patrickaaltonen-blog

[patrickaaltonen-blog]

My role in our team - reflection based on Belbin’s Team Role Model

I have participated in numerous teamwork’s during my time in school. Some of the teams reached their full potential where every member had some role, but some teams unfortunately have also fallen short. From my experience, when a team is working at its full capacity every team member has assumed a clear role and responsibility area. I am going to be referencing The Belbin Team Inventory behavioural test in this reflective text.

Belbin’s Team Roles

Belbin has come up with nine different team roles which are divided to three groups:

1.    Action oriented roles: shaper, implementer, completer finisher

2.    People oriented roles: coordinator, team worker, resource investigator

3.    Thought oriented roles: plant, monitor-evaluator, specialist

My role

From these roles, the ones that I link myself with the best are team worker and coordinator. When the InnoChallenge began, I immediately started conversing and building a connection with the exchange students in the group along with the shyer Finnish student. I at first started with small talk so we all could get to know each other better, to build trust within the team. I also usually, not always but most of the times, lead the direction of the conversation or task at hand. Usually by encouraging cooperation I assume the role of coordinator but that is never the goal for me, it just comes out naturally to me because I am excellent listener, good-natured and calm.

For the weekly assignments, the most important factor was that everyone in the group participates equally. Most of the work we managed to squeeze in during the Tuesday class but we met on our free time too occasionally if it was required. The interview and the first week’s tools were one of these occasions. In the end we did not structure our team according to any tool or model that much because we noticed that our team performed quite efficiently with this level of coordination.

I feel like maybe in the future I could try to make use of Belbin’s Team Role -tool on the larger projects since it would fit my existing team role quite nicely even though I am little skeptical if this the right way to achieving better team performance. In the end I identify myself being the person in the group who connects everyone in the beginning and encourages everyone do to their best throughout the project by scheduling and keeping up the atmosphere just to name a few methods.

https://www.mindtools.com/pages/article/newLDR_83.htm

written 9.12.2018

[patrickaaltonen-blog]

Virtual team working tools now and in the future

In today’s world information technologies and technology overall is developed so quickly which has made it possible for many organizations to build virtual teams and working spaces without traditional boundary restrictions. Virtual teams present different opportunities and challenges compared to traditional teamwork and thus many virtual team tools have come up to assist organizations to handle their virtual teams professionally and with the maximum benefits.

What is a virtual team?

Virtual team can be defined as a group of people taking part in common project for the shared purpose of achieving its goal and purpose. All of the smaller tasks in the project are completed in a virtual environment provided by some virtual team tool. Virtual teams can be divided in to local and global teams. Local virtual teams members commonly belong to the same SME company meanwhile global virtual team can be much larger team consisting of members from different companies worldwide.

Virtual team working tools

A virtual team must be managed (here it’s called virtual team management) just like any other team but here it poses an unconventional challenge: the lack of face to face interaction. Luckily here the virtual team working tools come in to play and I have listed the best down below according to review article found at FinancesOnline.

1.    The number one is Wrike collaboration tool and after doing some research I can see why. It is hands down one of the most scalable and versatile virtual team tools to keep the team in sync and updated. It can be used either for one project or multiple ones simultaneously. The core feature is the 3–Pane View which lets the viewer see the big picture on the left pane, the required tasks for individual projects in the middle and details on the right pane. This enables the leaders to focus on both overall progress and members individual progress while maintaining clear and simple communication with each member via the activity stream. It also uses a hierarchy system with folders and tags to organize tasks and subtasks across the project and integrated Gantt chart timeline. I found the tool interface quite complicated and felt I would probably need guidance before starting to work independently.

2.    The number two is Monday.com which is very different compared to Wrike. The main focus on Monday.com is on the social collaboration of the team and streamlining the process of contributing to the project. In short, it makes it more convenient to share ideas, solutions and insights to the project with accessible and simple tool. It uses pulses (rows) to keep all communication in one panel while organizing progress data and daily activities. You can see what other members have done or said with the possibility to comment or thumb up their work. It also has advanced features such as tracking any overlapping. I prefer this tool over Wrike just because of the greater focus on social collaboration.

In the future

In my mind, virtual teams are still an ongoing experiment that will continue to improve and evolve over the next few years. Tools and cloud services will get better and we will get sharper video conferences that actually work. I am just a little scared of virtual team rooms and the thought of losing eye/physical contact completely.

 https://financesonline.com/top-15-online-collaboration-tools-virtual-teams/

written on 30.11.2018

[patrickaaltonen-blog]

I as a trust builder in international team

How important factor trust is in a team? In my mind a team without trust is not really a team but just a group of individuals trying to work together with lackluster progress. It does not matter how talented the people are in the group, they will never reach the desired outcome or goal without trust. A cohesive and trusting team can achieve nearly anything.

I have not always regarded myself as a good trust builder or a social team member. I used to be extremely shy in primary school and dreaded any type of team assignments or presenting in front of the class. I am not entirely sure at what point all of this changed and cannot pinpoint it, but I know for certain what enabled this big change in me. I befriended this one group of guys at school that both during assignments and spare time taught me numerous important social skills unwittingly. Nowadays, it is the complete opposite: I am extremely social, self–assured and ready to build a connection and trust with new people around me.

How do I build trust?

I feel like that most of the times, especially in teams with people I do not know yet, I assume the role of “team leader” due to how I try to build trust and good atmosphere within the team. One of the two most important ways to build trust is open communication. Open communication is essential because you need to have everyone in your team talking to each other in a meaningful and honest way and meeting regularly discussing their progress or difficulties. It is important to create these opportunities for open–ended discussions because this is the way to successful problem solving. You still must not forget that some people may be very shy, like I used to be, and it is not probably their own choice either. If there is a chance that I could help someone overcome their shyness through my actions, like my friends helped me during primary school, I would take it.

The second most important way to build trust in my opinion is getting to know each other personally and their culture and this applies notably to international teams. Always when I meet new people in some sort of social situations, I am the one who starts and steers the conversations along and at times it can prove hard for me to stop talking. I try to create situations that help new team members to share personal stories but without invading their privacy. This way everyone gets acquainted and stronger bonds can be formed.

These are just the two most important ways that I try to build trust in all teams that I take part in. It does not matter if the team is international or not, these methods have always proved successful in some way or another. Being accurate, listening and maintaining focus and direction throughout the projects are other ways just to list a few. Trust paves the way for success.

[patrickaaltonen-blog]

Tulevaisuuden maksutavat

Raha. Se helpottaa tavaroiden vaihtokauppaa olemalla arvon mittari, ylläpitää sosiaalisia hierarkioita ja tuo yhteen monimuotoisia yhteiskuntia vuorovaikutuksen kautta. Arkeologit ovat löytäneet todisteita käteisen rahan käytöstä jopa 40 000 vuoden takaa. Ensin käytiin tavanomaista vaihtokauppaa esineillä ja raha kolikoiden muodossa tuli hieman myöhemmin. On pelottavaa ajatella, että ihmiset ovat pärjänneet tuhansia vuosia mainiosti käteisellä rahalla ja vasta viime vuosikymmenien aikana olemme alkaneet jättää käteistä rahaa taaksemme ja siirtymään vauhdikkaasti kohti sähköistä valuuttaa ja maksamista. Mitenköhän maksamme ostoksemme 20 vuoden päästä?

Suomen pankki julkaisi vuonna 2016 tulevaisuuden maksutapoja käsittelevän e-kirjan, jossa kirjoittajat pohtivat tulevaisuuden maksuratkaisuja eri näkökulmista. Kirjan yhdeksäs kappale, joka käsittelee maksutapojen ja tottumusten muuttumista, on mielestäni ylivoimaisesti mielenkiintoisin.

Yhteenveto kappaleesta

Maksamisen muutos on hidasta, vaikka tekninen kehitys nopeutuu entisestään. Sirukorttien liikkeellelasku ja toimivuuden varmistaminen kesti lähes 15 vuotta. Mitä enemmän uusia laitteita ja erilaisia integrointeja liikkeisiin tarvitaan, niin sitä hitaampaa on myös uusien maksutapojen yleistyminen. Samalla niiden käyttöönotto hidastuu. Myös tottumukset ja tavat muuttuvat hitaasti. Maksamisessa on, lähes tulkoon kokonaan kyse henkilön tavoista ja tottumuksista muun muassa maksukeinon valitsemisessa. Tämä on yksi selitys muutosten hitaudelle.

Tällä hetkellä korttimaksaminen hallitsee maksamista ja toistaiseksi käteismaksaminen on onnistunut säilyttämään merkitsevän asemansa, vaikka käteisen käyttö onkin laskussa. On edelleen monia, jotka tarvitsevat käteistä. Kaikki eivät voi saada maksukorttia syystä tai toisesta. Yksi viimeisin nopeasti kasvava uusi maksutapa on mobiilimaksaminen, mutta kuitenkin osa tämän maksutavan sovelluksista perustuu kortteihin eli ovat kauppiaille vielä korttimaksuja. Uudet maksutavat herättävät helposti median kiinnostuksen ja saavat tätä kautta helposti huomiota ja näkyvyyttä, kuten mobiilimaksaminen on saanut lyhyessä ajassa.

Oma näkökulma

Myönnän heti, että olen jäänyt jälkeen maksutapojen kehityksestä. Lopetin muutama kuukausi sitten Nordean tunnuslukukortin käytön ja vasta muutama viikko sitten latasin ensimmäisen mobiilimaksusovelluksen MobilePayn. Yritin ensimmäisen kerran jo yli vuosi sitten ottaa käyttöön Nordean tunnuslukusovelluksen, mutta aktivointikoodin saamisessa oli ongelmia, jonka laiskuuteni ansiosta ratkaisin puhelimitse alkuvuodesta. Tässä tuleekin ensimmäinen huolenaiheeni: kaikki teknologia ja sovellukset nojaavat todella paljon Internetin toimivuuteen, niin miten maksamisen käy, jos Internet ei jostain syystä toimikaan ja maksukortit ovat jätetty taakse? Entä jos palveluntarjoaja kohtaa odottamattomia teknisiä ongelmia? On digitaalisissa maksutavoissa silti myös todella hyviä puolia, kuten sen vaivattomuus ja nopeus. Mielestäni nämä hyvät puolet kuitenkin ylittävät listaamani huonot puolet, koska niiden riski on todella pieni. On vain pelottava ajatus, että kuinka paljon lähes kaikki nykyajan teknologia, järjestelmät ja laitteet nojaavat Internetin toimivuuteen. Tuntuu, että etenkin Nordealla olisi jatkuvasti teknisiä ongelmia ja katkoksia heidän palveluissaan.

[patrickaaltonen-blog]

Yhteisömanageri

Sosiaalisen media alkoi yleistyä käsitteenä Suomessa vuonna 2007 eli reilu kymmenen vuotta sitten ja nykyään lähes jokainen käyttää sitä jossain muodossa. Sosiaalinen media luo monenlaista yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa aktiivisen viestinnän käyttäjien tai käyttäjäryhmien välillä. Yritykset voivat hyödyntää sitä myös samoin tavoin ja sosiaalisen median käytön yleistyminen on jopa luonut lukuisia uusia ammattikuntia, joista yksi on yhteisömanageri.

Yhteisömanagerin rooli

Mitä community managerin eli yhteisömanagerin rooliin yrityksessä sitten kuuluu? Lyhyesti yhteisömanagerin keskeisin rooli on pitää yllä joko yrityksen ulkoista tai sisäistä viestintää moderneilla työkaluilla. Tähän kuuluu myös sosiaalisen median kontaktien hoitaminen viestinnän ja markkinoinnin avulla. Yhteisömanagerin tehtävät sekä yrityksen sisällä että ulkona ovat melko samankaltaisia. Yrityksen sisällä yhteisömanageri ylläpitää jotakin yhteisötyökalua, kuten Yammeria, ja pyrkii kasvattamaan ja koordinoimaan yhteisöä. Yrityksen ulkopuolella alusta vain vaihtuu esimerkiksi Facebookiin tai Twitteriin ja viestintä kohdistuu kuluttajiin.

Yhteisömanagerin tärkeimpiä tehtäviä:

1.    keskustelun herättäminen

2.    asianmukainen viestintä

3.    yhteishengen luominen

4.    somekanavien ylläpito

5.    sisällön pitäminen yhtenäisenä

6.    kannustaminen julkaisemaan sisältöä ja kannustaminen osallistumaan

 Yhteisömanagerin keskeisiä ominaisuuksia:

1.    kyky kuunnella ja ymmärtää yhteisön jäseniä

2.    taito luoda uutta sisältöä

3.    taito innostaa ja saada ihmiset aktiivisiksi

4.    ymmärrys maailmasta, ilmiöstä ja trendien seuranta

5.    hyvät viestintätaidot

Yhteisömanageri yrityksen kannalta

Yhteisömanagerin rooli on tärkeä yritykselle erityisesti sen markkinoinnin, asiakaspalvelun ja tuotekehityksen näkökulmasta. Yhteisömanageri tuottaa sisältöä yrityksen somekanaviin ja markkinoi ajankohtaisia tapahtumia, tuotteita ja uusia kampanjoita. Tätä kautta myös suurin osa kuluttajista myös kommunikoi yrityksen kanssa tuotteista, hakee vastauksia mahdollisiin kysymyksiin ja jakaa asiakaskokemuksiaan. Näissä tilanteissa yritystä edustaa yhteisömanageri. Etenkin Facebookissa kuluttajat antavat yrityksille arvosteluja ja palautetta yritysten omilla sivuilla ja näihin vastaaminen kuuluu myös yhteisömanagerin työtehtäviin. Tässä viestintätaidot ovat isossa roolissa ja muut sivuilla kävijät rakentavat tästä kuvan yrityksen asiakaspalvelun tasosta. Yhteisömanagerin keräämää palautetta yritys taas pystyy hyödyntämään myöhemmissä strategioissa. Näin uskallankin jopa väittää, että yhteisömanageri on sekä markkinoinnin että asiakaspalvelun asiantuntija.

[patrickaaltonen-blog]

Innovointi ja sen tärkeys

Mikä on innovaatio? Mitä tarkoitetaan innovoinnilla eli innovaatiotoiminnalla? Miten Sinä pystyt hyötymään innovatiivisuudesta ja kehittymään siinä? Tämän postauksen loppuun päästessäsi tiedät vastauksen näihin kysymyksiin.

Määritelmiä innovaatiosta ja innovoinnista

Innovaatio tarkoittaa jotain uutta tai paranneltua ideaa, joka on onnistuttu viemään käytäntövaiheeseen saakka useimmiten monen kokeilun kautta. Innovaatio voi olla joko tuote, palvelu, keksintö tai prosessi. Innovaatioille on yleistä sen tuottama hyöty sekä kehittäjille että sen käyttäjille ja että se houkuttelee muita tekemään jotain vastaavaa. Innovaatioita on myös mahdollista jaotella eri tavoin esimerkiksi asteittaisiin tai radikaaleihin innovaatioihin. Radikaalit luovat uusia markkinoita ja muuttavat ajattelua, kun asteittaiset innovaatiot koskevat enimmäkseen nykyisiä tuotteita ja palveluita.

Innovointi tarkoittaa taas toimintaa, joka edistää ideoiden syntymistä ja niiden kehittämistä viimeistellyiksi innovaatioiksi esimerkiksi eri innovaatiomenetelmien kautta. Se kattaa kaikki toimenpiteet idean syntymisen ja viimeistelyn väliltä.

Miksi innovatiivisuus ja siinä kehittyminen on tärkeää

Luovuus ja ongelmanratkaisutaitoja korostetaan erittäin paljon työelämässä ja etenkin johtajien on oltava innovatiivisia menestyäkseen, mutta harmillisen usein työntekijät väheksyvät innovatiivisuuden merkitystä heidän oman työskentelyn näkökulmasta. Työnantajat arvostavat innovatiivisuutta ja innovatiiviset työntekijät tekevät yrityksestä kilpailukykyisemmän markkinoilla. Lisäksi se auttaa sinua pitämään työsi. Organisaatiot muuttuvat jatkuvasti ja saatat joutua löytämään uusia innovatiivisia keinoja tuoda arvoa yritykselle. Tätä kautta teet itsestäsi korvaamattoman eikä sinusta haluta luopua. Innovatiivisuus auttaa sinua myös kasvamaan työntekijästä johtajaksi.

Innovatiivisuus on suurilta osin ajattelutyötä ja olen koonnut alle muutaman tavan, joilla pystyt kehittämään innovatiivisuuttasi.

1.    Et saa väheksyä hulluimmiltakin kuulostavia ideoita, koska moni menestyksekkäimmistä innovaatiot ovat syntyneet juurikin hulluista ideoista.

2.    Opi kaikesta, koska innovaatiot ovat useimmiten tapoja yhdistää eri asioita ja tämä vaatii tietämystä molemmista asioista.

3.    Älä ajattele, että tiedät kaiken. Innovaattorit eivät koskaan lopeta ajattelemasta, että jotakin asiaa ei voisi tehdä entistä paremmin. Ole aina avoin uusille lähestymistavoille ja muista silloin tällöin tarkastella tilannetta lapsen näkökulmasta.

4.    Älä vähättele yhteistyön tärkeyttä, koska ryhmätyöskentely tuo enemmän ideoita ja perspektiivejä pöydälle. Näitä hyödyntämällä tavoite on helpompi tavoittaa ja voit oppia toisilta jotain uutta!

Lähteet:

https://duunitori.fi/tyoelama/innovatiivisuus-miksi-se-on-tarkeaa-ja-miten-sita-voi-kehittaa/

http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/innovaatio-ja-innovointi-myos-julkisella-sektorilla

[patrickaaltonen-blog]

Lean Canvas

Saimme projektityöhömme toimeksiannon Bankifylta, joka toivoi meiltä uusia, innovatiivisia ratkaisuja Blinky-säästösovelluksen parantamiseksi. Lähdimme liikkeelle ongelmanratkaisussa siitä, miten saamme tuettua ja motivoitua käyttäjien säännöllistä säästämistä? Mitä sellaista tarjottavaa sovelluksella on, että käyttäjät lataisivat sovelluksen ja olisivat aktiivisia? Millä tavoin onnistumme tekemään säästämisestä hauskaa ja kääntämään säästämiseen usein liitetyn negatiivisen mielikuvan positiiviseksi? Ja yrityksen näkökulmasta tarkasteltuna, miten voimme parantaa ansaintalogiikkaa?

Koimme, että kyetäksemme vastaamaan edellä mainittuihin ongelmakohtiin, olisi tehokkainta lähestyä toimeksiantoa pelillistämällä sovellus. Kun käyttäjä lataa sovelluksen, alkukartoituksen mukana tulee nopea kysely käyttäjän mielenkiinnon kohteista. Hän myös asettaa säästötavoitteita tai välitavoitteita jotka saavuttaessaan hän pääsee korttipelinäkymään. Pelinäkymä sisältää kolme pelikorttia, joista käyttäjä valitsee yhden. Jokaisen kortin takaa löytyy jonkinlainen etukuponki tai alennus pohjautuen näihin aiemmin määritettyihin mielenkiinnon ja säästämisen kohteisiin. Esimerkiksi autosäästäjä voi saada korttipelistä alennuksen huoltoasemalle tai varaosaostoksiin. Kannustaaksemme käyttäjiä aktiiviseen säästämiseen, kasvavat edut aktiivisuuden ja sovelluksen käyttöajan mukaan entistä houkuttelevammiksi.

Asiakassegmentointi

Asiakaskohderyhmämme sovellukselle ovat 16 – 18-vuotias nuori joka säästää ensimmäisiin isoihin hankintoihinsa, nuori pariskunta joka jakaa yhteisasumisen kustannuksia ja kaveriporukka joka säästää yhteistä matkaa varten. Korttipeliä ajatellen pääkohderyhmämme on 16 – 28-vuotias nuori joka säästää yksin, joko isompaa pottia tulevaisuuttaan ajatellen tai pienempiä potteja jotain etukäteen harkittua hankintaa varten. Meille on tärkeää keskittyä pääkohderyhmään, mutta niin ettei siihen panostaminen sulje muita kohderyhmiä pois.

Markkinointi ja yhteistyökumppanit

Näkyvyyttä sovellukselle saamme yrityksen verkkosivujen, sovelluskauppojen, sosiaalisen median ja yhteistyökumppaneiden kautta. Koemme, että innovaatiomme on helppo ”myydä” toivotuille yhteistyökumppaneille, sillä he saavat käyttäjillemme tarjoamiensa etujen kautta uusia asiakkaita. Yhteistyökumppaniemme uudet asiakkaat joita he saavat sovelluksemme kautta, ovat jo alkukartoituksessa ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita juuri niistä asioista joita nämä yritykset tarjoavat. Sovelluksemme kautta tulevat uudet asiakkaat ovat myös luotettavia raha-asioiden kanssa, kun ottaa huomioon sovelluksemme luonteen.

Ansaintalogiikka

Kuluja Bankifylle kertyy henkilöstökulujen, tuotekehityksen, yhteistyökustannusten ja markkinoinnin muodossa. Tuloja puolestaan kertyy mainostulojen ja sovelluksen tarjoamien maksullisten Premium-ominaisuuksien kautta. Innovaatiomme on kopioitavissa, mutta koemme, että innovaatiomme erottuu kilpailijoidemme tarjoamista ratkaisuista juuri pelillistämisen avulla.

Tuotekehityksen jatkuvuus

Sovellusdatan analysointi on tärkeää jatkuvan kehityksen ja sovelluksen optimoinnin kannalta. Seuraamme käyttäjätottumuksia, asiakaspolkua sekä käyttäjien aktiivisuutta ja säästötavoitteiden täyttymistä.

Innovaatiomme perustuu siihen, että käyttäjät usein kokevat säästämisen negatiivisena, sillä perinteisesti se on tarkoittanut rahan siirtymistä pois heidän käyttötileiltään. Me tarjoamme hauskan tavan säästää ja ansaita bonuksia, ilman että asiakas joutuu ”uhraamaan” jotain. Make finance fun & easy!

[patrickaaltonen-blog]

Avoin data

Data on nykyajan digitaalinen raaka-aine, jota ihmiset pystyvät hyödyntämään monenlaisissa eri tehtävissä, etenkin avointa dataa. Tutkimukset tukevat sitä, että oikein käytettynä data korreloi positiivisesti uusien innovaatioiden kehittämiseen verrattuna yrityksiin, jotka eivät hyödynnä avointa dataa millään tavalla. Avoimen datan analysointi on tärkeää kilpailukyvyn ja asiakasymmärryksen kannalta. (Koski H. 2017. Raportti: Datan hyödyntäminen lisää innovaatiota ja kasvua)

Dataa voi myös luokitella muun muassa sen ominaisuuksien perusteella esimerkiksi big dataan ja aikaisemmin mainittuun avoimeen dataan. Big data tarkoittaa todella suurien jatkuvasti lisääntyvien ja luokittelemattomien tieto määrien keräämistä ja analysointia. Avoimella datalla taas tarkoitetaan dataa, jota kuka tahansa voi hyödyntää ilmaiseksi jopa kaupallisiin tarkoituksiin.

Miten yritykset voisivat hyödyntää avointa dataa?

Ensimmäisenä yrityksen on saatava jostain käsiinsä avointa dataa, jota olisi mahdollista hyödyntää liiketoiminnassa. Yksi oiva palvelu tähän tarkoitukseen on Helsinki Region Infoshare. Sivustolle on koottu lukuisia sovelluksia, jotka hyödyntävät avointa dataa. Cycling in Helsinki -sovellus kerää ja visualisoi Helsingin päivittäiset pyöräilijämäärät eri puolilta Helsinkiä olevilta mittauspisteiltä. Kaikki yritykset, joiden asiakasryhmään kuuluu pyöräilijät, pystyisivät hyödyntämään tätä sovellusta todella paljon kesän markkinointia suunnitellessa. Yritys, kuten Intersport, voisi asetella parhaimmille sijainneille mainoksia edullisista pyöräilytarvikkeista tai palkata promootiotyöntekijöitä paikanpäälle. 

Toinen sovellus taas kerää dataa Vantaan lumiauraustilanteesta ja esittää sen kartalla erittäin visuaalisesti. Taloyhtiössä, jossa asun on jo monta talvea peräkkäin ollut aurauksen kanssa ongelmia, minkä vuoksi kiinnitin huomioni juuri tähän sovellukseen. Jokin kilpaileva kiinteistöhuoltoyritys voisi tämän sovelluksen kautta kerätä todella arvokasta tietoa sijainneista, joissa aurauksessa on puutteita ja kilpailuttaa yritykset. Tätä kautta olisi mahdollista saada kallisarvoisia asiakkaita.

Avoin data tuo mukanaan lukuisia mahdollisuuksia yrityksille, mitkä voivat edistää muun muassa kilpailua ja markkinointia. Isoimpana edellytyksenä on ainoastaan se, että yritys hyppää datan maailmaan ja ottaa tiedonhallinnan työkaluja käyttöön ja täten tekee itsestään kilpailukykyisemmän.

[patrickaaltonen-blog]

Yritysten käyttämät digitaaliset kanavat

Jos toimit yrityksen johdossa, sinun tulee selvittää ja tulkita asiakkaiden tarpeita ja käyttäytymistä. Ennen tästä suoriuduttiin käyttämällä perinteisiä markkinatutkimustekniikoita, kuten kyselylomakkeita ja haastatteluita, mutta nämä tarjosivat vain pinnallista tietoa. Digitaalinen vallankumous on kuitenkin mahdollistanut eri digitaalisten kanavien käytön, jotka tarjoavat kauppiaille erittäin tarkkaa tietoa kuluttajasta.

 Yrityksen digitaaliset kanavat pystytään jakamaan omiin, ostettuihin ja ansaittuihin medioihin. Omiin medioihin sisältyy muun muassa kaikki yrityksen verkkosivut, julkaisut ja tutkimukset ja jokainen organisaatio tarvitsee omaa mediaa. Tämän sisällön on tärkeää olla strategisesti perusteltua, koska nämä aineistot vaikuttavat ihmisten mielikuviin organisaatiosta. Ostettu media on näistä yksinkertaisin ja kattaa kaiken markkinoinnin, josta yritys on joutunut maksamaan. Tähän ryhmään kuuluu tv-mainokset, tulostettu mainonta ja hakusanamainonta, jossa maksetaan jokaisesta napsautuksesta. Halutuinta on ansaittu media, johon kuuluu muiden luoma sisältö ja keskustelu mikä liittyy jollain tavalla yrityksen tuotteeseen tai palveluun. Se nimensä mukaisesti ansaitaan sekä omien että ostettujen medioiden tuloksena ja usein julkaistaan muualla kuin yrityksen omilla kanavilla. Ansaittua mediaa voi olla esimerkiksi tuotearvostelut tai näkyvyys uutisissa.

 On myös olennaista, että digitaalisten kanavien tehokkuutta ja tuloksia mitataan säännöllisin väliajoin. Omien medioiden tehokkuutta voi mitata verkkoanalytiikkaohjelmistolla tai kyseisen verkoston analytiikka alustalta, josta löytyy tarkkaa tilastollista tietoa jaoista ja tykkäyksistä. Tätä kautta on mahdollista saada erittäin seikkaperäistä tietoa sekä kävijöistä että sisällöstä, joka saa aikaan parhaita tuloksia. Tällaista tietoa on viisainta hyödyntää tulevaisuudessa. Ostettujen medioiden mittaus taas riippuu täysin alustasta, jossa markkinointi tapahtuu. Eri alustat tarjoavat eri ohjelmistoja tähän tarkoitukseen tai yritys voi itse ostaa laajempia työkaluja tähän tarkoitukseen. Helpoin keino mitata ansaittujen medioiden tehokkuutta on käyttää jotain tähän tarkoitettua työkalua, joka ei rajoitu vain yhteen Internet-sivustoon. Ansaittujen medioiden analysointi tulisi aloittaa mittaamalla oman markkinoinnin osuus verrattuna kaikkiin muihin kilpailijoihin nähden. Seuraavaksi tiedot tulisi luokitella esimerkiksi alustan ja tyypin perusteella. Tämän avulla yrityksen on huomattavasti helpompi seurata sekä positiivista että negatiivista palautetta ja eniten jaettua sisältöä ja jopa solmia kumppanuuksia tärkeiden henkilöiden kanssa. Kaiken lisäksi tätä kautta pystytään saada arvokasta tietoa kuluttajien tarpeista ja vaivoista.

 Omien, maksettujen ja ansaittujen medioiden jatkuva tarkkailu demonstroi tehokkaasti työn tuloksia ja tuo asiakkaiden kuuntelun tärkeyden esiin. Kaikki tämä tieto tulee olemaan tulevaisuudessa kriittisessä osassa yrityksen toiminnan vahvistamisen kannalta ja sitä ei tulisi aliarvioida.

[patrickaaltonen-blog]

Digitalisaatio palvelualoilla

Suomi on kasvanut teollisuuden ja digitalisaation vauhdittamana. On kyse raa’asta digimurroksesta, joka haastaa työmarkkinat uudistumaan ja suhtautuminen digitalisaatioon on ratkaisevaa palveluyritysten kannalta. Suuria menestyjiä ovat he, jotka tiedostavat kasvun ja digitalisoinnin välisen vahvan korrelaation ja hyödyntävät kaikki digiajan mahdollisuudet.

Digitalisaatio on globalisaation ja ilmastonmuutoksen ohella yksi palvelualojen toimintaympäristöön eniten vaikuttava megatrendi. On kyse niin suuresta muutoksesta, että kasvavat palvelualan yritykset ovat jo ottaneet digitalisaation liiketoimintansa strategiseen ytimeen. Sen myötä työn sisältö, työtavat, osaamistarpeet, johtaminen ja palvelutyö muuttuu monipuolisemmaksi ja entistä vähemmän sekä aikaan että paikkaan sidonnaiseksi. Teknologia ja erilaiset ohjelmistot ovat keskeinen osa digitalisaatiota.

Digitalisaatio liiketoiminnassa

Palvelualoilla ihmisestä kertovan datan määrä ja sen hyödyntäminen on kasvanut räjähdysmäisesti. Erilaiset etukorttiohjelmat keräävät ja analysoivat ostotietoja ja pian sähköpostiin pamahtaakin jo lähi K-Supermarketin edut, jotka on räätälöity henkilökohtaisesti. Netissä surfatessa lähes kaikilla sivuilla kerrotaan evästeiden käytöstä käyttökokemuksen eli tiedon keruun parantamiseksi. Näitä tietoja yritykset käyttävät itse tai myyvät muille hyödynnettäväksi. Kerätyllä tiedolla yritys voi suunnata fokustaan oikeaan paikkaan aikaisempaa nopeammin ja kehittää palveluita vastaamaan asiakkaiden todellisia tarpeita.

Aika- ja paikkasidonnaisuus on vähentynyt huomattavasti. Nykyään pystyy hoitamaan helppoja vakuutusasioita lauantai-iltana kotisohvalla OP-Pohjolan Viljo-vahinkorobotin kanssa. Yksinkertainen työ, joka on mahdollista digitalisoida, poistuu ja korvataan automaation tuomilla mahdollisuuksilla. Digitaaliset itsepalvelut kasvavat asiakkaiden halutessa itse päättää heille sopiva paikka sekä aika.

Erilaiset kumppanuudet ja yhteistyömallit kasvattavat suosiotaan. Nykyään yritykset mainostavat jatkuvasti uusista kumppanuksistaan toisten kanssa. Tämä helpottaa toimijoiden erikoistumista, mikä parantaa palvelun laatua ja tehokkuutta. Digitalisaatio on yksi alustapalveluiden suurimmista mahdollistajista. Niissä kuten Airbnb:ssä palveluntarjoaja saa tarjonnan ja kysynnän kohtaamaan. Näille palveluille on yhteistä se, että mitä enemmän on käyttäjiä, niin sitä enemmän syntyy arvoa omistajalle ja käyttäjille.

Digitalisaatio asiakaskokemuksessa

Yrityksillä on nykyään useita eri palvelukanavia Some-tileistä perinteiseen kaupan tiskiin. Alko avasi reilu vuosi sitten nettikaupan ja viime syksynä vuorostaan nostalgisen tiskimyymälän. Asiakkaat haluavat digitaalisen murroksen keskellä, että heillä on erilaisia palvelukanavia käytettävissään. He myös odottavat saavansa samanlaista palvelua kanavasta riippumatta ja mahdollisuuden vaihtaa sitä kesken asiointiprosessin. Se luo yrityksille painetta tehdä toimintatavat, jotta asiakas saa samanlaista palvelua paikasta riippumatta.

Sosiaalinen media on mahdollistanut täysin uudella tavalla asiointikokemuksen vertailun hyvässä sekä pahassa. Huono kokemus lähtee helposti kiertämään ja sitä voi olla vaikea pysäyttää. Vertailu ja asiakkaan oma tiedon haku on helppoa, joten asiakasuskollisuuden luominen on tärkeää, jotta pystyy kilpailemaan suuriakin toimijoita vastaan.

Digitalisaation hyödyntäminen palvelualoilla

Menestyäkseen kovassa kilpailussa yrityksen pitää olla mukana digitalisaation kehityksessä sekä aktiivisesti kehittää palveluitaan ilman, että asiakkaan palvelukeskeisyys kärsii. Nykyään jokaisen yrityksen pitää miettiä mitä eri digitalisaation muotoja käyttää omassa toiminnassaan ja miten innostaa asiakkaitaan käyttämään palveluja. Uusien innovaatioiden jatkuva tuominen ja kehittäminen ovat tärkeää, sillä vain silloin on mahdollista pysyä globaalin digitalisaation mukana.

Asiakkaan näkökulmaa digitalisaatiossa on siis pakko miettiä palvelualoilla. Ilman tätä kyseistä oivallusta mielessä moni asia voi mennä pieleen ja johtaa asiakkaiden menettämiseen.

[patrickaaltonen-blog]

Mitä on digitalisaatio?

Digitalisaatio on aikakautemme suurin muutosvoima sekä tekniikan että kulttuurin saralla, mikä luo yrityksille ympäri maailmaa lukuisia mahdollisuuksia uudistua, kasvaa ja tehostaa toimintaansa. Mutta onko digitalisaatio todellisuudessa tämä pelastava enkeli ja yrityksen ulkopuolelta tuleva voimavara, joka luo vain yksinomaan uusia positiivisia mahdollisuuksia?

Digitalisaatio lyhykäisyydessään tarkoittaa tietotekniikan yleistymistä arkisella tasolla ja Suomessa digitalisoituminen lähti eksponentiaaliseen kasvuun 1980-luvulla, kun muun muassa matkapuhelimien ja tietokoneiden teknologinen kehitys lähti kovaan kasvuun. Nyt liki kolmekymmentä vuotta myöhemmin meille suomalaisille älylaitteet ja erilaiset sovellukset ovat jo arkipäivää.

Liiketoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna digitalisoituminen on hyvin moniulotteinen tekijä, joka voi luoda uusia ammatteja ja mahdollisuuksia, mutta joka toisaalta myös vaatii meiltä erittäin nopeaa kehityksen perässä pysymistä. Kun teknologia on ihmistä älykkäämpää, saattaa se syrjäyttää oikean työntekijän – miksi maksaa palkkaa ja työntekijästä koituvia kustannuksia, mikäli kertakustanteinen laite tai järjestelmä kykenee vastaavaan työpanokseen?

Digitalisaation vaikutus digitaaliseen liiketoimintaan

Digitalisoitumisella on ollut huomattavan suuri positiivinen vaikutus digitaaliseen liiketoimintaan. Some-markkinoinnilla saavutettava näkyvyys ja kustannustehokkuus, verkkokaupan tarjoamat kasvumahdollisuudet ja kansainvälistymisen helpottuminen ovat vain muutamia esimerkkejä. Jos mietitään hyötyjä esimerkiksi lääketeollisuuden tai hyvinvointi- ja terveyspalveluiden näkökulmasta, tarjoaa teknologia meille loputtomasti hienoja mahdollisuuksia. Julkinen liikenne, senioripalvelut ja verotoimistossa asiointi eivät ikinä ole olleet niin hyvällä mallilla kuin nyt teknologian kehityksen myötä. Asiakasrekisterit ja muut pilvipalveluiden tietokannat ovat olleet edullisia niin kuluttajalle kuin palveluntarjoajallekin ja nämä sekä kehittyvät että päivittyvät jatkuvasti. Yhtä lailla kilpailuympäristö näiden muutosten myötä on laajentunut valtavasti – naapurin kivijalkaliike ei olekaan enää välttämättä yrityksen suurin kilpailija, vaan se saattaa löytyä jopa toiselta mantereelta nettiyhteyden päästä.

Asiakkaan ja palveluntarjoajan välinen kanssakäyminen on kokenut valtavan murroksen viimeisten kymmenen vuoden aikana. Asiointi ei ole enää aikaan tai paikkaan sidonnaista, vaan perinteisten tapaamisten tilalle ovat tulleet sähköpostit, chatit ja verkkotapaamiset. Toisen osapuolen tavoittaminen on mahdollista 24 tuntia vuorokaudessa ja huolimatta siitä, miten paljon tämä helpottaa toimintaa, on sillä myös negatiivisia vaikutuksia. Jos ei pysty tai osaa käyttää verkkopalveluita, niin miten asiointi tulisi hoitaa? Lisäksi tavoitettavuus kellonajasta, terveydentilasta ja henkilökohtaisen elämämme mullistuksista huolimatta, voi tämä digiajan ilmiö ’’online 24/7’’ näkyä stressinä, työntekijän uupumuksena tai pahimmassa tapauksessa loppuun palamisena.

Loppupeleissä ne, jotka ymmärtävät ja pystyvät soveltamaan digitalisaation luomia etuja ja mahdollisuuksia, saavat suuria kilpailuetuja muihin nähden. Mutta entä niiden ihmisten kanta, joiden työpaikat ovat vaarassa koneiden kehittymisen ja yleistymisen vuoksi? Painavatko digitalisaation edut enemmän kuin sen tuomat haitat? Entä ketkä hyötyvät digitalisaation kehittymisestä eniten, ja keiden liiketoiminta puolestaan heikkenee kyseisen asian vuoksi?