#kalastaja

[vieraslaji]

anyway no one asked but here's my extremely unfounded opinion of the nicest-sounding words in Finnish, entirely divorced from meaning:

kaste

siksi

älykäs

höpsö

vaihtaa

hylje

laskea

suunnilleen

orava

sulaa

jäljellä

sininen

koittaa

lohduton

kalastaja

kenties

korkealla

epäillä

utelias

lienee

rapsuttaa

suoraan

feel free to argue with me because I understand some of these are uhhh kind of out there

(genuinely though I think lienee might be the prettiest word in the entire language to me?? no accounting for taste I guess)

[compotemkin]

Vanhoja poikia viiksekkäitä on aristoteelinen tragedia

Laulun kuvaamat onnettomat kohtalot ovat Nestori Miikkulaisen erehdyksen (hamartia) seuraamuksia, ja Miikkulainen suuntaa hautaan tajuamattaan erhettään. Tässä esseessä...

Okei vähän tiiviimmin ja vähemmän muodollisesti: Nestorin mielitietyn lähtö esitetään laulussa neutraalina faktana tai "houkutellun" morsiamen hairahduksena:

"maailma houkutti pois morsion"

"sinne elämän toveri tahtonut ei"

[Naista] "ei näin tuuliseen saareen saa asettumaan"

Osasyy eroon on kuitenkin Miikkulaisen itsepäisyys asuttaa torppaa luodollaan. Miikkulaisen halu asua saaressaan on ilmeisessä ristiriidassa naisten asuinpaikkatoiveiden suhteen, mutta vain naisten mieliteot kyseenalaistetaan.

Edelleen, norppa esitetään Miikkulaisen kohtalontoverina:

"Myös sen kumppanin kohtalo vei"

"Mies sekä hylje kumpikin on"

"Katsoo ystävää ymmärtäen"

Toveruus on jopa koominen, kun huomioidaan ihmisen ja norpan todellinen suhde:

WWF: "Saimaannorpan ainoa vihollinen on ihminen. Norppa metsästettiin liki sukupuuttoon 1900-luvulla, sillä sitä pidettiin kalastuksen vihollisena."

Vaikka laulu ei suoraan mainitse Miikkulaisen olevan kalastaja, tämä olisi perusteltu oletus: Saimaan saarissa ei montaa muuta elinkeinoa harjoiteta. Laulu ei mainitse norppakannan kutistumisen juurisyitä, kyseessä on vain "kohtalo". Miikkulainen siis samaistuu norppaan kohtalontoverina, vaikka on itse syypää tämän yksinäisyyteen – ja omaansa. Fatalistinen puhe kohtalosta häivyttää hänen vastuunsa.

Tästä kaikesta voisi tehdä laiskan tuomitsevan tulkinnan, "Miikkulainen on incel" jne., mutta silloin laulun todellinen traagisuus jäisi huomaamatta.

Miikkulainen samaistuu tuhoamaansa luontoon sillä hän tuhoaa myös itsensä, koska ei osaa kuvitella itseään muuten. Kylään muuttaminen tappaisi kalastaja-miikkulaisen vielä varmemmin kuin yksinäisyys. Kummassakin tapauksessa saaren torppa jää tyhjilleen. Parempi siis jättää edes paha haju mökkiinsä.

Yhteenvetona siis: Vanhoja poikia viiksekkäitä kertoo traagisen tarinan miehestä, joka on tarrautunut identiteettiinsä kalastajatorpan asukkina. Hän ei suostu näkemään omia valintojaan, vaan syyttää kohtaloa, joka ilmeisestikin on pois hänen hallinnastaan. Hän samaistuu rinnallaan häviävään luontoon, vaikka aiheuttaa myös luontokadon itse: Nestori Miikkulainen sahaa omaa oksaansa ja uskottelee puun olevan hänen ystävänsä.

Mielestäni tämä vain syventää laulun koskettavuutta: laulu ei kerro vain naisettomuudesta kuten pintatasolla, vaan syvemmin ja yleismaailmallisemmin itsensä eristämisestä ja keinoista joilla kiellämme edes tekevämme niin.

[hiidenneiti]

Hanna (1836, 1880) luettu:

Runomuotoinen kertomus yhdestä juhannusaatosta suomalaisen pappilan idyllissä. Syreenit, kielot ja tuomet tuoksuvat imelästi. Järvellä kaikuvat lehmänkellot ja sorsat riekkuvat.

Päähenkilö on Hanna, 17-vuotias pastorintytär, jota lähestyy kosioaikeissa viiskymppinen nimismies tarjoten rakenteilla olevan komean talon ja silkkihameita (!!!). Samana päivänä saapuvat opiskelemassa ollut August-veli ja tämän kesävieraaksi kutsuma Ystävä, johon Hanna välittömästi ihastuu. Nuoriso lähtee kolmisin järven rantaan, jossa yöttömässä yössä tunteet paljastuvat. Isän luokse palataan uusina ihmisinä. Teräväkielinen Susanna-palvelija jakelee elämänohjeita.

Hannan sisäinen ristiriita on pohjimmiltaan sitä, että hän kokee joutuvansa tekemään valinnan vanhan isänsä sekä lapsuutensa idyllin ja mahdollisen aviomiehen välillä. Jos hän menee naimisiin, kaikki muuttuu, mutta jos hän jää kotiin asumaan, on seurana vain hiljaiset, autiot huoneet ja nukkuva isä. Hannasta säteilee kaipaus seuraa ja elämää kohtaan; ajaton asetelma, missä nuorempi sisarus on joutunut jäämään kotiin kun vanhempi sisarus on jo lentänyt maailmalle.

Oli yllättävää, että Hannaa ei ihan hirveästi haittaa nimismiehen kosinta; hän on ymmärtäväisempi miehen iän suhteen kuin Susanna-palvelija, eikä tunne nimismiestä kohtaan inhoa—mutta ei rakkauttakaan. Lopulta nimismies möhlää omat mahdollisuutensa keskittymällä liikaa työhönsä. Eroa Ystävän kohtaamiseen on kuin yöllä ja päivällä, ja kahden nuoren rakastuminen ensinäkemältä on kyllä todella söpöä vielä kaksisataa vuotta myöhemminkin. Tätä on helppo lukea ruusunpunaisin lasein.

Kieli on paikoitellen niin nättiä, että sydämestä ottaa. Runeberg kuvailee jokaista henkilöä herkkyydellä ja lempeydellä. Sitten on kohtia, joissa tunteellisuuden aallot lyövät yli ja saa äyskäröiden etsiä syitä jatkaa lukemista, niin siirappista meno on. Mökissään kuoleva kalastaja oli näitä hetkiä.

Cajanderin suomennoksesta: teksti on nykylukijalle ymmärrettävää, mutta hieman vaikeaselkoista, hitaasti lukemalla selviytyy. Olisi mukava kuulla tämä lausuttuna.

[hannakaisavainio]

Kalastaja - The Fisher

Wooden mobile sculpture made for Art Ii Biennale 2022.

The size of an osprey, a wingspan 190cm. Made out of found wooden pieces.

[anirobot]

The world's first civilian wireless message rescued Finnish fishermen from the ice floe exactly 120 years ago

Telegram:

“Kotka, Island Suursaari, To Icebreaker Yermak’s Commander. A ice floe with 50 fishermen broke away near Island Lavansaari. Take immediate rescue measures.”

Alexander Stepanovich Popov - Wikipedia

Yermak (1898 icebreaker)

Kotka - Wikipedia

Suursaari or Gogland or Hogland - Wikipedia

[janijappinen]

Kalastaja Rodoksella

[talokahdelle]

Koivukylän Kierrätyskeskus ja maailman komein ristipistokalastaja

On meleko löytö, 8 €, ei paha. Ehkä saatan vähän pensseliä näyttää nuille kehyksille mutta muuten aika hieno juttu. Joku on antanut rakkautta tällekin työlle ja halunnut sen kehystää (takana oli leima että Hyvinkään Tyylikehys tms arvonimi), mitäköhän se tekijä on miettiny kun on tätä dusannu, onkohan ollut lahja jollekin... Toimii yllättävän hauskasti muitten artsien kanssa, vaikka nuistakin pitäis moni kehystää vielä.

Kierrätyskeskuksissa kannattaa kuitenkin pörrätä melko röntgensilmällä, moni juttu muuttuu nimituunauksella aika mageeksi. Vaikka kyllä te sen tiijätte, mitäpä minä horisen. Koivukylän piste on oikein hyvä, välillä ei löydy ei mitään mutta välillä taas hirmu kasa. Siellä aika hyvin vaihtuu valikoima että kannattaa suhata.

Tapetti: Ikea 9,90 € / rulla Kuu-ukko: Yack toll moon, nyt en muista mistä ostin Mangopuinen S: Stokiksen jostain hienosti sisustusliikkeestä, Balilaisesta venheestä veistetty Muut taide: Rakkaan ystävän tekemiä, korvaamattomia

[weezerpilled]

oikeest en ymmärrä mikä fetissi suomalaisil on makaronilaatikkoon

[homunculus-argument]

In finnish, nouns can be turned into verbs, which can in return be turned into different nouns. For example the word sieni, ”mushroom”, can be turned into verb sienestää, ”to pick mushrooms”, which can be turned into noun sienestäjä, ”one who picks mushrooms”.

Verbs can be nouned and nouns verbed in different ways, and as most native speakers will choose the most fitting suffix intuitively, I have no fucking clue whether there are actual grammatical rules to it.

Another such suffix is -uri/-ari. For example the word vaate means an item of clothing (any and all). The word vaatturi - though old-fashioned - means a maker of clothing, generally a tailor.

Some words have both, for example the word metsä, which means forest. Metsuri means a timber worker, woodcutter or lumberjack, whereas metsästäjä means hunter. In the same sense, kalastaja (fisher) is a hunter of fish, and one could say marjastaja (berry picker) is a hunter of berries.

In conclusion, I am somewhat bummed that they chose to translate the Witcher as Noituri, when ”hunter of witches” would be Noidastaja.

[artist-albert-edelfelt]

Kalastaja rysän kanssa, Albert Edelfelt, Finnish National Gallery

http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+III+2028%3A243

[finnish-art-gallery]

Kalastaja Utsukai Kansaku, Kunisada, 19??, Finnish National Gallery

http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+II+841%3A274

[hannakaisavainio]

undefined

Kalastaja - The Fisher

Found wooden pieces.

Art Ii Biennale 2022.

[speissi]

Lammesta lautaselle. From lake to platter. #fisherman #kalastaja #hauki #pike #taatustituoretta #certainlyfresh #iltapala #eveningsnack #pajula (at Kangasala) https://www.instagram.com/p/CD5WHQYjQtk/?igshid=hemw3ugb1clh

[sielustaja]

So your url means soul something?

Ooh a good catch! Yes. -staja doesn’t actually mean anything concrete but I’ll try to explain it.

sielu = a soul, -staja = a postfix that means a person doing something. So you can say my url means someone who takes souls.

(Kala = a fish, kalastaja = fisher)

[megapalmrothstuff-blog]

Uudet sisältömuodot

Nykyään ihmisille on tarjolla todella paljon erilaista sisältö monessa eri muodossa. Sisältömuodoiksi lasketaan esimerkiksi pelit, videot, arvostelut, e-kirjat ja paljon muuta. Tarjottava sisältö voi olla, viihdyttävää, hyödyllistä, inspiroivaa tai vakuuttavaa. Sisältöä tarjoavat yritykset, mutta myös yksittäiset henkilöt voivat tuottaa sisältö. Tämän blogin tarkoitus on antaa kehitysideoita Ruoto kalastustarvikeliikkeelle erilaisista uusista sisältömuodoista.

Viihdyttävä sisältö

Ruoto voisi alkaa tarjota asiakkailleen erilaisia kalastus videoita. Esimerkiksi leikkimieliset kalastuskilpailut Youtuben välityksellä viihdyttäisivät varmasti asiakkaita. Myös kuumimmat trendit sekä tuotteet voitaisiin tuoda videoiden avulla lähemmäksi asiakasta. Uutena ideana Ruoto voisi alkaa kirjoittamaan artikkeleita erilaisista kalastusmuodoista ja julkaista niitä heidän nettisivuilleen.

Hyödyttävä sisältö

Ensimmäisenä kehityskohteena Ruodon pitäisi alkaa tekemään opetus videoita eri kalastustekniikoita ajatellen. He voisivat julkaista kattavan video paketin missä käydään perusteellisesti läpi erilaisia kalastusmuotoja sekä tekniikoita. Se tukisi myös heidän myymiään tuotteita. Toiseksi asiakkaille voisi lähettää vuoden aikana 4 numeroa ilmaista tuotelehteä missä olisi myös vinkkejä kalastukseen. Lehti sisältäisi ruodon katalogin, sekä uusimmat vieheuutuudet ja varusteet.

Inspiroiva sisältö

Ruodon oma podcast lähetys olisi varmasti asiakkaille mieluinen ilmainen tuote. Podcast olisi kalastukseen pohjautuva lähetys missä keskusteltaisiin kalastuksesta. Lähetyksiin voisi kutsua kalastus skenen kovimmat ammattilaiset. Podcast lähetyksissä olisi aina vaihtuva aihe. Ruoto voisi myös järjestää vuosittain tapahtuman asiakkailleen mikä loisi yhteisöllisyyden tunnetta. Verkkosivuilla Ruodon pitäisi laittaa kattavat tuoteanalyysit arvosteluinaan, joihin asiakkaat voisivat käydä laittamassa omakohtaiset mielipiteet.

Vakuuttava sisältö

Edellä mainituissa sisällöissä on jo paljon myös vakuuttavia ideoita uusiksi sisällöiksi. Niiden lisäksi Ruoto voisi alkaa julkaisemaan faktapohjaista saalispäiväkirjaa missä huomioidaan erilaiset sää ilmiöt sekä käytetyt vieheet ja tekniikat. Päiväkirja kertoisi tuulen nopeuden ja suunnan, ilmanpaineen, veden- ja ilmanlämpötilan, vedenkorkeuden ja käytetyn vieheen sekä kellonajan. Näin ollen asiakas saisi konkreettista fakta tietoa ja voisi luoda omat arviot tulosten pohjalta.

Mikä toimii?

Omakohtaisen kokemuksen perusteella uudesta sisällöstä ihmisiä eniten kiinnostaa viihdyttävä sisältö. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että siihen ei voisi sisällyttää faktoja tai tuote-esittelyitä myynnin vauhdittamiseksi. Kalastaja seuraavat trendejä ja ovat kiinnostuneita uusista tuotteista ja mikä olisikaan paras tapa mainostaa tuotteitaan kuin viihdyttävät videot? Millaista sisältö sinä pidät parhaana?

Lähteet:

www.ruoto.fi

Kuva: Pexels

[janijappinen]

Kalastaja Rodoksella