sintse-blog1

[sintse-blog1]

Mitä opimme ryhmänä digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä?

Kurssin aikana olemme perehtyneet digitaaliseen liiketoimintaan ja sen eri aspekteihin. Blogiaiheiden avulla kävimme läpi, mitä kaikkea olemme kurssin aikana sen eri muodoista oppineet ja miten ehkä voisimme hyödyntää sitä tulevaisuudessa. Olemme oppineet, että tänä päivänä kilpailukykyisen yrityksen on opelteltava koko ajan uutta sekä seurattava kilpailijoiden toimintaa esimerkiksi eri sosiaalisen median kanavilla.

Digitalouden pohdinta aiheutti meille kaikille päänvaivaa, että mitä se nyt oikein tarkoittaakaan, sillä se on erittäin laaja käsite. Tulimme kuitenkin lopputulokseen, että se kattaa lähestulkoon kaikki yritystoiminnan osa-alueet asiakaspalvelusta datan analysointiin. Yritykset ovat eri vaiheissa digitalisaatiossa. Osa yrityksistä ovat saattaneet jo digitalisoida paljonkin eri prosesseja ja toimintoja, mutta osa yrityksista taas on aivan alkuvaiheessa.

Opimme, että markkinointi voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: perinteiseen eli outbound markkinointiin, sekä sosiaaliseen eli inbound markkinointiin. Kurssin aikana olemme keskittyneet sosiaaliseen markkinointiin. Pyrkimys tässä on, että asiakas hakeutuu itse vuorovaikutukseen markkinoijan kanssa. Tämän eri muotoja ovat mm. perinteinen internet-, some-, hakukone- ja sähköpostimarkkinointi.  

Olemme oppineet, että yritysten pitää nykypäivänä panostaa hakukoneoptimointiin, sillä yleensä potentiaalinen asiakas katsoo korkeintaan kaksi googlen hakutulos-sivua. Oman verkkopalvelun saaminen näkyviin vaatii hyviä verkkosivuja, jotka houkuttelevat asiakasta käymään sivulla. Tekninen toteutus pitää olla selkeä ja hyvä. Verkkosivujen pitää myös latautua hyvin ja toimia kaikilla laitteilla. Verkkonäkyvyyttä saa käyttämällä avainsanoja, sekä verkkosivuille pitää olla linkki muilta verkkosivuilta.

Verkkosivut ovat kehittyneet niin, että jokaisesta asiakkaasta voidaan kerätä yksilöllistä tietoa ja näin kohdistaa paremmin juuri hänelle suunnattua palvelua.

Digitaalinen maksaminen on nyt ajankohtaista. NFC -toiminnot maksamisessa nopeuttaa maksamista huomattavasti. Digitaalisen maksamisen suosio kasvaa kokoajan ja uusia maksutapoja tulee kokoajan lisää.

Monet yritykset nykypäivänä käyttävät liiketoimintansa tukena mobiilisovelluksia. Näiden kautta on mahdollista kasvattaa entisestään liikevaihtoa. Lisäksi se on kehityskustannusten jälkeen erittäin edullista. Sosiaalisessa mediassa näkyminen on tätä päivää. Somen käyttö on nykypäivänä niin yleistä, että siihen panostus on lähestulkoon elinehto. Tämän lisäksi kulupuoli pysyy erittäin pienenä. Yleisimpiä somekanavia ovat Facebook, Instagram, Twitter, Snapchat sekä LinkedIn.

[sintse-blog1]

Facebookin algoritmit

Yksi Facebookin kulmakivistä on aikajana eli News Feed ja sitä säätelevät algoritmit, josta katsoin videon (joka on katsottavissa täältä). Aikajanan algoritmi määrittelee missä järjestyksessä kaikki julkaisut näkyvät aikajanallasi. Sen tarkoituksena on auttaa käyttäjiä löytämään heitä kiinnostavat sisällöt ja julkaisut. Algoritmi on siis tietynlainen kaava, jonka avulla julkaisut saavat pisteytyksen ja ne näkyvät käyttäjille tässä järjestyksessä.

Ensin Facebook katsoo kaikki mitä Facebook- kaverisi ja sivut, joita seuraat ovat julkaisseet. Näin katsotaan mitä julkaisuja on tarjolla sinulle näytettäväksi ja rankattavaksi. Facebook koittaa jokaisen julkaisun kohdalla päätellä, kuinka kiinnostunut voisit olla kyseisestä julkaisusta. Tässä kiinnitetään huomiota siihen, kuka julkaisun on tehnyt, milloin se on tehty, julkaisun pituuteen sekä satoihin muihin signaaleihin. Näiden signaalien perusteella katsotaan mikä sisältö voisi kiinnostaa juuri sinua. Kun julkaisun signaalit ovat analysoitu arvioidaan mahdollisuutta, aktivoituisitko julkaisusta. Aktivoitumista on mm. tykkääminen ja jakaminen sekä ajan määrän käyttäminen julkaisuun. Tässä myös koetetaan päätellä olisiko julkaisu sinulle informatiivinen. Lopulta nämä kaikki ennusteet kasataan yhteen ja luodaan numero, joka on ns. julkaisun pisteytys. Tämä pisteytys kertoo, kuinka kiinnostavana Facebook pitää kyseistä julkaisua juuri sinulle. Pisteytyksessä korkeimmalla oleva julkaisu näkyy ensimmäisenä aikajanallasi ja matalimmalla oleva viimeisenä.

Otetaan tähän pieni esimerkki. Kaverini on julkaissut uuden kuvan Facebookissa. Ennen kuin näen kyseisen kuvan, käy se läpi kyseisen algoritmin. Kyseistä julkaisua lähdetään nyt analysoimaan. Kyseessä on hyvän kaverini julkaisu, kenen julkaisuja olen aiemminkin kommentoinut ja tykännyt, joten näin julkaisu mahdollisesti aktivoisi minua. Huomioidaan myös, että kyseessä on kuva ja sillä on monia tykkäyksiä ja kommentteja. Julkaisusta käydään läpi näiden lisäksi satoja muita signaaleja. Ja lopuksi nämä kaikki signaalit kasataan yhteen ja saadaan kyseisen kaverini julkaisulle pisteytys, jonka mukaan määräytyy, mihin kohtaan aikajanaani kuva tulee näkyviin.

Jokainen Facebookiin luotu julkaisu käy läpi saman prosessin. Myös jokaisen käyttäjän aikajana on täysin uniikki, sillä jokaisella on eri kiinnostuksen kohteet ja mieltymykset. Esimerkiksi kaverini kuva ei saisi samaa pisteytystä jollakin muulla, kuin se on saanut minulla. Tietenkään Facebook ei tiedä kuinka kiinnostunut oikeasti olisit julkaisusta, vaan he tekevät ennemminkin valistuneita arvauksia.

[sintse-blog1]

Olemme Innovaatio-kurssilla ratkoneet toimeksiantajayrityksemme ongelman ja keksineet digitaalisen ratkaisun, joka helpottaisi sisäänostoa ja ulosmyyntiä ja lisäksi kasvattaisi myyntiä. Teimme Lean Canvas pohjalle liiketoiminnan pääkohdat innovaatiostamme. Lean Canvas muistuttaa Business Model Canvasta paljon ja koostuu seuraavista osista:

Asiakasprofiili

Ongelmat

Palvelun arvolupaus

Ratkaisu

Kanavat

Tulovirrat

Kustannusrakenne

Päätoiminnot

Kilpailuetu

Meidän pääkohderyhmämme on kaupungissa asuva 35-vuotias perheellinen nainen, joka on trenditietoinen ja kiinnostunut ympäristöasioista. Hän elää kiireistä arkea ja yrittää parhaansa mukaan yhdistää työ- ja perhe-elämän. Hän arvostaa pieniä vapaa-ajan hetkiä ja kokee eri sähköiset palvelut hyödyllisinä.  

Toimeksiantaja näki suurimmaksi ongelmaksi sen, että ihmiset eivät myy vanhoja puhelimiaan, vaan laittavat ne pöytälaatikkoon. Meidän ostajapersoonamme kohdalla tämä pitää paikkaansa, mutta suurilta osin myös siksi, että hänellä ei ole aikaa ryhtyä myyntiprosessiin. Hän kokee, että toimitukset eivät ole tarpeeksi ekologisia ja myyntiprosessin pitäisi olla mutkattomampaa ja sujuvampaa, että hän lähtisi siihen.

Innovaatiomme yritykselle ratkaisee sekä heidän ongelmansa, että ostajan ongelman. Innovaatiomme on sovellus, jossa asiakas pystyy lähestymään yritystä helpommin. Sovelluksessa asiakkaan on helppo valita toimituksen yksityiskohdat ja seurata toimitusta. Palvelun arvolupaus ja slogan on ”vihreämpi toimitus”, sillä se on ympäristöystävällinen vaihtoehto. Innovaatiomme pääpiirteet, jotka tuottavat eniten hyötyä ovat nämä:

Asiakas valitsee toimitusajan ja paikan (keskustassa)

Toimitus sähköautolla/polkupyörällä

Ei välikäsiä myynnin ja oston välissä

Asiakastyytyväisyyden parantaminen

Aluksi toimitusalue voisi olla Helsingin keskustassa, jonka jälkeen sitä voidaan laajentaa kysynnän kasvaessa. Kuljetuksessa olisi käytössä polkupyörä, joko ihan perinteinen tai sähkökäyttöinen. Kuljetusalueen laajentuessa voidaan ottaa käyttöön sähköauto leasing-sopimuksella.

Yrityksen hoitaessa kuljetuksen omilla työntekijöillä, jolloin asiakas saa luotettavamman kuvan yrityksestä ja parantaa asiakastyytyväisyyttä. Sovelluksessa toimii myös asiakaspalvelu chatin avulla, jolloin asiakas saa ratkaisun mahdolliseen ongelmaan nopeasti.  

Uuden ratkaisun esittely tarvitsee tukea hyvin suunnitellusta markkinoinnista, jotta tavoitetaan asiakkaat paremmin ja saadaan asiakkaat tietoiseksi uudesta tavasta kierrättää puhelimia. Markkinointi suosituimmissa sosiaalisen median kanavissa auttaa saamaan tuloksia ja keräämään dataa asiakkaan käyttäytymisestä. Tämä innovaatio tarvitsee enemmän sähköistä mainontaa, mutta esimerkiksi it-alan lehdissä tai paikallislehdissä tavoittaa hyvin kohderyhmän.

Kustannusrakenne koostuu suurin osin sovelluksen kehityksestä ja sen päivittämisestä, mutta myös kulkuneuvojen hankinnasta ja niiden sivukuluista. Markkinointiin kuluu alussa enemmän mutta kulut tasaantuvat ajan kanssa. Arvioimme tulovirtojen kasvavan huimasti, sillä innovaatio tuo lisää asiakkaita, sekä ostajia että myyjiä.

Uusien asiakkaiden silmin tämä palvelu vaikuttaa käytännölliseltä, helppokäyttöiseltä ja nopealta. Palvelu miellyttää kohderyhmää ympäristöystävällisyydellään. Sovelluksella on uutuusarvoa, sillä kilpailijat eivät tarjoa samanlaisia ratkaisuja palveluissaan. Innovaatio tuo lisäarvoa toimeksiantajan brändikuvaan ja uskomme, että palvelulla erotutaan kilpailijoista.  

[sintse-blog1]

Verkkokaupan trendit

Paytrail on koonnut vuoden 2019 verkkokaupan trendejä. Tässä blogikirjoituksessa keskityn tekoälyn, mobiilimaksamisen sekä kansainvälistymisen tuomiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

 Tekoäly

Kuvatunnistuksella tuo lisää helppoutta sekä auttaa markkinoinnin kohdentamisessa verkkokaupoissa. Isommissa verkkokaupoissa tekoälyä ja automatisaatioita hyödynnetään jatkuvasti jo nyt. Esimerkiksi Zalando käyttää kuvatunnistusta ehdottamaan samantyylisiä tuotteita ja näin auttaa kohdennetussa markkinoinnissa. Tämä myös parantaa asiakaskokemusta.

Myös sosiaalinen VR tuo mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Voit esimerkiksi esitellä tuotettasi toisella puolella maailmaa asuvalle asiakkaalle. Voisit siis virtuaalisesti olla samassa paikassa kuin asiakkaasi. Tätä tapaa voisi hyödyntää juurikin tuote-esittelyissä.

Koneoppiminen luo mahdollisuuksia varsinkin suomalaisille verkkokaupoille insinööritaitojen ansiosta ja voikin mahdollistaa suomalaisten verkkokauppojen hypyn maailmalle. Koneoppimisen tarkoituksena olisi saada verkkosivu toimimaan entistä paremmin pohjatiedoston sekä käyttäjän toiminnan perusteella. Kone siis oppisi jatkuvasti ilman, että ihminen erikseen ns. opettaisi sitä.

Myös puheen käyttäminen hakemisessa ja asiakaspalvelussa tulee lisääntymään tulevaisuudessa

 Mobiilimaksaminen

Mobiilimaksaminen yleistyy vauhdilla ja uusia tapoja maksamiseen tulee koko ajan lisää. Lisäksi maksamiseen tarkoitetut sovellukset lisääntyvät jatkuvasti, vaikka ne ovatkin vielä alihyödynnettyjä. Vain n. 1% kaikista verkkomaksuista tehdään siihen suunnatuilla välineillä, esimerkiksi ApplePayllä ja MobilePayllä. Näitä myös markkinoidaan paljon ja kerran itsekin kokeilin maksaa ApplePayllä, mutta koska sillä kerralla ei toiminut, olen pitäytynyt yhä tutussa verkkopankissa.

Suomessa lähes puolet verkkokaupoista ostavista tekevät ostoksensa mobiililaitteella ja koska tämä tulee tulevaisuudessa yleistymään ostoprosessin tulisi olla nopea. Maksutapa vaikuttaa myös yrityksen mahdollisuuteen kansainvälistyä, sillä se, mitä maksutapaa ostaja käyttää riippuu paljon ostajan kansalaisuudesta ja kulttuuri vaikuttaakin maksutavan valintaan.

Kansainvälistyminen

Nykyään jokainen suomalainen verkkokauppa kansainvälisessä kilpailussa mukana. Kansainvälistyminen voi vaikeuttaa pienten yritysten kilpailumahdollisuuksia, mutta samalla voi myös luoda mahdollisuuskisa, sillä logistiset ratkaisut tukevat myös pieniä verkkokauppoja ja voikin mahdollistaa liiketoiminnan kasvamisen.

Suomalaiset ostavat ulkomailta paljon, mutta ulkomaalaiset eivät välttämättä Suomesta. Tähän voivat vaikuttaa mm. Suomalaisten verkkokauppojen yleisesti pieni koko, ainakin mitä verrataan suurempiin yrityksiin, josta johtuen esimerkiksi luottokortin tietotoja uskalleta syöttää.

Myös brändiin tulee panostaa, mikäli yritys haluaa pärjätä kansainvälisesti. Lisäksi asiakkaat kaipaavat nykyään yhä enemmän personoitua sisältöä, jolloin sisällönkin tärkeys kasvaa jatkuvasti.

[sintse-blog1]

Suomen suosituimmat verkkopalvelut

FIAM mittaa kävijämäärältään Suomen suosituimpia verkkopalveluita. Tässä blogitekstissä keskityn kahteen listalta löytyvään verkkopalveluun Helsingin Sanomiin sekä Oikotiehen. Helsingin Sanomat on kaikkien tietämä uutispalvelu. Mittauksessa on otettu mukaan HS.fi sivusto ja HS applikaatio, Menovinkki.fi, Sanakirja.org sekä Vaalikone.fi. Myös Oikotien mittauksessa on otettu mukaan Oikotien lisäksi Huuto.net.

Verkkosivujen yksinkertaisuus ja selkeys on tärkeä. Kaiken tulee sivuilla olla helposti löydettävissä sekä lyhyiden ja ytimekkäiden otsikoiden alla. En itse ainakaan jaksaisi viettää aikaa nettisivuilla, joilta en nopeasti löydä tarvitsemaani tietoa. Myös sivujen lataamisnopeus on tärkeä juuri tästä samasta syystä, nettisivuilla kävijä haluaa nopeasti vastauksia ja mikäli nettisivu latautuu hitaasti, sivulta saatetaan poistua jo ennen sen latautumista.

Helsingin Sanomien nettisivuilla kaikki tarpeellinen tieto on helposti löydettävissä, mm. Hesarin tilaus- nappi on heti sivun oikeassa ylälaidassa, joten se on helppo huomata. Eri osastoihin pääsee helposti siirtymään ja asiakaspalvelunkin yhteystiedot löytää helposti heti yläpalkista. Myös Oikotien nettisivuilla jaottelu on selkeä ja heti ylälaidassa on suurella eri osioihin linkit (mm. asunnot, työpaikat, huuto.net) eikä niitä voi olla huomaamatta. Etusivulta löytyy myös viikon katsotuimmat asunnot sekä työpaikat. Nettisivuilta löytyy ilmoitusten lisäksi myös blogikirjoituksia ja artikkeleja, jotka voivat olla hyödyllisiä inspiraation ja tiedon lähteitä.

Mobiilioptimointi on nykyään myös tärkeätä ja jokaisella verkkosivulla tulisi olla oma mobiilinäkymä. Pienillä laitteilla käytettäessä ei tällöin tarvitse zoomata tekstiä isommaksi ja sivuja on helpompi käyttää. Molemmilla verkkopalveluilla mobiililaitteella käytynä nettisivut ovat tietenkin yksinkertaisemmat, mutta sama sisältö on löydettävissä etusivulta. (Hoks! esim. Googlen hakutuloksiin vaikuttaa mobiilioptimointi, sivulla tulee olla myös mobiilinäkymä, muuten verkkosivu laskee hakutuloksissa). Myös molemmilla on omat sovellukset, jotka voi ladata mobiililaitteeseen.

Ainut minkä koin molemmilta sivuilta puuttuvaksi oli chat- toiminto. Se helpottaisi ja nopeuttaisi yhteydenottoa. Muuten molemmat verkkopalvelut koen toimiviksi. Mikäli eivät olisi, tuskin olisivat Suomen suurimpien verkkopalveluiden joukossa.

 https://www.vipunet.com/blog/verkkosivujen-kaytettavyys-muutamia-perusasioita

[sintse-blog1]

Inbound- markkinointi

Inbound- markkinoinnista kuulee nykyään puhuttavan paljon ja se on vahvasti tulossa isoksi osaksi yritysten markkinointisuunnitelmaa outbound- markkinoinnin rinnalle. Mutta mitä inbound- markkinointi oikeastaan on ja miten se eroaa outbound- markkinoinnista?

Sales Communications kertoo Inbound- markkinoinnin perusidean olevan asiakkaan auttaminen. Inbound- markkinointi tarjoaa houkuttelevaa sisältöä, josta on apua asiakkaalle. Asiakas saattaa etsiä esimerkiksi apua johonkin tiettyyn ongelmaan ja tähän yrityksen tulisi tarjota ratkaisua. Inbound- markkinoinnin tavoitteena on siis lisäarvon tuottaminen ostajalle. Inbound- markkinointia ovat podcastit, e-kirjat, blogikirjoituksen, uutiskirjeet, some- kanavat, lehdet... ja lista vain jatkuu.

Inbound-markkinoinnissa ei tyrkytetä eikä tuputeta, vaan ostaja tulee yrityksen luokse. Outbound- markkinointi perustuu vahvemmin ajatukseen, jossa yritys tulee asiakkaan luokse. Tyypillisesti outbound- markkinointia ovat tv- ja lehtimainokset ja muut maksetut mainokset.

 Miksi inbound- markkinointi?

Inbound- markkinoinnissa valinta siirtyy ostajille eikä ostaja koe inbound- markkinointia yhtä ärsyttävänä tai tuputtavana. Blink Helsinki kertoo inbound- markkinoinnin olevan hyvä valinta, sillä se ei sisällä myöskään mainoksia, jotka saattavat häiritä asiakkaita. Kuluttajat myös nykyään suodattavat mainoksia. Esimerkiksi Facebookin sivubannereissa olevia mainoksia kuluttaja ei edes vilkaise vaan kokee niin sanottua mainossokeutta. Jotkut sivut jopa tarjoavat mahdollisuuden päästä häiritsevistä mainoksista eroon maksua vastaan. Myös kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttunut. Nykyään on yhä helpompaa etsiä tuotteista tietoa netistä. Kuluttaja ei siis tee ostopäätöstään enää vain mainoksiin perustuen.

Inbound- markkinoinnin on myös todettu olevan tehokasta. HubSpotin tutkimuksen mukaan yritykset, jotka käyttävät inbound- markkinointia kasvattavat potentiaalisten asiakkaiden määrn keskimäärin 3,5- kertaiseksi jo vuodessa ja 7- kertaiseksi kahdessa. Se on myös kustannustehokkaampaa, hankintakustannus inbound- markkinoinnin hankintakustannus on HubSpotin mukaan jopa 62% pienempi kuin outbound- markkinoinnissa.

Ei kuitenkaan ole ihan sama, kuinka usein siältöä tuotetaan, sillä toimiakseen inbound- markkinointi vaatii jatkuvaa laadukkaan sisällöntuottamista. Myöskään outbound- markkinointia ei kuitenkaan kannata kokonaan unohtaa inbound-markkinoinnin tullessa mukaan vaan oikein käytettynä se on myös yhä erittäin tehokas tapa hankkia uusia asiakkaita ja kasvattaa yritystoimintaa.

[sintse-blog1]

Vuoden 2019 kuumimmat trendit

Ericsson on julkaissut listauksen, jossa arvioidaan kuluttajien ajatuksia ja ennusteita lähitulevaisuuden teknologiasta.

Yhä useampi uskoo, että tulevaisuudessa digitaaliset laitteet tulevat ymmärtämään niin tunteitamme ja toimintaamme. Suurin osa puhuvien älylaitteiden käyttäjistä ajattelee laitteiden pystyvän riitelemään kuin perheenjäsenet muutamien vuosien kuluessa eli toisin sanoen riitelyyn ei enää tarvittaisi perheenjäseniä, vain voisimme riidellä digitaalisen laitteen kanssa. Listauksessa mainittiin myös täysin ilman kosketusta toimivien laitteiden yleistyminen. Se, että laitteet voisivat ymmärtää tunteitamme, on mielenkiintoista. Ehkä tämä myös voisi auttaa omien tunteiden käsittelyssä, mikäli esimerkiksi laite voisi kertoa oman tunnetilasi. Tämä voisi myös auttaa esimerkiksi stressin seuraamisessa ja vähentämisessä. Toisaalta, se että laiteet voisivat riidellä kansamme, on mielenkiintoista myös, mutta antaisiko se teknologisille laitteille jo liikaa valtaa?

Tietoturvasta saa jatkuvasti lukea ja se tuotiin myös Ericssonin listauksessa esille. Moni ihminen uskoo, että laitteisiin asentamansa applikaatiot sisältävät vakoiluohjelmia. Myös ärsytyksen aihetta aiheuttavat evästeiden hyväksyminen, jotka joudutaan hyväksymään lähes poikkeuksetta mennessään verkkosivuille.

Monet AR ja VR käyttäjistä toivoisivat tulevaisuudessa erinäisten laitteiden myös opettavan käyttäjälleen arkipäivän askareita. Apua voisivat tarjota niin lasit, hanskat kuin applikaatiot. Lisäksi vain hieman alle puolet tahtoisivat online avatarin, joka toimisi aivan kuten he itse. Itse en ole läheskään niin innostunut tai perehtynyt virtuaaliseen todellisuuteen, sillä rehellisesti koen pelkän virtuaalisen ympäröimisen ahdistavana.

Noin 40 prosenttia tahtoisivat eko-kellon, joka voisi mitata heidän hiilijalanjälkeä. Koen, että eko-kello voisi olla hyödyllinen. Vaikka nyt koittaa tehdä valintojaan ajatellen myös ympäristöä, voisi olla hyödyllistä nähdä oma hiilijalanjälkensä. Vielä parempihan olisi, jos tämä kello voisi myös kertoa, kuinka hiilijalanjälkeä saisi pienemmäksi. Myös listauksessa mainitut niin sanotut mind gymit voivat olla hyödyllisiä tulevaisuudessa ajattelun automatisoituessa digitalisaation myötä, jolloin oman mielen harjoittaminen varmasti korostuu.

Listauksessa mainittiin myös 5G. Tästä on kuullut puhuttavan paljon, kuinka sen olisi määrä toimia nopeammin jopa kuin ihmisaivot. Kuitenkin vain 20 prosenttia älypuhelimien käyttäjistä uskoo sen nopeuttavan IoT- yhteyksiä. Itse 5G:tä odotan innolla! Kuka nyt ei haluaisi nopeammin latautuvaa Netflixiä!

[sintse-blog1]

Digitaalinen liiketoiminta

Mitä digitaalinen liiketoiminta oikein on?

Tähän kysymykseen tuntuu olevan vaikea vastata ja rehellisesti ensin pääni löi tyhjää. Verkkokaupan voisi ajatella olevan digitaalista liiketoimintaa niin kuin se onkin, mutta kun asiaa hieman pohtii, niin myös monet muut asiat kuuluvat digitaaliseen liiketoimintaan.

Verkkokauppa on ehkä selkeintä digitaalista liiketoimintaa. Verkkokauppa tapahtuu netin välityksellä ja siihen liittyy yleensä myös verkkomaksamista. Lisäksi verkkokaupan asiakaspalvelu tapahtuu yleensä sähköisesti, jolloin sekin on osana digitaalista liiketoimintaa.

Kaiken yritysten toimien taustalla on digitaaliset prosessit vaikkei ne tavan tallaajille näy. Yritysten asiakastietojärjestelmät ovat nykyään sähköisiä ja monet yritykset käyttävät lisäksi pilvipalveluita ja erilaisia tietojärjestelmiä. Lisäksi yrityksen toimivat useiden digitaalisten prosessien kautta. Myös sisällön ja tiedon tuottaminen on osa digitaalista liiketoimintaa. Tuotetaanhan sitä digialustoilla esimerkiksi somessa, blogeissa ja yrityksen verkkosivuilla. Sisältöä tuottamalla yritys luo myös vaikutteita.

Menestyvän yrityksen tulee hallita digitaalinen liiketoiminta. Digitaalisuus on kehittymässä jatkuvasti ja jotta yritys pysyisi kilpailijoidensa perässä, tulisi sen jatkuvasti olla ajan tasalla uusimmista innovaatioista. Mikäli yritys ei itse pysy digitalisaation mukana, niin kilpailija hyötyy digitalisaatiosta huomattavasti enemmän. Myös siis yritysten työntekijöiden tulisi pystyä vastaamaan digitaalisuuden asettamiin osaamisvaatimuksiin ja kehittää osaamistaan jatkuvasti digitalisaation saralla.

En itse kuitenkaan ajattelisi digitaalisen liiketoiminnan olevan tekniikkaa tai it- ohjelmia. Jotta nämä laskisin digitaaliseksi liiketoiminnaksi, tulisi niiden jollakin tavalla lisätä yrityksen rahavirtaa ja edistää liiketoimintaa.

Digitaalinen liiketoiminta on siis kaikessa yksinkertaisuudessaan liiketoimintaa, jossa käytetään digitaalisia palveluita ja kanavia. Periaatteessa digitaalisen liiketoiminnan voisi siis ajatella olevan kaikkea liiketoimintaa, joka on digitaalista. Lähes kaikki liiketoiminta on kuitenkin nykyään vähintään jollakin tasolla digitalisoitunutta. Voiko siis enää edes puhua liiketoiminnasta ja digitaalisesta liiketoiminnasta erikseen, vai ovatko nämä sanat jo synonyymejä toisilleen. Onko siis liiketoimintaa edes ilman digitaalisuutta.

Digitalisaatio on arkipäivää ja digitaalisuus tulee muuttamaan meidän kaikkien arkielämää myös tulevaisuudessa. On kuitenkin mahdotonta ennustaa mihin suuntaan tulevaisuudessa digitaalisuus lähtee elämiämme muuttamaan.