Mun tänvuotinen Tuntematon tonttu -uhrini oli @demonfowl, jolle kirjoittelin hieman angstis-ongelmallista Lammio/Koskelaa. Nämä kaksi ja heidän shakinpeluunsa ja kaikki mahdolliset ongelmansa elävät mun päässä maksamatta vuokraa muutenkin, joten sun prompti oli mulle ihan täydellinen ja luonnollisesti järjestäjän ominaisuudessa ryöväsin sen itselleni heti.
Siispä kiitos ja anteeksi. <3
22 notes
·
View notes
18-Isänmaa
Okei. MÄ VENYTÄN SÄÄNTÖJÄ. Koska tää on enemmänkin TPA:ta kun Tuntsaa (mut ei täysin!!! Koska Ville on siellä!)
Mä vaan pohdin. Isän maan ja isänmaan käsitettä ja Koskeloita ja periytyvää traumaa.
[Toi on Minna Maijalan Kultakauden maanalainen vastarinta jota koulua varten luen]
Oon 2/3 läpi TPA:n ja pitäs viel se vika osa ehtiä. Luulen et pitää lukee ne uuestaan ennen kun kehtaan kunnolla taidetta pistää tulille. Menny paljon ohi ja uus miljöö on pelottava ja uhkaava kuvata :")
(Silti ens vuodelle TPAInktober??? @neroushalvaus ? @kuka tahansa??? Haluan tehdä taidetta)
14 notes
·
View notes
Mietin toisinaan melko aggressiivisesti Koskelaa, joka on omalla tavallaan yksinäinen, ja Lammiota, joka on ihan kaikilla tavoilla yksinäinen, löytämässä toistensa seurassa sellaisen yhteisen, hetkellis-seesteisen sävelen vaikkapa sitten shakinpeluun parissa.
Siinä olisi sellainen Lammio, joka ei löydä peliseuraa ja pelaa itseään vastaan (monessakin mielessä, nyyhkistä), mutta joku kerta Koskela sattuisi olemaan siinä hollilla toimittamassa jotain asiaa ja Lammio sit hetken mielijohteesta pyytää Koskelaa pelaamaan.
Koskela ei kyllä olisi koskaan pelannut, eikä oikeastaan keksi yhtään tolkun syytä jäädä viettämään vähäistä vapaa-aikaansa Lammion seurassa, mutta ehkä joku tuollainen haaste vähän sitten viehättää Koskelaakin. Että pääsisi haastamaan itseään ja käyttämään päätään johonkin sellaiseen, mihin ei liity tappamista.
Koskela ei olisi koskaan pelannut. En kyllä oikeasti muista, implikoidaanko canonissa mitään sen suuntaista, että olisi, mutta no. Nyt ei ole. Hän saisi nokkelana poikana kuitenkin nopeasti kiinni jutun juonesta, ja siitä ekastakin pelistä tulisi odottamattoman tiukka.
Tähän voisi ehkä liittää jotain sellaista, että shakinpeluu olisi about ainoa asia, jonka ympärillä Lammio ja hänen isänsä olisivat koskaan voineet bondata.
Lammio olisi jotenkin vaikuttunut siitä, että Koskelasta olisi vastusta, vaikka kuittaisikin sen ulospäin silleen moukan tuurina. Hänestäkin olisi varmaan kiva saada silleen. Ajatella. Ja kokea olevansa vertaisessaan seurassa, koska jos ihan rehellisiä ollaan, niin Lammio varmaan kokisi, että noin 90 % sen duunista on kaiken maailman tyhmien metsäläisten ja maajussien paimentamista paikasta toiseen jossain jumalan selän takana, ja sellaisesta on aika vaikea nyhtää irti glooriaa.
Ei paljon ratsastella ravintolaan hevosella ja tilata samppanjaa, vai mites se nyt meni.
No, joka tapauksessa, siinä Lammio varmaan joutuisi sitten vähän haastamaan niitä canonissakin esittämiään ajatuksia Koskelasta. Koska semmosesta tykkään, niin.
Sit he tapaisivat useampina iltoina, silleen säännöllisen epäsäännöllisesti, miten nyt tilanne milloinkin antaa myöten, ja pelaisivat. Ne olis tosi tasaisia pelejä. Kumpikaan ei olevinaan pidä kirjaa voitoista, mutta pitää kuitenkin.
Tähän varmaan liittyis sitten jotain sellaistakin, että Lammio alkaa huomata, että Koskelan saa jäämään pidemmäksi aikaa, jos sille tarjoaa viinaa, niin Lammio alkaa sit järjestää sitä. Ihan silleen muka kohteliaisuussyistä.
Mut sit joku kerta kävis niin, että Koskela ei tulekaan sovittuna iltana. Eikä ilmoita mitään. Siihen liittyis jotain sellaista, että kookoossa on joku tilanne päällä. Ei mitään haavoittumisia tai sellaista, koska sen Lammio musta ymmärtäisi, että sellainen menee prioriteeteissa edelle. Mut ehkä enemmän joku tunnepuolen juttu. Joku sellainen, mikä alleviivaa sitä, että kookoo on tiivis yhteisö, ja jos oikein juustoinen haluaisi olla, niin melkein perhe, ja Lammio on siitä ulkopuolinen. Ja yksin.
Siis just joku sellainen juttu, että Riitaoja itkee ja huutaa ja hajoilee, ettei pysty enää, ja Koskelaa tarvitaan rauhoittamaan tilanne. Eikä Koskela ajattele, että olisi mitenkään merkityksellistä lähettää sanaa, että nyt ei pysty. Eikä se tajua edes ajatella, että Lammio ehkä pettyis, koska ne niiden pelihetket on Lammiolle tavallaan merkityksellisempiä.
Koska vaikka Koskelakin on sillä omalla tietyllä tavallaan yksin, niin ei se ole kuitenkaan sillä tavalla Yksin(tm) niin kuin Lammio. Ja sit Lammio kokis tarvetta vähän ylikompensoida sitä pettymystään olemalla korostetun viileä ja vittumainen, mikä sais sit vaan aikaan sen, että Koskela kohauttaa olkiaan ja toteaa mielessään, että ei väkisin.
:(
22 notes
·
View notes