digitiella-blog

[digitiella-blog]

Hakupalvelut Googlen ulkopuolella

(Varoitus: postaus sisältää 90-luvun lapsen nostalgiakaipuuta)

Teen päivittäin monia Google-hakuja ja tuntuu, että koko tiedonhakuni perustuu täysin jo käsitteenäkin tuohon hakukonejättiin - joka voisi kyllä ohjailla ajatteluani hakukonetuloksilla täysin jos niin haluaisi. Googlen hakupalvelu on niin arkipäivää, että ihan unohtaa, miten on olemassa myös muita hakukonepalveluita Googlen lisäksi. Nyt listaankin muutamia hakukonepalveluita:

AltaVista (lopetettu 2013)

En voinut tässä yhteydessä olla kirjoittamatta hakukoneesta, jonka kautta opettelin etsimään tietoa internetistä - tuosta vuonna 1997 vielä niin kovin oudosta ja ihmeellisestä paikasta. Vaikka AltaVista ajettiin alas 2013 sen ollessa Yahoon omistuksessa, muistan yhä tuon yllä olevassa kuvassa olevan näkymän. Tuosta hakukentistä sitten etsin tietoa tietokonepeleistä ja elokuvista ja sivujen latautuminen....kes...ti....pitk....äään ja tökki pahasti sillä hitaalla puhelinyhteydellä, mikä perheessämme oli tuolloin käytössä. Altavistasta pystyi hakemaan verkkosivuja, kuvia, videoita ja jopa äänitiedostoja - joskin algoritmit eivät olleet todellakaan niin tehokkaita kuin tänä päivänä Googlea käytettäessä.

Mielenkiintoista AltaVistan tarinassa on se seikka, että kyseinen hakukone oli kuitenkin 90-luvun maailman suosituis tiedonhankintakanava internetissä. Löysinpä vanhan Ylen uutisenkin vanhoista hakukoneista, jossa AltaVistasta kirjoitettiin seuraavasti: “AltaVista oli yksi ensimmäisistä tehokkaista netin hakupalveluista ja varsinkin 1990-luvun jälkipuolisko - vuodet ennen Googlea - oli sen kulta-aikaa. Vuonna 1995 lanseerattu palvelu erottui kilpailijoistaan edistyneen hakurobottinsa ja kilpailijoitaan enemmän tuloksia antavan hakutoimintonsa ansiosta.” Google ohitti Altavistan 2000-luvun vaihteessa ja syynä tähän käyttäjämäärien romahdukseen oli varmastikin kankea käyttöliittymä ja heikot algoritmit.

Yahoo (1994-)

Yahoo-hakukonetta olen käyttänyt myös tuolloin kultaisena 90-luvulla, mutta viime vuosina olen törmännyt siihen oikeastaan vain joiden selainten yhteydessä, kun Yahoo on ollut oletushakukoneena. Yahoo lanseerasi nykyisenlaisen hakukoneensa vasta 2002, sillä se toimi 90-luvulla vielä hieman erilaisella periaatteella. IS:n uutisesta voit käydä kurkkaamassa kuvan alkuperäisestä Yahoosta, jossa haku suoritettiin eri teemasanoissa etenemällä. Muistan itsekin käyttäneeni Yahoota lapsena ja silloin se tuntui kovin hankalalle ja sekavalle - varsinkin kun kielitaito vielä tuolloin oli mitä oli. 

Yahoo toimii hyvin Googlen kaltaisesti ja se osa Yahoon tuoteperhettä. Itse Yahoota käyttäneenä en oikeastaan huomaa käytännössä Googleen minkäänlaista muuta eroa kuin sivun visuaalinen eroavaisuus. Haku tapahtuu samalla tavalla ja hakukoneesta voi etsiä kuvia - tosin myös eri väri, tyyppi ja kokosuodattimin. Ajattelinkin ottaa Yahoon pidempiaikaiseen testiin tämän blogikirjoituksen myötä, josko huomaisin jotain suurempaa eroavaisuutta Googleen. Ainakin algoritmin osalta eroja löytyy ja hakukoneet antavat hieman erilaisia tuloksia. 

Näin loppuun muuten pari hauskaa huomiota:

Kun googlettaa tietoa eri hakukoneista, ei tietoa löydy kovinkaan paljoa. Tähänkin blogipostaukseen sai tuloksetta etsiä laajempaa artikkelia hakukoneiden toiminnasta, mutta taitaa algoritmin salat olla sen verran tiukkaa yrityssalaisuutta, ettei niitä löydä mistään.

Törmäsin muuten myös internetopas.com-sivustoon, jossa kerrotaan mm. mikä on internet ja kuinka tehdä hakukonehakuja. Ah, niin nostalgista! Haluan Windows95-käyttöjärjestelmän ja korput takaisin - ja ehkä myös AltaVistan.

Mitä hakukonetta sinä käytät eniten?

Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-6720537

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yahoo

https://fi.wikipedia.org/wiki/AltaVista

https://www.washingtonpost.com/news/wonk/wp/2013/07/11/altavista-is-dead-heres-why-its-so-hard-to-compete-with-google/?noredirect=on&utm_term=.b43d8e811b58

http://www.internetopas.com/yleistietoa/hakukoneet/

https://www.is.fi/digitoday/art-2000005843561.html

[digitiella-blog]

Digitalous Kauppalehdessä

Katsoin tänään aamulla sähköpostia ja järkytyin mainosviestien määrästä. 33 Black Friday-tarjousviestiä - 33 kpl yhdessä yössä! En ole aiemmin hämmästellyt saamieni tarjousviestien määrää, mutta näin Black Fridayn edellä kaikki yritykset ovat selvästi aktivoituneet tarjousviestien lähettämisessä. Vaikka suurin osa viesteistä meni saman tien roskakoriin, jäin kuitenkin pohtimaan Black Friday-konseptia digitalouden näkökulmasta. Millainen on vuoden 2018 Black Friday?

Black Friday tuntuu olevan vuosi vuodelta kuumempi markkinapäivä myös meillä täällä Suomessa ja digimarkkinointi on tehnyt tuosta hullusta shoppailupäivästä erittäin näkyvän. Kauppalehden artikkelin otsikkokin kertoo syyn: Black Friday voi kerryttää kuukauden myynnin yhdessä päivässä. Kasvuluvut ovat olleet suuria ja moni joululahjojen ostaja odottaa Black Friday-tarjoukset ennen ostopäätöstä - ja se on varmasti myös kannattavaa. “Vuoden 2015 mustana perjantaina verkkokauppojen myynti Suomessa ylitti keskimääräisen perjantain myynnin 54 prosentilla, viime vuonna ylitys oli jo 190 prosenttia, laskee Paytrail.” Kuulostaa hurjille luvuille ja tänä vuonna moni yritys tarjoaakin loistotarjouksia koko viikon Cyber Week-hengessä. Myös itse aikoinaan kaupan alalla työskennelleenä tuntuu, että joulukauppa hiljenee, kun pääpaino siirtyy koko ajan enemmän marraskuulle ja juuri Black Fridayn ympärille rakennettuihin tarjouksiin. Kun seuraa yritysten Black Friday-markkinointia, on se siirtynyt yhä enemmän somen puolelle - eli sinne minne ihmisetkin. Vaikka suuria tv-kampanjoita yhä näkee, on tällä viikolla Instagramissa ja Facebookissa pyörinyt paljon tarjousmainoksia ja yhä kohdistetumpi digimarkkinointi mahdollistaa yritysten markkinoinnin suuntaamisen juuri niille potentiaalisimmille kuluttajille - ja siihenhän somekanavat ja display-mainokset ovat täydellinen työkalu. 

Black Friday on myös ovela tapa kikkailla alennusprosenteilla ja hilata tuotteiden hintoja ennen tarjouspäivää niin, että alennusprosentti saadaan näyttämään mahdollisimman houkuttelevalle. “Hintapalvelu varoittaa Black Friday -vedätyksistä – Suuri alennusprosentti saadaan nostamalla ja sitten laskemalla hintaa” kuuluu varoittelevan artikkelin otsikko Kauppalehdessä. Törmäsin myös viikolla uutiskirjeeseen, jossa varoiteltiin tekaistuista Black Friday-tarjouksia tarjoavista verkkokaupoista. Pitkäkyntiset ovat siis liikkeellä silloin kuin raha liikkuu ja luottokorttien numeroita naputellaan tiuhaan huipputarjousten toivossa. “Matinvesi-Bassett kehottaa kuluttajia vertailemaan hintoja muiden kauppojen hintoihin eikä katsomaan ainoastaan alennusprosenttia.” Tuo on varmasti hyvä neuvo aina tarjoustuotteita hankittaessa.

Meinasinko itse huomenna shoppailla Black Friday-tarjouksia? Enpä oikeastaan. Pari tarpeellista tuotetta olisi ostoslistalla, mutta jotenkin itseäni koko shoppailupäivän konsepti ahdistaa, kun samalla omatuntoa kolkuttaa kaikki ne uutiset ilmastonmuutoksesta ja muovijätteestä. Uutinen reippaasti muovia nielleestä kaskelotista on mielestäni hyvä kontrasti tähän päättömään ostosbuumiviikkoon. Kun länsimaiden asukkaat shoppailevat tilinsä tyhjiksi lähes tarpeetonta krääsää, toisaalla valas tukehtuu niihin viime kesän Thaimaan lomalla mereen heitettyihin rantasandaaleihin. Hullua, sanon minä.

Mitä mieltä sinä olet Black Fridaysta? Turha liikakulutuspäivä vai hyvä tapa tehdä löytöjä edullisemmin?

Lähteet:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/black-friday-voi-kerryttaa-kuukauden-myynnin-yhdessa-paivassa/1c14b989-5e0c-3f2f-b1b6-d8bb180410fc

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/hintapalvelu-varoittaa-black-friday-vedatyksista-suuri-alennusprosentti-saadaan-nostamalla-ja-sitten-laskemalla-hintaa/e681eea3-db5b-3d43-b764-68642acdf135

https://yle.fi/uutiset/3-10516728

·       Kirjoita näiden kahden artikkelin pohjalta blogikirjoitus, jossa tarkastelet digitaloutta valitsemiesi esimerkkien valossa.

[digitiella-blog]

Mobiilisovellukset

Grand One-kilpailussa palkitaan vuosittain parasta digitaalista suunnittelua ja markkinointia. Juuri kuluneella viikolla pohdiskelin uuden puhelimen hankintaa ja päädyin lueskelemaa, mitä kaikkea uuden älypuhelimen hankinnassa kannattaa ottaa huomioon. Vertailussa puhuttiin paljon suorituskyvystä, jota takuulla tulevaisuudessa tarvitaan, kun mobiilisovellukset kehittyvät entistä paremmiksi. Tämän blogikirjoituksen aihe ei ole kuitenkaan itse puhelimet, vaan mobiilisovellukset, kotoisimmin applikaatiot eli “äpit”. Tutustuin Grand One-kilpailun mobiilisovellusten parhaimmistoon ja esittelen nyt yhden suosikkisovellukseni kilpailijoiden joukosta sekä yhden jo käyttämäni sovellussuosikin.

Matkaliput Linjalla-mobiilisovelluksella

Olipa hassua törmätä tähän Savonlinjan sovellukseen kilpailijoiden joukossa, sillä juuri pari kuukautta sitten latasin itse sovelluksen hyvän lipputarjouksen takia. Ihmettelinkin, miten kotiseudulta vanha tuttu Savonlinja on lähtenyt mobiilisovelluskilpaan, mutta tämä selitti paljon. Linjalla-nimeä kantavaa sovellusta kuvataan sivulla seuraavasti: “Linjalla-sovellus ja uusi verkkokauppa sekä työntekijöiden digityökalut muodostavat yhdessä verkoston, jonka avulla sekä kuljettajat että Savonlinjan johto saavat luotettavaa ja ajantasaista tietoa siitä, mitä reiteillä tapahtuu. Matkustajille jalostui Suomen ensimmäinen bussiliikennettä varten kehitetty kanta-asiakasohjelma.” Näin kokemuksesta voin sanoa, että sovellus oli todella kätevä (sekä pirteän keltainen) ja se on varmasti kilpailuvaltti muiden bussiyhtiöiden kanssa kilpaillessa. Sovelluksesta löytyy lippukauppa, ajankohtaiset liikennetiedotteet, etukoodeja (esim. jatkuvana etuna -5% kaukovuoroista) ja maksukin onnistuu sovelluksessa helposti maksukortin rekisteröimällä. Ehdottomasti kunniamaininnan arvoinen sovellus - ainakin näin savolaisen kuluttajan näkökulmasta.

Opi kieliä Dualingon avulla

Omana suosikkisovelluksena mainitsen kielten opiskeluun keskittyvän Dualingo-sovelluksen, johon olen ollut aivan koukussa viime kuukaudet saksan kielen opiskelun ansiosta. Vaikka Dualingo on mahdollista ladata myös tietokoneelle, on mobiiliversio kätevä ja oikein mukavaa - ja erityisesti kehittävää - ajanvietettä. Sovelluksessa voi valita eri kielen kursseja ja suorittaa tehtäväpaketteja eri teemoista ja kerätä samalla itselleen pisteitä oikein menneistä suorituksista. Sovelluksen käyttöliittymä on englanniksi, joten toki se tulee hallita erinomaisesti, jotta kielten opiskelusta tulee jotain - tehtävien joukossa kun on paljon käännös- ja yhdistelytehtäviä. Kielten ääneenlausuntaa voi harjoitella nauhoittamalla omaa lausumistaan ja kuuntelemalla mallisuorituksia tehtävien suorittamisen ohella. Parasta sovelluksessa on kielten (joita muuten löytyy valtavasti) oppimisen lisäksi sen ilmaisuus. Tämä hupi ei siis maksa mitään ja pelaamisen ohella voi oppia paljon uusia kieliä. Eikö kuulostakin hauskalle? Suosittelen kokeilemaan! Toimii niin iOs kuin Android-käyttöjärjestelmissä. Sovelluksen pääset lataamaan vaikka heti täältä.

Mikä on sinun ehdoton suosikkisovelluksesi tai mielenkiintoinen uusi löyty?

Itselläni se olisi luultavammin mobiilipankki - sen avulla kun hoidan melkein kaikki pankkiasiat. 

Lähteet:

https://www.grandone.fi/tyot/kategoria/paras-mobiilipalvelu

https://www.puhelinvertailu.com/uutiset/2018/10/06/alypuhelimen_osto-opas_nain_valitset_puhelimesi

https://www.duolingo.com

[digitiella-blog]

Yrityksen somekanavat

Nykypäivänä yritykset haluavat näkyä aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja sen eri kanavissa. Itsekin seuraan minua kiinnostavia yrityksiä esim. Facebookissa ja Instagramissa ja törmään heidän päivityksiinsä muiden julkaisujen joukossa. Vaikka tiedän suunnilleen millaista sisältöä yritykset somessa julkaisevat, en ole ikinä perehtynyt sen suuremmin itse yrityksen viestintään eri kanavissa. Tässä blogijulkaisussa valitsin käsiteltäväksi lentoyhtiö Finnairin sosiaalisen median kanavat Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä. Itse kanaviin pääset myös itse tutustumaan otsikoiden @-merkintöjen kautta. 

Instagram (@Feelfinnair)

Olen seurannut Finnairia Instagramissa jo pitkään ja huomannut, miten paljon he nykyään kanavaan panostavat. Finnairin virallista Feelfinnair-profiilia seuraa yli 154 tuhatta henkilöä ja kanavan sisältö on lähes kokonaan englanniksi. Kanava on siis selkeästi tarkoitettu kansainväliseksi, eikä palvele vain kotimaista seuraajakuntaa. Finnairin Instagram-feed on kokonaisuutena raikas ja kuvat henkivät niin Suomea kuin Finnairin kansainvälisiä kohteita. Kuvat vaihtelevat tasokkaista markkinointikuvista somevaikuttajien ja jopa henkilökunnan tuottamiin otoksiin. Finnairin lentokapteenin kosinta lentokentällä olikin pieni somehitti vähän aikaa sitten ja se kertookin siitä, miten Finnair haluaa jakaa myös elämänmakuisia hetkiä sinivalkoisilta siiviltä ja lentokentiltä. Instagram-profiiliin on myös tallennettu story-sisältöjä (joita muuten Finnair tekee säännöllisesti) ja löytyypä noista tallennuksista myös työpaikkailmoitus rekrytoinnista. Mielestäni Finnairin IG-sisältö onkin esimerkillisen laadukasta ja harkittua, mutta ei kuitenkaan liian vakavaa. Finnair hyödyntää myös videoformaattia esimerkillisesti kuvakerronnan lisäksi. 

Facebook (@Finnairsuomi)

Facebookista Finnairin löytää nimellä @Finnairsuomi ja jos Instagramissa viestintä oli englanninkielistä, niin Facebook-kanava on lähes kokonaan suomenkielinen. Yli 600 000 tykkäystä kerännyt kanava toimiikin selkeästi kotimaan markkinointikanavana ja tilapäivityksiä selatessa törmäsin moneen mainokseen ja tarjoushuikkailuun. Joukossa on myös linkityksiä Finnairin matkailujuttuihin ja omaan tuotettuun sisältöön sekä nostoja Finnairin sponsoroimista tapahtumista ja urheilijoista. Kanavan sisältö on ajankohtaista ja vuodenaikoihin osuvaa ja nytkin joulu- ja Black Friday-mainokset olivat nostettu etusijalle. Olen huomannut, että Finnair tekee Facebookissa myös paljon maksettua mainontaa ja ajaa mainoksia näkyviin asiakkaille sitä kautta - ja eihän siinä, Finnairin sivu on sisällöltään antoisa, ajankohtainen ja näyttäisipä kuluttajien kommentteihinkin vastattavan hyvin ammattitaitoisesti. Toimiva markkinointi- ja pr-kanava siis!

Twitter (@Finnair)

En käytä itse aktiivisesti Twitteriä, joten siellä tapahtuma yritysviestintä on jäänyt itseltäni hieman varjoon. Olikin mielenkiintoista tutustua Finnairin Twitter-kanavaan, joka on taas täysin erilainen kuin yritykset muut viestintäkanavat. Englanninkielinen Finnair-kanava keskittyy enemmän yritysviestintää ja Finnairin yrityskuvan kehittämiseen kansainvälisesti ja se jakaa paljon myös uutisia Helsinki-Vantaan lentokentällä tapahtuvista muutoksista. Lähes 100 000 seuraajaa kerännyt kanava päivittyy aktiivisesti ja itselläni pisti silmään uusin päivitys muovisten maitoannoskapseleiden poistuminen perinteisen maitopurkin tieltä - olihan tuo jo aikakin. Jäin vain miettimään, että tuo olisi ollut ainakin itseäni kiinnostavaa sisältöä myös esim. Facebookin puolella, nyt en ollut muutoksesta edes tietoinen ennen Twitter-päivityksen bongaamista. Muutenkin Finnair tuntuu viestivän ympäristöasioista enemmän Twitterin puolella, mutta ehkä se harmittaa minua myös siksi, etten itse käytä kyseistä kanavaa - ehkä pitäisi liittyä, niin pysyn perässä Finnairin kehityksessä.

Olipa kiinnostavaa tutkia Finnairin somekanavia ihan perusteellisesti! Näin sitä huomaa, että yritykset käyttävät kanavia aivan erilaisiin tarkoituksiin. En ollut edes tajunnut, että Facebookissa Finnair palvelee lähes täysin meitä suomalaisia ja muut kanavat keskittyvät kansainvälisempään meininkiin. Toisaalta kanava kuin kanava, Finnair tuntuu tekevän sen silti ammattitaidolla. 

Mitä mieltä te olette Finnairin eri somekanavista?

Tutustu kanaviin:

https://www.instagram.com/feelfinnair/?hl=fi

https://www.facebook.com/finnairsuomi/

https://twitter.com/finnair

[digitiella-blog]

Yhteisömanageri

Kun lähdin tutkimaan yhteisömanagerin tehtäväkuvaa tätä blogikirjoitusta tehdessäni, törmäsin moneen työpaikkailmoitukseen, jossa yritys etsii itselleen Community Manageria - eli suomeksi juuriin yhteisömanageria. Vaikka olen kuullut nimikkeen aiemminkin, ei tehtävän luonne ole ollut itselleni kovinkaan selkeä. Jotain viestintää, somea, vähän kaikenlaista. Mitä yhteisömanageri sitten oikeasti tekee? Tässä blogipostauksessa otan siitä selvää.

Mainostoimisto Mirumin Social Media Lead Kerkko Laakso tiivistää blogissaan tehtävänkuvan seuraavasti: “Pähkinänkuoressa Community Manager vastaa brändin sosiaalisen median viestinnästä ja sen some-yhteisön ylläpidosta. Yhteisönhallinta eri osa-alueineen on ytimeltään jatkuvaa sisältömarkkinointia.” Hän listaa samaisessa blogikirjoituksessa vastuualueikseen seuraavat tehtävät: copywriting, graafinen suunnittelu, videoiden käsikirjoittaminen, tuotanto, editointi, sisältökalenterin ylläpito, sisältöjen aikataulutus ja julkaisu, keskustelujen seuranta, moderointi, asiakaspalvelu somessa, analytiikka, sisältöstrategioiden ja -konseptien suunnittelu, kampanjasuunnittelu ja some-mainonta.

Viestintätoimisto Grapevinen blogissa törmäsin kiinnostavaan artikkeliin otsikolla Millainen on hyvä yhteisömanageri? Blogikirjoituksessa listataan kuusi ominaisuutta hyvälle yhteisömanagerille:

1. Kyky kuunnella ja ymmärtää yhteisön jäseniä ja keskustella heidän kielellään

2. Taito luoda kiinnostavaa sisältöä kanavasta riippumatta

3. Keinot innostaa ja aktivoida yhteisöä

4. Kanavien, käytäntöjen ja trendien seuraaminen

5. Nopeat hoksottimet ja laaja ymmärrys maailmasta ja sen ilmiöistä

6. Ennen kaikkea: uskallus!

On siis selvää, että yhteisömanagerin tulee olla ammattilainen viestinnän ja sosiaalisen median saralla sekä tuottaa myös kiinnostavaa sisältöä eri kanaviin. “Yhteisömanageri on monessa firmassa melkoinen moniosaaja, jonka työnkuvaan kuuluu paljon muutakin kuin sitä yhteisön, no, managerointia.” tiivistää blogikirjoitus. Yhteisömanagerin työn jälki näkyy ulospäin juuri ulkoisten kanavien kautta, mutta yhteisömanageri voi toimia myös yrityksen sisäisissä kanavissa. 

AmmattiNetin artikkelissa yhteisömanagerin tehtävää on kuvattu peliteollisuuden kautta, mutta siinä on myös monia yleisesti yhteisömanagerin tehtävään liittyviä asioita. “Yhteisömanagerin ydintehtävänä on luoda, kasvattaa ja johtaa verkkoyhteisöä, jonka foorumina toimii useimmiten pelialan yrityksen tai tietyn pelin virallinen sivusto. Tehtävänä on varmistaa avoin vuorovaikutus peliä kehittävän yrityksen ja pelaajayhteisön välillä sekä pitää huolta vanhoista ja uusista asiakkaista.” Tuo ydintehtävän kuvaus sopii mielestäni myös muihin yrityksiin. 

Yhteisömanagereihin olen törmännyt parhaiten juuri yritysten sosiaalisen median kanavien kautta, kun he vastailevat asiakkaiden kysymyksiin, reklamaatioihin ja tiedottavat ajankohtaisista asioista. Tuntuu, että yhteisömanagerin tehtävää ei voi listata selkeästi, vaan se muovautuu aina yrityksen koon ja toimialan mukaisesti. Se voi olla enemmän markkinointipainotteinen tai sitten sisältää enemmän virallisempaa tiedotustyötä. On kuitenkin kiinnostavaa, miten yhteisömanagerin rooli yritysten toiminnassa kasvaa ja sosiaalisen median käytön lisääntyessä palautteet ja häiriöt herättävät keskustelun välittömästä - tuossa tehtävässä yhteisömanagerin rooli on kriittinen. 

Lähteet:

https://hurraakerkko.com/2015/06/30/digilluusio-community-manager-kokemuksia/

http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/57968be70a65344600b2e66c36a94672

https://grapevine.fi/2017/01/millainen-hyva-yhteisomanageri-yhteisomanagerointi/

[digitiella-blog]

Verkkokaupan trendit

Paytrailin Verkkokaupan trendit vuodelle 2018-julkaisu tiivistää kehityssuunnan seuraavasti: “Verkkokaupan keskiössä tulevana vuotena ovat kuluttajakäyttäytyminen, asiakaskokemus, kansainvälisyys, nopeaakin nopeampi teknologinen kehitys ja aina ajankohtainen liiketoiminnan kasvattaminen.” Luin raportin läpi ja tässä kolme kiinnostavaa trendiä ja hieman pohdintaa siitä, mitä haasteita kyseinen trendi verkkoliiketoiminnalle mahdollisesti aiheuttaa? 

1. Kuluttajakäyttäytymisen muutos konkretisoituu

Verkkokaupat lisäävät suosiotaan ja samalla kuluttajakäyttäytyminen muuttuu, mikä tarkoittaa mahdollisesti kivijalkamyymälöiden entistä pahempaa ahdinkoa - tai ainakin jonkinlaista liiketoimintamallin muutosta. Päivittäistavaroiden ja ruoka-annosten verkkotilaus on kasvanut koko ajan ja se on ollut mielenkiintoinen ilmiö kuluttajakäyttäytymisen saralla. Wolt ja Foodora ovat suosiossa varsinkin kaupungeissa ja jo nyt tuntuu ajatus kyseisten yritysten puuttumisesta tuntuu oudolle. Mielestäni verkkokaupan suosio mahdollistaa juuri erilaisia liiketoimintamalleja ja palveluita yrityksille ja parhaimmillaanhan uusi palvelu muokkaa kulutuskäyttäytymistämme niin, että se syrjäyttää vanhat tapamme totaalisesti. Kiristyvä kilpailu varmasti pudottaa markkinoilta toimijoilta, jotka eivät pysty kehittymään verkkoliiketoiminnan saralla. Kehitystyö vaatii jatkuvaa markkinoiden “haistelua” ja teknisen kehityksen seuraamista. 

2. Suomalaiset verkkokaupat kansainvälistyvät

Kotimaiset verkkokaupat ovat yleisesti pieniä ja markkina on keskittynyt meihin suomalaisiin kuluttajiin. Verkkokaupan pohjoismaalaisista trendeistä kirjoitinkin jo aiemmin ja tuolloin kerroin siitä, miten ruotsalaiset verkkokaupat ovat suuntautuneet vahvemmin kansainvälisille markkinoille kuin suomalaiset toimijat. Tuo trendi on (toivottavasti) muuttuva ja myös kotimaiset verkkokaupat suuntaavat yhä vahvemmin kasvuun kansainvälisesti. Erikoistuminen on tapa erottua kansainvälisillä markkinoilla, sillä kilpailu suuria toimijoita vastaan on käytännössä mahdotonta - tulee nimittäin taatusti takkiin, kun hinnalla ei käytännössä pääse taklaamaan väliiin. Leevi Parsama tokaiseekin raportissa näin: “Koska hinnalla ei voida kilpailla, erikoistuminen niche-tuotteisiin tai palveluihin antaa kansainvälisesti uudenlaisia mahdollisuuksia menestykseen. Suomessa monelle niche-tuotteelle on liian pienet markkinat ja siksi on suunnattava katse kaikkialle maailmaan” Suurin haaste verkkoliiketoiminnan kannalta onkin itse kansainvälisille markkinoille suuntautumisen käytännön ongelmien lisäksi varmasti verkkokaupan brändäys. Kuinka rakentaa verkkokaupasta houkutteleva kauppakauppa omassa kategoriassaan? Tuo vaatii rahallista panostusta, näkemystä, vahvaa sisällöntuotantoa, markkinointia ja teknistä kehitystä. Toivon, että Suomesta nousisi vielä jokin uusi menestystarina verkkokaupan saralla!

3. Teknologia arkipäiväistyy

“Dataohjattu markkinointi, markkinoinnin automaatio ja analytiikan ratkaisut jatkavat kehitystään ja auttavat asiakasymmärryksen kerryttämisessä. Automaatio ja robotiikka tuovat yhä kohdennetumpaa ja kustomoidumpaa palvelua.“ kertoo raportti heti ensimmäisenä teknologiaa käsittelevässä kappaleessaan. Enää ei puhuta vain hakukoneoptimoinnista ja digitalisaatiosta “ihmiset käyttävät yhä enemmän kännyköitä”-kärjellä, vaan kyseessä on jo edistyksellisemmät asiat: datan ja analytiikan hyödyntäminen. Verkkoliiketoiminnassa tuo tarkoittaa käytännössä entistä kohdistetumpaa markkinointia ja asiakastietojan hyödyntämistä. Myös maksunvälitykseen liittyvä kehitys on ollut nopeaa ja se vauhdittaa muutosta myös verkkokaupparintamalla. Mitä haasteita kehittyvä teknologia sitten tuo yrityksille? Osaavat työntekijät ovat kullanarvoisia kehitystyössä ja se, joka onnistuu kekseliäimmin hyödyntämään dataa liiketoimintansa kehityksessä, vetää varmasti pisimmän korren. Teknologia ei jää pelkästään kulissien takana tapahtuvalle kehitystyölle, vaan se näkyy konkreettisesti myös asiakkaiden suuntaan verkkokaupoissa. Jännittävää nähdä, miten verkkokaupat vielä kehittyvät jo muutaman vuoden sisällä.

Paytrailin raportin voit ladata kokonaisuudessaan täältä:

https://www.paytrail.com/verkkokaupan-trendit-2018

[digitiella-blog]

Asiakaslähtöinen verkkokauppa

En pidä itseäni ahkerana verkkoshoppailijana, vaikka se nykypäivänä onkin kovin suosittua. Tykkään yhä asioida kivijalkaliikkeissä ja tavarataloissa, kun suunnittelen jotain tiettyä hankintaa - vaikkakin olen saattanut etsiä tietoa tuotteesta verkosta jo etukäteen. Huomaan kuitenkin, että yhä useammin klikkailen tuotteita ostoskoriin ja säästän näin aikaa ja parhaassa tapauksessa hieman rahaakin. Verkkokaupoissakin on paljon eroa käyttäjäystävällisyyden osalta ja olen melko herkkä karttamaan hankalat ja sekavat verkkokaupat kaukaa - vaikka hinta olisikin kuinka alhainen. Tässä blogikirjoituksessa esittelen kaksi ehkä eniten käyttämääni verkkokauppaa ja pohdin niiden asiakasystävällisyyttä. Kysymys kuuluukin: mikä tekee houkuttelevan verkkokaupan?

Natural Goods Company

Luonnonkosmetiikan kotimainen verkkokauppa Natural Goods Company on kiinnostava tapaus suomalaisessa kosmetiikan verkkokauppatarjonnassa. Sivusto on visuaalinen, selkeä ja tarjoaa verkkokaupan lisäksi myös luettavaa sisältöä blogissaan (Erityisesti aromaterapia kaamosmasennuksen hoidossa oli mielenkiintoinen ja ajankohtainen artikkeli). Verkkokauppa myös tarjoaa useita maksutapoja (lähes kaikki pankit ja eri luottokortti- ja osamaksuvaihtoehtoja) ja tuotetiedot on listattu informatiivisesti ja kuvien kera. Myös asiakaspalvelun yhteystiedot on helposti löydettävissä ja maksu- ja toimitusehdot on selkeästi aseteltu sivun alareunaan. Natural Goods Companyn verkkokauppa onkin yksi toimivimmista, joita olen kotimaisista verkkokaupoista käyttänyt ja yritys on lanseerannut nyt sivulleen myös hyvinvointivalmennukset. Yrityss ei siis halua selkeästikään olla pelkkä verkkokauppa, vaan myös hyvinvointisivusto ja siinä se onnistuu mielestäni mainiosti. Jos jotain kehitettävää sivustosta haluaisi sanoa, latautuu suurikokoiset kuvat hitaalla yhteydellä jähmeästi ja käyttöliittymä takkuilee hieman. Tuo on onneksi tuttu ongelma kaikkien verkkokauppojen kohdalla, mikäli nettiyhteys on hitaanpuoleinen. 

Adlibris

Luen paljon kirjoja ja verkkokirjakauppa Adlibris on tullut tutuksi kirjahankintoja tehdessä. Vaikka tykkäänkin tehdä kirjaostoksia eniten perinteisesti kivijalkakaupoista, on Adlibriksen laaja valikoima pelastanut monta kertaa, kun jotain etsimääni kirjaa ei tunnu löytyvän mistään.  Tässä vaiheessa on pakko todeta, ettei Adlibris ole mikään inspiroivin verkkokauppa, vaan päihittää monet kilpailijat juuri hinnoillaan sekä laajalla tarjonnallaan. 

Verkkokaupan visuaalinen ilme on rakennettu niin, ettei jää kenellekään kuluttajalle epäselväksi, millä kärjellä kauppa itseään markkinoi: hinnalla. Hinnat vilisevät sivulla kuin tarjoustalossa (monessa punainen säästä%-tarra) ja Adlibriksella tuntuu olevan koko ajan menossa jonkinlainen tarjouskampanja. Käyttäjä voi etsiä kirjoja teemakategorioiden alta ja tarjonnasta löytyy myös muutakin kuin kirjoja; kuntoiluvälineitä, vaatteita, asusteita, paperitarvikkeita ja pieniä sisustusesineitä. Kokonaisuutena valikoima saattaa olla hieman sekava, kun kirjahankintaa tutkiessa sivu ehdottaakin kirjan oheen tilattavaksi jumppapalloa tarjoushintaan. Olen tiedostanut tuon ongelman aina Adlibriksen kohdalla ja siksi klikkailenkin ostokseni yleensä nopeasti, kun tietää mitä etsiä. Asiakkaan näkökulmasta Adlibris toimii muuten moitteettomasti - niin kuin suuren verkkokaupan täytyykin - mutta itse kaipaisin hieman lisäarvoa myös itse tuotteille; uutuuskirjojen parempaa esittelyä, julkisia suosikkikirjalistauksia, selkeämpää tuotekategorisointia ja ehkä jopa mahdollisuutta räätälöidä omaa rekisteröityä profiilia niin, että sivusto osaa automaattisesti tarjota kiinnostavaa luettavaa. 

Maksuliikenneyritys Paytrail on listannut blogissaan 8 vinkkiä menestyvään verkkokauppaan ja luin tuota kirjoitusta mielenkiinnolla, kun tutkin asiakaslähtöisyyttä verkkokaupoissa. Moni Paytrailin listaama juttu toteutuu mainitsemieni verkkokauppojen kohdalla, vaikka pientä kehitettävää aina löytyy. Erityisesti mobiilikäyttö on vielä tällä hetkellä monelle asia, joka tuntuu unohtuvan verkkokauppojen kehityksessä. Tuo taas tarkoittaa usein sitä, että ainakin meikäläinen suuntaa euronsa toimivan kilpailijan kirstuun. 

Mikä verkkokauppa on sinun suosikkisi / inhokkisi?

Lähteet:

https://naturalgoodscompany.com

https://www.adlibris.com/fi

https://naturalgoodscompany.com/2018/11/05/mika-auttaa-kaamosmasennukseen-tuoksuilla-energiaa-pimeaan/

https://www.paytrail.com/blog/verkkokaupan-perustaminen-8-vinkkiä-menestykseen

[digitiella-blog]

Facebookin algoritmit

Facebookin toiminta on puhuttelee niin käyttäjätasolla kuin maailmanlaajuisesti. Koska Facebook on paisunut niin isoksi globaaliksi yrityksesi ja sen osakkeen arvon kehitys (tai tässä tapauksessa paremminkin romahdus) oli suuri uutinen pari kuukautta sitten. Termi algoritmi vilahtelee usein keskusteluissa Facebookin toimintaperiaatteista, mutta harva tuntuu tietävän, miten Facebookin uutisvirta oikein toimii. Katsoin läpi Facebookin F8-tapahtumasta pari vuotta sitten tehdyn taltioinnin (jonka muuten sinäkin voit katsoa täältä) sekä tutkin alkuvuodesta 2018 julkaistuja uudistuksia ja listasin muutamia pääpointteja algoritmien toiminnasta:

Facebook uudistaa algoritmiaan, sillä se haluaa tarjota käyttäjilleen entistä merkityksellisempää sisältöä sekä tuoda vuorovaikutusta takaisin Facebookiin. Tiedotteissaan Facebook kertoo, että vuorovaikutuksen on todettu lisäävän ihmisten hyvinvointia, jolloin pelkän passiivisen sisällön kuluttaminen ei ole hyödyllistä kenellekään.

Facebookin sisällön suhteen käyttäjän tekemät toimenpiteet vuoraan luokitella kahteen kategorian: aktiiviseen ja passiiviseen. Aktiivinen vuorovaikutus (kommentointi, tykkäykset yms.) on myös algoritmin suosikki. Paljon kommentteja ja keskustelua keräävät julkaisut ovat algoritmin kärjessä, mutta julkaisut eivät saa kuitenkaan kehottaa suoraan keskusteluun (tätä kutsutaan engagement bait-sisällöksi), jolloin ne eivät enää nouse algoritmissa odotetusti. Yksittäisten kommenttien sijaan on parempi, mikäli käyttäjät kommentoisivat toistensa vastauksia, eivätkä jättäisi yksittäisiä kommentteja kuvaan tai julkaisuun. Myös julkaisujen jakaminen uutisvirrassa ja Messengerissä (oletetusti myös Whatsapissa, sillä se on nykyään Facebookin omistama) lisää nousua algoritmissa ja vuorovaikutus onkin nykyään suuri osa Facebookin algoritmin toimintaa. Vanha tuttu tykkäyspeukku ei sekään ole aivan unohtunut algoritmista, mutta se ei ole enää niin arvokas kuin esimerkiksi kommentointi tai julkaisun jakaminen. 

Erityisesti yrityssivujen osalta Facebook tuntuu haluavan mennä suuntaan, jossa yrityksen julkaisujen tavoittavuus riippuu lähes täysin siitä, paljonko yritys on valmis maksamaan mainonnastaan Facebookissa - yrityssivut kun toimivan hieman eri algoritmilla kuin henkilökohtaisten sivujen uutisvirta ja harva yritysjulkaisu kerää aktiivista vuorovaikutusta.

On jo uutisoitu aiemmin tänä vuonna Facebookin uusista muutoksista uutisvirran toimintaan, joten on jännittävää nähdä, miten Facebook taas kehittyy. Edelleen muistan sen ensimmäisen kerran Facebookin parissa (onkohan siitäkin jo yli 10 vuotta?) kun koko naamakirja oli hyvin erilainen kuin mitä se on tänä päivänä. Ei mainoksia, hymiöitä täynnä olevia päivityksiä ja itselläni Facebook-kavereitakin taisi olla vain parikymmentä. Nyt kun muut sosiaalisen median kanavat kasvattavat suosiotaan, on Facebookin muututtava mukana ja ihan hyvä niin. 

Mitä mieltä olette Facebookin algoritmien uudistuksista?

Lähteet:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005770608.html

https://www.facebook.com/FacebookforDevelopers/videos/10154622798918553/

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/miten-facebookin-algoritmi-toimii-ja-miten-pystymme-hyodyntamaan-algoritmia-parhaalla-mahdollisella-tavalla-markkinoinnissa

https://someco.fi/blogi/facebookin-uutisvirran-algoritmi-uudistus/

[digitiella-blog]

Social Media Map

Sosiaalisen median palveluita tuntuu olevan verkko pullollaan ja itsekin ahkerana somettaja seikkailen sovellusten välillä lähes päivittäin. Facebook, Instagram, Snapchat, Youtube, Whatsap, LinkedIn - nuo vain esimerkkeinä päivittäin käyttämistäni sovelluksista, joista suurin osa on varmasti monelle mobiilikäyttäjälle hyvin tuttuja sovelluksia. Itseäni somemaailma kiinnostaa kovasti ja seuraan aina suurella mielenkiinnolla eri sovellusten käyttäjämäärien kehitystä. Mistä sovelluksesta tulee seuraava uusi hitti? Joko Facebook kuolee?  Mikä somemaailmassa tällä hetkellä eniten puhuttaa? Tuntuu, että somella on myös oma muutosvastarintansa, mutta uskaltaisin väittää, että some on tullut jäädäkseen ja kehityksen vauhdista pudonneiden on yhä vaikeampi saada sitä kelkkaa kiinni. Vai mitä mieltä olette?

Tutkin tätä blogipostausta varten sellasia sosiaalisen median palveluita, jotka ovat minulle vieraampia. Vaikka olen kovin utelias opettelemaan uusia palveluita, harva sovelluksista jää kuitenkaan päivittäiseen käyttöön. Tässä muutamia löytämiäni kiinnostavia sovelluksia:

Vimeo

Vimeo (anagrammi englannin kielen sanasta movie) on Youtuben kaltainen videopalvelu, jonka erona itse Youtubeen on mahdollisuus jakaa videoita myös muille verkkosivuille sisällytettynä, korkeampi kuvanlaatu sekä muiden käyttäjien videoiden lataaminen myös omalle tietokoneelle - ellei videon lataaja ole tätä erikseen asetuksissaan estänyt. Vimeoon rekisteröitymällä pääsee katselemaan muiden käyttäjien videoita sekä lataamaan palveluun omia videotiedostoja muiden katseltavaksi. Tallennusmäärä riippuu jäsenyyden tasosta ja isoimmat videotiedostot vaativat luonnollisesti enemmän tallennustilaa palvelussa. 

Vimeo on itselleni jo hieman tuttu palvelu, sillä muutama vuosi sitten tuntui, että levy-yhtiöt latasivat musiikkivideoita aina Vimeo-palvelun kautta, jotta käyttäjät pystyisivät jakamaan niitä helpommin ja laadukkaammin omissa kanavissaan, esimerkiksi blogeissa. Kuvanlaatu oli teräväpiirtotasoa, mutta nykyään Youtube on tainnut mahdollistaa samanlaisen laadun jakamisen. En tuolloin tullut edes tutkineeni Vimeota sen paremmin, mutta nyt kun tutustuin sovellukseen paremmin, huomasin, että se on todella kätevä videopalvelu, josta löytää paljon kiinnostavaa sisältöä ja erityisesti mainos- ja yritysvideoiden jakamisessa palvelu toimisi erinomaisesti. Palvelusta löytääkin paljon mainoksia ja opetusvideoita, mutta myös taiteellisempaa sisältöä. Yllä olevan videon löysin muuten palvelusta ja siinä kerrotaan somen käytön haittapuolista. Mielenkiintoinen näkökulma tuokin!

Apple Music

Apple Music on Applen vuonna 2015 lanseeraama musiikin suoratoistopalvelu, joka on suuri kilpailija pitkään alaa hallinneelle Spotifylle. Applen Musicin käyttäjänä voi kuukausimaksua vastaan kuunnella rajattomasti musiikkikirjastoista löytyviä kappaleita ja albumeita, rakentaa omia soittolistoja ja myös ladata kappaleita offline-käyttöön. Toimintaperiaate on hyvin samanlainen kuin Spotifylla, joten jos kyseinen palvelu on tuttu, oppii myös Apple Musicin käyttäjäksi hetkessä. 

Itse otin mielenkiinnosta testikäyttöön Apple Musicin tätä blogikirjoituksen aihetta miettiessäni ja käyttökokemus oli hyvin samanlainen kuin tutussa Spotifyssa - vain musiikkikirjasto oli hieman suppeampi. Visuaalisesti Apple Music on hyvin minimalistinen kilpailijaansa verrattuna ja toistaa tuttua Applen designia. Liiketoiminnan näkökulmasta Apple Musicin potentiaali on ehdottomasti siinä, että yritys voisi tehdä yhteistyötä Apple Musicin kanssa ja kampanjamuotoisesti lisätä palveluun oman soittolistansa, joka olisi kuratoitu jonkin teeman ympärille. Ainakin Coca Colalla oli joitakin vuosia sitten Spotifyssa kesä- ja joululistansa, jossa kansikuva oli kääritty tuttuun punaiseen. Ehkä tällainen kampanja toimisi myös muiden yritysten kohdalla, kuten edellisessä postauksessa käsittelemäni Finnairin kohdalla? Myös podcastit mahdollistavat kiinnostavan sisällön jakamisen kuluttajille ja niiden kuuntelu onnistuu myös Apple Musicista. Ehkä jokin pankki voisi sponsoroida sijoittamiseen liittyvän podcast-sarjan?

HYPR

HYPR on vaikuttajamarkkinointiin keskittyvä sovellusalusta, joka tarjoaa tarkkaa dataa sosiaalisen median vaikuttajien seuraajista. Demografiset, geografiset tai vaikka psykografisen segmentoinnin tiedot onnistuu palvelun avulla analysoida niin, että vaikuttajasta saadaan luotua tarkka ja vertailukelpoinen profiili. Kuinka paljon seuraajissa on naisia/miehiä? Minkä ikäinen on keskimääräinen seuraaja tai mistä päin maailmaa suurin osa vaikuttajan seuraajista ovat? Koska sosiaalinen media ja erityisesti vaikuttajamarkkinointi on kuuma puheenaihe, on HYPR todella hyödyllinen palvelu monelle markkinoinnin suunnittelijalle tai vaikuttajamarkkinoinnin parissa työskentelevälle. 

HYPR ei välttämättä ole sovellus, jolla tavan tallaaja välttämättä tekee paljoakaan, mutta palvelun avulla yritys tai vaikuttajamarkkinointia tekevä toimisto voi helposti löytää asiakkaan tarpeisiin sopivan vaikuttajan, jonka kanssa tehdä yhteistyötä. Onkin mielenkiintoista, miten paljon tietoa pelkkiin Instagram-seuraajiin oikein sisältyykään ja tuota dataa voidaan tehokkaasti hyödyntää myös kaupallisiin tarkoituksiin. 

Mihin kiinnostavaan sovellukseen olet itse viimeksi törmännyt?

Lähteet:

https://www.apple.com/fi/apple-music/

https://vimeo.com

https://hyprbrands.com

[digitiella-blog]

Uudet sisältömuodot - Finnair

Tätä Uuden Kehittäjä-moduulin digitaalisen liiketoiminnan blogia kirjoittaessa on moni aihe ollut kovin faktapitoinen ja uusia käsitteitä on tullut tutkittua ja googlailtua melkoisesti. Tällä kertaa olikin hauskaa päästä hieman luovemman tehtävän pariin, kun aiheena on sisällöntuotanto ja uudet sisältömuodot yritykselle. Yllä olevasta kuvasta löytyy eri sisältömuotoja, joiden pohjalta aloitin ideoinnin. Lähdin ideoimaan sisältöä eri näkökulmista kotimaiselle lentoyhtiö Finnairille, sillä lentoala on kiinnostavan muutospaineen alla, kun ilmastokeskustelu käy kuumana ja lentämistä ei enää nähdäkään lainkaan ylellisenä tapana matkustaa. Tämä muutos tarkoittaa näin myös uutta näkökulmaa sisällöntuotantoon. Mietiskelin ideoita pitkän tovin ja tässä muutamia ideoitani eri kanaviin:

Viihdyttävää sisältöä

Finnairin lennoilla asiakkaiden käytössä oleviin viihdekeskuksiin sisällytetään myös Finnairin oma kanava ja sovellus, jonka sisältö liittyy tavalla tai toisella Finnairiin yrityksenä, yrityksen historiaan, Suomeen ja ylipäätään lentomatkailuun. Sovellus on käytettävissä useammalla kielellä (esim. suomi, englanti, saksa, ranska, venäjä, espanja, kiina, japani...) ja sen sisältö on suunnattu myös vahvasti kansainvälisille matkailijoille ja hyödyntää myös Finnairin yhteistyökumppaneita (esim. Finnair Holidays ja Visit Finland). Sovelluksesta löytyy mm. lapsille suunnattu lentopeli, jossa matkaillaan Finnairin siivin ympäri maailman ja opetetaan samalla faktaa maailman eri kohteista, aikuisille suunnattu haastavampi tietovisa, jossa parhaiten pärjäävät voivat saada 5€-50€ arvoisia etuseteleitä FinnairShopiin, joka myös löytyy sovelluksesta. Sovellus voisi kantaa nimeä MyFinnair ja siihen rekisteröitymällä voi kiinnostavaa sisältöä tallentaa ja tunnusten avulla sisältö on käytettävissä kaikilla Finnairin lennoilla. Paluumatkalla voit siis vaikka rikkoa ennätyksesi lentopelissä tai tutkia jo seuraavaa matkakohdetta.

Hyödyllistä sisältöä

Lehdistötiedote, jossa Finnair avaa ilmastorasitustaan ja kertoo myös keinoista, joilla Finnair yrityksenä on pyrkinyt vähentämään ilmastopäästöjä. Tiedotteessa huomioidaan myös Finnairin lentokentillä tapahtuva toimitan, henkilöstön liikkuminen, ruokatarjonta lennoilla - kaikki, missä ilmastopäästöihin voidaan vastuullisilla valinnoilla vaikuttaa. Näin ollen saadaan nostettua Finnairin mainetta vastuullisena toimijana alallaan, joka haluaa tehokkaasti vähentää ilmastopäästöjä ja viestiä niistä avoimesti. Uskon itse, että mikäli Finnair esimerkiksi alkaisi tarjoilla lennoillaan suuremmissa määrin kasvisruokaa ja vegaanivaihtoehtona, olisi se kiinnostava arvovalinta, joka kiinnostaisi myös mediaa. Tällaisten muutosten viestinnässä lehdistötiedote olisi yksi tapa viestiä radikaaleista muutoksista virallisesti.

Inspiroivaa sisältöä

Finnairin henkilökunta nostetaan esiin yrityksen somekanavissa isommin ja tarinoiden muodossa. Miten he päätyivät Finnairille? Mikä on parasta heidän työssään? Mikä on paras lentomuisto tai matkakohde? Mukaan otetaan myös jo Finnairilta eläköityneitä henkilöitä kertomaan oman tarinansa. Samalla seuraajat päästetään kurkistamaan henkilökunnan arkeen ja mitä kaikkea esimerkiksi matkustamohenkilökunnan arkeen kuuluu. Henkilöesittelyistä tuotetaan 1-5 min videot, joita jaetaan eri kanavissa ja sisältöä ja valittuja kasvoja hyödynnetään Finnairin kampanjassa myös printtijulkaisuissa. Koko kampanjan nimi voisi olla esimerkiksi Flying Stories. Tämä sisältö vahvistaisi varmasti myös Finnairin houkuttelevuutta työnantajana ja tekisi muutenkin Finnairin yrityskuvasta entistä lämminhenkisemmän. Näen jo mielessäni miten tämä toimisi täydellisesti Finnairin joulukampanjassa, kun henkilökunta kertoo parhaista joulumuistoistaan ja matkoistaan joulun viettoon. 

Vakuuttavaa sisältöä

Finnairin matkavarausta kehitetään niin, että matkavarauksen yhteydessä asiakas näkee myös lennosta aiheutuvat arvioidut hiilidioksidipäästöt ja määrä on myös suhteutettu siten, että eri symboleiden muodossa asiakas näkee, millä päästöt voi kompensoida? Monta vuorokautta/viikkoa kasvis/vegaaniruokavaliolla? Montako puuta pitäisi istuttaa? Tarkoitus on havainnollistaa kuluttajille, että lentämisen päästöt voi kompensoida muilla kulutustottumuksilla. Hiilidioksidilaskurista voi tehdä myös laajemman niin, että asiakas voi vertailla, millä kulutusvalinnoilla voi vähentää päästöjä matkan aikana ja matkakohteessa - tai jopa hotellivarauksen osalta. Tarkoitus ei ole syyllistää liikaa kuluttajaa, niin että se sotii Finnairia vastaan, vaan tehdä toteutuksesta kuitenkin sopivan “viihteellinen”.

Mikä ideoista on mielestäsi toteutuskelpoisin? Vai toimisivatko nämä lainkaan Finnairilla? Olisi mukava kuulla myös teidän ajatuksia, millaista sisältö Finnairin kannattaisi julkaista.

[digitiella-blog]

Verkkokauppa pohjoismaissa

Juuri viime viikolla suunnittelin uusien kenkien hankintaa ja selailin läpi eri verkkokauppojen tarjontaa. Verkkokauppojen tarjonta pelkästään muodin saralla on huima ja verkko-ostamisen suosio on muuttanut koko kaupan alaa. Jäin itsekin muistelemaan aikaa ennen verkkokauppoja ja nykyistä kulutuskäyttäytymistäni, jossa uudet hankinnat ovat vain klikkausten – ja parhaimmillaan päivän toimitusajan – päässä. Logistiikkayritys Postnord tutkii vuosittain pohjoismaissa verkkokauppamarkkinaa ja perehdyin uusimpaan puolivuotisraporttiin (raportti kokonaisuudessaan on ladattavissa täältä) aiheesta. Jatkaako verkkokauppa hurjaa kasvuaan myös tulevaisuudessa?

Raportti kertoo, että pohjoismaissa verkkokauppa jatkoi vuoden 2018 alkupuoliskon aikana kasvuaan 11%. Tosin pohjoismaiden vertailussa samalla ajanjaksolla Suomi pitää häntäpäätä verkko-ostosten arvossa 1,24 miljardilla eurolla, kun Ruotsissa luku on hurjat 4,20 miljardia euroa. Tähän raportti antaa selitykseksi Suomen kielen poikkeavuuden muista pohjoismaisista kielistä, suomalaisten heikomman ostovoiman sekä varovaisen suhtautumisen verkkokauppoihin. Suomessa verkkokaupalla on siis potentiaalia kasvaa.

Ostokäyttäytyminen verkkokaupoissa vaihtelee suuresti pohjoismaiden kesken. Suomessa suurin osa kuluttajista tekee ostoksensa vielä perinteisesti tietokoneella (31% vastaajista) ja ainakin itseäni yllätti tieto, että suomalaiset käyttävät eniten rahaa kauneudenhoitoon ja terveyteen (64€/kk). Tutkimus myös kertoo, että ruotsalaiset verkkokaupat ovat suomalaisten suosiossa, mikä ei yllätä, sillä esim. itselleni tutut Ellos, Nelly, Bootz ja Caliroots ovat kaikki ruotsalaisia – ja tuossa oli vain murto-osa suurista ruotsalaisista verkkokaupoista. Ruotsalaisten verkkokauppojen lisäksi suomalaiset tekevät paljon tilauksia myös pohjoismaiden ulkopuolelta, Yhdysvalloista, Kiinasta ja Iso-Britanniasta.

Suomalaiset verkkokauppoja käyttävät kuluttajat ovat suhteellisen nuoria verrattuna muihin pohjoismaihin ja meillä Suomessa verkkokauppojen käyttö vähenee, mitä iäkkäämpi kuluttaja on. Tanskassa ja Ruotsissa tilanne on tasaisempi, luultavammin korkean ostovoiman ja verkkokauppaan tottuneisuuden ansiosta. Suomessa verkko-ostajien osuus on pohjoismaiden tasolla ainoastaan nuorimmissa ikäryhmissä.

Pohjoismaalaiset ostavat verkosta eniten vaatteita ja kenkiä ja Suomessa tuo osuus on ollut koko ajan kasvussa, mikä näkyy myös kivijalkaliikkeiden näivettymisenä. Kotimaisia muodin verkkokauppoja on kuitenkin vähän, jolloin suomalaiset joutuvat tekemään tilauksensa suuremmista verkkokaupoista ulkomailta – erityisesti Ruotsista. Toiseksi eniten muodin jälkeen suomalaiset tilaavat verkosta viihde-elektroniikkaa. Ostosummiltaan suomalaiset käyttävät pohjoismaisessa vertailussa vähiten rahaa verkko-ostoksiin, ainoana poikkeuksena jo aiemmin mainitut kauneuden ja terveyden tuotteet, mikä selittyy suomalaisten heikommalla ostovoimalla ja palkkatasolla. 

Päivittäistavaroiden verkkokauppa kasvaa pohjoismaissa ja myös Suomessa on lanseerattu uusia palveluita esim. ruokaostosten tekemiseen kotiin toimituksella ja kasvu päivittäistavaroiden osalta on Suomessa ollut 3% luokkaa. Pakettitoimitusten osalta suomalaiset noutavat pakettinsa noutopisteeltä, mutta myös pakettiautomaattien suosion on ollut kasvusuunnassa. Pakettiautomaatit eivät ole yleistyneet pohjoismaissa Suomen lisäksi kuin Tanskassa, mikä voi olla pieni yllätys, kun miettii ahkerasti verkossa shoppailevia ruotsalaisia, jotka noutavat pakettinsa yhtä yleisimmin noutopisteestä, eivätkä tunne ainakaan tutkimuksen mukaan lähes lainkaan käsitettä pakettiautomaatti. Suomalaiset myös toivovat pakettien viikonlopputoimituksia muita pohjoismaalaisia hanakammin.

Suosittelen tutustumaan Postnordin Verkkokauppa Pohjoismaissa-puolivuotisraporttiin, sillä se tarjosi ainakin itselleni mielenkiintoisen kattauksen faktaa verkko-ostosten eroista pohjoismaiden välillä. Raportista löytyy paljon tutkimustietoa ostokäyttäytymisestämme ja aloin itsekin miettimään verkkokaupan kehitystä ja sen ilmiöitä. Erityisen mielenkiintoiseksi Postnordin raportin teki myös se seikka, että tässä taannoin uutisoitiin, miten Postnord toimittaa jatkossa saksalaisen muodin verkkokauppajätti Zalandon paketit kaikissa pohjoismaissa. Verkkokauppa on siis ala, jossa kilpailu on kovaa ja menestyminen vaatii tarjonnan ja käyttäjäystävällisyyden lisäksi myös pitkälle hiottua logistiikkaa. Onkin jännä nähdä, mitkä verkkokaupoista pystyvät kehittymään menestystekijöiksi ja millä keinoin. Ainakaan verkkokauppamahti-Amazonin tulo Suomeen ei hiljennä verkkokauppojen kilpailua, vaan tuo lisäjännitystä yhä kiristyvään kilpailuun. Anttilan konkurssi on vielä hyvässä muistissa ja tämä vanha Hesarin kolumni tiivistää mielestäni hyvin sen, miten elämyshakuisuus on karannut verkkoon. Toivottavasti myös Suomesta löytyisi kasvavia tekijöitä, eikä kaikki markkina karkaisi ulkomaille.

Niin ja miten kävikään niiden uusien kenkien kanssa? Uudet tennarit ovat jo matkalla lähipostiini ja näin kilahti sata euroa lisää saksalaisen (arvatkaa vaan minkä) verkkokaupan kassaan. Oi tätä verkkoshoppailun iloa!

Mitä sinä olet viimeksi tilannut verkkokaupasta?

Lähteet:

https://www.talouselama.fi/uutiset/postnord-nappasi-ison-sopimuksen-kuljettaa-kaikki-zalandon-paketit-pohjoismaissa/29ad788f-3d0c-37e1-8fa8-c9639ff1f9bc

https://www.postnord.fi/tietoa-postnordista/ajankohtaista/tutkimukset/verkkokauppa-pohjoismaissa-puolivuotisraportti

https://www.hs.fi/talous/art-2000005729450.html

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002912176.html

[digitiella-blog]

Validia VadApp – Lean Canvas

Tämä on Uuden Kehittäjä-moduulin tiimi 3:n yhteinen blogipostaus, jossa käsittelemme ideoimaamme Validia VadApp-mobiilisovellusta Lean Canvas-työkalun avulla.

Lean Canvas

Lean Canvas on Ash Mauryan kehittämä työkalu liiketoiminnan suunnittelemista varten. Toisin kuin Business Model Canvas, joka on suunnattu lähinnä markkinoilla jo vaikuttaville yrityksille, Lean Canvas sopii nimenomaan uusille liiketoiminnoille ja on yrittäjälähtöisempi. Se keskittyy liikeidean ongelmiin, niiden ratkaisemiseen, avainmetriikoihin sekä kilpailuetuihin. Lean Canvas tiivistää kaikki liiketoiminnalle oleelliset asiat yhdelle sivulle, josta niiden lukeminen sekä päivittämien on helppoa ja nopeaa.

Lean Canvas, Problems and Solutions

Ideointivaiheessa meille alkoi kirkastua se, että Validia todella tarvitsee toimivan mobiilisovelluksen. Ongelmana on tavoitettavuus sekä palveluiden hankkimisen vaikeus. Kun tähän saakka asiakas on joutunut itse hakemaan tietoa monesta paikasta, ehkä jopa menemään paikan päälle, tulevaisuudessa mobiilisovelluksen, VadAppin, myötä hän pystyy räätälöimään itse omat palvelunsa omalta kotisohvaltaan, virtuaalisesti, 24/7. VadApp tarjoaa myös maksullisia palveluita, kuten chat- ja videoyhteyden käyttömahdollisuuden.

Lean Canvas, Key Metrics

Mobiilisovellus tarjoaa hyvät mahdollisuudet mittaamiseen niin latauskertojen kuin myös sovelluksen kautta tehtyjen tilausten kautta. Latauskerrat kertovat meille, kuinka hyvin asiakkaat ovat löytäneet sovelluksen. Sovelluksen kautta ostettujen palvelujen määrät ja eurot kertovat puolestaan, kuinka suosittu sovellus on. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen selvittää, kuinka hyvin sovellus lunastaa arvolupauksen. Koska innovaation on tarkoitus olla taloudellisesti kannattava, valitsimme yhdeksi mittariksi sovelluksen kautta ostettujen palvelujen katteen. Avainmittareitamme ovat siis latauskerrat, sovelluksen kautta ostettujen palvelujen määrät ja eurot, asiakastyytyväisyys ja sovelluksen kautta ostettujen palvelujen kate.

Lean Canvas, Customer Segments

Ryhmittelimme Validian asiakkaat viiteen eri ryhmään; itsenäistyvä etsijä, arjen tasapainoilija, jatkuva hoidon tarve, mielekkyyteen tähtääjä ja yksin en pärjää. Itsenäistyvät etsijät ovat nuoria aikuisia, joille erilaisten mobiiliapplikaatioiden käyttö on arkipäivää ja luonnollinen osa elämää. Arjen tasapainoilijoilla haaste on saada arki rullaamaan ongelmitta ja heille tärkeintä on saavuttaa arkea helpottavat palvelut paikasta riippumatta. Tämä ongelma ratkeaa applikaation kulkiessa mukana puhelimessa. Nämä kaksi ryhmää olemme määritelleet applikaation nopeimmin omaksumiksi ryhmiksi.

Lean Canvas, Channels

Käyttäjät saavat tietoa uudesta mobiiliapplikaatiosta Validian omilta www-sivuilta, vertaiskäyttäjien suosittelujen, kuntien sosiaalityön ja vammaispalvelujen, Invalidiliiton ja yhteistyökumppaneiden omien markkinointikanavien kautta. Lisäksi tietoa on saatavana Validian toteuttaman verkko- ja somemarkkinoinnin kautta.

Lean Canvas, Revenue Stream  

Luomamme applikaatio on ensimmäinen lajiaan Suomessa, jonka osaksi menestystarinaa sponsorit, yhteistyökumppanit ja mainostajat haluavat. Vaikka itse sovelluksen lataus on ilmaista, applikaatioon myytävä mobiilimainostila tuo yritykselle mainostuloja. Sovelluksen kautta paitsi asiakkaat itse, myös lähiomaiset voivat hankkia haluttuja maksullisia lisäpalveluita (kuten siivous, hieronta, kampaamo, kulttuurielämys) tai valmiiksi koottuja palvelukokonaisuuksia vain muutamalla klikkauksella. Jo pelkästään sovelluksen tarjoama palvelukavalkadi ja tavoitettavuus paikasta riippumatta mobiilisti houkuttelee lisää käyttäjiä. Lisäksi applikaation ryhmäpalvelut luovat yhteisöllisyyden tunnetta ja pitkässä juoksussa asiakkaat sitoutuvat yritykseen toimien suosittelijoina. Kokonaisuudessaan ostaminen on tehty niin helpoksi, että kynnys palveluiden ostoille on hyvin matala ja myös maksu onnistuu vaivattomasti suoraan sovelluksesta. On siis selvää, että mobiilisovelluksemme takaa merkittävän tulovirran yritykselle.

Lean Canvas, Cost Structure

Mobiiliapplikaatiosta aiheutuvia euromääräisiä kustannuksia on käytännössä mahdotonta ennustaa tarkasti. Lähtökohtaisesti kuitenkin aika on rahaa ja yleisellä tasolla suurimmat kustannukset aiheutuvat henkilöstön perehdyttämisestä, sekä palveluiden kuten chat ja videoyhteys ominaisuuksien ylläpidosta, jotka osaltaan vaativat työvoimaa. Myös käytännön asiat kuten sovelluksen koodauskustannukset sekä sisällön tuottaminen aiheuttavat yritykselle jonkin verran kuluja.

Lean Canvas, Unfair Advantage

Ideointimme lähtökohtana oli juuri se, ettei Validian toimialalla hyödynnetä juuri lainkaan mobiilipalveluiden mahdollisuuksia. Kuten jo aiemmin todettua, on luomamme applikaatio ainutlaatuinen Suomessa tällä toimialalla ja siksi sen mahdollisuudet kehittää ja parantaa palvelukokemusta – ja jopa palvelumuotoja – ovat todella merkittävät. Vertaistukea tarjoavan chat-palvelun avulla mobiilikäyttäjät pääsevät osaksi yhteisöllisyyttä, jota ei ole tarjolla millään muulla palveluntarjoajalla.  

Lean Canvas, Unique Value Proposition

Mobiiliapplikaatiomme arvopohjana on tarjota kotimaista, laadukasta ja yksilöllistä palvelua mobiilissa Validian asiakkaille niin asumisen kuin kuntoutuksen puolella. VadAppin avulla voi räätälöidä palvelunsa omien tarpeiden mukaisesti, olipa kyse sitten asumiseen tai kuntoutukseen liittyvät tarpeet. Mobiiliapplikaatio tuo siis merkittävän lisän Validian palvelumalliin ja lisää täten mahdollisuutta palveluiden personointiin, helpottaa osaltaan palveluiden ostamista ja tuo myös palvelut lähemmäs myös mobiilikäyttäjille. Uskommekin, että mobiilisovelluksen avulla Validia saa merkittävän kilpailuvaltin toimialallaan ja pystyy kehittämään palveluitaan nykyaikaisemmiksi aivan uudenlaisesta näkökulmasta. Koska Validian liiketoiminta koostuu sekä asumisen että kuntoutuksen palveluista, on ideoinnissa otettu huomioon asiakkaiden hyvin erilaiset palvelutarpeet. Sovelluksen avulla myös esim. lähiomaiset pääsevät hyödyntämään Validian palveluita helpommin ja ilahduttamaan läheistään hyödyntämällä yhteistyökumppaneiden palveluita. Sovellus siis laajentaa Validian arvolupausta pelkästä palveluntarjoajasta yhteisöllisempään ja henkilökohtaisempaan suuntaan.

[digitiella-blog]

Verkkomarkkinoinnin harjoitteet

Fonecta on julkaissut Markkinointi Nyt-verkkomarkkinoinninoppaan, jossa käydään ytimekkäästi läpi markkinoinnin suurimmat muutokset myös B2B-näkökulmalla ja listataan konkreettisia asioita, joihin jokaisen yrittäjän ja yrityksen tulisi kiinnittää markkinoinnissaan huomiota tai päivittää ajan tasalle. Luin julkaisua läpi suurella mielenkiinnolla ja kuten tämän kurssin teemakin kuuluu, digitaalisuus on muuttanut myös markkinoinnin tapoja ja yrityksille on yhä tärkeämpää näkyä ja kuulua verkossa. Mikä sitten Fonectan mukaan on markkinoinnissa muuttunut? Tässä tiivistettynä Fonectan listaamat tärkeimmät muutokset:

Asiakkaat etsivät yhä enemmän tietoa tuotteista ja palveluista verkosta ja myös suuri osa myynnistä on siirtynyt verkkoon ja muihin digitaalisiin kanaviin. Kivijalkakauppoihinkin ohjaaminen tapahtuu nykyään verkon ja sosiaalisen median avulla. Vaikka moni asiakas ja B2B-päättäjä on siirtynyt käyttämään mobiili- ja verkkopalveluita, löytyy yhtä yrittäjiä, jotka eivät ole siirtyneet verkkoon. Onkin syntynyt eräänlainen digikuilu, jossa osa yrittäjistä ei näe verkkomarkkinoinnin hyötyjä omalle yritykselleen. Kun 83 % suomalaisista kuluttajista etsii tietoa yrityksistä erilaisista hakupalveluista kuten Googlesta, vain 28 % yrittäjistä on kokenut uusien asiakkaiden löytyvän hakusanamainonnan kautta. Myös kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttunut, kun nykyään kuluttaja etsii, tutkii ja vertailee tuotteita ja palveluita ennen ostopäätöstä, jolloin on tärkeää, että yritys saa näkyvyyttä ostopolun varrella, mikäli haluaa, että kuluttaja päätyy juuri heidän tuotteeseensa. Nykypäivänä tuotteiden arvostelu ja yrityksestä annettu palaute ovat merkittäviä kriteerejä, kun kuluttaja tekee vertailuaan.

Mitä asioita yrityksen kannattaa huomioida digitaalisessa markkinoinnissaan?

Löydy verkosta & päivitä tiedot

Varmista, että yrityksesi löytyy verkosta, sillä potentiaaliset asiakkaasi ovat siellä. Huolehdi myös, että yrityksen tiedot ovat ajan tasalla. Osoite, aukioloajat, yhteystiedot ovat tärkeitä tietoja, mutta myös muuhun viestintään verkossa kannattaa kiinnittää huomiota. Helppo keino onkin tarkistaa itse, mitä tietoja yritystä etsiessä löytyy? Millaisen kuvan nämä tiedot yrityksestä antavat? Reagoi myös negatiiviseen keskusteluun, mikäli sellaista löytyy. Mikäli yritys tarvitsee apua verkkomarkkinoinnissaan, löytyy siihen monia palveluntarjoajia, jotka pystyvät huolehtimaan yrityksen näkyvyydestä – ja samalla siitä, että asiakkaat eivät kadota yritystä.

Verkkosivut & lisää tehoa datan avulla

Verkkosivut ovat tärkeä osa verkkomarkkinointia ja niiden ulkoasulla ja käyttömukavuudella on suuri merkitys yrityksen uskottavuudessa. Mikä on yrityksen kotisivujen tavoite? Rakentaa brändikuvaa vai tehdä suoraa myyntiä? Tuo tavoite on hyvä selkeyttää, sillä se määrittää myös verkkosivujen ulkoasua ja teknistä toimintaa ja tuota tavoitetta on hyvä seurata eri työkalujen kautta. Teknisen toimivuuden lisäksi on hyvä huolehtia, että yrityksen kotisivut tarjoavat kuluttajalle aina uutta ja raikasta sisältöä ja tätä yritys voi tarjota esim. artikkelien, blogin, kuvien tai videon keinoin. Hyvä kotisivu on siis informatiivinen, teknisesti toimiva ja valitut sosiaalisen median kanavat täydentävät tätä kokonaisuutta yrityksen hyväksi.

Myös kerättyä dataa asiakaskäyttäytymisestä ja esimerkiksi verkkosivujen vierailijoista voi hyödyntää markkinoinnissa. Tällä syvemmällä tasolla voi markkinointia kohdentaa kuluttajien toiveiden ja intressien mukaisesti esimerkiksi sähköpostiuutiskirjeiden muodossa.

Lisää asiakkaita verkosta

Verkkomainonnan avulla voi yrittäjä kasvattaa omaa asiakaskuntaansa ja mainontaa kannattaakin suorittaa kanavissa, jossa myös potentiaaliset asiakkaat liikkuvat. Mainontaa voi ajaa niin Googlessa, Facebookissa, LinkedInissä kuin muissakin kanavissa ja onkin hyvä suunnitella, mikä mainosmuoto kohtaa asiakkaat parhaiten? Display-mainonta vai hakusanamainonta vai kenties sosiaalisessa mediassa ajettu kuva- tai videomuotoinen mainonta? 97% suomalaisista 15–55-vuotiaista käyttää sosiaalista mediaa eli on helppo päätellä, että verkkomarkkinointi on kannattavaa, joskin se vaatii osaamista tavoittaakseen kuluttajat tehokkaasti.

Verkkomarkkinointi on minua erityisen paljon kiinnostava maailma ja yrityksen verkkoviestintää ja kotisivuja selaillessa jään usein miettimään sitä, onko yritys onnistunut verkkomarkkinoinnissaan vai ei? Uskonkin, että moni yrittäjä saisi verkkomarkkinoinnista paljon irti ottamalla haltuun perusjutut tai hyödyntämällä kumppanuuksia markkinoinnin toteutuksessa. Markkinoinnin muodot ja kuluttajien tottumukset muuttuvat, joten pysyäkseen kilpailussa mukana, on yritystenkin kehitettävä jatkuvasti markkinointiaan. Ainakin itse voin helposti allekirjoittaa tuon Fonectan oppaassakin mainitun seikan, että suuri osa kuluttajista etsii tietoa verkosta. 

Fonectan opasta lukiessani ja aihetta tutkiessani törmäsin muuten Fonectan muihinkin oppaisiin ja artikkeleihin, joista löytyy paljon kiinnostavaa ja ajankohtaista tietoa markkinointiin ja verkkomaailmaan liittyen. Lisää Fonectan tuottamaa materiaalia kannattaa käydä lukemassa täältä ja lisää oppaita löydät täältä. 

Mikä on muuten paras yrityksen kotisivu tai verkkokauppa, johon olet törmännyt? Tai kiinnostavin digimainonnan muoto?

Lähteet:

Markkinointi nyt - opas verkkomarkkinoinnista, Fonecta 

https://www.fonecta.fi/yrityksille/oppaat/

https://www.fonecta.fi/yrityksille/opi-ja-onnistu/

[digitiella-blog]

Googlen tuoteperhe

Googlen tuoteperhe on nykyään laaja, eikä todellakaan rajoitu pelkkään laajasti tunnettuun hakukoneeseen. Googlen valikoimasta löytyy myös monia digitaalista yritystoimintaa tukevia palveluita, joista esittelen nyt paremmin kolme hyödyllistä tuotetta:

Google Ads

Google Ads (tunnettiin aiemmin nimellä Google AdWords) on hakukone Googlessa tuotettavaa hakusanamainontaa. Toimintaidea sovelluksessa on yksinkertainen: kun käyttäjä tekee Google-haun jollain tietyllä hakusanalla, aktivoituu hakusanalle optimoitu mainonta näkymään hakutulosnäkymässä tai nykyään myös display-muodossa tai jopa Youtubessa. Näistä mainoksista käyttäjä päätyy suoraan yrityksen määrittelemälle sivulle esim. verkkokauppaan. Sovellus mahdollistaa mainonnan kohdentamisen esim. maantieteellisesti tai käyttäjäprofiilin mukaisesti ja mainontaa pystyy räätälöimään näkymään eri muodoissa ja mainosbudjetin hallinta on yksinkertaista. Määrittelemäsi budjetti ei voi ylittyä, mutta mainonnan suoritusta pystyy seuraamaan reaaliaikaisesti, joten huonosti kohdennettuun mainontaan pystyy reagoimaan nopeasti. Google Ads on kätevä sovellus ja mielestäni tärkeä mainonnan työkalu nykypäivänä – joskin sen hyödyntäminen vaatii hieman taitoa.

Analytics

Google Analytics on yksi maailman yleisimpiä verkkosivustojen analytiikkatyökaluja ja sen avulla saa paljon dataa verkkosivuston kävijäliikenteestä ja kävijöistä itsestään – mikä on taas tärkeää informaatiota esim. mainontaa tai sisältöä tuotettaessa. Itse olen tutustunut aikoinaan Analyticsiin aikoinaan blogin kirjoittamisen kautta ja sovelluksen avulla voi helposti seurata, kuinka monta lukijaa sivustolla päivittäin vierailee. Muita tärkeitä ja usein käytettyjä ominaisuuksia Analyticsissa ovat yleisöraportti, josta saa vastauksia kävijöistä mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitä kieltä he puhuvat? Mistä maasta he ovat? Mikä selain/käyttöjärjestelmä heillä on käytössä? 

Myös Hankinta- ja Käyttäytyminen-välilehdet ovat hyödyllisiä tunnistamaan, mistä kävijät löytävät verkkosivustolle ja kuinka he käyttäytyvät sivustolla (käytetty aika, suosituimmat sivut yms.). Google Analyticsin perusjutut oppii nopeasti (ja edistyneemmille dataa onkin tarjolla tuhottomasti) ja suosittelenkin tutustumaan Google Analyticsiin ja vaikka kokeilemaan sovellusta oman blogin tai verkkosivun kohdalla. Analyticsin saa ladattua myös mobiiliin ja se tukee monia Googlen muita laajennuksia. Mainio listaus Analyticsin tärkeimmistä raporteista löytyy muuten KarhuHelsingin blogista.

Google Play

Google Play on Googlen omistama sisältöpalvelu, joka on tullut varmasti monelle mobiilikäyttäjälle tutuksi Android-puhelimien kautta. Palvelusta voit ladata sovelluksia, lehtiä, musiikkia, elokuvia ja se toimii samaan tapaan kuin iOS-käyttäjien AppStore. Digitaalisen liiketoiminnan kannalta Google Playn kaltainen sisältöpalvelu on merkittävä, sillä palvelut valuvat tällä hetkellä vahvasti mobiiliin ja moni yritys tarjoaakin mobiilipohjaisia sovelluksia, jotka ladataan Android-puhelimiin juuri Play-kaupasta. Myös peliala elää vahvasti mobiilin kautta ja mobiilipelit ovat eläneet kultakauttaan jo useamman vuoden ajan. Google Play myös listaa suosituimmat (eli trendaavimmat) sovellukset ja tuolle listalle pääseminen kertoo siitä, että miljoonat ihmiset ovat ladanneet sovelluksen käyttöönsä. Google Play tarjoaa paljon liiketoiminnallisia mahdollisuuksia, mikäli näkee mobiilissa mahdollisuuksia – ja kukapa ei näkisi.

Googlen tuoteperheestä kirjoittaisi vaikka paksun opuksen, joten tällaiset muutamat nostot ovat mielenkiintoisia juuri digitaalisen liiketoiminnan näkökulmasta. Itse nostin tällä kertaa esille perinteisempiä Googlen tuotteita, joilla pääsee hyvin alkuun. Googlen koko tuoteperheeseen voit tutustua täällä.

Minkä laajennuksen sinä nostaisit tärkeimmäksi digitaalisen liiketoiminnan kannalta?

Lähteet:

https://www.google.fi/intl/en/about/products/

https://www.karhuhelsinki.fi/9-tarkeinta-google-analytics-mittaria

https://play.google.com/store

https://analytics.google.com/analytics/

https://ads.google.com/intl/fi_fi/home/

[digitiella-blog]

Tulevaisuuden maksutavat

Maksutavat ovat muuttuneet digitalisaation myötä nopeasti ja käteinen raha alkaa olla jo historiaa. Itsekin pankkialalla työskennelleenä olen päässyt näkemään läheltä tuon muutoksen – ja myös valitettavasti sen, miten vanhempi sukupolvi alkaa jäädä uusien maksutapojen muutoksessa auttamatta jälkeen. Olen itse ollut rohkea ja ennakkoluuloton testaamaan uusia maksutapoja – osin myös työnkuvani kautta – ja seurannut mielenkiinnolla muutosta, joka koko pankkisektorilla tällä hetkellä on meneillään. Maksamisen muuttuminen on ehkä arkipäiväämme eniten koskettava muutos ja sen takia sitä onkin tärkeä miettiä myös siltä kannalta, mihin maksamisen puolella ollaan menossa? Suomen pankki on julkaissut tulevaisuuden maksutapoja käsittelevän e-kirjan (koko julkaisun pääset lukemaan täältä), jota luin suurella kiinnostuksella ja listasin tähän alle muutaman mielenkiintoisen noston maksamisen muutoksista:

Muovikortit historiaan

”Olemme viimeinen sukupolvi, joka käyttää maksamiseen muovikortteja.” listataan Suomen pankin julkaisussa näkökulmana tulevaisuuden maksamisratkaisuihin. Tuo väite onkin helppo allekirjoittaa, sillä jos jo nyt mietin, kuinka usein käytän fyysistä pankkikorttia maksamisessa, ovat kerrat kovin vähäiset – ja silloinkin mahdollisuuksien mukaan lähimaksuna hipaistuna. Entistä nopeammat maksumahdollisuudet ovat olleet kysyttyjä varsinkin nuorten keskuudessa, jotka ovat kasvaneet älypuhelin kourassa ja raha vaihtaa sovelluksia käyttäen omistajaa kädenkäänteessä. Esim. ravintolalasku on helppo jakaa sovelluksella pelkän puhelinnumeron perusteella. Myös kauppiaat ovat innokkaita ottamaan käyttöön entistä nopeampia maksutapoja, sillä nopea maksaminen tuo myös lisää asiakkaita. Tuo muovikorttien vähenevä käyttö on pienentänyt myös (varsinkin naisten) lompakkojen kokoa, kun pieni lompakko ja älypuhelin sisältävät kaikki tarvittavat maksu- ja kanta-asiakaskortit. Muovikorttien katoaminen puhuttaa myös mediassa paljon ja törmäsinkin MTV:n uutiseen aiheesta. Artikkelissa Netsin Suomen johtaja Sirpa Nordlund kommentoi muutosta seuraavasti: ”Suomi ja Tanska on johtavia maita pohjoismaissa tässä, miten hyvin kaupoissa otetaan lähimaksuja ja mobiilimaksuja vastaan. Tänä päivänä jo lähes puolet kivijalkakauppojen maksusuorituksista tehdään lähimaksulla. Se on huippulukema ja huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.”

Maksaminen siirtyy taustalle

Suurin muutos maksamisen kehittymisessä liittyy kuluttajakokemukseen. Maksaminen ostotapahtuman turhauttavin ja epämiellyttävin kokemus ja mobiilissa kätevästi ja nopeasti ostoksia tekevät odottavat samaa helppoutta myös muualta. Kehittyneet maksutavat vähentävätkin maksamisen näkyvyyttä, kun asiakas ei enää välttämättä koe maksamista enää niin konkreettisena toimenpiteenä kuin esim. käteisellä rahalla maksaessa. Reaaliaikaisesti liikkuva rahaliikenne pankkien tekee mahdolliseksi sen, että ystäväporukan pöytälasku on helposti jaettu joukon kesken ja raha liikkuu samassa hetkessä sovellusten avulla tileiltä toiselle – myös viikonloppuna, jolloin on perinteisesti totuttu siihen, että ”pankit ovat kiinni”. Rahaliikenteen muutos vaikuttaa myös reaaliaikaisesti esim. lahjakorttien, arvopapereiden ja alennuskoodien käyttöön. Suomen pankin julkaisu toteaakin, että ”Isona muutoksen ajurina ja mahdollistajana on blockchain-teknologian mukanaan tuoma hajautetun tilikirjan malli.”

Tulevaisuuden maksutavoista voisi kirjoittaa, vaikka kuinka pitkästi, mutta silmiä avaavaa on myös pohtia sitä, millaisia tapoja itse tällä hetkellä käyttää ja mitkä ovat niiden hyvät ja huonot puolet? 

Tässä listattuna muutama käyttämäni maksusovellus:

 MobilePay:

 Sovellus, johon tutustuin ensimmäisenä, kun MobilePay lanseerattiin. Pitkään käytinkin MobilePaytä pienten rahasiirtojen tekemiseen, mutta koska sovellus on Danske Bankin kehittämä, kestää muiden pankkien rahasiirroissa aina hieman pidempään. Nopeampiakin sovelluksia siis on. Käyttöliittymä on helppo ja sovellus muistaa profiilit, joille on maksuja tehnyt ja myös etsii sovelluksen käyttäjiä puhelimen yhteystiedoista. MobilePaytä voi nykyään käyttää myös maksamiseen joissain kaupoissa, mutta sitä en ole vielä kokeillut. 

Siirto:

Kätevä sovellus rahan siirtämiseen reaaliajassa. Toimii S-Pankin, Nordean ja OP:n tiliasiakkaille eli niiden pankkien välillä raha liikkuu ongelmitta. Käyttöliittymä helppo ja yksinkertainen. Muistuttaa hieman MobilePay-sovellusta, mutta oman kokemukseni mukaan helpompi ja nopeampi – varsinkin kun sovellus palvelee juuri suurimpien pankkien tiliasiakkaita. Sovelluksessa voi lähettää tai pyytää rahaa eli pienellä vaivalla voi muistuttaa kaveria velastaan. 

ApplePay:

Omenaluurien käyttäjien suosikkisovellus, jos haluaa yhdistää puhelimensa maksukortiksi. Maksukortit rekisteröidään sovellukseen, jonka jälkeen sormenjälkitunnistuksella puhelin muuttuu ikään kuin lähimaksukortiksi. Kätevä sovellus ainakin omasta kokemuksestani silloin, kun ei välttämättä jaksa kantaa lompakkoa mukana. Monet kerrat olen lenkillä kauppaan poiketessani maksanut ostokset puhelimella ja on helppoa! Tosin puhelimen akun kesto onkin sitten toinen asia eli pelkän luurin varaan ei kannata ehkä maksamista jättää. 

Kiinnostaako tutustua lisää mainitsemiini sovelluksiin? Lisätietoja löydät oheisista linkeistä: MobilePay, Siirto ja ApplePay.

Millaisia sinun kokemuksesi maksamisen muutoksista ovat? Paljasta, millainen maksaja sinä olet!

Lähteet:

https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf

https://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/tapa-maksaa-muuttuu-nopeammin-kuin-koskaan-katoavatko-pankkikortitkin-voi-olla-etta-muovi-jaa-pois-sirun-ymparilta/7057190#gs.LX2FZ98

https://siirto.fi

https://www.apple.com/fi/apple-pay/

https://www.mobilepay.fi

[digitiella-blog]

Asiakaspalvelua chatbotilta

Kännykkäni veteli viimeisiään ja selailin innoissani uutuuspuhelimia operaattorin sivuilla. Pitäisikö pysyä samassa merkissä vai kenties tutustua johonkin uuteen? Ottaakko puhelin kytkykaupalla vai ilman? Pähkäilin kai liian pitkään, kun yhtäkkiä sivun reunaan hyppäsi pieni chat-ruutu hymyilevän asiakaspalvelijan kasvokuvan kera. ”Hei, olisinko voinut auttaa jotenkin?”. Mistä se oikein tiesi, että tarvitsisin ehkä apua? Kirjoittelin hieman arkaillen takaisin viestin ja kerroin etsiväni uutta puhelinta. Tuon jälkeen asiakaspalvelija kyseli hieman tarkemmin toiveistani puhelimen ominaisuuksiin liittyen ja pian edessäni oli listattuna useampi vaihtoehto uudeksi luuriksi. Säästyin kaikelta vaivalta ja tutkimiselta, mutta eikö verkkokaupoissa saakaan enää shoppailla rauhassa?

Chat-ominaisuus on yleistynyt verkkokaupoissa parin vuoden aikana ja moni yritys panostaakin nykyään asiakaspalveluun ja sen sujuvuuteen verkossa – siellä kun nykyään liikkuu myös suurin osa asiakkaista. Usein chattiin on vastaamassa oikea ihminen, asiakaspalvelija, mutta myös automaattiset chatbotit ovat yleistyneet. Automatisoidussa chatissa robotti tunnistaa (jos tunnistaa) kysymyksesi ja osaa auttaa sinua eteenpäin. Aiemmissa töissäni toimin päivittäin asiakaspalvelun parissa ja siellä samat kysymykset toistuivat päivästä toiseen. Miksi ei siis hyödynnettäisi robottia vastaamaan niihin yleisimpiin kysymyksiin?

Esimerkiksi huonekalujätti Ikea tai operaattori Elisa hyödyntävät chat-ominaisuutta asiakaspalvelussaan ja niissä vastaamassa ovat oikeat asiakaspalvelijat. Omasta kokemuksestani chat-ominaisuus tuntuu nykyään luontevalta tavalta asioida, sillä kirjoitammehan päivittäin erilaisia viestiä Facebookissa, Whatsapissa tai muissa kanavissa, joten kysymykset luonnistuvat näppärästi ja nopeasti. Varsinkin puhelimen kautta chat on todella kätevä ominaisuus, sillä puhelimella kirjoittaminen on muutenkin niin sujuvaa. Myös kokemus siitä, että pääsee juttelemaan aidon ihmisen kanssa viestin välityksellä, tuntuu helpommalle kuin jonottaa asiakaspalvelun puhelinnumeroon. Itse keskustelu on luontevaa ja helppoa – ellei asiakaspalvelija sitten sorru käyttämään valmiita ja persoonattomia vastauspohjia, jotka pamahtavat ruutuun alta aikayksikön, kun olet kirjoittanut kysymyksesi. Itse työntekijän näkökulmasta chatti mahdollistaa myös samanaikaisen työskentelyn, jos taitoa riittää keskustella monen asiakkaan kanssa yhtä aikaa. Täten chatti voi olla siis nopeampi tapa asioida.

Vakuutusyhtiö If hyödyntää jo chatbot Emmaa vakuutusasioiden asiakaspalvelussaan ja monet robotit tuntuvatkin kantavan samaistuttavia nimiä tuomaan persoonaa. Ennen siirtymistäni markkinoinnin maailmaan olin töissä Nordea-pankissa, jossa lanseerattiin Nova-robotti, joka vastailee asiakkaiden kysymyksiin automaattisesti. Lanseerauksesta voit lukea lisää täältä. Tekoäly laajenee siis myös finanssimaailmaan ja tulevaisuudessa jopa osa sijoitusneuvonnasta annetaan robotin avustuksella. Seurasinkin suurella mielenkiinnolla Novan lanseerausta ja pääsimme testaamaan ja opettamaan Novaa asiakkaiden kysymyksiin. Mitä enemmän häneltä kysyimme, sitä paremmin robotti oppi vastailemaan kysymyksiin. Olen päässyt testaamaan Novaa nyt myös pari kertaa asiakkaan näkökulmasta ja robotti ymmärtää hyvin, mitä asiani koskee. Jos kirjoitan chattiin ”Hei, haluaisin keskustella asuntolainan marginaalista.” Nova ohjaa minut eteenpäin asuntorahoitusneuvojalle. Tämä nopeuttaa huomattavasti asiakaspalvelua, kun pääsen suoraan keskustelemaan asiastani neuvojan kanssa. Tuollaisessa eteenpäin ohjauksessa chatbot toimii hienosti, mutta vielä on vaikea kuvitella tilannetta, että robotti vastaisi kysymyksiini alusta loppuun – vaikka se tulevaisuuden visio onkin. Ihminen osaa kuitenkin tuoda asiakaspalveluun aivan erilaista aitoutta kuin jokin robotti.

Mistä sinä olet saanut parasta palvelua chatin kautta? Tai muutenkin millaisia kokemuksia sinulla on chatboteista tai perinteisemmistä chat-asiakaspalveluista? Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia! 

Lähteet:

https://www.nordea.com/en/press-and-news/news-and-press-releases/the-digital-hub/2017/2017-06-28-ask-nova-get-a-taste-of-the-future.html

https://elisa.fi/asiakaspalvelu/

https://www.ikea.com/ms/fi_FI/asiakaspalvelu/index.html

https://www.if.fi/henkiloasiakkaat/asiakaspalvelu/verkkopalvelut/chatbot-emma

Kuvat:

https://chatbotslife.com/5-inspirational-startups-using-ai-and-chatbot-technology-2a4311e2eeac

https://www.doyoudreamup.com/en/blog-en/ai-machine-learning-chatbots-no-content-no-hope/ 

[digitiella-blog]

Somemarkkinoinnin trendit 2018

Somemarkkinointiyritys Kurion raportti somemarkkinoinnin trendeistä vuonna 2018 oli hurjan mielenkiintoista luettavaa, sillä itsekin työskentelen alalla tuottajana vaikuttajamarkkinoinnin parissa ja trendeistä puhutaan työpaikallani päivittäin. Mihin suuntaan somemarkkinointi menee? Mitä uusia ominaisuuksia sovelluksiin kehitellään? Kysymyksiä leijuu ilmassa paljon, vastauksia vähemmän. Lyhyessä ajassa kehittynyt somemarkkinoinnin maailma on trendeiltään vaikeasti ennustettavissa. Kuka olisi esim. arvannut, että Snapchattiä ei Instagram Story-ominaisuuden julkaisun jälkeen käyttäisi “käytännössä” kukaan? Snapchat ja sen mainospotentiaalin romahdus on hyvä esimerkki siitä, miten nopeasti ala muuttuu.

Kun luin läpi Kurion raporttia valitakseni sieltä kolme kiinnostavaa trendiä, olisi minulla ollut sanottavaa lähes jokaisesta. Sosiaalisen median – ja erityisesti siellä markkinoinnin – trendeistä löytyy jokaiselta kokemuksia ja mielipiteitä, sillä sosiaalista mediaahan käyttää juuri me – tavalliset ihmiset. Tässä kuitenkin juuri minua puhuttelevimmat trendit:

Vastuullisuus

Vastuullisuudesta puhutaan paljon ja varsinkin vaikuttajamarkkinoinnin puolella lyhyet päivän parin lentomatkat mielettömiin (ja niin kovin Instagram-ystävällisiin) matkakohteisiin ovat jo kääntyneet itseään vastaan, kun lentomatkustaminen ja sen vähentäminen on muutenkin ollut ilmastokysymyksistä puhutuimpia. Vastuullisuus on teema, johon jokaisen yrityksen tulisi tällä hetkellä viestinnässään ja markkinoinnissaan keskittyä, sillä kuluttajat ovat yhtä vaativampia ja kaivavat kyllä pimitetyn tiedon tavalla tai toisella. Esim. vaateteollisuuden puolella tuotanto-olot ovat herättäneet kysymyksiä (Muotiketjujen tuotanto-oloista lisää tässä herättelevässä Ylen uutisten artikkelissa). Markkinointi & Mainonta -lehden vierasblogissa Anne Raudaskoski puhuu vastuullisuuden brändäämisestä (tässä linkki artikkeliin) ja mielenkiintoinen näkökulma onkin, ettei nykypäivän kuluttajaa kiinnosta sertifikaatit tai kauniit sanat, vaan juuri se, miten vastuullisuus on saatu liitettyä itse brändiin. Mielestäni esimerkiksi kotimainen R-Collection vaatemerkki ja kierrätysmateriaaleista vaatteita valmistava Pure Waste Textiles ovat onnistuneet vastuullisuusarvojen brändäämisessä kotimaisista yrityksistä erittäin hyvin. Vai mitä mieltä olette Pure Wasten Instagram-feedin perusteella?

 Vaikuttajamarkkinointi

Vaikuttajamarkkinointiin keskittynyt Monochrome listasi vuoden 2018 vaikuttajamarkkinoinnin trendiksi ”vaikuttajamarkkinoinnin itse” ja voin hyvin allekirjoittaa tuon väitteen. Vaikuttajamarkkinointi kasvaa koko ajan ja se, mitä vaikuttajamarkkinointi on ja miten se toimii, on avautunut pikkuhiljaa myös itse kuluttajille – mikä vielä pari vuotta sitten oli monille epäselvää, onko blogissa näkynyt yhteistyö oikeasti mainos, silkkaa aitoa kehumista vai jotain siltä väliltä. Ja saavatko vaikuttajat postauksista oikeasti rahaa ja millä perusteella, sillä eihän se ole edes ”oikeaa työtä”? Myös Monochrome listasi saman trendin, minkä olen myös oman työni kautta huomannut. Enää ei haeta pelkkiä yksittäisiä yhteistyöjulkaisuja, vaan vaikuttajan halutaan olevan pidempiaikaisemmin mukana osana yrityksen markkinointia. Puhutaankin ambassador-yhteistöistä, joissa vaikuttaja toimii yrityksen kasvoina esimerkiksi vuoden ajan ja osallistuu myös yrityksen lanseeraustapahtumiin ja esittelee tuotteita säännöllisesti omilla sometileillään. Tuon kaltaisissa yhteistöissä onkin tärkeää löytää juuri se henkilö, joka sopii täydellisesti yrityksen brändiin ja arvoihin. Pidemmät yhteistyöt ovat myös vaikuttajille mahdollisuus tienata suurempia summia, kun palkkio koostuu isommasta kokonaisuudesta.

Fokus laadukkaaseen sisältöön

Koska sosiaalinen media on täynnä sisältöä, siellä erottuminen on entistä vaikeampaa. Kuten Martti Lindholm Kurion raportissa sanoi ” Paskan loputon ’tuuttaaminen’ eri digiränneihin ei tee yhdestäkään brändistä mielenkiintoisempaa tai välttämättä houkuttelevampaa sillä määrä ei aina korvaa laatua.” Tuo on täysin totta. Jokaisen sosiaalisessa mediassa näkyvän yrityksen tulisikin suunnitella sisältönsä niin, että sisältö on laadukasta ja ajaa myös laajempaa agendaa brändimielikuvan näkökulmasta. Mitä arvoja haluamme välittää? Millaisena yrityksenä haluamme ihmisten meidän kokevan? On suuri ero, sillä millaista sisältöä sosiaalisen median tileille suoltaa. Suttuiset ja kiireessä väsätyt kuvat ja julkaisut eivät välttämättä luo kuvaa uskottavasta yrityksestä - huumoripostauksista puhumattakaan. Harkittu, visuaalinen, ja sisältörikas tyyli voi olla yksi tehokeino, tästä hyvänä esimerkkinä Pr-toimisto Sugar Helsingin kaunis, mutta antoisa Instagram-tili, joka antaa arvoa myös yrityksen edustamille tuotemerkeille. Videoformaatti on suuri trendi tällä hetkellä ja moni yritys onkin hyödyntänyt videon mahdollisuuksia somemarkkinoinnissaan.

On hurjan mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan somemarkkinointi kehittyy ja mitä kaikkea ensi vuosi tuo tullessaan. Minkä veikkaat olevan vuoden 2019 kuumin trendi somemarkkinoinnissa?

 Lähteet:

http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf

https://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/brandaa-vastuullisuus-seksikkaasti-6270310

https://yle.fi/uutiset/3-7980727

http://monochrome.fi/vaikuttajamarkkinoinnin-trendit-2018/

https://www.instagram.com/sugarhelsinki/

Kuvat:

https://misattikkiin.com/2016/12/27/ravintolan-some-markkinoinnin-abc/

https://blog.hootsuite.com/influencer-marketing/