#ville vastaa

[karvoja]

”Meillä on UMK tulossa, joka kyllä liittyy Euroviisuihin, mutta on oma show’nsa Tampereella”, Vilén kertoo. ”Se on ensimmäinen juttu jota me mietimme, ja siihen tällaiset asiat eivät vaikuta lainkaan. Euroviisuihin on pitkä matka, melkein puoli vuotta aikaa. Ne ovat EBU:n järjestämät kilpailut, joihin olemme päättäneet osallistua, ja EBU kyllä katsoo keitä siellä on. Mutta seuraamme tilannetta ja olemme hirveän huolissamme ja pahoillamme siitä, mitä Gazassa tapahtuu.”

”Emme ole reagoimassa samalla tavalla kuin Venäjän tilanteeseen. Meidän näkökulmastamme Gazan alueella, vaikka se on kammottavaa, on konflikti ollut pitkään päällä ja se on erilainen kuin Venäjän hyökkääminen Euroopassa toisen itsenäisen valtion kimppuun.”

Niin että mitä?

[vesku56]

Saanko esitellä Suomen rohkeimmat miehet, tässä viisi rohkeinta:

1. Matti Seinäjoelta:

Matti, joka tulee myöhään kännissä kotiin, yltympäri huulipunan jäljissä ja haisee naisen parfyymille, läpsäyttää vaimonsa takamukselle ja sanoo:"Sä oot sitten seuraava!"

2. Ville Oulusta:

... Vaimo oli makuuhuoneessa sängyssä lukemassa kun Ville käveli makuuhuoneeseen puhallettava lammas kainalossaan.

"Tässä on se lehmä, jonka kanssa harrastan seksiä kun sulla on päänsärky."

"Toi on kyllä lammas", vaimo kommentoi.

"Mä puhunkin nyt lampaalle", Ville vastasi.

3. Jari Kuopiosta:

Jari huomaa vaimonsa pakkaavan matkalaukkunsa, joten kysyy: "Mitä teet?"

Nainen vastaa: "Pakkaan tavaroitani ja muutan Lontooseen. Olen kuullut, että siellä maksetaan naisille 400 puntaa siitä mitä olen antanut sinulle ilmaiseksi"

Myöhemmin kun nainen on lähdössä, hän huomaa että Jari on myös pakannut matkalaukkunsa. Hän kysyy: "Mihin sinä olet lähdössä?"

Jari vastaa: "Tulen mukaan Lontooseen. Haluan nähdä miten pärjäät 800 punnalla vuodessa."

4. Heikki (pultsari) Tyrnävältä:

Nainen oli ostoksilla paikallisessa S-marketissa ja poimi kauppakoriinsa 2 litraa maitoa, rasiallisen kananmunia, 2 litraa tuoremehua, salaattia, tomaatteja ja kahvipaketin. Ulko-oven vieressä oli Heikki tarkkailemassa naista kun hän nosti tavarat kassan hihnalle. Hetken jälkeen Heikki lausui: "Oot varmaan sinkku."

Nainen säikähti hieman, mutta häntä kiinnosti myös tietää miten juoppo oli voinut tietää hänen siviilisäätynsä, koska hän oli todellakin sinkku. Hän tarkasti nopeasti ostamansa tuotteet, mutta ei löytänyt niistä yhtään merkkiä, mikä olisi voinut paljastaa häntä sinkuksi. Loppujen lopuksi hänen oli pakko myöntää juopolle: "Niin olen, mutta mistä tiesit?

"Koska oot niin saatanan ruma." vastasi Heikki

5. Pertti Pellosta:

Mies tuli kotiin umpihumalassa aamuyöllä klo 6.

Vaimo oli raivoissaan luudan kanssa ovella odottamassa. Mies tokaisi tyynesti:

"Olitkos siivoamassa vai lentoon lähdössä?"

[koskelasuomesta]

Onko Poku teidän kanssa siellä?

Kyllä on ja Liinu kanssa. Se tässä vaan on paha, että kun niitä elukoita on ehtinyt elämän aikana kertyä. Eikä niistä täällä tämänpuoleisessa tarvitse luopua. Niin alkaa tila loppua kun kaikenlaista hevosta, koiraa ja jänistä pyörii nurkissa.

Äite kerää meille tänne kaikki orvot kissanpojat, niin voitte uskoa, ettei täällä omalla laverillaan mahdu enää nukkumaan.

[kelkkamonologi]

Tietenkin mä lyön sua Tuntematon-shipillä, vastaa millä kielellä haluat: Lehto/Koskela?

who throws things in a fight ? -Molemmat, kännissä. Ei ne muuten riitelis. 
who goes to their parent’s house for a weekend when things get bad ? -Ville. Se kaipaa aina sillon tällön pari tuntia peltotöitä ft. Eero, Voitto, Juhani ja isä. 
who wants to have children ? who doesn’t ? if both do, how do their goals differentiate ? -Ville haluaa lapsia, 2-3. Lehto ei välitä niistä pätkääkään, joten Ville päättää ottaa Juhanin niille aina välillä asuun. 
who is more adverse to physical contact ? -Lehto. Tää tulee sen lapsuudesta. 
who hates/dislikes their neighbors the most ? -Lehto. 
who hates/dislikes their significant other’s family ? -Ei kumpikaan. 
who is most likely to leave when things get rough ? -Lehto. Se on tehny sitä pienestä pitäen nii miks se lopettas aikuisena? :/
who thinks their partner turned out a different person than they thought ? -Koskela. Lehdossa on jotain mitä herkkyyttä, mitä se ei alunperin oo huomannu. 
who is more likely to cheat ? -Öööö.
who is the more experienced ( sexually or otherwise ) ? -Koskela. 
who hates/dislikes their significant other’s friends ? -Nää pyörii aika samoissa piireissä
who wants to go to social gatherings the most ? -Ei kumpikaan. 
who is most likely to be dishonest ? -Lehto. 
who is more emotionally closed off and how does this affect their partner ? -Lehto. Koskelaa ei sinänsä tää haittaa, koska se tietää et Lehto tarttee aikaa tämmösiin juttuihin. 
who is the dessert person ? -Koskela. who is more conservative ? -Koskela. I mean...
who hates/dislikes oral sex ? -Kumpikin vihaa sitä.

[ooamaria]

Tavoitteellinen toiminta & ajanhallinta

Tavoitteellinen toiminta. 

Minulle se tarkoittaa, mitä tahansa toimintaa, tekemistä, puuhertamista, ahertamista, jolla on joku tavoite eli GOAL. Tavoitteellista toimintaa voi tarkastella kahdesta perusnäkökulmasta; työnäkökulmasta ja yksityiselämän näkökulmasta. Työnäkökulmalla tarkoitan juurikin työpaikallani tapahtuvaa toimintaa, jolla on erilaisia tavoitteita. Olen pankissa töissä, ja minun työni tavoite on tarjota pankkipalveluita henkilöasiakkaille ja varmistaa niiden sujuva toimivuus. Tavoitteellista toimintaa voi tarkastella yksilö- tai organisaatio tasolla. Edellä kerroin yksilötasolla olevan esimerkin tavoitteellisesta toiminnasta työpaikallani. Työpaikkani on suuri pankki, sen tavoite on organisaatiotasolla, tehdä kannattavaa toimintaa ja mielellään voitokasta tulosta. Yksityiselämän tavoitteellista toimintaa voisin tarkastella esimerkiksi harrastuksen näkökulmasta. Käyn mielelläni salilla kuntoilemassa, ja tavoitteeni saliharjoittelussa on pitää kehostani ja mielestäni huolta. Tämähän tavoite on ikuinen, se ei ole koskaan valmis. Tavoitteellista toimintaa voi asettaa eri ajoissa saavutettaviksi tavoitteiksi. Helposti saavutettaviin lyhyiksi tavoitteiksi ja enemmän työskentelyä vaativia eli pidemmän tähtäimen tavoitteiksi. (Yritystoiminta 2020, Goal 2020)

Yrityksen tavoitteellinen toiminta on sama asia minusta kuin visio. Visio kuvailee yrityksen realistista tavoitetta tulevaisuudessa esimerkiksi; missä yritys on vuoden päästä? Monien yritysten visio eli tavoite kuvaillaan yrityksen liiketoiminta suunnitelmassa. Yrityksen tavoite vaikuttaa moniin asioihin, kuten siihen, että kuinka yritystä johdetaan tätä visiota/tavoitetta kohti. Tämä luo minusta perustaa tavoitteelliselle toiminnalla ja vastaa kysymyksiin: Mitä tehdään, miksi ja kuinka tavoitteeseen päästään? (Yritystoiminta 2020)

"On helpompi päästä perille, kun tietää minne on menossa". 

Tämä hauska kiinalainen sananlasku kuvailee hienosti minusta tavoitteellisen toiminnan merkitystä. Ja kuten hauskassa e-kirjassa Vikisijän virsikirja Lopeta valittaminen aloita tekeminen, totetaa kirjoittajat Jukka Niemelä ja Ville Kormilainen: “Elämä ilman tavoitteita ja päämääriä on välinpitämätöntä suorittamista.” Kirjan kappaleet on koottu raamatulliseksi ohjeiksi “virreiksi” lukijalle esim. 

VIRSI 1: VIKISEMINEN ON HELPPOA, MUTTA TURHAA    tai

VIRSI 5: VAIN TEKEMINEN VIE ETEENPÄIN. 

Kirjassa on muitakin todella hyviä konkreettisia keinoja, kuinka asioihin voi asennoitua, pääpointtina kirjassa on juuri viesti lukijalle, että oma asenne ratkaisee hyvin paljon, mitä saavuttaa elämässä. (Vikisijän virsikirja)  

Ajanhallintataidot

Onko minulla niitä? Kyllä on. Olen tottunut työskentelemään jatkuvan kiireen ja paineen alla(Entinen ammatti hoitaja). Voisin sanoa, että olen mestari suunnittelemaan ja toteuttamaan töitä aikataulutetusti. Kellon kanssa kilpajuoksu on tuttua. Työn ja monimuotoisen tradenomiopintojen yhteen sovittaminen ei ole tuonut minulle vaikeuksia, koska osaan suunnitella mielessäni hyvin tarkasti, miten ja kuinka toteutan työni ja kouluni. 

Vinkkini ajanhallintaan: 

1. Rauhoita mielesi. Kun olet rauhallinen pystyt suunnitelmallisesti toimia paremmin. 

2. Hanki kalenteri.  Virtuaalinen tai perinteinen paperi, kumpikin käy kunhan sinulla on joku konkreettinen väline jolla seurata menojasi/tehtäviäsi/deadlineja.

3. Post it -laput. Mitä värikkäämmät sen kivemmat! Värikoodaa kiireelliset ensin hoidettavat asiat esim. punaisella ja muut lempeämmillä väreillä, joissa ei ole ajan suhteen kiirettä.

5. Lepää ja palkitse. Kun työt on tehty, muista levätä ja palkita itsesi. Minulle perjantai illallinen ravintolassa tai lasiviiniä on palkinto tehdystä hyvästä työstä. 

Lähteet:

Kuvat: https://www.shutterstock.com/fi

Yritystoiminta 2020: http://www.tieto.osaavayrittaja.fi/visio

Luotsi 2020: https://luotsijoensuu.fi/blogi/-/blogs/luotsin-tyonhakuvinkit-kotisohvalle-osa-4

Goal 2020: https://en.wikipedia.org/wiki/Goal

Vikisijän virsikirja: https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.haaga-helia.fi/ammattikirjasto/teos/vikisijan-virsikirja-2018#kohta:sis((e4)llys

[blockbustersgang]

Working as an Art Director/Production Designer / Työskentely lavastajana

This blog post was requested by one our dear supporters in #supportyourlocalgang campaign in spring 2020. Here we open up the work of an Art Director (or Production Designer) and as a source we’ve used an interview of Ville Väisänen, who is our extended family member and one good Production Designer himself! 

Here’s the blog post first in English and after in Finnish. Enjoy! 

Tämä blogikirjoitus oli yhden ihanan #supportyourlocalgang -tukijamme (tukikampanjamme koronavirusepidemian aiheuttaman talousvaikeuden vuoksi) toivepostaus. Tässä kirjoituksessa avaamme lavastajan työnkuvaa ja lähteenä olemme käyttäneet mahtavan lavastajan ja meidän ”extended family memberin” Ville Väisäsen haastattelua. 

Tässä alla kirjoitus ensin englanniksi ja sitten suomeksi. Olkaa hyvät!

Night Goes Long -elokuvan kuvaukset syksyllä 2015 / Night Goes Long film shoot in fall 2015, picture by Topi Vanhatalo

***BLOG IN ENGLISH***

What is Art Director’s work like?

In the beginning of a new production, the first thing the Art Director/Production Designer does is to read the script. Reading the script is how one gets a picture of the story and its world and where the first ideas of the production design can start to develop. Depending on whether it’s a film or tv production the amount of needed pre-production and planning work aka prep varies. Every project is different and for example prepping a war film with all its special details is different kind of job than designing a home to a family drama series.

During pre-production Art Director also needs to plan the process of how the artistic work actually comes to life. The resources and budget of the production have a huge effect on the planning process, for example on how to gather the best possible crew.                 

In addition to the Art Director the principal members of Art Department are the Assistant Art Director, Property Master, Stand by Props. Also there are assistants, builders and trainees working in the department in different duties. Titles and job descriptions are different in Finland and abroad, but in Finland the department’s work is usually divided as following; Assistant Art Director is “the right hand” of Art Director / Production Designer, Props Master is responsible of acquiring all the props mentioned in script and Stand by Props takes care of them on set.           

In pre-production a lot of Art Department’s time is spent on the road collecting needed elements. “The car is like another office, “ Ville, the Production Designer, says. Sometimes a whole day can go by making calls in the car or planning the next location together with the Assisting Art Director. Rest of the time is spent planning or building at a warehouse. The warehouse is provided in every production and it is an important workspace for the department since this is the place where all of the plans first start to come alive. The space is needed for storing of all the props and as a meeting place for the team.

Ville uses different programs for the planning: 3D program SketchUp for drawing building blueprints, Adobe Photoshop and Acrobat. Microsoft Office Excel is also very much needed because Art Director’s work includes productional tasks such as budgeting and breakdowns. Ville also underlines how important the traditional pen and paper can be, when you’re visiting the location for the first time and want to take quick notes or perhaps sketch your first ideas that come up. Art Director often carries around a toolbox where he/she keeps the essentials such as tapes, drilling machine and paint.

Part of the pre-production is finding the right place for the shooting. On recces Art Director sees how the location goes together with his ideas and can discuss about it with the Director. It is a positive matter if the location can be modified or shaped as desired but it’s also a question of how much time and resources there is to use. To build the visual world, Art Director works closely with the Director and DOP (=Cinematographer). When envisioning the color palette it is important to discuss it with the Costume and Make-up Designer too to have a common line in the visual side.               

Set Department builds and prepares the set before the shooting begins. Everything has to be planned carefully so that the only one needed from Art Department on the set is the Stand by Props. Stand by Props not only takes care of the consistency between the takes and shots but is also responsible for everything going as planned and is ready to make modifications to set or properties if needed. Generally the Art Director isn’t on set during the shooting days because he/she needs to work on the future sets.          

Ville looks back on his past productions with warmth. He has been to various locations and work environments. Some of them have even been bizarre or challenging for example when shooting in Lapland. As always, one has to anticipate and prepare themselves for every twist and turn that can take place in a shooting but in Lapland it was on another level. There were no shops or malls nearby and if something was missing or broke down during the shoot you had to rely on the local people. That is why building a good relationship with them from the start was important.                   

When working in film you may find yourself in interesting situations. For example you may find yourself building a Finnish-Russian border in the middle of a swamp or sawing a hole in the 70 cm thick ice to get a corpse dummy in the water. Ville praises how rewarding working in the Art Department can be. Every challenge can be overcome with tight teamwork and a little bit of humour. Every workday is different and learning from every new production and colleagues is neverending.

Who is Ville Väisänen?                   

Ville Väisänen grew up in a family where creativity bloomed: his parents worked as Set Designers when Ville was young. In primary school everything except the film and TV industry felt interesting to Ville. He still had a very strong need for self-expression. Ville feels that everything started from him making short videos such as skate videos with his friends when he was young. He ended up applying to vocational school in Hyvinkää to study to become a Media Assistant.       

After graduating from the vocational school Ville was trying all different kinds of jobs for example working in construction site, telemarketing and a movie theater. He moved to Helsinki in 2012 and applied to Perho College to become a restaurant cook. Next year’s summer Ville was looking for work and got offered a chance to work with Klaus Klemola as a Location Assistant Trainee.     

The atmosphere and working on a film set made Ville fall in love with film and TV industry and he decided to apply for the University of Art and Design to study Film and TV Set Designing. As he didn’t get in he decided to continue to work in film and TV industry and has been on the same path since.                   

The first two years Ville worked as a Location Assistant. In 2015 he got possibility to work in Art Department in a film called Jättiläinen / The Mine. The film’s main location was in Lapinlahti abandoned mental hospital and Ville recalls the change to a movie set truly fascinating. During the shoot Ville got to see how professionals make the movie look alive and his interest towards working as an Art Director someday was risen.

Ville’s advice for those eager to become an Art Director is that you must not go for bigger challenges and responsibilities too quickly. Slowly but carefully is the way to gain confidence. Ville also reminds that it is not the end of the world if you don’t to get in to a school you have applied to. He personally has experience from learning by doing and has had the possibility to improve his skills while working in different productions and with other professionals. The creativity and imagination is fundamental, technique and theory is something anyone can learn.

***BLOGITEKSTI SUOMEKSI***

Millaista on lavastan työ?

Uuden tuotannon alussa ensimmäinen asia mitä lavastaja tekee, on käsikirjoituksen lukeminen. Tarina ja sen maailma alkaa hahmottua ja ensimmäiset ideat syntyvät. Esituotannon ja suunnittelun määrä vaihtelee, riippuen siitä onko kyseessä elokuva- vai televisiotuotanto. Jokainen tuotanto on aina erilainen, esimerkiksi sota-elokuvan lavastuksen suunnitteleminen, kaikkine yksityiskohtineen, on varsin erilaista kuin perhedraaman kodin luonnostelu. 

Esituotannon aikana lavastaja suunnittelee työprosessin, jolla taiteellinen näkemys saadaan toteutettua. Tuotannon resursseilla ja budjetilla on iso vaikutus prosessin suunnitteluun, esimerkiksi työryhmää kasattaessa. Lavastajan lisäksi tärkeimmät lavastusosaston jäsenet ovat apulaislavastaja, setti- ja hankkiva rekvisitööri. Tämän lisäksi osastolla on myös assistentteja, rakentajia ja harjoittelijoita erilaisissa työtehtävissä. Nimikkeet ja niiden työtehtävät vaihtelevat Suomessa ja ulkomailla. Suomessa ne menevät seuraavasti: apulaislavastaja toimii lavastajan / lavastussuunnittelijan oikeana kätenä, hankkiva rekvisitööri vastaa käsikirjoitukseen kirjoitetun rekvisiitan hankkimisesta joista settirekvisitööri huolehtii setissä.

Esituotannon aikana isoin osa lavastusosaston ajasta kuluu tien päällä, keräten lavastukseen tarvittavia asioita. “Auto on kuin toinen toimisto,” Ville kertoo. Joskus kokonainen päivä saattaa vierähtää autossa puheluita soitellen ja suunnitellen seuraavaa lokaatiota yhdessä apulaislavastajan kanssa. Jokainen tuotanto tarjoaa varaston, joka on erittäin tärkeä työtila, sillä siellä ensimmäiset ideat heräävät eloon. Varastoa käytetään sekä rekvisiitan säilyttämiseen että kokouspaikkana lavastusosastolle.

Ville käyttää erilaisia ohjelmia suunnittelemiseen: Adoben Photoshopia ja Acrobatia sekä 3D-ohjelma SketchUpia rakennuspiirrustuksia varten. Microsoft Excel on myös erittäin hyödyllinen, sillä lavastajan työ sisältää myös tuotannollisia tehtäviä, kuten budjetin laskemista ja käsikirjoituksen purkua. Ville painottaa myös perinteisten kynän ja paperin tärkeyttä: kuvauspaikkakäynnillä ne toimivat muistiinpanovälineinä, joilla myös saatetaan jopa hahmotella ensimmäisiä ideoita. Lavastaja kantaa usein mukanaan myös työkalupakkia, jossa ovat oleellisimmat työkalut ja välineet, kuten esimerkiksi teipit, akkuporakone ja maalit.

Esituotantoon kuuluu myös oikean kuvauspaikan etsiminen. Reccellä lavastaja pohtii kuinka lokaatio sopii hänen visioidensa kanssa yhteen ja keskustelee asiasta ohjaajan kanssa. On hyvä, jos lokaatiota voidaan muokata tarpeiden mukaan, mutta on otettava huomioon kuinka paljon aikaa ja resursseja on käytettävissä. Tarinan visuaalinen ilme rakentuu lavastajan työskennellessä tiiviisti ohjaajan ja kuvaajan kanssa. Väripalettia kasatessa on taas tärkeää keskustella pukumaskin kanssa, jotta heillä on asiasta yhteinen linja.   

Lavastusosasto valmistelee ja rakentaa setin ennen kuvauksia valmiiksi. Kaiken on tärkeää olla huolellisesti suunniteltu, jotta settirekvisitöörin lisäksi lavastusosastolta ei muita tarvita kuvauksiin. Rekvisitööri ei ainoastaan huolehdi jatkuvuudesta vaan on myös vastuussa siitä että kaikki sujuu suunnitellusti ja tekee tarvittaessa pieniä muutoksia rekvisiittaan. Yleensä lavastaja ei ole mukana kuvauksissa, sillä hän työstää samanaikaisesti seuraavia lokaatioita.

Ville muistelee menneitä tuotantoja lämmöllä. Hän on ollut useissa eri lokaatioissa ja työympäristöissä, jopa absurdeissa ja haastavissakin. Ennakointi ja perusteellinen valmistautuminen kuvauksia varten on elintärkeää. Eräistä Lapin kuvauksista se on jäänytkin Villelle hyvin mieleen: lähistöllä ei ollut kauppoja, joten jos jokin meni kuvauksissa rikki, oli pyydettävä apua paikallisilta asukkailta. Tämän vuoksi oli myös hyvin tärkeää luoda hyvä suhde heihin heti kättelyssä.

Elokuva-alalla työskennellessä voi välillä löytää itsensä hyvinkin mielenkiintoisista tilanteista, esimerkiksi rakentamasta Suomen ja Venäjän välistä rajaa keskellä suota tai sahaamasta 70 senttimetrin paksuista jäätä, jotta veteen voitaisiin upottaa ruumisnukke. Ville ylistää sitä, kuinka palkitsevaa työskentely lavastusosastolla voi olla. Jokainen haaste voidaan voittaa hyvällä ryhmähengellä ja ripauksella huumoria. Jokainen työpäivä on erilainen ja aina oppii uutta uusista tuotannoista ja kolleegoista.

Kuka on Ville Väisänen?        

Ville Väisänen kasvoi perheessä, jossa luovuus kukoisti: hänen vanhempansa työskentelivät lavastajina Villen ollessa nuori. Alakoulun aikana kuitenkin kaikki muu kiinnosti, paitsi elokuva- ja tv-ala. Villellä oli vahva itseilmaisun tarve ja hän alkoi tehdä videoita, muun muassa skeittausvideoita, yhdessä ystäviensä kanssa. Tästä kaikki alkoi. Ville päätyi hakemaan media-assistenttikouluun Hyvinkäälle.

Valmistuttuaan ammattikoulusta, Ville kokeili erilaisia työpaikkoja: hän oli töissä rakennustyömaalla, puhelinmyyjänä sekä elokuvateatterissa. Hän muutti vuonna 2012 Helsinkiin ja haki ravintolakoulu Perhoon. Seuraavana kesänä Ville etsi itselleen töitä ja saikin mahdollisuuden työskennellä Klaus Klemolan kanssa järjestäjän assistenttiharjoittelijana.

Ilmapiiri ja työskentely setissä sai Villen rakastumaan elokuva- ja televisioalaan ja päätti hakea Aalto-yliopistoon, siihenaikaiseen Taikkiin, opiskelemaan elokuva- ja tv-lavastusta. Koska Aaltoon Ville ei päässytkään, hän jatkoi työelämässä ja on ollut siitä lähtien samalla polulla.

Ensimmäiset kaksi vuotta Ville työskenteli järjestäjän assistenttina. Vuonna 2015 hän sai mahdollisuuden työskennellä lavastusosastolla elokuvassa Jättiläinen. Elokuvan päälokaationa toimi Lapinlahden hylätty mielisairaala, jonka muuntaminen kuvauspaikaksi oli Villestä hyvin kiehtovaa. Kuvausten aikana Ville pääsi näkemään kuinka ammattilaiset loihtivat elokuvan maailman, ja mielenkiinto lavastajan työtä kohtaan alkoi kehkeytyä.

Ville neuvoo lavastajaksi / lavastussuunnitelijaksi pyrkiviä olemaan maltillisia: ei ole kiire, saati kannattavaa ottaa liikaa vastuuta liian nopeasti. Saadakseen itselleen itsevarmuutta, on edettävä hitaasti ja varmasti. Ville muistuttaa myös, ettei ole hätää mikäli kouluun ei pääse. Hänellä itsellään on kokemusta siitä kuinka tekemällä oppii ja on saanut mahdollisuuden hioa taitojaan työskennellessä eri tuotannoissa muiden ammattilaisten kanssa. 

Se, mikä ratkaisee, on mielikuvitus ja luovuus. Tekniikan ja teorian voi oppia kuka vaan.

[arikuosmanen]

“Merkittävä osoitus vakuuttavuudesta ja laadusta” – Installe tärkeä sotilasilmailusertifikaatti (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Sotilasilmailun viranomaisyksikkö (SVY) on myöntänyt Insta ILS:lle sotilasilmailun suunnittelun yhteiseurooppalaisiin European Military Airworthiness Requirements (EMAR) -lentokelpoisuusvaatimuksiin perustuvan Military Design Organisation Approval (MDOA) -sertifikaatin.

Sertifikaatin myötä Insta ILS:llä on oikeus tehdä sotilasilmailun suunnittelutyötä ja hyväksyä pieniä muutoksia itsenäisesti. Myös projektien käynnistyminen helpottuu, kun sertifikaatti vahvistaa osaamisen.

– Instan oma hyväksymisoikeus vapauttaa tulevaisuudessa resursseja puolustusvoimilta. Sertifikaatti helpottaa myös toimintaa yhteiseurooppalaisissa projekteissa. Kansainvälisillä foorumeilla yhteismitallinen sertifikaatti tarkoittaa, että kaikki yhteistyökumppanit ja valtiot tietävät hyväksynnän perusteet ja edellytykset. Sertifikaatti sinetöi puolustusvoimien ja Instan pitkäaikaisen, vuosikymmeniä kestäneen yhteistyön, SVY:n päällikkö, insinöörieversti Kimmo Nortaja kiittelee.

EMAR-vaatimusten taustalla on ilmailulaki. Se edellyttää toimilupaa ilmailualalla, olipa kyse laitekorjauksesta tai suunnittelutoiminnasta. Suunnittelusertifikaatin edellytyksiä ovat asianmukaiset, viranomaisen kanssa yhteistyössä laaditut prosessit ja koulutukset sekä nimetyt vastuuhenkilöt. Lisäksi auditoinnin yhteydessä on hyväksytty toimintakäsikirja, jossa suunnitteluprosessit on kuvattu ja siten todennettavissa.

– Sotilasilmailun suunnittelusertifikaatti on merkittävä osoitus Instan toiminnan vakuuttavuudesta ja laadusta. Sen ansiosta pystymme laajentamaan toimintaamme ja se antaa mahdollisuuksia myös uudenlaiselle liiketoiminnalle, Insta ILS:n toimialajohtaja Ville Soininen kertoo.

MDOA-sertifikaatilla vaikutetaan ennakoivasti sotilasilmailun turvallisuuden ja käytäntöjen kehittämiseen sekä varmistetaan toiminnan jatkuva parantaminen. EMAR-21-vaatimukset on harmonisoitu Euroopassa kahdeksan vuoden aikana ja otettu käyttöön Suomessa keväällä 2017. EMAR-hyväksynnästä vastaa jokaisen maan oma sotilasilmailuviranomainen. Siviili-ilmailussa vastaava lupa on ollut jo pitkään käytössä.

from WordPress http://ift.tt/2xzkNjK via IFTTT

[karvoja]

Ylen luovien sisältöjen ja median johtaja Ville Vilén sanoo, että Suomen poisjääminen kilpailusta olisi mahdollista, jos konflikti Gazassa yhä pahenee. ”Luulen, että siinä vaiheessa EBU keskustelisi Israelin kanssa, että olisiko sen parempi jättää osallistumatta, tai sulkisi sotaa käyvän valtion kokonaan pois kilpailusta”, hän sanoo.

Kuinka paha tilanteen tulee olla, että se on Ylelle liian paha?

Odotetaanko niin kauan, että jokaikinen gazalainen on tapettu, jotta voidaan vaan todeta tilanteen rauhoittuneen ja karkelot jatkukoon?

[koskelasuomesta]

Mitä mieltä Ville on siitä et Tuntematon sotilas -fandom on antanu ittelleen nimeks Ahvenasquad?

Hietaselle se ainakin on mieluinen nimi. 

Se on hirmusen ylpeä, että hänen mukaansa on tämä teidän fandom nimetty ja on moneen kertaan siitä meitille mekottanut.

Minunkin mielestä oikein sopiva.

Rahikaisen mielestä ei. Vaan se taitaa olla ainut.

[koskelasuomesta]

Moi Ville! Haluisin semmoista kysyä kun itselläni ei ole kovin hyvät välit miun isän kanssa ja on jo kauan harmittanut tämä asia. Olen homo ja minuu ei oikein hyväksytä täällä kotona ja on turvaton olo.. Välillä itkettää tämä ja tuntuu etten jaksaisi nousta sängystä aamuisin. Niin sitä vain halusin kysyä että oliko sinulla hyvät välit isäsi ja muun perheen kanssa? Oikein hyvää jatkoa sinulle Vilho ja terveisiä varsinkin Hietaselle sinne ❤️

Terve tuntematon

Onpa ikävä kuulla, että sinulla on tämmönen tilanne. Se pitää ajatella niin, että tämä on isäsi menetys, ei sinun. Sinä et kumminkan ole mitään väärää tehny.

Vaikka tietysti se isän suhtautuminen sattuu.

Kun kotona on ikävä olla, onko sinulla jotain muuta paikkaa, jossa viettää aikaa? Jos on oma huone, niin voit yrittää tehdä siitä mahdollisimman mukavan paikan juuri sinulle.

Minä en tiedä, minkä ikänen sinä oot, mutta kumminkin ilmeisesti joku, joka asustaa vielä kotonansa. Jossakin vaiheessa sinä pääset muuttamaan pois sieltä.

Jos äite on kuvioissa ja myötämielisempi, puhu sille. Meitin aikanamme äidet usein toimivat puhenaisina lasten ja isän välillä.

Jos äitelle ei voi puhua, niin olisikohan siellä joku muu aikuinen, jolle jutella. Kummi, sukulainen tai ihan vaikka opettaja. Ja vaikka olisit jo aikaihminen, niin silti on välillä mukava jutella jonkun vielä aikuisemman kanssa.

Onko teillä päin mitään sateenkaariväen järjestöä, joka pitää nuorteniltoja tai muita juttuja, joihin voit mennä tapaamaan ihmisiä? Se auttaa, jos pääsee tapamaan muita samanmielisiä ihmisiä tai samanlaisessa tilanteessa eläviä.

Minulla on ja oli jo eläessäni ihan hyvät välit isän ja perheen kanssa. Olihan niitä kahnauksia aina välillä ja kun meitin perheessä ei oikein puhuttu, niin ne lakaistiin maton alle. 

Ei mikään hyvä keino se. Kyllä puhua pitäis osata.

Isä on ankara ja tarkka mies ja sillä on vahvat käsitykset siitä, millanen miehen pitää olla. Sen mielestä miehet ei ikävöitte, itke tai ole muuten tunteellisia. 

Miehen pitäs kuitenki saada ikävöitteä, itkeä ja olla tunteellinen. Niin siinä mielessä aika huonoo miehenmallia isä meitille näytti. Mutta olosuhteisiinsa nähden se oli minusta ihan hyvä isä.

Mutta sen se kotona vallinnu jäykkyys aiheutti, että tulin masentuneeksi, eikä tehny mieli sinne jäädä. Ahdisti se ajatus, että pitäis joskus ruveta Koskelaa pitämään ja perhettä perustamaan. Se oli meitin perheen mielestä selvä asia ja minusta jotenki vastemielinen, kun en tahtonu sitä perhettä perustaa.

Niin minä kyllä ymmärrän sen, ettei aina jaksais nousta sängystä ylös, kun kotona on kurjaa.

Parempi se on kumminkin nousta ja tehdä jotain mielekästä tai niitä asiallisia hommia. Saa ajatukset muihin asioihin. Muista myös levätä.

Hietanen lähettää sinulle oikein rakkaita terveisiä ja muu kookoo kanssa.

Meitillä oli siinä niin moninainen joukko, että ne kyllä ymmärtää, mitä sinä nyt käyt läpi.

[koskelasuomesta]

Sä oot mun hyvä veli, isoveli, bulin veli

Nyt minä keksin. Sinä oot Asumaniemi.

[koskelasuomesta]

Kuules Ville, meinasikko sie pussata Vanhalaa sillon kun olitte kännissä se yksi ilta? Se halaus näytti meinaan siltä että sie olisit halunnut muiskauttaa Vanhalaa hieman huulille mutta tyydyit sitten halaamaan kädet sen niskan ympärillä ~

Kyllä minä meinasin. Vaikka minä en semmosista asioista välitä, niin pussaaminen on kumminkin ihan mukavaa touhua.

Kunhan ei siitä pitemmälle mennä.

Sitten minä muistin, ettei ihmistä kannata mennä ilman lupia pussailemaan. Varsinkin jos ollaan kovassa humalassa, kuten me sillon oltiin.

Äkkiä sen luvan ois kysyny ja varmaan saanukin, mutta se mieliteko meni kumminkin ohi siinä.

[koskelasuomesta]

Vilho, rakas. Kuinka sinä olet niin ihana?

Mitä tuota.

Enpä minä.

Oisko äiten peruja.

[koskelasuomesta]

veisitkö sinä Vilho kotiin Koskelaan näytille mieluummin Rokan, Tassun vai Hietasen?

Hietasen. 

Jos Rokan veisi, niin pitäisi viedä Tassukin ja toisin päin. Tänne näitä kotivävyjä kuitenkaan määräänsä enempää mahtuisi.

Meitin perhe on myös jo valmiiksi kovin ihastunut Hietaseen. Ja näistä kolmesta minä tulen parhaiten juttuun sen kanssa. Se on sopivalla tavalla reipas ja toimelias ja kiltti ihminen.

Se kiltteys on minusta erittäin tärkee luonteenpiirre.

[koskelasuomesta]

kun kerran Kaarna vaimoineen on siellä käynyt Lehtoa katsomassa niin tarkoittaako tämä, että Lehto sai lopulta sittenkin ne muuttokahvit jotka silloin ennen sotaa jäi?

Sai se.

Sen jälkeen niillä onkin ollu Lehdolle jos jonkinlaista puuhaa, jonka varjolla ne pääsee ruokkimaan sitä ja tarjoamaan kahvia ja pullaa.

Välillä Lehto murisee, että eikö kukaan muu pääse niitä asioita hoitamaan ja hänenkö harteille ne kaikki isot hommat Kaarnojen taloudessa kaatuu. Siihen me keksitään kaikenlaisia syitä, miksi me muut ei voida mennä auttamaan.

Oikeasti muita ei edes kysytä ja ne Kaarnojen antamat hommatkin on varta vasten Lehdolle keksittyjä.

[koskelasuomesta]

Voi Vilho kun minä menin ja sinuun rakastuin! Oih

Kyllä on mukavasti sanottu. Että kiitosta vaan. Varmasti joku vielä menee ja rakastuu sinuunkin, jos ei ole vielä rakastunu.

Se onki vallan erinomanen asia, kun ihmiset nykypäivänä puhuvat tuosta rakkaudesta vapaammin.

Rakastaa sitä täytyy, sano Alma-mummukin aikoinaan. Vaan tuskinpa sanovat sitä vaarin kanssa toisilleen kun kerran pari. Vaiko edes sitä. 

Saati että sanos muille elämänpiirin rakkaille ihmisille, että niitä rakastaa. Ei sitä ennen osattu.

Hyvä kun siellä on alettu oppia, niin me täällä tuonpuoleissa otamme mallia.

Isä otti tämän vähän aikaa sitte asiakseen. Se on aina ollu huono tunneasioissa ja murahti Kaarinalle, että minä rakastan sinua tyttö niin topakasti, että Kaarina ihan säikähti.