#alustatalous

[mattijarvinen]

Airbnb-vuokraajien verotukselliset ongelmat

Digitalisaation ja digitalouden nousussa on yksi suurimmista uusista liiketoiminnan muodoista ollut alustatalous. Se tuo mukanaan paljon hyvää mutta samalla sen verotuksen kanssa tulisi olla tarkkana.

Alustatalous on suhteellisen tuore liiketoiminnan muoto ja se tarkoittaa erilaisten palveluiden tai tuotteiden myyntiä digitaalisia teitä, usein palveluntarjoaja tarjoaa pohjan jonka kautta yksityishenkilöt voivat myydä esimerkiksi palveluita ja palveluntarjoaja ottaa omansa välistä. Ehkä tunnetuimpia tämän alan palveluita ovat majoituspalveluita tarjoava Airbnb ja taksinomaista kuljetusta tarjoava Uber.

Rahaliikennettä ei ilmoiteta verottajalle 

Alustataloudelle ominaista on myös se että asiakas maksaa palvelusta tai tuotteesta palveluntarjoajalle joka välittää sen palveluntuottajalle otettuuaan oman osansa välistä. Tässä tullaankin vaiheeseen joka tuottaa sekä tahattomia että suunniteltuja verojen välttelyjä tai virheitä. Helsingin Sanomien vieraskynä Aki Savolaisen kirjoituksessa käsitellään näitä ongelmakohtia ja kerrotaan EU:n suunnitelmista sen kontrolloimiseen. Kuten tekstissä mainitaan on ilmoittaminen näistä alustoista saaduista verotettavista tuloista täysin niiden saajan vastuulla. Airbnb tai Uber esimerkiksi eivät ole velvollisia ilmoittamaan verottajalle maksamistaan rahoista toisin kuin perinteiset työnantajat Suomessa.

Omasta mielestäni alustatalouden tarjoamat uudet keinot ovat mielenkiintoinen  ja erittäin käytännöllinen tapa palveluntarjoajalle. Itse olen esimerkiksi ahkerasti Airbnb:ta ja Uber:a käyttänyt jo muutaman vuoden ajan, se tarjoaa helpon ja nopean ratkaisun kun kaipaa kyytiä pääkaupunkiseudulla tai tarvitsee esimerkiksi merenranta mökkiä polttareiden viettoon. Ne ovat varmasti myös esimerkiksi vuokramökkejä tai asuntoja tarjoavalle helppo keino tavoittaa asiakkaat. Uber kuljettajat ovat tietenkin oma lukunsa ja heille palvelu tarjoaa keinoa esimerkiksi tehdä lisätienestejä päivätöiden ohella.

Kolmasosalla ongelmia verotettavien tulojen ilmoittamisessa

Kuten Savolainen kirjoittaa, tutkimuksen mukaan suomalaisista 44 prosenttia uskoi että näillä alustoilla myyvät hoitavat verotukselliset asiat kunnolla. Ja toisaalta verohallinto oli vuonna 2018 tarkkaillut tiedettyjä Airbnb vuokraajia ja heidän veroilmoittamista, ja noin kolmas osa ei ilmoittanut vuokratuloja oikein. Olenkin aikaisemmin itse pohdiskellut minkälaisen takaportin tämä avaa kiertää veroja esimerkiksi sijoitusasunnon omistavalle, Airbnb palvelua käytettäessä ei ole mitään vaatimuksia vuokranantajan tilien suhteen, tulot voi ohjata ulkomaisille tileille suojaan Suomen verottajalta. Airbnb:n ottama komissio ja arvonlisävero pienentävät tuloja melko merkittävästi mutta toisaalta Airbnb asunnot vuokrataan yleensä kalustettuina ja lyhyemmiksi jaksoiksi, jolloin vuokratuloa voi saada merkittävästikin enemmän kuin perinteisin keinoin. Riski tietenkin on että vuokralaisia ei löydy jatkuvasti, mutta jos on hoitanut asiat hyvin ja asunto on hyvällä sijainnilla voi tulot olla merkittävästi suuremmat. Verohallinnolla on kattavat keinot saada Airbnb:ltä tiedot vuokrantarjoajista mutta se on heille kallista joten kovin helpolla he eivät lähde yksittäisen vuokranantajan asioita tonkimaan. 

Kovin huolissani en itse olisi verotuksen kannalta Airbnb palvelusta, suuremmaksi osin se kuitenkin on väliaikaista vuokralle antamista esimerkiksi oman loman tai työkomennuksen ajaksi. Pääosin asuntosijoittajat luottavat edelleen perinteisiin keinoihin ja varmempaan kassavirtaan. Joitakin yksittäisiä sijoittajia voi toki olla joilla on useampia kovan volyymin kohteita Airbnb:ssä tarjolla ja tilittävät rahat ulkomaille. Näitä varten kuitenkin ollaan jo EU:ssa tekemässä yhteisiä pelisääntöjä jotta Airbnb saadaan velvolliseksi tulojen ilmoittamisesta, kuten Savolainen kirjoittaa. Tämä helpottaisi tietenkin myös tunnollisten veronmaksajien Airbnb toimintaa, kun alusta olisi yhteistyössä verottajan kanssa eikä tulojen ilmoittaminen olisi ainaostaan heidän omalla vastuulla.

[ellenannilaiho]

Jakamistalous kasvava talouden ala

Jakamistalous on uusi kasvava ja mielenkiintoinen talouden ala. Jakamistaloudella tarkoitetaan sitä, että henkilö jakaa jotain omistamaansa muille korvausta vastaan. Suurimpia ja tunnetuimpia jakamistalouden yrityksiä ovat Uber ja AirBnb, jossa on luotu alusta liiketoiminnalle. Jakamistalouden ideana on se, että jokin arvokas hyödyke esimerkiksi asunto tai auto voidaan "omistaa” yhteisesti, jotta siitä aiheutuvat kustannukset voidaan minimoida. 

Jakamistalous yleistyy koko ajan, kun kuluttajien suhde omistamiseen muuttuu. Yhä useammin ihmiset eivät halua omistaa tavaroita, joita he eivät käytä kokoajan vaan he haluavat mielummin vuokrata tai lainata hyödykkeen. 

Kaupungistuminen on yksi edellytys jakamistaloudelle, sillä jakamistalouden palvelut vaativat kriittisen massan verran käyttäjiä toimiakseen.  

Ekologisesti ajatteleva, tietoinen kuluttaja ja ylimääräisiä resursseja mukanaan kantava kansalainen ovat jakamistalouden potentiaalisia käyttäjiä. Jakamistalous onkin yhteydessä moniin tämän päivän trendi ilmiöihin. 

Käytännön tasolla jakaminen on omistamista taloudellisempaa, ympäristöystävällisempää ja sosiaalisempaa

Jakamistalous mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja. Siinä missä AirBnB ja Uber tarjoavat asuntoja ja autokyytejä ihmisten käyttöön, mitä tahansa hyödykkeitä voidaan vuokrata kuluttajille. Monet maailman kaupungit ovat ottaneet käyttöön kaupunkipyörät, jonka ideana on vuokrata kaupunkilaisille pyörän käyttöön ympäri kaupunkia.

Digitalisaatio on jakamistalouden suurin mahdollistaja. Älypuhelimet ja teknologia ovat tuoneet palvelut kaikkien ulottuville ja mahdollistavat jakamisen myös tuntemattomien henkilöiden välillä. 

Monet yritykset ovatkin alkaneet tarjota vuokralle hyödykettä kuukausihinnalla, esimerkkinä puhelimet ja vaatteet. Netflix ja Spotify voisi luokitella myös tällaisiksi jakamistalouden yrityksiksi verrattaen entisaikaan, kun levyt ja elokuvat täytyi omistaa, jotta niitä pystyi katsomaan tai kuuntelemaan. 

Lähteet:

Harmaala, Toivola. Jakamistalous. Alma Talent. Helsinki. 2017

[digiosaamistaparhaimmillaan]

Mistä alustatalous ponnistaa?

Uber on maailman suurin taksiyhtiö, Airbnb maailman suurin majoituskeskus, Wolt taas suomalainen teknologiayritys, joka välittää ravintolaruokaa asiakkaille. Mielenkiintoista onkin se, että Uber ei omista yhtään taksia, Airbnb ei omista yhtään hotellia, eikä Wolt yhtään ravintolaa. Miten homma siis toimii?

Kyse on alustataloudesta, liiketoiminnan organisointimallista, jossa yritys tarjoaa alustan, jonka päällä niin yksityiset henkilöt kuin yritykset voivat myydä tuotteita ja palveluita. Esimerkiksi Woltin päätuote on tekninen alusta, joka mahdollistaa ravintolaruoan välittämisen asiakkaille.

Koska asioita on usein helpompi ymmärtää esimerkkien kautta, olen seuraavaksi esitellyt kolme edellä mainitsemaani alustatalouden yritystä. Jokaisen yrityksen liikeidea on luomansa alustan kautta mahdollistaa palveluntarjoajan ja käyttäjän kohtaaminen.

Uber

Reilu kymmenen vuotta sitten perustetun Uberin tarina alkoi kyydinvälityspalveluna, jonka kautta käyttäjien on mahdollista tilata ja tarjota kyytejä. Palvelun tarjoajat ja käyttäjät tavoittavat toisensa Uberin alustan kautta. Se mikä alkoi taksipalveluista, on nyt laajentunut esimerkiksi ruoan kotiinkuljetus- ja työnvälityspalveluihin. Enää Uberista ei siis voi ehkä puhua pelkästään taksiyhtiönä.

Olen pari kertaa ollut kaverini kautta kyytiläisenä Uberissa. Oma kokemukseni on, että alusta on riittävän toimiva luodakseen positiivisen asiakaskokemuksen, muttei kuitenkaan mitään niin erikoista, että olisin itse rekisteröitynyt käyttäjäksi.

Airbnb

Airbnb:n missio on yhdistää matkailijat ja majoittujat. Yrityksen luoman alustan kautta käyttäjien on mahdollista tarjota esimerkiksi omaa kotiaan tai vaikkapa kesämökkiään matkailijoille majoituttavaksi. Saman alustan kautta majoittujien on mahdollista etsiä itselleen majoituspaikkaa kaikkialta maailmasta. Tämän lisäksi alustan kautta hoituu käyttäjien välinen viestintä sekä maksuliikenne.

Airbnb on aloittanut toimintansa jo vuonna 2008, oma Airbnb – kokemukseni on kuitenkin vasta keväältä 2018, kun vietin viikon Barcelonassa mieheni kanssa. Majoittuminen palvelun kautta teki ex temporena varatusta reissusta todellisen budjettimatkan, sillä majoituimme kävelymatkan päässä La Sagrada Familiasta, murto-osalla hotellien hinnoista.

Wolt

Wolt yhdistää ravintolat, kuljettajat ja asiakkaat yhdeksi ekosysteemiksi. Woltin tarjoaman palvelun avulla asiakkaiden on mahdollista tilata ravintolaruokaa. Ravintola valmistaa asiakkaan annoksen nähtyään tilauksen ja lähettikumppani toimittaa ruuan asiakkaalle toimitusmaksua vastaan. Ruoka on mahdollista noutaa myös itse. Ruuan tilaaminen ja maksaminen on helppoa.

Woltin ehdottomia etuja ovat mielestäni toimiva sovellus ja todella sujuvaksi hiottu sovelluksen käyttöönotto. Tässä oikeastaan ne syyt, miksi käytän Woltia liki viikoittain. Siis toki ruuan lisäksi. Henkilökohtaisesti uskonkin, että osa alustatalouden yrityksien suosiosta liittyy palveluiden helppokäyttöisyyteen ja säästettyyn aikaan. Mikään ei ole niin mukavaa nälkäisenä, kuin saada kotiovelle lämmintä ja herkullista ruokaa, parhaimmillaan jopa 25 minuutissa.

Kuten edellä olevistakin esimerkeistä on huomattavissa, alustatalous toimii monenlaisissa muodoissa. Myös alustojen syntytavat ovat erilaisia, Amazon.com kehitti aluksi palvelinjärjestelmiä omiin tarpeisiinsa. Tehokasta alustaa päädyttiin kuitenkin myymään myös muille yrityksille. Koska alustalous on ollut viime vuosien voimakkaimpia trendejä, uskon että saamme jatkossakin kuulla Woltin kaltaisista palveluista helpottaa arkeamme.

Lähteet:

https://www.airbnb.fi/help/article/2503/mik%C3%A4-on-airbnb-ja-miten-se-toimii

https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2017/10/11/viikon-kysymys-mita-on-alustatalous/

https://investor.uber.com/a-letter-from-our-ceo/?_ga=2.77287125.1581924248.1583517803-1731459696.1583517803

https://www.tivi.fi/uutiset/mita-on-alustatalous-se-synnyttaa-uusia-yrityksia-nyt-myos-suomessa/f269f645-a39e-3a83-8cba-8d2e72816429

https://www.uber.com/fi/fi/

https://wolt.com/fi/merchants

[raekinos]

Datatalkkarin pesti avoinna?

Tämä on blogin ensimmäinen kirjoitus ja on kirjoitettu Haaga-Helian Digitaalisen liiketoiminnan kurssiin liittyen (Digitalous Kauppalehdessä). 

Kauppalehden Digiarjessa -blogikirjoituksessa “Unohda vanha bisnesmalli - digitaaliset ekosysteemit ovat ylivertaisia arvontuotannossa” (19.6.2019 Kauppalehti) Tampereen yliopiston professori Marko Seppänen sekä Digia Oyj:n Mikko Hakola pohtivat miten yritykset voivat vastata modernin kuluttajan asettamiin vaatimuksiin. Heidän mukaansa tulevaisuudessa digitaaliset ekosysteemit tulevat olemaan keskeinen asia yrityksille, jotka haluavat toimia kannattavasti digitaalisissa ympäristöissä.

Internet-ajan kuluttaja on tottunut saamaan nopeaa ja tehokasta palvelua vuorokauden ympäri ja verkkoon pääsyä pidetään jo lähes yksilön perusoikeutena. Joka nurkkaan hiipivä digitalisaatio onkin muuttanut radikaalisti asiakkaan odotuksia eri yrityksiltä saadusta palvelusta ja lisäarvosta. Vaatimustaso on noussut myös niiden yritysten osalta joiden ydinliiketoiminta ei ole ennen ollut erityisen digiä tai datalähtöistä. Esimerkkejä aiheesta löytää helposti eri talousjulkaisujen sivuilta, viimeistään konkurssi-ilmoitusten muodossa.

Nykypäivänä asiakkaat eivät enää äänestä jaloillaan vaan hiirellä. Tämä tulee yhä ja valitettavan usein yllätyksenä osalle yrityksistä, joilla digitalisaatio on kovasti kesken tai vasta alkumetreillään eikä ekosysteemistä ole tietoakaan. 

No mikä sitten on digitaalinen ekosysteemi? 

“Ekosysteemi on uudenlainen taloudellinen rakenne, jossa toisiaan täydentävät tuotteet ja palvelut muodostavat kokonaisuuden ilman hierarkkista koordinointia” 

Seppäsen ja Hakolan mukaan digitaalisessa ekosysteemissä toimivalta yrityksiltä vaaditaan aivan erilaista toimintamallia, strategiaa ja toimintakulttuuria kuin tavanomaisessa yrityksessä. Olennaista on nopeus, ketteryys, skaalautuvuus ja näiden lisäksi liiketoiminnalle kriittinen oman datan ymmärrys. Samassa ekosysteemissä toimivilla yrityksillä on usein myös yhteinen päämäärä, esimerkiksi tietty lisäarvon tuottaminen loppuasiakkaalle.

Osa pohjoismaisista yrityksistä ja toimialoista onkin onnistunut pysymään kehityksen mukana tai jopa kärjessä, mutta suuri osa toimijoista laahaa auttamatta jälkijunassa ja teknologinen velka voi olla suorastaan päätähuimaavaa. 

Digitulkki avuksi?

“Data on aikamme ihmeaine, jonka hyödyntämiselle liiketoiminnalla on monenlaisia toiveita” 

Yllä lainaus Timo Kohtalalta, “Suuria toiveita ja piileviä mahdollisuuksia? Yritykset tarvitsevat datatulkkia”  Kauppalehden Digiarjessa -blogista (5.6.2019). Kohtala onnistuukin tässä tiivistämään ongelman ytimen.

Kohtalan tulokulma aiheeseen on, että vaikka dataa tulee aina vain yhä enemmän ja enemmän, se ei välttämättä tarkoita, että tulisimme siitä yhtään viisaammiksi.

Kohtala toteaakin kirjoituksessaan; 

Kaikki data ei ole käyttökelpoista

Kaikki data ei ole arvokasta

“Datan arvo kiteytyy siihen, onko siitä saatavilla liiketoiminnalle hyötyjä ja tukeeko datan laatu ja määrä sitä” 

Usein ongelmien ytimessä ollaan, kun datasta toivotaan pelastusrengasta uppoavaan laivaan. Mutta kun todellisuuden märkä rätti iskee vasten kasvoja urakan koosta ja vaikeudesta, moni yritys ei olekaan valmis sitoutumaan vaadittuihin muutoksiin, uuteen toimintamalliin, strategiaan ja kehittämään kulttuuriaan mahdollistaakseen aidon muutoksen.  

Toinen yleinen haaste, vaikka intoa riittäisi, on tekijöiden ja päätöksentekijöiden ymmärryksen puute toistensa toiminta-alueista. Bittien takana hyörivän koodarin inhorealismi ja johtoryhmän korkealentoisimmat strategiathimmelit eivät kohtaa eikä molemminpuolista todellista ymmärrystä ota syntyäkseen.

Nykypäivänäkin jo akuuttiin ongelmaan Kohtala ideoi ratkaisuksi tulevaisuuden työelämän datatulkkia. Datatulkki on ihminen, joka ymmärtää liiketoimintaa, tietotekniikkaa ja datassa olevaa potentiaalia. Datatulkin perimmäinen tarkoitus on selventää liikkeenjohdolle mitä datalla voi sekä ei voi tehdä ja kertoa IT-tiimille heidän ymmärtämin termein, mitä se käytännön toteutuksessa tarkoittaa. Kuulostaako jo liian hyvältä ollakseen totta? Missähän tuollaisia yksilöitä kasvaa? Jokatapauksessa;

Datatulkin kuusi pääpointtia on

Kartoittaa, mitä nykyinen data on ja onko se kättökelpoista 

Tunnistaa onko datalla arvoa liiketoiminnan kannalta

Nähdä potentiaali, miten olemassa olevan datan arvoa pystytään lisäämään

Tunnistaa mahdollisten uusien datalähteiden puutteet, tarpeet ja mahdollisuudet

Varmistaa, että dataa käytetään jatkossa liiketoiminnan kannalta hyödyksi 

Luoda viestintää ja ymmärrystä tekijöiden ja päättäjän välille.

Alkaako datatulkkeja ilmestyä pk-yrityksiin ja pörssiyhtiöihin 2020-luvulla? Mahdoton sanoa, mutta Seppänen, Hakola sekä Kohtala ovat kaikki varmasti oikeassa siinä, että yrityksillä ei ole tulevaisuuden digitaloudessa varaa hukata aikaa eikä dataa. Ja ne jotka eivät pitkällä aikavälillä onnistu pysymään digijunan kyydissä, tulevat vähitellen kuihtumaan epäolennaisiksi varjoiksi itsestään ja katoamaan. 

Oma näkemykseni Kohtalan visioon on, että pelkästään siltoja rakentava datatulkki ei välttämättä edes riitä pelastukseksi, vaan ehkä se mitä tarvitaan onkin aktiivinen ja rohkea datatalkkari joka saa lapioitua lumet ja tuuletettua talon kulttuurin pimeän talven jälkeen kevääseen?

Lähteet: 

Seppänen, M., Hakola, M. 2019. Unohda vanha bisnesmalli - digitaaliset ekosysteemit ovat ylivertaisia arvontuotannossa. Kauppalehti, Digiarjessa-blogi.

Kohtala, T. 2019. Suuria toiveita ja piileviä mahdollisuuksia - yritykset tarvitsevat datatulkkia. Kauppalehti, Digiarjessa-blogi.

Lukija, toivottavasti et kärsinyt koko matkaa :)  - S

[digieeva-blog]

Mitä on alustatalous?

Alustatalous tarkoittaa käytännössä toimintaa, jossa yritys tarjoaa alustan, jonka päällä yksityishenkilöt tai yritykset voivat myydä tuotteita ja palveluita sekä tehdä lisäarvoa tuottavaa toimintaa. 

Tietotekniikan mahdollistaman alustan päällä tapahtuvaa taloudellista toimintaa kutsutaan siis alustataloudeksi. Alustatalous on viime vuosien voimakkaimpia trendejä. Internetin ja digitalisaation kehitys on mahdollistanut alustatalouden kehittymisen ja sen nopean leviämisen ympäri maailmaa. Tunnetuimpia ja suurimpia alustatalouksia ovat mm. Airbnb, Uber, Amazon, Spotify ja Netflix. Suomalaisia tunnettuja alustatalouksia ovat puolestaan mm. Wolt, ukko.fi ja palkkaus.fi. 

Parhaimmillaan alustatalous voi hyödyntää eri osapuolia ja kasvattaa koko markkinan kokoa. Esimerkiksi Wolt on kasvattanut koko ravintolamarkkinan kokoa Suomessa. 

Alustatalous on myös luonut uudenlaisen työmarkkinan ja muutoksia työnteossa. Muutokset työmarkkinoissa koskevat niin työn tekemisen tapoja, työn sisältöjä kuin työsuhteitakin. Alustatalous voi tuoda lisätienestejä tai jopa koko toimeentulon ja mahdollistaa vajaakäytöllä olevien resurssien tehokkaamman käytön.

Jakamis­talous on yksi alusta­talouden osa-alueesta. Nämä kaksi usein sekoitetaan keskenään, vaikka ne ovat eri asioita. Jakamistaloudessa yksityiset ihmiset jakavat ns. ylimääräistä kapasiteettia toisilleen, hyödyntämällä digitaalista alustaa (alustataloutta).

[jasser]

1 Digitaalista kaupankäyntiä jakamistaloudessa

Kaiken yritystoiminnan perustana on arvontuotanto asiakkaalle. Jakamistaloudessa tämä arvontuotanto perustuu yhteisöön, yhteiseen toimintaan ja yhteiskäyttöön. Jakamistalouden ydinajatuksia ovat 1) vajaakäytössä olevien resurssien tehokkaampi hyödyntäminen, 2) siirtymä omistajuudesta käyttöoikeuksiin sekä 3) vertaistoiminta ja -tuotanto (Harmaala 2017, 24). Digitalisaatio vaikuttaa jakamistalouteen monella tavalla - oikeastaan koko ilmiö on viestintäyhteyksien ja tietokantojen digitalisoitumisen mahdollistama. Ihmisten on mahdollista ladata ja etsiä tietoa erilaisilta verkoissa toimivilta alustoilta, mikä helpottaa huomattavasti niin palvelujen tarjoamista kuin käyttämistäkin, sekä yrityksille että yksityishenkilöille. 

Digitalisaatio on mahdollistanut täysin uudenlaisia liiketoimintatapoja: majoituspalvelu Airbnb ei omista yhtäkään hotellihuonetta, kyytipalvelu Uberilla ei ole yhtään autoa, eikä ruoan kotiinkuljetuspalvelu Wolt omista yhtäkään polkupyörää. Näiden yhtiöiden toimenkuvana on pelkästään palveluiden välittäminen, asiakkaiden ja palveluntarjoajien yhteentuominen.

Digitalisoitumisen lisäksi toinen jakamistalouden taustalla vaikuttava megatrendi on ekologisuus (Harmaala 2017, 22). Hyödykkeiden suurempi käyttöaste tarkoittaa sitä, että entistä harvemman kuluttajan on omistettava esimerkiksi auto, sillä auton voi vuokrata erinäisiltä alustoilta tai vaikkapa siirtyä kyytipalveluiden käyttäjäksi. Tosin tälläkin kolikolla on toinen puolensa: kun hyödykkeen käyttöaste suurenee, monessa tapauksessa myös sen käyttöikä pienenee. Esimerkiksi Zipcar-yhteiskäyttöautoyhtiön mukaan sen kaluston käyttöikä on enintään 1,5 vuotta (Gagan 2018). Vilkkailla markkinoilla kuluttajat valitsevat laadukkaimmat toimijat ja palveluita kilpailutetaan jatkuvasti, joten kaluston on oltava ajan tasalla.

Hyväntekijöitä ja monikansallisia jättejä

Uudenlaiset toimijat ovat uhka joillekin perinteisille liiketoimintamalleille. Esimerkiksi Spotifyn ja Apple Musicin kaltaiset alustat ovat syöneet aiemmin musiikkiteollisuuden kivijalkana toiminutta äänitemyyntiä. Fyysiset äänitteet ovat muuttuneet keräilyesineiksi ainakin siinä mielessä, että niistä valtaosa on tehty turhiksi musiikin löytyessä erinäisistä palveluista. Tämän liikehdinnän alullepanijana toimi aikoinaan laiton vertaisverkkopalvelu Napster, joka pitkälti nojasi tietynlaiseen jakamistalouden taustalla vaikuttavaan ajatukseen hakkerietiikasta. Miksi maksaa jostain, jonka voi saada käyttöön ilmaiseksikin?

Jakamistalouteen, erityisesti vertaistalouteen, jossa yksityishenkilöt välittävät palveluita toisilleen, liittyy ideologisella tasolla ekologisuuden lisäksi myös vallalla olevan kapitalistisen markkinajärjestelmän vastustus. Ihmiset haluavat yhteisöllisellä toiminnallaan luoda vaihtoehdon finanssikriisien ja laskusuhdanteiden värittämälle kapitalistiselle markkinataloudelle (Harmaala 2017, 151). Jakamistalouden puitteissa puhutaan termeistä kuten solidaarisuustalous, jossa voittoa tavoittelemattomalla vertaistoiminnalla pyritään parantamaan paikallisten tai alueellisten yhteisöjen elämänlaatua solidaarisen ja tasa-arvoisen vaihdon keinoin (Harmaala 2017, 157).

Jakamistalous ei kuitenkaan aina edusta pelkästään uhkaa perinteisille hyödykkeiden myyntiin perustaville liikeyrityksille. Esimerkiksi juuri autoteollisuus on lähtenyt laajalla rintamalla aktiiviseksi toimijaksi alustatalouteen kyyti- ja yhteiskäyttöautopalveluineen. Volkswagen toimii Gett taksi- ja kuriiripalveluiden taustalla ja sillä on oma Moia-kyytipalvelunsa Saksassa. General Motorsilla on oma Maven-vertaisvuokrapalvelu ja Toyotalla oma Hui-yhteiskäyttöautopalvelunsa. Aktiivisimpina mukaan uudenlaiseen liikemalliin ovat lähteneet saksalaiset BMW ja Daimler, jotka ovat yhteistoimin perustaneet kokonaisvaltaisen YourNow-liikkumispalvelun.

Jakamistalous erilaisine sovellutuksineen on ehdottomasti tärkeä osa nykyaikaisia digitalisoituneita markkinoita. Täysin ongelmaton sekään ei kuitenkaan ole. Nykypäivän suuret alustayhtiöt eivät todellakaan edusta minkäänlaista solidaarisuuden tai hyväntekeväisyyden aatetta. Ne keräävät provision alustoilla tapahtuvasta vaihdosta, eikä alustoilla palveluitaan myyvillä ole minkäänlaista työsuhdetta kyseisiin yhtiöihin, jolloin heiltä puuttuvat myös työntekijän etuudet. Nykyään puhutaankin jo lohkoketjuista, jotka tekisivät ‘vanhanaikaiset’ alustat turhiksi ja poistaisivat yhteisöllisistä liiketoimista turhat välikädet. Vain aika näyttää, minkälaisia toimintamalleja internetin joukkoäly seuraavaksi keksii.

Lähteet:

Gagan, O. 2018. How car-sharing services transformed manufacturing. Luettavissa: https://www.raconteur.net/manufacturing/car-sharing-manufacturing Luettu 2.11.2019

Harmaala, M. 2017. Jakamistalous. Alma Talent.

[juliaparhankangas-blog]

Mitä jakamistalous on?

Jakamistalouden ensisijainen tavoite on hyödyntää vajaakäytössä olevat resurssit tehokkaammin. Ajatuksena on siirtyä varallisuutta sitovista omistussuhteista käyttöoikeuksiin. (Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää & Nylund 2017). Yksityishenkilö voi myydä  tavaroiden lisäksi omaa osaamistaan tai muita taitoja muille verkkokäyttäjille. Kasvavana trendinä on ollut juuri ajoneuvojen ja asuntojen yhteiskäyttö. Digitaalisia alustoja ylläpitävät yritykset ovat perustaneet ydintoiminnan juuri jakamistalouden ympärille.

Yksityiskäyttäjät hyödyntävät yrityksien tarjoamia digitaalisia alustoja yhä enemmän. Tämänlaisia alustoja ovat esimerkiksi Tori.fi, Liiteri.net, Airbnb, Uber, Fellow Finance, DriveNow ja GoNow. Näistä edellä mainituista alustoista kaksi viimeisintä ovat yrityksiä, jotka tarjoavat autoa rahallista korvausta vastaa. Kyseessä on tällöin jakamistalouden alalaji käyttöoikeustalous. Käyttöoikeustaloudessa on pyrkimys siirtyä käyttöoikeuksien hankkimiseen (Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää & Nylund 2017).

Myös yksityishenkilöt voivat ilmoittaa ajoneuvon vajaakäytöstä Facebookissa, jolloin naapuri tai muu tuttu pystyy hyödyntämään vajaalla käytöllä olevaa autoa. Jotkin taloyhtiöt ovat erittäin tietoisia jakamistalouden trendistä, ja he ovatkin hankkineet taloyhtiöön yhden tai useamman yhteisessä käytössä olevan auton. Näin ajoneuvo on jatkuvassa käytössä, eikä yksityishenkilön tarvitse sitoa omaa pääomaa auton hankintaan.

(Greenbiz 2016)

Motivan tutkimuksen mukaan yksi yhteiskäyttöauto korvaa 15 yksityisautoa. Mikäli yhä useampi, erityisesti kaupungissa asuva, henkilö suosisi ajoneuvon yhteiskäyttöä vaadittaisiin muun muassa pysäköintitilaa nykyistä vähemmän.

Suomalainen Fellow Finance on puolestaan joukkorahoituspalvelu, jonka kautta yritykset sekä kuluttajat voivat hakea rahoitusta laajalta joukolta sijoittajia. Nämä sijoittajat ovat yksityisiä ihmisiä tai muita pieniä tahoja. Perusajatuksena on, että verkkopalvelu yhdistää luottokelpoiset lainan hakijat sekä korkotuottoa etsivät sijoittajat.  Liiteri.net on taas yritys, joka on keskittynyt juuri yhteisölliseen kuluttamiseen sekä ympäristön suojelemiseen. Tarjonnalla halutaan vaikuttaa erityisesti yksityishenkilöiden kuluttamiseen. Akkuporakonetta tai märkäimuria tarvitseva henkilö voi ”lainata” tuotteen päivä-tai tuntimaksua vastaan.

Jakamistalous on yksi tapa vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Mikä on sinun tapasi?

Lähde

Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää & Nylund (2017) Alma Talent Helsinki

[lottareinikka]

Digitalous Kauppalehdessä

Julkinen keskustelu alustatalouden kautta työskentelevien oikeuksista ja asemasta on herättänyt minussa viime aikoina ristiriitaisia tunteita. Suomessa suuria alustatalouden yrityksiä kuten ruoka lähetyksiä kotiin toimittavien Woltin ja Foodoran liiketoiminta mallia on kritisoitu työntekijän oikeuksien polkemisesta, sekä työnantaja vastuun pakoiluna. Toimijoiden palveluksessa olevat ruoka lähetit ovat sopimuksettomassa suhteessa yritykseen, jolloin heidät rinnastetaan lainsäädännöllisesti ns. yksinyrittäjiin ilman työntekijälle kuuluvia oikeuksia tai työehtosopimuksen takaamaa vähimmäisturvaa. Yritykset ovat saanet runsaasti kritiikkiä lainsäädäntöä kiertävästä järjestelystä, joka tekee työntekijästä sosiaali-ja eläke vakuutusmaksujen näkökulmasta väliinputoajan. Sopimuksettomassa suhteessa alustaan työskentelevä ei nauti työsuhteen tuomista eduista kuten sairasloman ajan palkasta tai kertyneistä lomapäivistä. Kuljetusyritysten ympärillä vellonut negatiivinen julkisuus on harmillisesti vaikuttanut yleiseen käsitykseen digitaalisista alustoista varteenotettavana, hyvänä ja uudenaikaisena tapana työllistyä.

Kuva 1.Maija Mattilan artikkelista jakamistalous, alustatalous ja sääntely 2019.

Alusta- ja jakamistalous ovat muuttaneet pysyvästi tapaa tehdä työtä. Työlainsäädäntö ei vain ole kyennyt pysymään mukana muutoksessa. Foodora ja Woltin toiminta voi olla kyseenalaista mutta sinänsä se ei ole laitonta, koska työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty kuljettajien osalta. Vaikka todellisuus onkin, että palveluksessa työtä tekevät ovatkin asemassaan osittain pakon sanelemana, kykenen tarkastelemaan tilannetta myös työnantajan näkökulmasta. Työsuhteen tuomat taloudellisesti velvoitteet olisivat kannattamattomia kyseisellä liiketoiminta-alueella ja kohonneet kiinteät kustannukset muuttaisivat palvelun hinta rakennetta. Edellytys Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi ja työn luomiselle ovat madaltaa yleistä kynnystä palkata uutta työvoimaa, sekä vastavuoroisesti poistaa kannustinloukkuja tehden työn vastaanottamisesta kannattavaa.

Useimmat itsensä työllistävät ovat yrittäjiä omasta tahdostaan sen tuoman vapauden ja mahdollisuuksien takia. Digitaaliset alustat tarjoavat uudenlaisen ja  vaihtoehtoisen tavan työskennellä omaehtoisesti ilman irtisanomisaikoja tai vaikka päätoimisen työsuhteen ohella hankkia lisätuloja.

Digitaaliset alustat kuten kevytyrittäjille suunnatut laskutuspalvelut tarjoavat matalan kynnyksen kokeilla yrittäjyyttä. Työn murroksessa on väistämätöntä että aiemmin nähty normaali toimistoaikojen sisällä toteutettava työ palkansaajana muuttaa muotoaan. Tulevaisuudessa uskon, että aiemman kokopäiväisen työsuhteen sijasta useat työllistyvät toimeksianto perusteisesti useammalle yritykselle. Digitaaliset alustat ovat nykypäivän markkinapaikkoja, jossa työtä tarvitsevat ja työtä tarjoavat tahot voivat kohdata. Näistä pirstaleisista vastikkeellisista työsuorituksista muodostuu uudenlainen työsuhteen kaltainen toimeentulo.

Lähteet:

Kauppalehti 2019. Wolt ryhtyy toimiin ruokalähettien työehtojen kohentamiseksi – Työsuhdetta ei kuitenkaan ole luvassa. Luettavissa:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/wolt-ryhtyy-toimiin-ruokalahettien-tyoehtojen-KOHENTAMISEKSI-tyosuhdetta-ei-kuitenkaan-ole-luvassa/7d908bc3-eebb-492e-af81-a6d38fd4f9b7 Luettu: 4.11 

 Talouselämä 2019. Tutkija varoittaa yrityksistä, joiden liiketoiminta perustuu työntekijöiden oikeuksien polkemiseen – ”Työn murrosta käytetään tekosyynä”

Luettavissa: https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkija-varoittaa-yrityksista-joiden-liiketoiminta-perustuu-tyontekijoiden-oikeuksien-polkemiseen-tyon-murrosta-kaytetaan-tekosyyna/17847b87-e516-4ba7-8add-4c97ab2f4b8b Luettu: 4.11

[supertompeter]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Digitaalinen liiketoiminta – mitä sillä tarkoitetaan? Tarkoitetaanko sillä yrityksiä, jotka toimivat kokonaisuudessaan digitaalisesti kuten Netflix, Spotify ja Inderes? Vai kattaako digitaalinen liiketoiminta myös perinteisempää liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, joissa mietitään liiketoiminnan digitalisoimista. Vai tarkoitetaanko sillä yrityksiä, joilla on verkkokauppa?

Digitaalisesta liiketoiminnasta puhuttaessa törmää usein termiin alustatalous. Mutta mitä se tarkoittaa? Valtioneuvoston kanslia, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Innovaatiorahoituskeskus Business Finland ovat julkaisseet Digitaalisen alustatalouden tiekartaston, jossa sanotaan näin:  

“Alustatalous on Internetin kehityksestä kummunnut, nopeasti vakiintuva liiketoiminnan organisointimalli, jota käytetään erityisesti nopeasti skaalautuvien palvelukokonaisuuksien toteuttamiseen. Alustatalouden myötä on löydetty tuottavat tavat soveltaa tietotekniikkaa ja ohjelmisto-osaamista kokonaisvaltaisesti koko yrityksen tai organisaation toiminnan alustana. Tämä mahdollistaa systeemiset muutokset, uudet liiketoimintamallit ja aiempaa tuottavampia rakenteita”

Muutamia erittäin tunnettuja alustatalouden toimijoita on mm. Google hakukoneena, Facebook, Netflix, Spotify ja Über.  

Digitaalisuus on jatkuvasti kasvavassa osassa kaikenlaisten ihmisryhmien arkipäivää, eikä sen tuomalta muutokselta voida tulevaisuudessakaan paeta. Alustatalouden trendit näkyvät yhä selkeämmin digikehityksessä. On todennäköistä, että seuraavassa vaiheessa verkostomainen toimintatapa laajenee kattamaan digitaalisia ekosysteemejä. Hyvin usein, kun yritykset kehittävät ”uutta digitaalista liiketoimintaa”, sillä tarkoitetaan että olemassa olevan liiketoiminnan oheen kehitetään uutta asiaa, jonka digitaalisuuden aste tai määrä on olennaisesti aiempaa suurempi. Kun määritellään digitaalista liiketoimintaa, se riippuu hyvin pitkälti näkökulmasta. Yleensä onkin siis suotavaa tarkastella tapauskohtaisesti, mitä digitalisaatiolla tarkoitetaan. Digitalisaation ohella on kehitetty uudenlaisia digitaalisia valuuttoja, kryptovaluuttoja, kuten Bitcoin, Dogecoin ja Litecoin. Näiden ympärille on tehty omat kaupankäyntipaikat, ja osa ihmisistä näkevät nämä valuutat sijoituksena. Harva kauppa tosin hyväksyy näitä käypänä valuuttana mutta, esimerkiksi Microsoft ja Newegg hyväksyvät Bitcoinia (Lifewire 2019.). Toisaalta internetin pimeässä verkossa toimivat sivustot hyödyntävät yleensä kryptovaluuttoja. Näin ostotapahtumat ovat mahdollisimman anonyymeja ja vaikeita tai jopa mahdottomia jäljittää, jonka takia niihin liittyy usein laittomuuksia. Näitä valuuttoja kohtaan on paljon skeptisyyttä koskien niiden laillisuutta. Osa pitää niitä vaarallisina ja toiset ovat avarakatseisempia kryptovaluuttoja kohtaan.

Digitaalinen liiketoiminta hämärtää liiketoimintaa muovaten fyysistä ja digitaalista maailmaa toisiinsa. Se tulee häiritsemään jo olemassa olevien yhtiöiden liiketoimintaa, mikäli nämä eivät liiku maailman kehityksen mukana. Yhtiöt, jotka ovat alusta alkaen kehittäneet liiketoimintansa digitalisaation ympärille tulevat olemaan seuraavan sukupolven menestyjiä.

Lähteet:   Digitaalisen alustatalouden tiekartasto. Valtioneuvoston kanslia, Työ- ja elinkeinoministeriö & Innovaatiorahoituskeskus Business Finland.  Luettavissa: https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/alustatalouden_tiekartasto_web_x.pdf. Luettu 29.10.2019

Lifewire 2019. 13 Major Retailers and Services That Accept Bitcoin. Luettavissa: https://www.lifewire.com/big-sites-that-accept-bitcoin-payments-3485965. Luettu: 30.10.2019.

[jsalminen]

Jakamistalous digitalisaation keskellä – Mitä se on?

 Lyhyesti kiteytettynä – Hyödykkeen jakaminen palveluntarjoajan sekä -käyttäjän välillä, digitalisen palvelun välityksellä.

  Käsitteenä

Jakamistalous käsitteenä on hyvin nuori, vaikka asiaa tarkemmin ajatellessa, sitä voidaan verrata aina 1960-luvun ”hippi”-kommuuneihin, luonnonkansojen vaihtotalouteen, suomalaiseen talkooperinteeseen tai vaikka pohjoismaisiin jokamiehenoikeuksiin (Jakamistalous 2017). Perusperiaatteeltaan samankaltaista.

  Jos mietimme mitä jakamistalouden ydinajatus on?  Vähäisessä käytössä olevien resurssien (työkalujen, osaamisen, asunnon, ruoan, auton tms.) tehokkaampaa hyödyntämistä, siirtymistä omistajuudesta käyttöoikeuksiin , sekä vertaistoimintaa ja -tuotantoa.

  Jakamistalous liiketoimintana

Airbnb ja Uber ovat kaksi tunnetuinta kansainvälistä yritystä, jotka hyödyntävät ja perustavat liiketoimintansa jakamistalouteen, ja sanotaan heidän jopa kehittäneen tai käynnistäneen jakamistalouden liiketoiminnan. Kyseisten yritysten nopea kasvu lähti liikkeelle 2008 finanssikriisistä, jolloin ihmisillä ei ollut enää varaa omistaa autoa (Jakamistalous 2017). Tällöin auton käyttö haluttiin ostaa palveluna, omistamisen sijaan, vain ja ainoastaan, ja juuri silloin kun sitä tarvittiin.

  Yhteisöllinen kuluttaminen

Tarkastellessamme jakamistaloutta yhteiskunnallisen kuluttamisen näkökulmasta, ollaan monessa tapauksessa siirtymässä omistajuudesta käyttöoikeuksiin, eli lainataan vaihtaen tai korvausta vastaan esim. autoa, asuntoa, työkalua silloin kun tämän käytölle on tarvetta, eikä ensimmäisenä osteta sitä itselle.

   Jakamistalouden liiketoiminta vertaiskauppapaikkana

Jakamistalouden liiketoimintamalleja voidaan myös tarkastella verkostoihin perustuvana liiketoimintamallina, joihin keskeisessä roolissa kuuluu yhteisöllisyys. Vertaiskauppapaikat, kuten Ebay tai Tori.fi, mahdollistavat kenen tahansa ryhtymisen kauppiaaksi. (Jakamistalous 2017) Tai vaihtoehtoisesti Airbnb:n kautta voi ryhtyä pienen hotellin pitäjäksi, silloin kun et itse asuntoasi tarvitse.

Jakamistalous liiketoimintana toimii parhaiten sellaisten tuotteiden tai hyödykkeiden osalta, jotka ovat kalliita ostaa ja joita monet omistavat, mutta joiden käyttöaste on hyvin alhainen. (Jakamistalous 2017)

  Käsitteitä yhteisöstä, teknologiasta, työstä ja ympäristöstä

  Uusia liiketoimintamahdollisuuksia digitalisaatiota hyödyntäen

 Jos mietimme yhtälöä yhteisöjen tarpeita (kysyntä), alustataloutta (teknologia) sekä työtä, näitä yhdistämällä saamme luotua uusia liiketoimintamalleja. Mietitään yhtälöä, kuluttaja tarvitsee henkilöä tekemään pientä remonttia kotiinsa, päästään yhdistämään kuluttaja, keikkatalous sekä alustatalous. Alustatalouden palvelussa, yrittäjän myymä työ, kohtaa kuluttajan tarpeen digitaalisella alustalla.

 Jakamistalous -> Uhat ja mahdollisuudet

Vaikka alusta- ja jakamistaloudelle on hyvät näkymät, varjostaa sitä myös uhat. Puhuttaessa jakamistalouden vaikutuksista työelämään, keskustelun sävy on usein toinen. Jakamistalouden pelätään vähentävän perinteisen palkkatyön kysyntää, heikentävän työntekijän oikeuksia sekä työhön sidottua sosiaaliturvaa. Toki optimistisemmat ajattelutavat näkevät, että jakamistalous luo suuren määrän uusia työmahdollisuuksia. (Jakamistalous 2017) Vaikka ei suoranaisia työsuhteita, niin erilaisia toimeksiantoja, jotka muistuttavat freelancer-työtä tai pienimuotoista yritystoimintaa.

 Digitaalisen alustan hyödyntäminen

Juuri digitaalista alustaa hyödyntäen, niin pienemmät kuin isommatkin yrittäjät saavat enemmän näkyvyyttä tarjoamilleen palveluille, sekä ovat helpommin kuluttajien löydettävissä.

 Näin meillä on palvelu, jossa tehtävä työ kohtaa tekijän.

[uudenkehittaja-blog]

Digitaalinen yhteiskunta

Tätä kirjoitusta varten tutustuin Digitaalinen Suomi –kirjahankkeeseen, joka käsittelee Suomen digitalisointia vuosina 1995-2015 ja Suomen digitaalista tulevaisuutta.

Historiaa käsittelevästä osiosta luin Reijo Karhisen ja Matti Korkeelan artikkelin Pankkisektori tienavaajana. Kirjoituksen mukaan kansallinen perusta digitaalisille pankkipalveluille luotiin 1970-luvulta 1990 -luvun puoleen väliin sijoittuvana aikana. Silloin rakennettiin standardit, infrastruktuuri ja käytännöt kansalliselle maksuliikenteelle. Pankki- ja maksuautomaatit sekä suorapankkipalvelut yleistyvät 1980-luvulla. 1990-luvulla taas Suomea kohdannut pankkikriisi pakotti alentamaan kustannuksia, minkä seurauksena pankkiverkostoa ja henkilöstönmäärää supistettiin, minkä puolestaan mahdollisti digitaalisten palvelujen lisääminen. 1990-luvun jälkipuoliskolla rakennettiin globaalisti edistykselliset verkko- ja mobiilipalvelut. 2000-luvulla digitaalisia palveluja kehitettiin edelleen ja sen alkupuoli olikin teknohuuman ja rohkeiden kokeilujen aikaa, joka kuitenkin rauhoittui pankkien huomion kääntyessä finanssikriisiin. Nyt elämme uuden digitaalisen kilpailun aikaa ja on herännyt kysymys, mihin pankkia tulevaisuudessa enää tarvitaan, kun maksujen välittäminen, toiminnan rahoittaminen, varallisuuden hallinnoiminen ja sopimusten vahvistaminen voidaan hoitaa uuden teknologian keinoin myös pankista riippumatta. Edessä on syvällinen murros, johon digitalisaatio voi tarjota välineet ja ratkaisut.

Lähde: Reijo Karhinen ja Matti Korkeela. Pankkisektori tienraivaajana.

Lähde: Reijo Karhinen ja Matti Korkeela. Pankkisektori tienraivaajana.

Tulevaisuutta käsittelevästä osiosta luin Ilkka Lähteenmäen kirjoittaman artikkelin Räjäyttävätkö lohkoketjut pankkiholvin? Artikkelissa esitellään lohkoketju-teknologian mahdollistamia muutoksia pankki- ja finanssipalveluihin. Sen mukaan lohkoketjun avulla toisille vieraat toimijat voisivat ylläpitää tietokantoja hajautetusta ilman, että osapuolten tarvitsisi tuntea toisiaan tai luottaa toisiinsa. Kolmas, tapahtumat varmentava osapuoli, jäisi siis välistä pois. Kaikki tapahtumat tallentuvat lohkoketjuun reaaliaikaisesti, ovat kaikkien nähtävillä, eikä niitä ole mahdollista jälkikäteen muuttaa. Tietyn ajan sisällä tapahtuneet tapahtumat niputetaan yhteen lohkoksi ja tämä lisätään lohkoketjuun. Näistä muodostuu aikajärjestyksessä etenevä lohkoketju. 

Lohkoketjut mahdollistavat älykkäiden sopimusten tekemisen. Nämä sopimukset voivat olla vuorovaikutuksessa toisten älykkäiden sopimusten kanssa ja verkkoon kytkettyjen laitteiden kanssa ne voisivat korvata jopa olemassa olevia yrityksiä tai toimialoja. Lohkoketjut eivät siis vain tehosta nykyisiä prosesseja, vaan voivat korvata ne uusilla toimintamalleilla. Kirjoituksessa arvioidaan, että finanssipalvelujen tarjoajien verkkosivut ja –palvelut verkkopankit mukaan lukien- tulevat käymään ennen pitkää tarpeettomiksi. Arvioidaan, että henkilökohtaiset finanssipalvelut tulisivat eroavaan rutiininomaisista finanssipalveluista, jotka tulisivat siirtymään automaation ja digitaalisuuden piiriin. Alustatalous mahdollistaa sen, että pankkipalvelua ei tarvitsisikaan erikseen hakea, vaan maksu tapahtuisi asiakkaan valitsemassa ympäristössä, esim. WhatsAppissa tai messengerissä. Pankkien toiminnasta tällä hetkellä suuri osa tulee tunnistautumisesta ja luotettavana kolmantena osapuolena toimimisesta. Lohkoketjut ja älykkäät sopimukset automatisoivat ja osittain poistavat tarpeen tällaiselle toiminnalle. Tekoälypohjainen botti saattaa tulevaisuudessa hoitaa rutiiniprosessit, kuten maksuliikenteen, rahoittamisen ja vakuuttamisen. Kirjoittaja ennakoi rahoitusalalle samanlaista voimakasta rakenteellista muutosta, joka on kohdannut mm. sellaisia aloja kuin teleoperaattorit ja media.

  Lähteet:

Digitaalinen Suomi 2017-julkaisuhanke. Ilkka Lähteenmäki. Räjäyttävätkö lohkoketjut pankkiholvin? Luettavissa: https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/61%20_%20Rajayttavatko%20lohkoketjut%20pankkiholvin_.pdf

(luettu 16.11.2018)

 Digitaalinen Suomi 2017 -julkaisuhanke. Luettavissa: https://suomidigi.fi/digitalisaatio/digitaalinen-suomi-2017/ (luettu 17.11.2018)

Digitaalinen Suomi 2017 -julkaisuhanke. Reijo Karhinen ja Matti Korkeela. Pankkisektori tienavaajana. Luettavissa: https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/13%20Pankkisektori%20tienavaajana.pdf (luettu 17.11.2018)

[ellenannilaiho]

Digitalisaatio ja digitaalinen liiketoiminta

Elämme digitalisaation aikakautta, kun lähes kaikki toimintamme jollain tapaa digitalisoituu. Se miten kommunikoimme keskenämme, liikumme paikasta toiseen, tilaamme ruokaa tai ruokaostokset valmiiksi kotiin, hoidamme pankki asioita tai maksamme ostokset kaupassa. Kaikki tämä ja moni muu asia onnistuu nykyään digitaalisesti jonkin sovelluksen avulla älypuhelimillamme.

Vanhemmalle sukupolvelle kaiken digisoituminen vaikuttaa olevan haastavaa, teknologia kehittyy jatkuvasti ja juuri kun on opittu jokin uusi toimintatapa niin jo uusi kolkuttelee ovella. Milleniaali-sukupolvi ja uudet tulevat sukupolvet taas ovat syntyneet tähän digimurrokseen ja heille kaikki on luonnollisempaa ja he tottuvat uuteen teknologia kehitykseen nopeasti, sillä se on heille luonnollista jatkumoa. Uskon, että muutos tulee siis vaan kiihtymään kun nuoret sukupolvet ovat työikäisiä ja alkavat kehittämään uusia innovaatioita teknologia saralla.

Digitalisaatio mahdollistaa digitaalisen liiketoiminnan ja luo paljon uusia markkinoita, mahdollisuuksia uusille yrityksille, mutta myös uhkaa jo olemassa olevia yrityksiä.

Digitalisaatio on yleistänyt verkkokauppojen toimintaa ja se on mahdollistanut mm. uuden talouden alan alustatalouden, joka tarjoaa alustan liiketoiminnalle. Tällaisia alustatalouden yrityksiä ovat mm. luultavasti maailman tunntetuin “hotelliketju” AirBnB, joka ei omista yhtään hotellia, mutta jossa tarjotaan alusta asuntojensa vuokraajille ja niitä vuokraaville. Samaten Uber, tunnetuimpana taxi ketjuna, joka ei myöskään omista yhtäkään autoa, mutta joka tarjoaa alustan jonka avulla kuljettajat ja kuljetusta tarvitsevat asiakkaat kohtaavat.

On tärkeää tämän digimurroksen aikana ja teknologian jatkuvan kehityksen aikana, että yritykset pysyvät aallon harjalla, kouluttautumalla, kouluttamalla henkilöstöään, uudistamalla ja suuntaamalla aktiivisesti liiketoimintaa sinne missä asiakkaat ovat eli digimaailmaan. Digitalisaation ansiosta myös markkinointi on muuttunut täysin. Yritykset voivat kohdistaa markkinointiaan yhtä tarkemmin potentiaalisiin asiakkaisiinsa internetin ja erilaisten sovellusten ansiosta, jotka keräävät tietoja käyttäjijstään. 

Digitalisaatio uhkaa varsinkin pitkän uran yrityksiä, joilla on ehkä jo hieman pinttyneet toimintatavat ja jotka eivät pysty sopeutumaan muutokseen. Uhkana pitäisin myös teknologian liian nopeaa kasvua ja muutosta. Yritykset, jotka eivät sopeudu muutokseen jäävät uudistuvien ja uusien innovatiivisien yritysten jalkoihin eivätkä selviä tästä murroksesta.

[we-coolnutstudent-us-blog]

Monen yrityksen tulevaisuus on alustataloudessa, mutta millainen alusta kestää aikaa..  Mistä tässä on kysymys?

No niin, siinä se on taas, alustatalous!

Olen ihmetellyt jo jonkin aikaa erilaisia termejä kuten alustatalous mutta ajanpuutteen takia en ole lähtenyt selvittämään mistä on kysymys ja ehkä senkin takia, että olen ajatellut näiden kuuluvan IT ammattilaisille eikä niinkään tällaiselle liiketalouden ammattilaiselle. No koska artikkelin otsikossa painotetaan kuitenkin, että yritysten tulevaisuus on juurikin tässä alustataloudessa ja koska digitalisaatio on ikään kuin yksi lanka liiketoiminta ”sukassa”, oli minun pakko ottaa selvää tästä aiheesta.

Tivin artikkelin mukaan maailman laajuisen verkkokauppajätin Amazonin perustaja Jeff Bezos nostaa alustatalouden esiin, joten ei tämä nyt ihan humpuukia ole ja jos on niin minulla pitää olla jokin käsitys mistä puhutaan, jotta voin olla joko puolesta tai vastaan.

Luin artikkelin moneen kertaan ja yritin saada selkeän kuvan mistä on kysymys eli mikä on alustatalous sillä en voi edes ajatella ymmärtäväni kirjoitusta aiheesta ”millainen alusta kestää aikaa” ymmärtämättä koko termiä. No en kokenut valaistumista pelkästään lukemalla saman artikkelin useampaan kertaan, joten lähdin hakemaan tietoa laajemmin. Luettuani varmasti kymmenestä eri lähteestä (mm. alustatalous.fi, ek.fi, op.media.fi, digitalist. global, etla.fi) aiheesta ja kuunneltuani useamman nauhoitetun tilaisuuden aiheesta kuten esimerkiksi Alustatalouden kasvot – Tulevaisuus tänään -keskustelun uskon että, minulla on nyt niin selkeä kuva aiheesta kuin siitä voi saada itsenäisesti lukemalla ja kuuntelemalla.

No niin, tässä se tulee ” Alusta on siis digitaalinen alusta ikään kuin ”digitaalinen tori” ja alustatalous on kaupankäyntiä eri toimijoiden (yritysten) kesken tuolla digitaalisella torilla.”

Nyt kun sitten itse termi on selvitetty voin palata alkuperäiseen artikkeliin, jonka siis luen nyt uusin silmin. Idea alustataloudessa on että, eri toimijat yhdistävät (yritykset, yhteisöt, työntekijät yms.) voimavaransa ja kehittävät kokonaisia palvelukokonaisuuksia digitaaliselle alustalle asiakkaille ilman että jokainen yritys investoisi omiin yrityskohtaisiin ratkaisuihin, jotka vain pyrkivät optimoimaan liiketoimintaa yhden tai korkeintaan muutaman toimijan kannalta tuottamatta asiakkaille kokonaispalvelun kokonaisuutta. Artikkelissa, jonka kirjoittaja on liikkeenjohdon konsultointi yritys, ottaa esille, että itse alustan kehittämiseen fasilitointiin tarvitaan asialle vihkiytynyt kumppani, jonka ammattitaitoa on tuottaa FaaS (Foresight as a Service). Fasitilisaattorin tehtävä on kerätä alustaan liittyneistä verkoston jäseniltä ja toimintaympäristöstä piileviä tarpeita ja heikkoja signaaleja, joiden perusteella FaaS toimittaja tuo esille mahdollisia kehityssuuntauksia.

Yhteenvetona voin todeta alustataloudessa on varmasti perää ja nähtäväksi jää, miten alustatalous lähtee Euroopassa etenemään, Kiinan mennessä jo kovaa kyytiä eteenpäin samalla kun USA kuvittelee olevansa kärjessä.

 Kuvan lähde: https://www.alustatalous.fi/alustatalous.html

[tk-liitto]

Kumppanuudesta kapinaan – Alustatalous, ruoankuljetuspalvelut ja taistelevan työvoiman yhteenliittymät

Syksyllä 2018 alkanut Foodora-lähettien kampanja palkanalennusten perumiseksi ja työolosuhteiden parantamiseksi on nostanut esiin alustatalouden keikkatyöhön liittyviä konflikteja ja järjestäytymisen kysymyksiä. Freelancereiden, ”itsensä työllistäjien” ja keikkatyöläisten organisoituminen on perinteisesti nähty hankalaksi. Vaikeasta ennakkoasetelmasta huolimatta freelancer-sopimuksilla työskentelevät ruokalähetit ovat ympäri Eurooppaa onnistuneet järjestäytymään alustapomojen kavahtamaksi painostusvoimaksi ja pakottamaan alustayrityksiä vaatimuksiinsa. Mitä opittavaa muiden alojen prekaareilla voisi olla ruoankuljetusalan työtaisteluista?

Alustatalous on kattokäsite monille erilaisille liiketoimintamalleille. Yhteistä alustatalouden yrityksille on ainakin se, että ne pyrkivät ulkoistamaan niille voittoa tuottavan työn suorittamisen alustojen käyttäjille. Alustayritykset katsovat tarjoavansa digitaalisen torin tai markkinapaikan, jolla asiakkaat voivat harjoittaa liiketoimintaa keskenään alustalle maksettavaa korvausta vastaan. Esimerkiksi asunnonvuokraussovellus Airbnb:n ansaintalogiikka perustuu sille, että se tarjoaa vuokrasta perimäänsä osuutta vastaan alustan, jonka puitteissa sovelluksen käyttäjät voivat vuokrata asuntoja toisilleen ja toisiltaan. Tuottavan alustan ei kuitenkaan aina tarvitse olla maksullinen tai toimia suoran liiketoiminnan ympäristönä. Esimerkiksi Facebook ja Google repivät miljardeja pelkästään siitä, että sovellusten käyttäjät syöttävät niihin tietoja itsestään. Facebookin ja Googlen kaltaiset digitaalijätit loisivat ihmisten välisessä kanssakäymisessä, keräävät siitä tietoa ja myyvät sitä mainostajille.

Kaikki alustayritykset eivät kuitenkaan ole kyenneet ulkoistamaan arvontuotantoaan sovellusten käyttäjille. Esimerkiksi ruoankuljetuspalvelut Foodora ja Wolt ovat riippuvaisia alustalla työskentelevistä ruokaläheteistä, jotka kuljettavat sovelluksen kautta tilatut ruoat ravintoloista asiakkaille. Alustatatalouden ruoankuljetuspalveluita markkinoidaan saumattomina prosesseina, joissa tuotantoketjun logistiikka on hiottu äärimmäisen tehokkaaksi. Riippuvuus ruokalähettien työpanoksesta lisää kuitenkin ruoankuljetuspalveluihin arvaamattoman elementin. Ruokalähettien kapinat matalia korvauksia ja huonoja työolosuhteita vastaan ovat ravisuttaneet alustatalouden kuljetusyrityksiä viime vuosina eri puolilla Eurooppaa. Kamppailuja lähettien palkkojen ja työolosuhteiden parantamiseksi on käyty viimeisten kolmen vuoden aikana ainakin Espanjassa, Irlannissa, Britanniassa, Belgiassa, Alankomaissa, Ranskassa, Italiassa ja Saksassa.

Yksi yleisimmistä alustatalouden ruoankuljetuspalveluiden ja niille työtä tekevien lähettien välisistä kiistoista koskee työsuhteen muotoa tai pikemminkin koko työsuhteen puuttumista. Foodora esimerkiksi jakaa lähettien työvuorot, määrää pukeutumaan yhtiön vaatteisiin, pakottaa käyttämään yhtiön ruoankantolaatikkoa ja sanelee hinnan, jota lähettien tekemästä kuljetustyöstä pyydetään. Jos freelancereina työskentelevät lähetit kieltäytyvät toimituksesta työvuoron aikana, Foodora uhkaa evätä heiltä mahdollisuuden saada jatkossa työvuoroja. Lähettityön suorittamisen olosuhteet vastaavat siten enemmän palkkatyösuhdetta, jossa työntekijä työskentelee työnantajan määräysvallan alaisena, kuin yrittäjyyttä tai ”yhtiökumppanuutta”. Tästä huolimatta valtaosa Foodoran ja vastaavan ruoankuljetuspalvelu Woltin läheteistä ei sopimusteknisesti ottaen ole työntekijän asemassa, vaan heitä kohdellaan freelancer-sopimuksella työskentelevinä ”lähettikumppaneina”.

Freelancer-sopimuksen ansiosta Foodora ja Wolt kykenevät kiertämään työnantajalle palkkatyösuhteessa kuuluvat velvoitteet. Koska ”lähettikumppaneilla” ei ole työntekijän asemaa, Foodoran ja Woltin ei tarvitse huolehtia työntekijöille kuuluvista oikeuksista, kuten esimerkiksi vuosilomasta, sairausajan palkasta, työterveyshuollosta, tapaturmavakuutuksesta tai henkilöstötiloista. Lähetit tekevät matalasti korvattua, raskasta ja tapaturma-altista työtä alustayrityksen valvonnan ja määräilyn alaisena, mutta ilman työsuhteen tuomaa turvaa. Työsuhteessa työnantajan kontolla olevat riskit on freelancer-sopimuksessa ulkoistettu ”lähettikumppaneille”, samoin kuin työssä tarvittavan kulkuvälineen ja puhelimen hankinta ja huolto. Alustayritys voi freelancer-sopimuksia hyödyntämällä pestä kätensä vastuusta esimerkiksi silloin, jos lähetin pyörä tai älypuhelin hajoaa työaikana tai hän joutuu työpäivän aikana onnettomuuteen.  

Vaikka Foodora ja Wolt haluavat epäilemättä antaa itsestään kuvan moderneina tulevaisuuden toimijoina, kuuluu yritysten henkilöstöpolitiikka ennemmin 1800-luvulle kuin nykyaikaan. Tämä osoittaa jälleen kerran, että se, mitä nykyään katsotaan ”normaaliksi” palkkatyöksi, ei ole historiallisesti muuttumaton tai kaikkialla vallitseva tuotannon järjestämisen tapa. Nykyiset työntekijöitä suojelevat oikeudet ja etuudet on kirjoitettu työsopimuslakiin lakkoilun ja työläiskapinoiden pakottamana. Työmarkkinoiden nykyisyys on välitilinpäätös menneistä kamppailuista, ja työn tulevaisuus taotaan nykyisissä työtaisteluissa.

Alustatalouden merkityksen työmarkkinoilla voi joka tapauksessa ennustaa kasvavan. Foodoran ja Woltin freelancer-lähettien työolosuhteet tänään voivat vain hieman kärjistäen olla minkä tahansa ammattialan arkea huomenna. Ei ole kuitenkaan aika surra, vaan järjestäytyä kamppailemaan työvoiman etujen puolesta, niin ruoankuljetuksessa kuin muillakin prekaarin työn sektoreilla.

Niin freelancereiden kuin palkkatyöläistenkin järjestäytymisessä on olennaista löytää piste, johon iskemällä on mahdollista pakottaa työn tilaaja – tai ”antaja” – myöntymään työvoiman vaatimuksiin. Järjestäytyminen tarkoittaa tässä mielessä yhteenliittyneiden voimien kokoamista, jota käyttämällä tai jolla uhkaamalla työvoima kykenee ajamaan tavoitteitaan eteenpäin. Työntekijän mahdollisuus tuottaa vahinkoa pääomalle on sidoksissa hänen omaan asemaansa tuottavana työvoimana. Yritykset ovat riippuvaisia työntekijöistään ja ”kumppaneistaan”, joten lakkoilu tai muut työvoiman aiheuttamat katkokset ja häiriöt yrityksen arvontuotannossa ovat työntekijöiden valttikortteja palkkauksesta ja työehdoista neuvoteltaessa.  

Ruoankuljetuspalvelut pyrkivät hyötymään siitä, että freelancereiden on vaikeampaa sopia työehdoista kollektiivisesti isojen ammattiliittojen kautta. Freelancer-sopimuksiin kuuluva jousto on kuitenkin mahdollistanut sellaisia työtaistelutoimenpiteitä, joihin suurten ammattiliittojen olisi lakko-oikeudellisista syistä vaikeampi ryhtyä. Freelancer-lähetit eivät ole sopimuksellisesti velvollisia työskentelemään kiinteinä työaikoina, joten he voivat ”mennä lakkoon” kieltäytymällä kollektiivisesti työvuoroista tiettynä aikana. Ruoankuljetuksessa onkin eri puolilla Eurooppaa nähty paljon ”villejä lakkoja”, joita lähetit organisoivat itsenäisesti lyhyellä varoitusajalla ilman suurten ammattiliittojen tukea tai valvontaa.

Pienimuotoisetkin villit lakot voivat olla tehokkaita, vaikka kaikki samalla alueella työskentelevät lähetit eivät osallistuisi niihin tai olisi edes kuulleet niistä. Ruoankuljetuspalveluita markkinoidaan tilaamisen helppoudella ja kitkattomuudella. Siksi toimitusaikojen ajoittainenkin venyminen tekee palvelusta epäluotettavan kuluttajan silmissä. Uhka kuljetuksen luotettavuuden hupenemisesta saa alustayritykset ottamaan pienetkin häiriöt vakavasti.

Ruokalähettien lakkoihin on usein liittynyt kaupunkitilan näkyvä haltuunotto. Kuten ranskalaiset lähetit sanovat, le rue est notre usine, ”kadut ovat tehtaamme”, jotka valtaamalla on mahdollista tuoda esiin ruoankuljetuspalveluihin liittyviä konflikteja. Alla olevassa videossa näkyy, kuinka Uber Eatsille työskentelevät ruokalähetit kävivät taannoin syyskuussa harjoittamassa pomojen peräänkuuluttamaa ”paikallista sopimista” alustayrityksen toimiston edustalla Lontoossa:

#ubereats pic.twitter.com/HbH6QkJbwd

Ruokalähetin ensisijainen työ on kuljettaa ruokaa ravintolasta asiakkaalle, mutta kuljetus ei ole kuitenkaan lähettien työn ainoa tuote. Alustayrityksen värikkäisiin vaatteisiin ja varusteisiin pukeutuvat lähetit toimivat katukuvassa kuljetuspalvelun elävinä mainoksina. Lähetit ovat muun työnsä ohessa yrityksen kasvoina katukuvassa, ja ovat siten tärkeässä osassa alustayrityksen brändin rakentumisessa. Lähettien julkisuuskampanjat ovat siten yksi tehokas keino painostaa pomot vaatimuksiin. Lähettien työehdot ovat niin huonot, että jo pelkkä niiden julkituominen sabotoi alustayritysten mainetta.

Monet ruokaläheteistä ovat siirtolaisia, jotka eivät puhu äidinkielenään sen maan virallisia kieliä, jossa työskentelevät. Koska lähetit työskentelevät ympäri kaupunkia, eikä heillä välttämättä ole käytössään edes taukotilaa, heillä ei ole työn puolesta tilaa, jossa kokoontua ja keskustella olosuhteistaan. Työvoiman vaihtuvuus on ruoankuljetuspalveluissa suurta, minkä voi myös nähdä tekevän järjestäytymisestä vaikeampaa. Lähettien kamppailut toimivat siten esimerkkeinä muiden alojen prekaareille siitä, millä tavoin eri taustaiset ja hajallaan ympäri kaupunkia työskentelevät työntekijät voivat luoda yhteisiä kamppailuja työvoiman aseman parantamiseksi.

Alustatalouden ruoankuljetusta markkinoidaan työnä, jossa työntekijä pääsee nauttimaan vapaudesta valita työaikataulunsa itse. Ihanteellisessa muodossaan freelancerina työskentely tekeekin työstä kieltäytymisestä joustavampaa. Käytännön todellisuus ei kuitenkaan aina ole ruusuinen. Freelancer-sopimuksia käytetään työsuhteeseen liittyvän turvan kiertämiseksi, mutta keikkatyön joustavuus, eli työntekijän mahdollisuus vaikuttaa itse siihen, milloin työskentelee, ei sinällään ole torjuttava asia. Joustavuuden etu on se, että ainakin teoriassa on mahdollista jättää työvuoroja väliin ilman, että joutuu lopettamaan työn kokonaan. Freelancereille tulisi taata oikeus vastaavaan työsuhdeturvaan kuin palkkatyöläisillä, joko palkkatyösopimuksen kautta tai muilla keinoin. Samalla tulisi kuitenkin kamppailla jouston positiivisten puolten ulottamisesta myös palkkatyösuhteessa työskenteleville. Kaikille turvaa, kaikille mahdollisuus joustoon.

Ruoankuljetuspalveluiden konfliktien eskaloiminen muille keikka- ja freelancetyön alueille olisi yksi seuraavista askelista prekaarien työläisten järjestäytymisessä. Olisi rakennettava eri ammattialoja yhdistäviä vaatimuksia ja kamppailuja, joiden avulla kasvattaa prekaarin työväen voimaa; etsittävä innovatiivisia lakon ja sabotaasin muotoja, jotka pakottavat pääoman myönnytyksiin. Taistelevan prekariaatin kapinalliset alustat keikkakapitalismin kurjuutta vastaan.

Slush on vasta joulukuussa, mutta sovelluspomojen bileet näyttävät hiipuvan jo alkusyksystä.

—Työstäkieltäytyjäliitto

Linkkejä:

Foodora vastuuseen: https://foodoravastuuseen.noblogs.org/ & https://www.facebook.com/justice4couriers/

Collectif des livreurs autonomes de Paris: https://www.facebook.com/clap75/

Couriers Network CYMRU: https://cymrucouriers.wordpress.com/

Deliverance Project (Italia) https://www.facebook.com/DeliveranceProject/

Deliverunion; saksalaisen FAU-liiton ruokalähettien kampanja Berliinissä: https://deliverunion.fau.org/

IWGB Couriers and Logistics Branch (Britannia): https://iwgbclb.wordpress.com/

IWW Couriers Network (Britannia ja Irlanti): https://iww.org.uk/iww-couriers-network/

Rebel Roo; ruokalähettien kamppailuja Britanniassa ja muualla Euroopassa käsittelevä julkaisu, numerot 1 – 8: https://www.weareplanc.org/?s=rebel+roo  

Transnational Social Strike -verkosto: https://www.transnational-strike.info/  

Valikoima artikkeleita

Cant, Callum (2017): Precarious couriers are leading the struggle against platform capitalism. politicalcritique.org.

Notes from Below 1.10.2018: Fast Food, Shutdown! An October 4th Preview.

—  21.9.2018: ‘No Money, No Food!’ London UberEats Workers on Strike.

— 19.9.2018: 'Everything comes from struggle': An interview with The Paris Autonomous Deliverers’ Collective.

— 18.9.2018: Glasgow Couriers Strike Against Pay Cuts.

— 16.8.2018: The Workers Will See You Now: Organising with the IWGB.

— 16.8.2018: “Without our brain and muscle not a single wheel can turn”: The IWW Couriers Network.

[digieeva-blog]

Opas digisanastoon

AI = tekoäly (engl. Artificial Intelligence), tekniikka, tietokone tai tietokoneohjelma joka kykenee selviämään tehtävistään itsenäisesti päättelemällä.

Alusta = tietokonelaitteisto tai käyttöjärjestelmä, jossa ohjelmisto toimii.

Alustatalous = taloudellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista liiketoimintaa, jossa olennaisessa asemassa ovat internet ja sen päälle rakennetut palvelut. Vakiintunut liiketoiminnan organisointimalli. 

API-talous = (engl. API economy) liiketoimintamalli, jossa ohjelmointirajapintojen käytöllä on keskeinen merkitys. Ohjelmointirajapintojen kautta yritys voi avata esimerkiksi liiketoimintaprosessejaan tai dataansa muiden käyttöön

Big Data = massadata kerää, säilyttää, jakaa, etsii ja analysoi erittäin suuria, järjestelemättömiä ja nopeasti lisääntyviä tietomassa. Analysoi ja yhdistää tietoja siten, että tiedosta saadaan helpommin hyödynnettävää täysin uudenlaisissa palveluissa.

B2B = yritykseltä yritykselle markkinointi (engl. business to business), eli tuotteiden tai palveluiden markkinointi tai .myynti toiselle yritykselle.

B2C = yritykseltä kuluttajalle eli yksityisille kotitalouksille ja henkilöille suunnattu markkinointi tai myynti (engl. business to consumer).

Digimarkkinointi = mediassa tai digitaalisessa muodossa tehtyä markkinointia. Digimarkkinointi voi olla web-, mobiili- ja sähköpostimarkkinointia. 

Hakukoneoptimointi = (engl. Search Engine Optimization, SEO)  toimenpide, jolla parannetaan yrityksen verkkosivun sijoitusta internetin hakukoneiden (yleensä Google) hakutulosten luettelossa tiettyjä hakusanoja käytettäessä. Hakukoneoptimoinnilla pyritään saamaan haluttu verkkosivu hakutulosten kärkeen ja näin käyttäjän välitsemaan juuri kyseisen verkkosivun. 

Internetmarkkinointi = kaikki internetissä tapahtuva markkinointi, käytännösää synonyymi digitaaliselle markkinoinnille.

Jakamistalous = (engl. sharing economy) liiketoimintamalli, jossa yritys, muu organisaatio tai yksityinen ihminen jakaa omistamaansa resurssia muiden käyttöön korvausta vastaan. Esimerkiksi Airbnb.

Julkaisujärjestelmä = eli sisällönhallintajärjestelmä toimii lähes aina verkkosivuston pohjana. Julkaisujärjestelmä on tuote, jonka avulla verkkosivuston tuottaminen onnistuu keskittymällä sisältöön ja sivunavigaatioon ohjelmoinnin sijasta. Suosituin sisällönhallintajärjestelmä on WordPress.

Käyttäjäkokemus = (engl. User Experience, UX) tuotteen tai palvelun käyttämiseen tai kuluttamiseen liittyvä kokonaisvaltainen kokemus. 

Käyttöliittymä = Palvelun käyttämiseen liittyvä näkymä ja käyttämiseen tarvittavat toiminnallisuudet.

Mobile First = suunnittelutapa, jossa verkkopalvelu suunnitellaan ja toteutetaan ensisijaisesti mobiililaitteiden käyttäjien ja toissijaisesti työpöytäkäyttäjien näkökulmasta.

Ohjelmistovuokraus = asiakkaalle annetaan oikeus ohjelmiston käyttöön internet-verkon kautta. Ohjelmistoa käytetään tyypillisesti internet-selaimen avulla.

Outbond-markkinointi = tyrkyttävä markkinointi, jossa käytetään esimerkiksi kylmäsoittoja tai mainosten jakamista.

Palvelumuotoilu = palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Tavoitteena on, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita, että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita.

Pilvipalvelu = internetin kautta käytettävissä oleva ohjelmistopalvelu.

Sosiaalinen media = yhteisölliset verkkopalvelut, perustuvat ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Suosittuja palveluita ovat mm. Facebook, Instagram ja Twitter.

Web-analytiikka = internetsivujen kävijöiden liikkeiden ja käyttäytymisen tulkintaa. Analytiikkaa hyödynnetään internet-sivujen kehitytämisessä.

[thisisjasmiina-blog]

Mikä alusta, auton alusta vai alle laitettava alusta?

Digiaika muokkaa käyttämäämme sanastoa joka päivä ja digitalisaation sanasto kytkeytyy laajasti eri teemoihin, niin on hyvä ymmärtää niiden tarkoitus. Yritykset ja varsinkin media käyttävät sanastoa joka päivä, jolloin ilman asiantuntemusta koko tiedon pointti saattaa mennä monilta ohi ja asia ymmärretään väärin. Luodaan ymmärrystä yhdessä sähköisen liiketoiminnan terminologiaan.

Alusta on digitaalinen paikka, tietotekninen järjestelmä, jossa mahdollistetaan vuorovaikutus eri toimijoiden välillä tuottaen lisäarvoa toiminnalle.

Alustatalous on liiketoimintamalli, jossa tarjotaan alusta asiakkaiden käyttöön kaupallisessa tarkoituksessa esimerkiksi Amazon.com.

API-taloudessa ohjelmistorajapinnoilla on keskeinen merkitys liiketaloudessa ja sen kautta voidaan avata liiketoimintaprosesseja tai dataa muiden käyttöön.

Avoin data on esimerkiksi yritykselle kertynyttä jalostamatonta tietoa, joka on avointa myös ulkopuolisten käyttöön. Alustataloudessa hyödynnetään avointa dataa laajempien arvoverkostojen luomisessa.

B2B eli business-to-business, tarkoittaen yritysten välistä toimintaa, oli se sitten myyntiä, markkinointia tai verkkokauppa.

B2C eli business-to-consumer, tarkoittaen yritysten ja kuluttajien välistä toimintaa.

B2D markkinointi on toimintatapa, jossa tarjotaan ohjelmistorajapintoja kehittäjäystävällisessä muodossa, jotta niiden käyttöönottoa lisättäisiin

Beta tarkoittaa yleensä kokeiluversiota, joka tarvitsee käyttäjäkokemusta ennen sen julkaisua, jotta voidaan optimoida sen toimintoja käyttäjäystävällisemmiksi.

Big data eli massadata, joka on muodoltaan vaihtelevaa ja jatkuvasti lisääntyvää. Termi pitää sisällään myös kyseisen datan keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia ja esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa apuna käyttäen.

C2C eli consumer-to-consumer, tarkoittaen kuluttajien välistä toimintaa.

Call to Action (CTA) on konversio-optimoinnin työkalu, jossa esimerkiksi kuvan tai linkin avulla ohjataan kävijä tekemään haluttu toimenpide, klikkaamaan linkkiä tai nostetaan huomiota.

Datatalous on digitaalisen tiedon hyödyntämistä kaupallisessa merkityksessä.

Digitaalinen jalanjälki tarkoittaa sitä, miten me tai yritykset näkyvät digitaalisessa maailmassa.

Disruptio eli häiritsevä innovaatio tarkoittaa ilmiötä, joka haastaa perinteiset toimijat ja toimintatavat eli murretaan vanha toimintamalli. Innovaatio on yleensä teknologiaan pohjautuva esimerkkinä AirBnB.

Esineiden internet eli IoT tarkoittaa sitä, että laitteet, fyysiset esineet kytketään internetiin, jolloin pystytään ohjaamaan ja mittaamaan niitä sekä keräämään dataa, jolla voidaan esimerkiksi ennustaa toimivuutta ja vikoja.

Google Analytics eli analytiikkasovellus toimii työkaluna parantamaan yrityksen verkkosivuston toimintaa, se kertoo esimerkiksi yritykselle ketkä käyttävät sivustoja, jolloin liiketoimintaa osataan kohdentaa oikeaan paikkaan.

Hakukoneoptimointi eli Search Engine Optimization (SEO) on tapa ohjata liikennettä tiettyyn verkkosivustoon luoden näkyvyyttä, siis nostetaan sivuja ylemmäs hakukoneiden tuloksissa.

Ohjelmistorajapinta (API) on väylä, jossa ohjelmistot vaihtavat tietojaan teknisesti

Pilvipalvelu tarkoittaa internetissä olevaa ohjelmistopalvelu, joka mahdollistaa esimerkikisi tiedostojen käsittelyn ja jakamisen sekä tietojen tallentamisen.

Sosiaalinen media (SOME) eli yhteisöllinen verkkopalvelu, joka perustuu käyttäjien vuorovaikutukseen. Esimerkiksi Twitter, Facebook, Instagram ja Pinterest ovat tällaisia alustoja.

Tekoäly eli keinoäly (AI) on tietokoneohjelma, jolla on kyky ajatella ja oppia sekä kykenee itsenäiseen ajatteluun kuin ihminen. Koneoppiminen on tekoälyn osa-alue, jossa luodaan ohjelmisto, joka pystyy tunnistamaan kaavoja sille syötetystä datasta eli pääsee itsenäisesti haluttuun lopputulokseen esimerkkinä hakukoneet.

Verkkokauppa eli sähköinen kauppapaikka, jossa tietotekniikan keinoin tarjotaan sekä myydään palveluita ja tavaroita tai muuta kaupallista toimintaa. Myynti on usein B2C, mutta tapahtuu myös B2C ja C2C osapuolten väillä.