#tunnelmallinen

[demonfowl]

3-Muuttokahvit

Lehto ei oo koskaan varmaa pitäny noin kallisarvosta (tai haurasta) astiaa käsissään.

Oon sählänny tän kaa tarpeeks jo riittää :P

Täst tuli melko tunnelmallinen kun en oo käyttäny näit värejä hetkeen ja ne on aika. Voimakkaita. Mut sain sen osin valkosella häivytettyä.

[juliankuvia]

Eilen oli wihkiyö, eli Kalle ja Irmeli vihittiin espoon tuomiokirkkossa klo 18. He menivät naimisiin 16v seurustelun jälkeen.

Tilaisuus oli pienimuotoinen mutta kaunis ja tunnelmallinen. Vieraita oli se 12, joka oli maksimäärä mitä sallittiin tähän tilaisuuteen. Mukana oli Irmelin veljen lapset 10v ja 16v, jotka toimivat vihkimisen aikana kukkaistyttöinä.

Vihkimisen jälkeen seurakunta tarjosi kakkukahvit. Wihkiyönä joka pariskunnalle varataan yksi tunti, jonka jälkeen on seuraavan parin vuoro. Kahvitilaisuuden jälkeen jatkoimme juhlaa Kallen ja Irmelin kotona.

Villen kanssa lähdimme kotiin jo kymmenen aikaan, koska molemmilla oli aikainen aamu. Menimme siis nukkumaan ennen eläkeläisiä ja koululaisia!

Tässä vielä vietnamilainen puku, joka mulla oli päällä. Ville sitoi kenkiä niin kiireellä, että repi vahingossa kengännauhan katki. Lattialla oleva "mato" on siis jäännös tästä kengännauhasta.

[pitkospuulaiturit]

Laituritarvikkeet

Laiturin viimeistelyssä käytetään monenlaisia laituritarvikkeita. Viimeistely voi liittyä normaaliin käyttöön kuten uimaportaat, turvallisuuteen kuten köysikaide tai puinen kaide, visuaaliseen viimeistelyyn kuten myrskylyhty, tai veneen kiinnitykseen kuten pollarit ja ankkurointilenkit.

Yleisin laituritarvike lisävaruste on uimaportaat. Niitä on monenlaisia: taittuvia jotka pysyvät jäiden liikkeiltä turvassa, perusmallin kiinteitä uimatikkaita, tai uimaportaat voi tehdä myös puusta. Hyvät uimaportaat ovat tarkoitusta palvelevat, turvalliset ja tukevat.

Toinen käyttömukavuutta ja -turvallisuutta lisäävä laituritarvike on kaide. Kaiteen voi tehdä köydestä, puusta tai metallista. Helppo ja kaunis kaiden syntyy pöyröhirsitolppiin kiinnitetystä köydestä. Köysikaide säilyttää laiturin kevyen visuaalisen ulkomuodon ja on perinteisesti merellisen tunnelmallinen.

Kesäillan hämärään näyttävä laituritarvike, tai -lisävaruste on myrskylyhty. Perinteinen lamppuöljyllä lepattava oikea tuli myrskylyhdyssä näyttää kauniilta heijastuessaan yöllä veden pinnasta. Lyhty laitetaan koukkupidikkeeseen, joka kiinnitetään tolpan tai kepin nokkaan.

Veneen kiinnitykseen käytetään laituripollareita. Niitä saa mm. Puuilosta ja venetarvikeliikkeistä. Pitkospuun laiturissa on myös pyöröhirsitolpat joita voi käyttää köysien kiinnitykseen.

Aloita nyt ja ota yhteyttä sivun alaosassa olevalla yhteydenottolomakkeella, sähköpostilla tai puhelimitse - toteutetaan teidän tarpeisiin sopiva laituri ja laituritarvikkeet avaimet käteen asennettuna!

email: info (a) pitkospuu.com

puh.: O4O-5464996

#laituritarvikkeet

#laiturivarusteet

#saimaa

#päijänne

#puula

#näsijärvi

#keitele

#inari

#pielinen

#oulujärvi

#pihlajavesi

#orivesi

#haukivesi

#kallavesi

#puruvesi

#pyhäselkä

#saaristo

#tammisaari

#hanko

#turku

[hometoursandotherstuff]

Heikki and Outin have a lovely atmospheric home in an 1830s farmhouse.

The living room was renovated in spicy shades paired with a light board floor. A large brass lamp anchors the dining table space.

The middle room of the home is very elegant.

During the kitchen renovation, all kitchen walls were tiled with bone white brick stacked tile. Brass-colored lamp holders were installed on the ceiling.

The dining room has lovely autumnal tones. 

My grandmother had that exact phone that was bought in an antique shop, that rewired it, and it worked. (They put a dial on the front, though.)

Heikki built and upholstered the linen headboard herself.

The bedroom's balcony offers a magnificent view of the river.

The bathroom was updated with herringbone tiling and modern recycled furniture.

The horse stable was built in 1928 and had previously had a barn and is now a stable.

https://www.meillakotona.fi/artikkelit/outin-ja-heikin-tunnelmallinen-sukutila-on-turvallista-tietaa-kuuluvansa-jonnekin-ja-me-kuulumme-tanne

[paskanmarjapiirakka]

Euroviisuesikarsintojen ennakkofiilistelykatsaus

Tänä vuonna aikomuksenani on siis seurailla eri maiden esikarsintoja, painottuen tietysti ihan mielenkiinnon mukaan. Siis national finals, onhan ne suomeksi esikarsinnat? Olkoon. Ruotsin, Norjan ja Viron karsinnat käyn tässä läpi tärppeineen, UMK myös mainittu.

Ruotsi, Melodifestivalen

Eniten luonnollisesti kiinnostaa Ruotsin Melodifestivalen, ekat semit on jo kisailtukin ja siellä on jälleen kerran tarjolla mielenkiintoisia kappaleita ja hyviä esiintyjiä. Ihan lämpimästi voin suositella, katsokaa finaali 9.3. jos yhtään kiinnostaa, siitä tulee hyvä show. Esimerkiksi on ihan jännä nähdä miten Mohombin kaltainen mainstream suuruus istuu Euroviisuihin.

Mitään ehdotonta suosikkia tai voittajaveikkausta nyt vielä ei ole kun semifinaalejakin on jäljellä useampi. Viime lauantain esiintyjistä suoraan finaaliin menneet esitykset Malou Prytzin I Do Me ja Hanna Fermin ja LIAMOOn Hold You vaikuttavat kumpainenkin ihan potentiaalisilta menestyjiltä omassa kisassaan. Kummassakin on aineksia hienoon lavashow:hun ja kappaleet ovat toimivia, taattua ruotsilaatua. I Do Me on tyttöenergiaa täynnä oleva mukavan menevä kappale kun taas Hold You on voimakas duetto jonka vahvuus on ehdottomasti tunteikas lavaesitys jossa esiintyjien välinen kemia pääsee ihan mielettömällä tavalla oikeuksiinsa.

Eniten vielä esiintymättömistä artisteista odotan Jon Henrik Fjällgrenin esitystä, koska tykkäsin hänen aiemmasta kappaleestaan todella paljon. Kisasta jo pudonneissa kappaleissakin on omat hienoutensa, jotenkin kummasti Jan Malmsjön Leva livet jää soimaan takaraivoon ja Arja Saijonmaan Mina fyra årstider, tahallisen tai tahattoman retrohenkinen iskelmäkappale päätyi soittolistallenikin.

Norja, Melodi Grand Prix

Norjan Melodi Grand Prix:ssa on tänä vuonna monta mielenkiintoista tärppiä, kaikenkaikkiaan taso tuntuu olevan aika kova. Ihan muutamalla kuuntelulla tuolta erottuu useampi hyvä kappale. Ensimmäisenä mainittakoon vuonna 2015 Norjaa yhdessä Debrah Scarlettin kanssa edustanut Kjetil Morland, joka yrittää tällä kertaa viisuihin kauniilla norjankielisellä kappaleella En Livredd Mann. Mieleen jääviä ei niin tyypillisiä viisukappaleita ovat myös D’Soundin Mr. Unicorn ja Anna-Lisa Kumojin Holla.

Melodi Grand Prix:n listalta löytyy myös oma henkilökohtainen suosikkini kaikista tähän mennessä kuulemistani euroviisuehdokkaista, norjalais-saamelaisen yhteistyön tuloksena syntynyt KEiiNO-nimisen ryhmän kappale Spirit in the Sky. Ihan oma mielipiteeni mutta Spirit in the Sky räjäyttää pankin, sillä siinä on kaikkea mitä Euroviisulta odotan; nopea, muuta kieltä kuin englantia (tässä toimivana sekoituksena englannin kanssa ilmeisesti jotakin saamen kielistä), eksotiikkaa ja toisaalta universaalia samaistuttavuutta.

Norjan edustaja selviää Melodi Grand Prix finaalissa 2.3. eli samana päivänä UMK:n finaalin kanssa. Daruden kaksi muuta kappaletta saa olla todella paljon parempia kuin Release Me, jotta peittoavat Norjan setin jos lähetykset menevät päällekkäin.

Viro, Eesti Laul

Viron Eesti Laul -kisa puolestaan ratkeaa jo ihan pian, 16.2. eli ensi lauantaina. Semifinaaleja en ole katsonut, mutta kappaleita läpi kuunneltuani voin kertoa että selvä suosikki löytyy ja se perustuu ihan hävyttömästi omaan mutuiluun eikä mihinkään muuhun. Joku ehkä muistaakin yhden ikisuosikkini Moskovan viisuista, Urban Symphonyn Rändajad, jonka lauloi tänä vuonna soolona kilpaileva Sandra Nurmsalu. Tämä on aivan todella subjektiivinen arvio, mutta tämän vuoden kilpailukappale eestinkielinen Soovide Puu on niin kaunis että haluan itkeä. Mitäänhän en voi vielä sanoa kuinka Soovide Puu tulisi toimimaan Euroviisuissa, mutta kappale on kauniin tunnelmallinen ja vie kuulijan matkalle eteerisiin fantasiamaailmoihin. Vähän tyyliin Hobitti meets Titanic. Jotain jännää tässä on.

Muita maininnan arvoisia tärppejä Eesti Laul -finaalista ovat aiemmilta viisuvuosilta tutut Tanja ja Birgit Swingers -yhtyeen kanssa, (Tanja edusti vuonna 2014 kappaleella Amazing, Birgit vuonna 2013 kappaleella Et uus saaks alguse). Hyvistä kappaleista mielenkiintomaininnan tässä vaiheessa ansaitsevat Sissin Strong, Lumevärv ft Ingan Milline Päev ja Viktor Cronen Storm.  

 Yhteenvetona siis: Mellon finaali 9.3.2019, Norjan finaali JA UMK 2.3.2019 ja Eesti Laul TÄNÄ LAUANTAINA 16.2.2019. Katsotaan kaikki! Muistakaa KEiiNOn Spirit in The Sky ja Sandra Nurmsalun Soovide Puu.

Viisukevät on käynnistelty ja huikeita juttuja on odotettavissa!

[lohtulauluja]

Osaisitko suositella suomalaista fantasiakirjallisuutta?

Osaan ainakin jotain! Siiri Enorannan Kesämyrsky on aivan upea YA-romaani. Salla Simukan Sytytä valot! / Sammuta valot! -kääntökirjassa oli herkullisia novelleja (kaikki eivät yltäneet huipputasolle, mutta pari oli todella kovia). Leena Krohnin Ettei etäisyys ikävöisi on minusta tosi kiinnostava ja tunnelmallinen fantasiakirja. Pasi Ilmari Jääskeläisen Lumikko ja yhdeksän muuta sekä Jääskeläisen novellit edustavat hienosti suomalaista reaalifantasiaa. Viivi Hyvösen Mahlaa suonissaan on omia ikisuosikkejani. Olen vähän nirso kotimaisen fantasian suhteen, mutta novellikokoelmista pidän! Antologiat ovat hyvät tapa löytää kiinnostavia uusia kirjoittajia. :)

[potkukelkka]

Suurkuvaa säänkestävälle markiisikankaalle. Tunnelmallinen metsäneläinten kokoontuminen koostettiin #affinityphoto :ssa ja oikeaan painokokoon #affinitydesigner :issä. Tästä tulee komea, omistajansa oloinen markiisi. Yhteistyössä @grafiteam.fi ja @utulakodit #potkukelkkacom https://www.instagram.com/p/CDOGLOCgf0D/?igshid=vlol5rd35d7u

[ainomirjami]

Kuvakollaasia Sarajevon reissun ruokahuollosta.

Ensimmäiset kaksi kuvaa: Dveri. Tunnelmallinen ja kiva paikka, ruoka perinteistä ja varsin maittavaa.

Seuraavat kaksi kuvaa: Karuzo. Ihan mieletön pikkuruinen ja intiimi vegeravintola. Sellainen tietäjät tietää -paikka salaovella. Juotiin niin paljon viiniä, että sitä ei enää tarjoiltu meille lisää. Silti 10/5.

Alarivi: Barhanassa bosnialainen pata, muistaakseni hyvää. Baklavan nautiskelupaikkaa en muista, mutta muistan että vanhassa kaupungissa se oli ja muistan että leivosten sokerisuus vihloi hampaita. Kokemisen arvoista!

[pelihomppaa]

FS:n musatapahtuma on nyt sitten suoritettu, hyvin kerkesi kaiken tekemään vaikka ekana päivänä suurin osa tanssiharkoista meni pieleen. Aika vekkulia että vika tanssi olikin harjoitusversiota pidempi, hyvin siitä kuitenkin selvisi.

Tykkäsin että vikan tanssin ja kuvan saamisen yhteydessä oli myös pätkä tarinamaista kerrontaa ja kaikille luotu omanlaisensa tilanne. Kunpa deitit ois oikeasti pukeutuneet.

Muokkasin kuviin kunkin tilini hahmojen valitsemat asut oikeissa väreissä. (Priyan kuvan korun kanssa luovutin kyllä suosiolla ja kävin vaan ostamassa kaupasta sen alkuperäisversion kun en jaksanut rajata koko höskää erikseen.) Kuvista lempparini ovat:

Hyun - Tykkään kuvan riemukkaan lennokkaasta tunnelmasta!

Rayan - Ihanan tunnelmallinen ja romanttinen katsekontakti. <3

Priya - Priya on tanssilattian Queen, mut vähän häirii kun tää näyttää ihan kopioidulta yhdestä näkemästäni fanartista...

Nathaniel - Kuva on rohkea ja sopii tanssiin. Kuvittelen että heidän tanssinsa näyttää tältä. .-D

Castiel - En oikein tykkää, jotenkin tässä häiritsee kaikki.

[breakfast-at-someplace-new]

Captain Jack’s - Restaurant des Pirates 

Satamasta löytyi Sparrown mesta, johon ei tarvinnut jonottaa kuin 10 minuuttia. Ruokaa!

Ravintola oli hienosti rakennettu, pöytien ohi kulkevalla joella lipui veneitä ja valaistus oli tunnelmallinen. Hinta oli aika suolainen, mutta..

[sarikuha]

undefined

Thaihieronta kokeiltu. Teki hyvää. Hieroja mm. paineli selän ja niskan kipupisteitä ja teki venytyksiä. Tämä tunnelmallinen paikka oli Kai Bae Beachin pohjoispäässä. Koko rannalta hierontapaikkoija löytyi useita. Täällä tunnin mittaisen thaihieronnan hinta oli reilu 6 €.

[lomatlennot]

Kokkolasta Portugalin kukkaissaari Madeiralle syyskuun suoralla lomalennolla. Lähtö Kokkolasta 29.9.2020

Kokkolasta Madeiralle Syyskuussa suora kotikentältäsi Kokkola-Pietarsaaresta lähtevä lomalento Portugalin ikivihreälle kukkaissaari Madeiralle. . 29.9. Kokkolasta Madeiralle. Vain muutama matkatoimisto järjestää lomalentoja Portugalin Atlantilla kelluvalle lomasaari Madeiralle ja yksi noista matkanjärjestäjistä on MatkaVekka. Matkavekan kotikenttälentoja Madeiran ikivihreään lämpöön Itäiselle Atlantille on tarjolla usealta paikkakunnalta syksyisin ja tässä on Kokkolasta lähtevän lennot tietoja. Lomalennot maakunnista menevät aina nopeasti ja päästäksesi matkaan juuri sinne minne haluat ja silloin kun on sinun loma-aikasi, kannattaa varata kotikenttälento hyvissä ajoin! . Lomakohteita Madeiralla • FUNCHAL - Funchal on kaunis ja tunnelmallinen Madeiran pääkaupunki. • SANTA CRUZ - Lomaile aidossa pikkukaupungissa. • MONTE - Lomaile vuoristossa keskellä paikallista tunnelmaa. • SANTO DA SERRA, Rauhallinen ja kaunis pikkukylä, jonka laitamilla myös golfkenttä. • ESTREITO DE CÂMARA DE LOBOS - Lomaile viinialueella kauniissa ympäristössä. . SANTO DA SERRA - Golf ja ratsastus Golf Huipputasoinen ja mahtavat näköalat tarjoava Santo da Serran golfkenttä on useita euroopanmestaruuksia voittaneen golfari Robert Trent Jonesin perustama Clube de Golf Santo da Serra. Ratsastus Aivan Santo da Serran keskustan lähituntumassa sijaitsee hevostalli Quinta do Riacho, joka järjestää ratsastusretkiä niin kokemattomille kuin kokeneillekin ratsastajille. Read the full article

[extralehdet]

Yhdessäolon, ilon ja perinteiden juhla

Yhdessäolon, ilon ja perinteiden juhla

Joulu on monen mielessä satumainen ja tunnelmallinen yhdessäolon juhla. Kun joulun pyhät alkavat, liian korkeat odotukset ja stressi voivat tuoda kireän tunnelman. Stressaantuneena tilanteet kärjistyvät herkemmin myös kotona.

– Vaikka kyse on vain muutamasta lomapäivästä, latautuu niihin monenlaisia tunteita ja odotuksia. Stressiä aiheuttaa erityisesti täydellisen joulun kuvitelma – ikään kuin…

[sinisetmetsat]

XXIV: Koettelee, vaan ei hylkää korpi

Herätessäni päässäni soi afrofasismia; lievästi ska-vaikutteista ja aatteeltaan afrofuturistis-fasistista punkkia, jota olen unessa kuunnellut isäni ja veljeni kanssa. Kahden bändin kokoinen skene, josta en valveilla ole kuullutkaan, koostuu lähinnä perussointukulkua noudattelevista riffeistä, jotka tuovat mieleen yhtäältä Detroitin Deathin ja brittiläisen Fall of Efrafan, toisaalta klassisen Doomin ja ehkä jopa Dischargen. Nauran ääneen mielelleni, joka ulkoa tulevan musiikin puutteessa alkaa soittaa sitä sisältäpäin.

Olen nukkunut yllättävän hyvin, ja aamu sujuu kiireettömän tehokkaasti. Järven yllä pilkottaa sinistä taivastakin. Tuli on jo sammunut, kun alan purkaa kodanjatkettani. Kolme kertaa kolmen metrin kokoinen kangas on helppo laskostaa yksin myös tuulella, mutta aina se johonkin suuntaan pääsee lepattamaan.

Niin nytkin. Yksi kulma ehtii paeta omille teilleen, huomaan päivän paistavan sen läpi ja tajuan nuotiopaikkani kuuman reunuskiven sulattaneen kankaaseen sekunnin murto-osassa ihmispään mentävän aukon. Kiroilen niin luovasti, että yllätyn itsekin verbaalisesta tyylitajustani. Kovin monta manausta ei muuten tällä matkalla ole suustani päässyt muuten kuin riemun ilmauksina.

Reikä laajenee rypistyneen keinokuitukankaan repeillessä kireänä entisestään, joten majoite on ilman muuta käyttökelvoton muuten kuin äärimmäisessä hädässä. Istun heti alas, sillä tiedän, että tämän mittaluokan vitutusta ei parane paeta, vaan se on käsiteltävä heti. Kirjoitan ylös keskeisimpiä huomioita muistellen psykoterapiassa oppimiani asioita: ennen kaikkea sen, että tunnetta saa tuntea, kunhan ei laajenna sitä kohtuuttomiksi itsesyytöksiksi. Erätoverini palaminen puhki ei esimerkiksi tarkoita sitä, että olisin huono vaeltaja tai että olisi tuhlausta ostaa uusi majoite. Se ei ylipäänsä tarkoita mitään muuta kuin sitä, mitä on tapahtunut.

Hieman yllättäen en jääkään pohtimaan, mitä olisin voinut tehdä toisin. Olen metsäviikkojeni aikana ylipäänsä tehnyt sellaista todella vähän ja murehtinut tulevaakin hämmästyttävän maltillisesti, eikä tämä tyyneys ole rajoittunut pelkkiin selviytymistilanteisiin. Uskon todella, että näin pitkä vaellus saa ihmisen tekemään melko pitkän matkan myös mieleensä – ainakin, jos vaellukseen suhtautuu tietoisesti sellaisena.

Niinpä asetan itselleni tehtävän lähtiessäni liikkeelle. Pohdin, mitä voisin tämän psykedeelisen matkani puitteissa oppia tapahtuneen aiheuttamasta tunteesta. Heti huomaan ainakin sen, että aivan kuten kykenen selviämään kylmästä ja märästä konkretian tasolla, kykenen selviämään myös tällaisista sisäisistä myrskyistä. Alan siis kehittää henkistä resilienssiä ruumiillisen rinnalle. Johan nyt!

Vaikka reitti kiertääkin pitemmälti kuin kartta on antanut ymmärtää, kirvoittavat harjupolut metkan kumpuilevine profiileineen ja metsien takaa siintävät uudet metsät minusta riemun naurahduksia jo aamupäivän aikana. Lounaalla paistaa peräti aurinko, ja pieni musta hämähäkki taivaltaa ruokapaikkani yli tutkien vesipullojeni pintoja huolellisesti niiden ohi kulkiessaan.

Pahimmissa hyttyspilvissä olen välillä toivonut itselleni lepakkotoveria, joka asuisi taskussani ja pyydystäisi ympäriltäni verenimijöitä karkottaen niitä samalla pois silkalla pelotevaikutuksellaan. Kun näen taas yhden ihmeellisissä väreissä kimmeltävän metallinhohtoisen sudenkorennon, joka tekee akrobaattisia lentotemppujaan ympärilläni, tajuan, että onhan noita; ne eivät vain nisäkkäästä vaikuta ensi silmäyksellä yhtä tuttavallisilta. Kiitän korentoa yhtä kaikki avusta.

Minusta alkaa tuntua siltä, että psykedeelisen matkan kontekstissa tämänaamuisen katastrofin voi nähdä viimeisenä tulikokeena ennen paluutani sivistyksen pariin. Voin ajatella sen testaavan sitä, onko häränkesyttäjässä todella muuttunut mikään sarjakuvan viimeisessä ruudussa. Nyt luulen, että on. Toki paluu arkeen on sitten oleva aivan oma tulikokeensa, mutta siihenpä ei voine valmistautua muuten kuin tännekin lähtöön: pakkaamalla ja varautumalla parhaan kykynsä mukaan. Ei tuolle puolen kuitenkaan voi nähdä tältä puolen, kuten ei lopulta mihinkään tulevaan.

Kuirivaaralle noustessani ulvon jo yhteen ääneen tuulen kanssa. Sen pohjoisrinteiltä löydän laavun, joka on lähes naurettavan tunnelmallinen. Kapean suon laitaan rakennettu suoja on syrjäinen, vieraskirjasta päätellen harvoin käytetty ja kenties juuri siksi niin kotoisassa kunnossa: ainoa hiilellä piirretty merkintäkin on aivan todella "Tervetuloa"-teksti otsahirteen naulatussa puunpalasessa! Puuvaja on täynnä tervasta; on katuharja, pyykkinaruja, istuinpöllejä, laudoitus mukavan lähellä sijaitsevan nuotiopaikan ja laavun välissä sekä mustunut pakkikin. Parinsadan metrin päässä on lähde, ja ilta-aurinko paistaa suoraan suon yli lahoavaan hirsipöytään penkkeineen. Sen tuntumassa tuuleekin niin, etteivät hyttyset kiusaa.

Vedenhakuun lähtiessäni arvon aamuisen tuhon valossa pitkään, tohdinko jättää retkipyyhkeeni kuivumaan pyykkinarulle vai tuuleeko niin navakasti, että se saattaa irtautua ja lennähtää hiillokseen. Päätän tohtia, ja tietenkin se on palatessani irronnut ja lähelle toista reunaa on sulanut pieni reikä.

Ainakin olen nyt lopullisesti oppinut läksyni tulesta ja tuulesta, joiden kanssa olen muutoin ollutkin kiitettävän varovainen. Pyyhkeelle osaan jo nauraa, ja päätän kotiin päästyäni ommella reiästä roikotuslenkin, josta se riippuu lyhyempänä kuin kulmalenkistään. Kaiken kaikkiaan näen tapaturman heti mitä tarkoituksenmukaisimpana testinä aamun opetuksille; maailmankaikkeuden pikku pistokokeena oivalluksia saaneelle mielelleni.

Taidan selviytyä melko hyvin arvosanoin.

[ri04thckyfeb-blog]

PEURA SISUSTUSTYYNY (double exposure)

Tunnelmallinen koristetyyny tuo sävyä ja pehmeyttä kotiisi ja sopii täydellisesti vaikkapa sohvalle, nojatuolille, terassille tai sängyn päälle.  Huomaa myös muut eläinaiheiset tyynymme peuran kaveriksi. Materiaali: polyester Koko: 45x45 cm Taustapuoli valkoinen, vetoketjukiinnitys. Read More