#pösö

[pipariperho]

One Finnish thing that never fails to amuse me is how in Finland despite the fact that we are more and more learning to say brand names etc. like they are meant to and not like Finns using rally English say things, the Finnish ads for Peugeot cannot pronounce the word like it should be but instead it is said like it is written. This is because most Finns will bastardize the correct pronunciation and 'pösö', which is what the word sounds like and therefore obviously the nickname for the brand, just sounds like it is a basic not-fancy-at-all everyday car that is probably over 20 years old, has seen multiple owners and is now one big breakdown away from being sent to junkyard. So not really an image a company wants to create for their newest car.

[knappidesign]

Peugeot 504 illustration is ready and here are some examples for a classic Peugeot fans. Read more in my blog https://cartshirts.eu #peugeot504 #peugeot504fans #peugeot504club #peugeotfans #peugeotshirt #504 #pösö #pökötti #60s #70s #classiccars #auto #cartshirts #knappi #peugeottshirt #voituresclasicos #voitures #peugeotclassics #peugeothat #peugeotmug #vintagecar https://www.instagram.com/car_tshirts/p/CXJfUqcIDd0/?utm_medium=tumblr

[speissi]

Uusi rakkaus kaikessa kukoistuksessaan 💕my new love in all it’s glory 💕#peugeot3008 #pösö #turvallisiakilometrejä #newcarnewme #suv (at Kangasala) https://www.instagram.com/p/B8ojcLygJmz/?igshid=13x9be1kuguep

[hokuolab]

映画『ペット安楽死請負人』P「自分も中高年の男性なもんですから、どれだけばかなのかはよくわかります」

今年で第9回目を迎えるフィンランド映画祭が11月4日(土)から11月8日(水)の5日間開催されます。

初日の11月4日、日本外国特派員協会（FCCJ）でのフィンランド映画祭レセプションにて、2017年の東京国際映画祭でも最優秀脚本賞を受賞した『ペット安楽死請負人』のプロデューサー　ヤニ・ポソ(Jani Pösö) 氏のインタビューです。

来日は2回目というポソ氏ですが、非常にポジティブなカルチャーショックを受けているようです。

その背景には、フィンランド人と日本人の共通点というのがあるそう。

というのも、お互いは「申し訳ない」というある種の自己否定的な側面を持ち、謙虚さが評価されます。更に、明日やります！と言った以上、明日は絶対に約束通りにやる、というのも共通しています。ポソ氏は将来機会があれば、日本人と共同作品を作りたいと言っていました。

今回の映画はペットを殺す業者の話ですが、動物の権利や安楽死についての映画に見えるものの、実は中高年男性がいかにばかげているかの話でもあるそうです。「自分も中高年の男性なもんですから、どれだけばかなのかはよくわかります」とフィンランド人らしくブラックユーモアで会場を楽しませてくれました。

ブラックと言えば、フィンランド映画は暗く、胸糞悪いエンディングの作品も多い。

日本人が持つ「北欧」の非常にかわいくてポジティブなイメージとは正反対の世界観ですが、明るい映画は日本でもよく作られ���から、フィンランドから日本人が期待する北欧イメージの映画をあえて日本に持ってきて上映する意味はあまりないのでは？とポソ氏が指摘しました。

カウリスマキやニッキ監督の当作品のような暗い作品のほうが「フィンランドの映画」らしく、日本でもニーズがあるのかもしれません。

最後に写真を撮ってもいいかと尋ねたら、自撮りしようとポソ氏ご本人から提案されました。さすがユーモアセンスのあるポソ氏。名刺もトランプカードを真似して作ったかっこいい白黒のもの。一見暗い映画であってもユーモアたっぷり。フィンランド映画ならではの要素かもしれません。

『ペット安楽死請負人』監督・主演俳優・プロデューサーのティーチ・インはこちらから

【最優秀脚本賞受賞@東京国際映画祭2017】フィンランド映画「ペット安楽死請負人」

[arikuosmanen]

Suomi on kaino, puhdas ja rehti (Akaan Seutu)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Krista Herrasen (vas.), Tea Huhdanperän ja Sanni Karran mielestä Suomessa ja suomalaisissa parasta ovat muun muassa sosiaalisuus ja erilaisuuden hyväksyminen.

Kalle Kohonen johti lippukulkuetta.

100 vuotta täyttänyttä Suomea juhlittiin Viialan yhtenäiskoululla suuren oppilasmäärän vuoksi kolmeen eri otteeseen viime viikon maanantaina ja tiistaina. Juhlallisuudet avasi Kalle Kohosen johtama lippukulkue. Mukana kulkueessa olivat myös Josefina Harju, Emmi Tammi, Lauri Peltoniemi ja Tuomas Pynnönen. Melina Ilkan ja Nuppu Salmiovirran kirjoittaman juhlapuheen pitivät Iina Hyry ja Sonja Gren. Puheessa kerrattiin Suomen historiaa sodista nykypäivään.

– Suomi on ainutlaatuinen maa, jolla on oma erityinen kansansa, ja joka ei olisi samanlainen ilman suomalaisuutta. Suomalaisuus on meitä jokaista: se on sisu ja se on Sibelius ja se on sodat. Nämä asiat tekevät meistä sen keitä me olemme, puheessa todettiin.

Juhlien ohjelmaan kuului myös muun muassa Bussipysäkillä-näytelmä, jossa esiintyivät 9. luokan ilmaisutaidon ryhmä, 8. ja 9. luokkien bändit sekä 4.-luokkalaisia oppilaita. Näytelmän pääosissa olivat Henrika Pösö, Sissi Perunka ja Sarika Joela. Esityksessä käsiteltiin suomalaista elämänmenoa ja ilmiöitä suomen kielestä urheiluhulluuteen. Näytelmässä kuullun runon oli kirjoittanut Jukka Ukkola.

– Suomi on kaino, puhdas ja rehti. Suomi on kirja ja luettu lehti. Suomi on nuori ja vanha ja vaka, vieläkin neito vaikka jo sata, runossa pohdittiin.

Juhlat huipentuivat 4.–9.-luokkalaisten muotinäytökseen, jossa käytiin läpi muotia Suomesta ja vähän maailmaltakin 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä aina 1990-luvulle. Lopuksi Nuppu Salmiovirta esitti baritonitorvella Finlandia-hymnin.

Suomessa ei syrjitä

Viialan yhtenäiskoulun 8. luokan oppilaiden Krista Herrasen, Sanni Karran ja Tea Huhdanperän mielestä Suomessa ja suomalaisissa parasta ovat muun muassa sosiaalisuus ja erilaisuuden hyväksyminen.

– Vaikka Suomessa on paljon erilaisia ihmisiä, suomalaisuutta on se, että täällä ei kauheasti syrjitä ketään, Sanni tuumi juhlan jälkeen.

Krista Herranen puolestaan arvostaa suomalaista luontoa.

– Metsät ovat puhtaita ja Suomi on puhdas, Krista totesi.

Tean Huhdanperän mielestä Suomessa on turvallista ja lisäksi terveyspalvelut toimivat hyvin.

Iina Hyry (vas.) ja Sonja Gren pitivät juhlapuheen.

– Lisäksi Suomessa on tosi hyvät oppimahdollisuudet ja täällä ei tarvitse maksaa koulusta, Tea pohti.

Bussipysäkillä-näytelmän pääosissa esiintyivät Henrika Pösö (vas.), Sissi Perunka ja Sarika Joela.

Lipun toivat kulkueessa saliin Kalle Kohonen (kantaa lippua), Josefina Harju, Emmi Tammi, Lauri Peltoniemi ja Tuomas Pynnönen.

Muotinäytöksessä nähtiin Emmi Tammi esittämä Marilyn Monroe.

Kasiluokkalaisten bändissä soittivat Sanni Karri (vas.), Lenni Kiviniemi, Jarkko Salo ja Jiri Lauronen.

Helmi Lepo (vas.) ja Laura Mantere soittivat huilua.

Emmi Tammi ja Jiri Lauronen tanssivat kuin Marilyn ja Elvis konsanaan.

from WordPress http://ift.tt/2Al7Ris via IFTTT

[knappidesign]

More cornering hot hatches from France, the Peugeot 106 GTi now in T-shirts! Check out my bio to my homepage. #peugeot106 #peugeot106gti #hothatch #frenchcars #ranskatar #pug106gti #pug #106gti #french #youngtimer #gti #carshirt #peugeotshirt #carillustration #illustration #auto #bil #pösö #106 #peugeotfan #cornering #corneringcar #speeding #90s #supermini #pug106 https://www.instagram.com/p/B_2q3H1pzDL/?igshid=1ivep38etgffd

[hokuolab]

【最優秀脚本賞受賞@東京国際映画祭2017】フィンランド映画「ペット安楽死請負人」

第30回東京国際映画祭コンペティション部門最優秀脚本賞受賞作品で もあり、フィンランド映画祭2017オープニング作品でもある「ペット安楽死請負人」（英：Euthanizer、棼：Armomurhaaja ）の監督・プロデューサー・主演俳優の3名による貴重なティーチ・インレポートです。 印象的な使用挿入歌のエピソードや監督が伝えたかったこととは？

来場するなり、3人そろって足を組み、主人公のトレードマークだったパイプをくわえて椅子に座り、会場は大爆笑。

動物の安楽死を請け負う主人公ヴェイヨ・ハウッカ（Veijo Haukka） を演じた主演のマッティ・オンニスマー（Matti Onnismaa）氏はアキ・カウリスマキ監督作品の「浮き雲」や「街のあかり」にも出演している名俳優。（つまり、無表情な演技をしたら超一流、ということです） マイクを使用していた会場内で、観客に「肉声で聞こえるか」と問いかけて、こちらの方が自分に向いていると話します。（この対応もとても「らしい」のですが、こちらの問いかけの際も相変わらず無表情で、演技なのか緊張なのかこの時点では全く不明でした） 初来日に対して、日本には子どもの頃から来たかったため、今回来られて大変満足している。また、その理由が大役によってというのも更にうれしい、と語ります。

監督のテーム・ニッキ（Teemu Nikki)氏は、東京は素晴らしい、また、東京国際映画祭も観客の方もオーガナイズも本当に素晴らしい。映画を観て、見終わったあと、考えをめぐらせてほしい、と。（ラストの先が様々な解釈が生ま��るため）

©It's Alive Films

主人公の小道具 主人公ヴェイヨの作中のトレードマークでもある、帽子・ピアス・パイプに関しては、役をイメージしたものか、マッティ氏に合わせたものか、という問いには、そもそも脚本自体はマッティ氏を想定して書いたもので、小物に関しては現場で合わせていったが「男らしく見えるルックス」を意識したとのことです。

ラストのその後と映画のテーマ 気になるラストのその後、については、それぞれに解釈をしてほしいため、3人の中で自分たちがどのように思ったのかは話さないように決めた。むしろ観客のみなさんに決めてほしい、と会場内で挙手を行いました。 また、自分の感情の居心地の悪さ、という言葉を監督は話しており、「見た人に、居心地の悪さを感じて欲しかった」とも語ります。

なぜこのような作品を選んだのか、ということに関しては、人が死ぬ作品はどこにでもあり、人が死ぬことより、動物の死の方が心が動かされる。例えば、映画の「ランボー」は人を何百人も殺すが、ランボーが犬を殺すということはヒーローにとってはタブーであると思う。だから動物を選んだ、と話していました。

©It's Alive Films

挿入歌の裏エピソード 作中の中で、意図を持って音楽が使われるシーンがいくつかあるのですが、メインとも言える曲に関してのセレクトは、何百曲も聴いたなかである曲を選んだが、実はその曲の権利が取れなかったため、別の古い曲を選んだそうです。そしてそれは結果的に、非常にマッチすることとなります。 もともとは、「 I love you for sentimental reasons」というアメリカの1950年代に生まれた曲を、フィンランド語でのカバーバージョンはOlavi Virtaによる「Sua lemmin kuin järjetön mä oisin」という曲になるのですが、こちらの歌詞では、大好きで狂いそう、ということ、または死についての内容があり、映画とリンクしていたこと、さらに、この曲はフィンランドではお葬式と結婚式の両方で使われる非常に珍しい曲で、まさに映画にも合っていたということも、プロデューサーのヤニ・ポソ氏が話してくれました。

「Sua lemmin kuin järjetön mä oisin」Olavi Virta

主人公の仕事場である線路近くのロケーションも、ロケ地探しで選んだ。また、映画のシーンすべても、あたらしく何かを建てたわけではなく、あるもののなかで撮影した。 よって線路のシーンも、場所を見つけてから、それに合わせて話を作っていった、ということでした。

インタビューを通して、俳優、歌やロケ地などさまざまな偶然と幸運が重なり、撮るべくして撮られた作品ということを感じました。

最後はマッティさんも満面の笑顔に！

日本外国特派員協会（FCCJ）でのフィンランド映画祭レセプションでのヤニ・ポソ(Jani Pösö)プロデューサー のインタビューはこちらから

映画『ペット安楽死請負人』P「自分も中高年の男性なもんですから、どれだけばかなのかはよくわかります」

ペット安楽死請負人

Euthanizer [ Armomurhaaja ]

監督／脚本／編集／美術／衣装 ： テーム・ニッキ プロデューサー ： ヤニ・ポソ

作品解説 表向きは自動車修理工だが、裏では動物の安楽死を請け負う男。無責任な依頼主に苦言を呈しつつ、仕事を冷静にこなす。しかしある犬を生かした時、事態は一変する…。

動物の権利や命の価値、そして人間の愚かさを冷徹に描く衝撃のハードボイルドである。70～80年代のクリント・イーストウッドやチャールズ・ブロンソンらが正義の銃をぶっ放すジャンル映画に傾倒したという監督だが、自ら手掛けたハードボイルド作品には現代にふさわしい倫理観を意識的に盛り込んでいる。裏で動物を安楽死させるアンチヒーローの正義とは何か、そしてハムラビ法典的報復の果てには何が待っているか、あるいは、物語に絡んでくるネオナチ青年の存在は時代の必然なのか。サスペンスフルなドラマ進行の向こうに、監督はこれらの問いを投げかけてくる。見事な存在感で映画を圧倒する主演のマッティ・オンニスマーはフィンランドで引っ張りだこの名脇役だが、主演は本作が初めて。10年前からオンニスマーのカリスマ性に惚れ込んでいた監督がようやく彼にふさわしい脚本を手にし、互いの念願を果たした。

監督テーム・ニッキ

©It's Alive Films

独学で映画制作を学んだ。実家はフィンランドのシュスマで養豚を営んでいる。これまで手掛けた短編は数十作、CMやミュージックビデオは数百本に上り、長編映画やテレビ番組の監督経験もある。様々なジャンルに取り組んだ経験から、ジャンル映画にこだわる演出、ストーリーテリングを得意とする。過去作品はサンダンス映画祭やシアトル国際映画祭などで受賞あるいはノミネートされている。

東京国際映画祭HPより

[arikuosmanen]

Maahanmuuttajien parissa työskentelevät: ”Nettiraivo on jalkautunut katutasolle” (Yle)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Tampere

– Koventuneet asenteet näkyvät poikien kokemuksissa kaupungilla. Heitä saatetaan syyttää sellaisista asioista, mitä he eivät ole tehneet, sanoo Abdi Cisman.

Cisman työskentelee pakolaistaustaisille 12–25-vuotiaille pojille ja nuorille miehille tarkoitetussa Kölvi-toimintakeskuksessa Tampereella. Ohjaaja kuulee päivittäin poikien kokemuksista.

Cismanin mukaan ilmapiiri oli kiristynyt jo ennen Turussa kuukausi sitten tehtyä puukkoiskua, jonka päätekijäksi epäillään marokkolaista Abderrahman Bouananea. Viisi päivää iskun jälkeen tehty soittokierros osoitti, että poliisit eivät olleet havainneet normaalista poikkeavaa käytöstä maahanmuuttajia kohtaan Turun tapahtumien jälkeen.

Eivätkä mielipiteet jää kommenttien asteelle, nyt tartutaan jo vaatteisiin.

Merja Pösö

Cisman kertoo esimerkin siitä, miten ihmisten pelko näkyy.

– Kun eräs poika juoksi kadulla yrittäen tavoittaa bussia, niin samaan aikaan kadulla liikkunut suomalainen nuori nainen lähti juoksemaan bussia tavoittelevaa poikaa karkuun.

Kyse oli väärinkäsityksestä, joka selvisi, kun poika pysähtyi. Hän kysyi naiselta suomeksi, että tarvitseeko tämä apua. Tarinaa kertova Cisman on itse asunut Suomessa kymmenen vuotta. Hän puhuu somalin kielen lisäksi hyvin suomea.

Sanat eivät riitä, käsiksikin käydään

Sanat voivat haavoittaa, mutta tölviminen ei jää sanalliselle asteelle. Abdi Cismanin mukaan ruumiillinen koskemattomuuskaan ei ole itsestään selvää, jos näytät ulkomaalaiselta.

– Se voi olla tönimistä. Tai jos vaikka istun penkillä kaikessa rauhassa, niin joku saattaa tulla häiritsemään ja käyttäytyy uhkaavasti.

– Siihen ei voi koskaan tottua.

Cismanin havaintojen mukaan bussi on usein se paikka, jossa vieraalta näyttävä ihminen voi joutua sanallisen pahoinpitelyn kohteeksi. Muut matkustajat eivät välttämättä reagoi asiaan.

– On toki sellaisiakin ihmisiä, jotka käskevät räyhääjää sulkemaan suunsa. Se on helpottava tunne.

Huutelijaa ei voi tunnistaa etukäteen

Tiukentunut mielipideilmasto vaikuttaa arjen käytäntöihin. Varovaisuus lisääntyy. Massasta erottuvat joutuvat Cismanin mukaan miettimään, voiko lähteä yksin ulos yöaikaan.

– Ja kun liikkuu pimeään aikaan, niin usein joutuu vilkuilemaan olan yli.

Abdi Cismanin mukaan moni nuori maahanmuuttaja on muuttanut käsitystään Suomen turvallisuudesta.Antti Eintola / Yle

Cisman kertoo, että töykeä käytös saattaa yllättää missä vain eikä voi arvata esimerkiksi pukeutumisen tai muun ulkoisen olemuksen perusteella, kuka reagoi rasistisesti.

– Tuntuu, että ihmisyys ei kuulu minulle. Tulee mieleen synkkiä ajatuksia: eikö maailma olekaan niin tasa-arvoinen kuin luulin.

– Eräs tuntemani nuori sanoi, että hän oli pitänyt Suomea turvallisena maana, mutta kokee nyt, että oma henki on uhattuna.

Julkisuus pelottaa

Tilannetta kuvaa myös se, että Tampereelta on vaikea löytää maahanmuuttajaa, joka suostuisi kertomaan kokemuksistaan toimittajalle. Kukaan esimerkiksi Hervannan naisille tarkoitetussa koulutuspisteessä, Naistarissa, suomea opiskelevista ei halua tulla julkisuuteen omalla kuvallaan ja nimellään. Heitä on siellä monia eri kansallisuuksia.

Maahanmuuttajien kanssa työskentelevät ovat kuulleet monia tarinoita ihmisten välisten kontaktien kehittymistä. Usein paineet purkautuvat opiskelun lomassa.

Naistarin ohjaajien mielestä käyttäytyminen on selkeästi muuttunut. Yhä useampi katsoo oikeudekseen huudella ulkomaalaisen näköisille ihmisille alatyylisesti.

– Eivätkä mielipiteet jää kommenttien asteelle, nyt tartutaan jo vaatteisiin, sanoo Naistarilla ohjaajana toimiva Merja Pösö.

Tuntuu, että ihmisyys ei kuulu minulle. Tulee mieleen synkkiä ajatuksia: eikö maailma olekaan niin tasa-arvoinen kuin luulin.

Abdi Cisman

Syyksi huuteluun voi riittää se, että näyttää erilaiselta.

– Suomesta turvapaikkaa hakeneista monet tulevat kriisialueilta, joissa heillä on jo ollut sorretun asema. Siksi se ei täällä ole heille uutta, kertoo nuorten maahanmuuttajien parissa työskentelevä Meri Kianto. Hän on Kölvin Monikultturinen Nuorisotyö -keskuksen toiminnanjohtaja Tampereella.

Pahimmin pettyneitä ovat ne nuoret, jotka ovat opinnoissaan jo pitkällä ja muutenkin päässeet kotiutumisessa hyvää alkuun. Jyrkentyneet asenteet vetävät maton alta.

– He ovat nähneet Suomen mahdollisuutena ja pitäneet maata solidaarisena. Pettymys on suuri, kun niin ei olekaan. He ovat näitä viittä vaille kotiutuneita, Kianto sanoo.

Pelko kahlitsee ja vallitsee

Vuonna 2015 Suomeen tuli rajojen yli niin paljon ihmisiä, että maahanmuutto pysyi otsikoissa ja ilmapiiri muuttui.

– Onko osasyynä median tapa käsitellä asiaa? Monissa tiedotusvälineissä maahanmuutosta tapahtuva uutisointi on saanut kokonaisuuden näyttäytymään hallitsemattomalta, Kölvin toiminnanjohtaja Meri Kianto sanoo.

Myös keskustelun sävy on muuttunut, arvioivat maahanmuuttajien parissa työskentelevät. Äänekkäimpiä ovat ulkomaalaisia vihaavat.

– Nettiraivo on jalkautunut katutasolle, arvioi Naistarin ohjaaja Merja Pösö.

He ovat nähneet Suomen mahdollisuutena ja pitäneet maata solidaarisena. Pettymys on suuri, kun niin ei olekaan.

Meri Kianto

Vaikeneminen antaa Pösön mielestä tilaa ääri-ilmiöille. Kun kahvipöytäkeskustelussa joku esittää kiihkeitä mielipiteitä muualta tulleita ihmisiä vastaan, ei moni uskalla avata suutaan.

– On selvää, että harva maahanmuuttaja haluaa esimerkiksi antaa haastattelua omalla nimellään ja kasvoillaan. Jos avaa suunsa näissä kysymyksissä, niin helposti tulee kuraa niskaan.

– Jokaisella on oikeus mielipiteeseen. Miksei dialogia voida käydä järkevällä ja asiallisella tasolla, Pösö kysyy.

Lue myös: Turun puukotuksista epäilty on siirretty Turun vankilaan – koostimme juttuun tutkinnan vaiheet ja sen, mitä seuraavaksi tapahtuu

from WordPress http://ift.tt/2w3NKTU via IFTTT