2014. www.theguardian.com/environment/2014/jan/14/un-climate-chief-tripling-clean-energy-investment-christiana-figueres

[16] Financing the 1.5°C Limit. Matthias Kroll, World Future Council. November 2016. www.worldfuturecouncil.org/financing-1-5c-limit/

www.worldfuturecouncil.org/file/2015/11/WFC_2016_-Financing-the-Green-Climate-Fund_update-COP22_EN.pdf

[17] Global Trends in Renewable Energy Investment. Frankfurt School UNEO Collaborating Centre. http://fs-unep-centre.org/publications/global-trends-renewable-energy-investment-2016

      https://thepracticalutopian.ca/2017/05/09/the-biggest-climate-solution-you-have-never-heard-of/

  https://kapitaali.com/suurin-ilmastoratkaisu-josta-et-ole-koskaan-kuullutkaan/

[onpassivereseller]

Miten yhdistykset automatisoi rahoituksen itselleen?

VARAINHANKINTA Onnistunut varainhankinta vahvistaa yhdistyksen taloudellista tilannetta ja vähentää riippuvuutta ulkopuolisesta rahoituksesta. Usein myös ulkopuolisen rahoituksen saamisen edellytyksenä on, että yhdistys rahoittaa pienen osan toiminnasta itse omarahoitusosuudella. Varainhankinnan kehittämiseen voi mennä paljon aikaa, mutta se mahdollistaa parhaimmillaan yhdistyksen toiminnan…

[sydanhaavoilla]

Moi! Sellaisella asialla ajattelin teitä tässä nyt lähestyä, että jos vahingossakaan koette asian millään tavalla itsellenne merkitykselliseksi, niin voisittekohan mahdollisesti käydä allekirjoittamassa ja/tai jakaa eteenpäin Kotikielen Seuran kannanoton Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen rahoituksen ja toiminnan turvaamiseksi?

Eduskuntavaalit on jo ihan kulman takana, ja tulevissa hallitusneuvotteluissa pöydällä tulee olemaan myös Suomen ainoan kieliviranomaisen rahoitus ja sitä kautta toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Linkin takana kerrotaan kaikki oleellinen siitä, miksi Kotuksen työ laadukkaan yleiskielen ja yhdenvertaisten kielellisten palvelujen tukemiseksi ja suomalaisen kielellisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi on merkityksellistä.

"Yhteisesti ymmärrettävien kansalliskielten vaaliminen on demokratian perusedellytyksiä ja siten myös osa kansallista huoltovarmuutta."

[blue-village]

Valtiovarainministeri Riikka Purran (PS) ensi vuoden budjettiehdotus on 88,1 miljardia euroa ja se on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen.

-

Tähän juttuun on koottu tärkeimmät uudet tiedot valtiovarainministeriön vuoden 2025 budjettiehdotuksesta. Uusia korvaavia säästöjä tehdään 100 miljoonan euron edestä.

-

Nyt valmisteltu budjettiehdotus toimii pohjana, kun hallitus aloittaa budjettiriihen syyskuun alussa. Silloin käydään varsinaiset neuvottelut budjettiin liittyvistä poliittisista päätöksistä.

1. Leikkauksia kirkolta

Purra esittää, että evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä sekä kirkollisen ja uskonnollisen toiminnan valtion rahoituksesta leikattaisiin 20 miljoonaa euroa.

Valtion rahoituksella kirkko on rahoittanut hautaustointa, väestökirjanpidon tehtäviä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoa.

2. Vähennetään kunnille maksettavia korvauksia kotouttamisesta

Valtion kunnille maksamia laskennallisia korvauksia kotoutumisen edistämisestä lasketaan, jotta toimeentulotuen kotoutumiskorvauksiin kohdennettu säästö toteutuu täysimääräisesti. Säästö on 58 miljoonaa euroa.

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat oikeutettuja valtion maksamiin korvauksiin kotouttamista edistävien palveluiden järjestämisestä. Korvattavia kustannuksia ovat muun muassa toimeentulotuki sekä tulkkaus- ja käännöspalvelut.

Kustannuksia korvataan henkilöistä, jotka saavat esimerkiksi kansainvälistä suojelua tai ovat ihmiskaupan uhreja.

3. Ruokavaliokorvauksesta poistetaan lisärahoitus

Keliakiakorvauksesta esitetään säästettävän yhdeksän miljoonaa euroa.

Hallituksen alkuperäinen tavoite oli palauttaa esimerkiksi keliakiakorvaus. Korvauksen piti koskea vain alaikäisiä ja pienituloisia aikuisia.

4. Asumistuen kuntaryhmien muuttaminen

Asumistuen kuntaryhmiä ehdotetaan muutettavan. Muutos toisi lähemmäs kolmen miljoonan euron säästöt.

5. C-hepatiitin eliminointiohjelman rahoitus perutaan

C-hepatiitin eliminointiohjelmasta ehdotetaan leikattavan yli kolme ja puoli miljoonaa euroa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n tavoitteena on eliminoida hepatiitti C vuoteen 2030 mennessä. Suomessa tapausten määrä on THL:n mukaan pysynyt viime vuosina reilussa tuhannessa per vuosi.

6. Maksuttomat oppimateriaalit säilyvät toisella asteella

Korvaavia säästöjä ehdotetaan haettavan toisen asteen koulutuksen hankerahoituksesta ja ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksesta.

Keväällä hallitus ehti jo päättää, että toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuus rajataan sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta. Silloinen opetusministeri ja nykyinen Euroopan parlamentin jäsen Anna-Maja Henriksson (RKP) ei pitänyt leikkausta järkevänä ja sanoi selvittävänsä korvaavat säästöt.

7. Kokonaisveroaste nousee

Kokonaisveroaste nousee vuonna 2025 hallituksen sopeutustoimien takia verrattuna edelliseen vuoteen. Kokonaisveroaste ei kuitenkaan nouse viime vaalikauteen verrattuna.

8. Lisätuloja Metsähallitukselta

Ehdotuksen mukaan valtion saamia tuloja Metsähallitukselta kasvatetaan kuudella miljoonalla.

9. Alijäämä pienenee 0,6 miljardilla verrattuna vuoteen 2024

[starlene]

Jos Moulin Rougen suomiversioon ei saada ähdettyä termiä “suurmusikaali” siihen kohtaukseen, jossa Satine & kumppanit esittelevät Herttualle ideansa upeasta uudesta näyttämötaideteoksesta, puolestani kotimaisten teatterien julkinen rahoitus voidaan kokonaisuudessaan lakkauttaa ja koko taiteenlaji julistaa maassamme kuolleeksi ja kuopatuksi.

[hiidenneiti]

Tällä hetkellä lukemassa — Pauliina Lindholm: Komendantti. Otava, 2017.

Viaporin vallit 1748. Loistokas romaani sytyttää eloon komendantin kamppailut itseään, olosuhteita ja virkamiehiä vastaan. Oppinut maailmanmies Augustin Ehrensvärd vastaa suunnittelemansa, ennen näkemättömän linnoituksen rakennustöistä Viaporin liejuisella työmaalla, joka etenee tuskallisen hitaasti. Hankkeen rahoitus on alati vaakalaudalla, sotien väsyttämät ruotumiehet sairastelevat ja piskuisen kaupungin virkamiehet kieroilevat. Itämaan puolustuksen tärkeyttä ei Tukholmassa ymmärretä. Ehrensvärd on strategioineen yksin, vaikka Venäjän uhka on todellinen Meri ja saaren luonto muovautuvat hänelle vapauden maisemaksi. Unissaan komendantti kuulee naisen naurun, joka ei jätä häntä rauhaan.

[vesku56]

Mutta Al-Qaidan rahoitus on okei?

[debaattimedia]

EU:n koheesiopolitiikka: Suomi saa yli 465 miljoonaa euroa oikeudenmukaisen ilmastosiirtymän toteuttamiseen

Suomen alueellinen oikeudenmukaista siirtymää koskeva suunnitelma hyväksyttiin tänään. Sen myötä Suomi saa yli 465 miljoonaa euroa oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Tämä rahoitus on noin 24 prosenttia Suomelle osoitetuista koheesiopolitiikan kokonaismäärärahoista vuosina 2021–2027. Tuen tarkoitus on auttaa Suomea saavuttamaan tavoitteensa mukaisesti ilmastoneutraalius vuoteen 2035 mennessä…

[summarumfi]

Moottoripyörälaina

Iskikö moottoripyöräkuume? Älä anna rahoituksen olla esteenä. Kilpailuta ja löydä juuri sinulle sopivin moottoripyörälaina.

[karvoja]

Ylen rahoituksesta on ollut tapana päättää kaikkien eduskuntapuolueiden kesken, jotta kulloinenkin hallitus ei pääse kiristämään Yleä rahoituksella.

Parlamentaarisen Yle-ryhmän puheenjohtajan Matias Marttisen kompromissiehdotus kaatui, kun vasemmistoliitto, vihreät ja Liike Nyt päättivät torstaina, etteivät ne hyväksy tiistaina eduskuntaryhmille annettua kompromissia Yle-lain muutoksista ja siihen liittyvistä rahoituksen leikkauksista.

Yle-työryhmän jäsen Joakim Vigelius (ps) haukkuu kompromissiesityksen kaataneet puolueet, eritoten vasemmistoliiton. ”Kun kerran työryhmässä päätettiin lähettää mietintö eduskuntaryhmille, on kestämätön ajatus, että oppositioryhmät tässä vaiheessa lähtevät kaatamaan esitystä siksi, että he pääsevät uudelleen neuvottelemaan siitä”, Vigelius sanoo. Vigelius sanoo, että kompromissiesitys oli oppositiopuolueet huomioiva. ”Tämä oli kädenojennus heille jo niin, että he saivat ylipäätään osallistua tähän. Tämä on parlamentaarinen perinne, ei velvoite hallitukselle. Siitä huolimatta sopu ollaan kaatamassa.” Hän pitää outona ja kummallisena, että oppositiosta kaadetaan opposition näkemykset huomioiva esitys. ”Sellaista lopputulosta ei voi olla , että vasemmisto vesittää tämän kompromissin”, hän sanoo.

Molempia vasemmistoryhmiä samoin kuin ryhmän muitakin puolueita on ärsyttänyt perussuomalaisten tapa neuvotella sopimuksesta. Erityisesti kansanedustaja Teemu Keskisarjan (ps) neuvottelutapaa ja kompromissihaluttomuutta pidetään poikkeuksellisena. Vasemmistopuolueet ovat halunneet, että Ylen rahoitusta leikataan kolmen vuoden ajan portaittain niin, että Yle ehtii järjestää toimintansa nykyistä merkittävästi pienemmän rahoituksen mukaiseksi.

HS:n tietojen mukaan kaikissa vaihtoehdoissa lopputulos olisi ollut varsin sama eli Ylen rahoitusta leikattaisiin lopulta suurimmillaan noin 66 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Leikkaus olisi karkeasti arvioiden kymmenisen prosenttia suhteessa siihen, että Ylen rahoitus jatkuisi nykyisellään. Perussuomalaisille on kuitenkin ollut tärkeää saada kolmen vuoden leikkausten yhteenlaskettu summa näyttämään suurelta.

”Haluamme vaalia parlamentarismia ja demokratiaa vahvistavaa päätöksentekotapaa, johon perussuomalaiset eivät käytännössä osallistuneet, vaan edellyttivät hallituspuolueiden toimivan keskenään”, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoo. Hänen mukaansa Suomi ei saa joutua Italian Silvio Berlusconin, Unkarin Viktor Orbánin tai Venäjän Putinin tielle, jossa tiedotusvälineet valjastetaan hallituksen määräysvaltaan.

Monet perussuomalaiset haukkuivat vasemmistoliiton päätöksen. Heidän mielestään sopu oli jo syntynyt eikä vasemmistoliitolla ole veto-oikeutta. HS:n tietojen mukaan perussuomalaiset eivät pidä parlamentaarista päätöstapaa tarpeellisena. Puolue on myös kritisoinut voimakkaasti Ylen sisältöjä. Kokoomus puolestaan kannattaa parlamentaarista päätöstapaa. Jos eduskuntaryhmien välillä ei synny sopua, on mahdollista, hallitus päättää Ylen leikkauksista. Tällöin leikkaus voi olla vielä suurempi ja samalla parlamentaarinen perinne loppuisi. Se avaisi hallituksille mahdollisuuden tehdä Yleä koskevia päätöksiä oman poliittisen linjansa mukaisesti.

[yrityslaina]

Yritysrahoitus apuna liiketoiminnan eri vaiheissa

Yritysrahoitus on erinomainen tapa kaikenkokoisille yrityksille saada nopeasti rahoitusta kohtuullisella korolla. Viime vuosien kehitys pankkeihin liittyvän lainsäädännon osalta on johtanut yhä tiukempiin sääntöihin lainojen myöntämisen osalta, minkä seurauksena monien yritysten on erittäin vaikeaa saada erilaisissa rahoitustarpeissa nopeasti yritysrahoitusta perinteisistä pankeista.

Yritysrahoitusta haetaan moniin eri käyttötarpeisiin, kuten työntekijöiden palkkaamiseen, kausivaihteluiden tasoittamiseen, tilapäiseen kassavajeeseen ja lukuisiin muihin kohteisiin. Yleensä niin kutsuttujen varjopankkien kautta haettu yritysrahoitus ei nykyisin ole juurikaan kalliimpaa rahaa korkojen ja muiden kustannusten osalta kuin perinteisistä pankeistakaan haettu rahoitus. Niiden etuna on myös se, että lainapäätöksen saaminen vie useimmiten vain päivän tai pari. Yrittäjille myös aika on rahaa, joten kuka haluaisi odotella viikkoja lainapäätöstä, jonka lopputuloksesta ei ole mitään takeita?

Netin kautta löytyy nykyisin erinomaisia palveluita, kuten esimerkiksi https://yrityslaina.io, jonka kautta yritysrahoitusta tarjoavat palvelut on erittäin helppoa vertailla nopeasti. Jotkin niistä tarjoavat myös kätevän yrityslainalaskurin. Jättämällä omat tietosi palveluun saat nopeasti tarjouksia parhaista yritysrahoitusta tarjoavista palveluista, jolloin voit säästää rahaa vertailemalla yrityslainojen korkoa ja muita kustannuksia, sekä aikaa, kun ei tarvitse jättää hakemuksia manuaalisesti useaan eri rahoituslaitokseen.

Yritysrahoitusta voi hankkia pankkien ja erilaisten rahoituslaitosten lisäksi myös muista lähteistä, kuten esimerkiksi bisnesenkelin eli ulkopuolisen sijoittajan kautta, vakuutusyhtiöiltä, Finnveralta tai ELY-keskuksesta. Joissain tapauksissa lainan saamiseksi joutuu antamaan vakuuksia tai luopumaan osakkeista, joten yrityksen tulee pohtia tarkasti etukäteen sitä, mikä rahoitusmuoto on juuri itselle sopivin mihinkin tilanteeseen.

Esimerkiksi ELY-keskuksen rahoitusratkaisujen tarkoituksena on tukea pieniä ja keskisuuria suomalaisia yrityksiä niiden kehittämis- ja investointihankkeissa. Eli rahoituksen saamiseen on tietyt ehdot, eikä niitä myönnetä jos kyseiset ehdot eivät täyty. Rahoituksen hakeminen valtiollisista lähteistä onkin oma taiteenlajinsa, jolloin hakuprosessin onnistumisen maksimoimiseksi monesti on helpointa vain käyttää konsulttipalvelua.

Yritysrahoituksen merkitys yritystoiminnan eri vaiheissa on erittäin suuri - onhan sen avulla mahdollista esimerkiksi turvata käyttöpääomaa, investoida uusiin tuottaviin kohteisiin, laajentua uusille markkinoille ja tehostaa tuotekehitystä. Menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta erilaisten rahoitusvaihtoehtojen läpi käyminen ja oikean vaihtoehdon valinta ovat erittäin tärkeitä asioita.

Eri rahoitusvaihtoja pohtiessa on hyvä tutkia ja miettiä niiden etuja ja haasteita suhteessa rahoitustarpeeseen, yrityksen riskiprofiiliin sekä yrityksen vaiheeseen kehityksen osalta. Eri rahoitusvaihtoehdoissa on omat mahdollisuutensa, joiden strateginen arviointi suhteessa yrityksen tavoitteisiin ja resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen on aina kannattavaa. Oikea rahoitusratkaisu auttaa usein vahvistamaan yritystoimintaa, kasvamaan nopeammin sekä menestymään kilpailussa ja saavuttamaan liiketoiminnan moninaiset tavoitteet.

Yritysrahoituksen valintaprosessissa kannattaa harjoittaa tarkkaa suunnittelua, sekä muodostaa hyödyllisiä laskelmia ja ennusteita. Myös rahoituksen tarpeen tarkka ajankohta kannattaa pitää mielessä, samoin kuin eri rahoitusvaihtoehtoihin liittyvät riskit.

Rahoituksen hakuprosessi pitää sisällään esimerkiksi arvioinnin yrityksen luottokelpoisuudesta, mahdollisien vakuuksien laadusta ja määrästä, rahoittajien erilaisista yritykseen ja rahoitusprosessiin liittyvistä vaatimuksista, sekä lainaan tai muuhun rahoitukseen liittyvät hinnoittelumallit. Hakuprosessin aikana on luonnollisesti tärkeää olla valmis vastaamaan rahoittajien kysymyksiin yrityksen toimintaan liittyen sekä neuvottelemaan yritysrahoitukseen liittyvistä erilaisista ehdoista.

Yritysrahoitusta on tarjolla lukuisissa eri muodoissa, joista eräs mielenkiintoinen on rakennuslaina, joita käytetään erilaisten rakennusprojektien rahoittamiseen. Esimerkiksi https://rakennuslaina.fi sivustolla on tarjolla paljon tietoa rakentamisen rahoittamiseen. Rakennuslainan avulla rakentajat voivat rahoittaa kätevästi erilaiset kiinteistökehitysprojektit ilman pelkkää omaa pääomaa, mikä on usein käytännössä välttämätöntä.

[kapitaali]

Kuplien puhkaisua, osa 2 - Yhteistekeminen ja globaalin talouden uudelleensuunnittelu

Nenad Maljković: Tämä on kutsu ja toimintakutsu henkilökohtaisesti sinulle — pelkkä sisällön “tarkkailu” ja “kuluttaminen” ei riitä…

Toinen osa Popping Bubbles -työpajasarjassa.

REconomy-harjoittajat on virtuaaliyhteisö regeneratiivisille yrittäjille ja yhteisön organisaattoreille. Meitä kiinnostaa planeetan terveys ja elävöittäminen.

Meitä on kaikkialla maailmassa.

Me teemme juttuja siellä missä asumme, ja me olemme yhteydessä paikkariippumattomasti ja globaalisti hyötyäksemme vertaistuesta, sosiaalisesta oppimisesta ja koordinoidusta toiminnasta. Me teemme niin pääosin virtuaalisesti, matkaamme tapaamaan toisiamme vain kun se on tarpeen tai kun mahdollista (suurimman osan ajasta meillä ei ole rahaa matkustaa muutenkaan, ja jos meillä olisi rahaa, me mieluummin käyttäisimme sen johonkin käyttökelpoisempaan). Se on yksi tapa lisää pienentää henkilökohtaista hiilijalanjälkeä — me haluamme tehdä tämän pointin selväksi itsellemme ja muille.

Transition-liikkeestä nousseena ylikansallisena, hajautettuna projektitiiminä (vuonna 2013, historia löytyy täältä) me käynnistimme hiljattain oman siirtymämme kohti itseorganisoitua harjoittajien yhteisöä. Omille jäsenillemme ja Maapallolle hyödyllisenä pysyminen tarkoittaa, että meidän tulee tehdä NYT kaksi asiaa: meidän tulee mennä eteenpäin yhteistekemisen prosessissa ja me tarvitsemme bootstrappingia rahoittamaan toimintaamme.

Mitä tarkoitan yhteistekemisellä?

Jotkut meistä ymmärtävät yhteistekemisen ilmiselväksi ja luonnolliseksi asiaksi, ja toiset taas ovat edelleen hämmentyneitä siitä miten sitä tehdään liike-elämässä tai harjoittajien virtuaaliyhteisössä. Percolabin perustaja Samantha Sladen TEDxTalk saattaa selventää joitain yksityiskohtia.

Yhteistekeminen meidän kontekstissamme on tätä: mitä tahansa virtuaaliyhteisössämme tehdäänkin, se kuuluu ihmiskunnalle ja Maapallon elämälle. Se ei kuulu kenellekään meihin assosioidulle henkilölle tai oikeussubjektille. Me kehitämme virtuaaliyhteisöämme digitaalisena yhteisvaurautena, tavallaan — koska käyttämämme verkkopalvelut ja työkalut eivät ole yhteisvaurautta, verkostomme on — mutta asia on niin vain jos me edelleen käymme keskusteluja, jotka rakentavat oppimisen ja toiminnan suhteita.

Meidän tekemämme asiat ovat aina jonkun yksityishenkilön tai kontribuuttorien ryhmän tekemiä ja virtuaaliyhteisön kautta fasilitointi vaatii paljon aikaa ja osaamista, sekä frontti- että bäkkäripuolella. Yksinkertainen totuus on: minkään merkityksellisen saavuttaminen meidän työmme kontekstissa (Maapallon ekosysteemien regenerointi ilmastonmuutoksen aikoina) vaatii koordinoitua, jatkuvaa tiimityötä. Eteenpäin meno vaatii, että luomme ja rahoitamme tätä tiimiä (itseni mukaanlukien). Kuukausittainen €1250:n budjetti vaikuttaa hyvältä lähtökohdalta ja me emme halua muna-kana -tilannetta: kun rahat on kerätty, me menemme eteenpäin. Jotkut stipendit työllemme saattavat löytyä lopulta, mutta me emme voi luottaa siihen. Itseorganisoituvana ja korkean luottamuksen systeemimuutosverkostona meidän on luotettava itseemme.

Ja me olemme aika hyviä bootstrappingissa 🙂

Bootstrapping on luonnollinen REconomy-lähestymistapa — koska se on totta jokaiselle todelliselle yrittäjälle. Eri kielissä on eri ilmaisuja sille (tietääkö kukaan mitä bootsrapping on ranskaksi tai ruotsiksi?).

REconomy-yritykset ovat normaalisti yhteisöjohtoisia ja usein ovat saaneet alkunsa yhteisön toiminnasta (mikä ei ole sama asia kuin joukkoistaminen, koska yhteisö ei ole ihmisjoukko, eikä se ole tarkalleen samaa kuin triple F -rahoitus koska mukana ei ole hölmöjä ja kaikki on tarkoituksellista). REconomy-harjoittajien keskuudessa on käytäntö kokoontua paikallisten yrittäjien foorumeille, jossa Community of Dragons etsii keinoja tukea regeneratiivista yrittäjyyttä paikallisesti. Meidän tulee nyt replikoida tämä omalle virtuaaliyhteisöllemme käyttäen kanavia, jotka mahdollistavat ylikansallisen yhteistyön —  fiat-valuutasta lisää täällä:

Jos yllä kirjoitettu kuulostaa järkevältä, tässä on pyyntöni teille:

vieraile Open Collective -sivuillamme ja ryhdy lahjoittajaksi

jos et ole jo, liity valitsemasi verkkoalustan REconomy-harjoittajiin

  Lähde: P2P Foundation Blog

https://kapitaali.com/kuplien-puhkaisua-osa-2-yhteistekeminen-ja-globaalin-talouden-uudelleensuunnittelu/