#ruokakaupat

[kinuskikakku]

Mikä on kun ruokakaupat ei enään käytä -50% alennustarroja? :(

Kun minä olin nuori tuotteet oli -30% jos viimeinen käyttöpäivä on seuraavana päivänä, -50% jos viimeinen käyttöpäivä oli sinä kyseisenä myyntipäivänä.

Nykyään on vaan -30% tarroja vaan kun on sinä päivänä menossa jokin huonoksi.

Varmaan hallituksen vika tämäkin.

[lintujasukissa]

Pelottaa kun meillä duunissa väellä ei oo tapana saikuttaa ku hommat menis ihan sekasin niin kaikki on flunssas töis (_kahvilassa_) ja äitee kuuluu riskiryhmään niin tää leviäminen pikkasen pelottaa.... Pitäis pistää kaikki paitsi ruokakaupat ja apteekit kiinni jo nyt

Joo ravintolat ja kahvilat vois ehdottomasti sulkea jo, eikä miettiä vain mitä tappioita siitä seuraa. Toivottavasti äitisi pysyy terveenä 💖

[jennikarantanen]

10 kuuminta kuluttajatrendiä 2019 - osa 1

31.10.2019

Ericsson esittelee raportissaan 10 kuuminta kuluttajatrendiä vuonna 2019; (voit lukea raportin kokonaisuudessaan tästä: https://www.ericsson.com/en/trends-and-insights/consumerlab/consumer-insights/reports/10-hot-consumer-trends-2019)

1.     Tiedostavat laitteet

2.     Älykäs riitely

3.     Vakoilusovellukset

4.     Pakotettu suostumus

5.     Taitojen Internet

6.     Kuluttaminen ilman kosketusta

7.     Mielen ylipaino

8.     Ympäristöystävällisempi minä

9.     Digitaalinen kaksoseni

10.  5 G automatisoi yhteiskunnan

Trendit näin otsikoituina saattavat aluksi vaikuttaa hieman erikoisilta, mutta kannattaa lukea eteenpäin ja pohtia, mitä ne oikeasti omalla kohdalla tarkoittavatkaan.

Digiteknologia vaikuttaa jo enemmän, kuin uskommekaan

Teknologia lupaa enemmän etuja, kuin koskaan aikaisemmin. Ihmiset haluavat ympärillä olevien asioiden olevan edullisempia, nopeampia, vaivattomampia ja haluavat, että ne toimitetaan kotiovelle ilman erillistä kustannusta.

Automaatio viittaa prosesseihin, jotka toteutetaan ilman ihmisen vaikutusta tai apua. Näitä ratkaisuja voivat olla esimerkiksi ruokakaupat ilman myyjää, vaatekaupat, jotka mittaavat sinut ja tuovat sovitettavaksi mittojesi mukaan tehdyt vaatteet, koulujen kasvava robotisaatio, lääkäripalvelut ilman fyysistä lääkäriä ja itseohjautuvat kulkuneuvot kuten autot.

Vaikka nämä saattavat kuulostaa enemmän scifielokuvalta, kuin todellisuudelta, on moni tämänkaltaisista ratkaisuista jo realistinen osa ihmisten elämää. Mitä siis voi tapahtua, jos yhteiskunta automatisoituu? Mikä tulee olemaan meidän paikkamme yksilöinä, jos kaikki on loogisempaa, tarkempaa ja älykkäämpää? Entä miten säilytetään inhimillisyys ja ihmismäisyys kaiken teknologian keskellä?

1.    Tiedostavat laitteet

Laitteesi saattaa pian tuntea sinut paremmin, kuin sinä laitteesi! Mitä jos älypuhelimesi tuleekin tulevaisuudessa tietoiseksi siitä, kuka sinä olet – ei vain siitä mitä teet? Puolet nykyisistä virtuaaliavustajien (kuten Google Now, Alexa, Siri) käyttäjistä uskoo, että heidän älypuhelimensa ymmärtävät pian heidän tunteitaan. Jopa 42 % ajattelee, että älypuhelimet ymmärtävät heitä lähitulevaisuudessa paremmin, kuin heidän omat ystävänsä! Laitteet tulevatkin kenties tulevaisuudessa reagoimaan ennemminkin erilaisiin tilanteisiin, kuin antamiimme käskyihin. Aika hurjaa vai mitä?

2.    Älykäs riitely

Virtuaaliavustajat saattavat riidellä aivan samalla lailla, kuin perheenjäsenesikin! Perhe-elämään sisältyy luonnollisena osana myös erimielisyydet ja pienet kinat ja tämä voidaan kenties tulevaisuudessa laajentaa myös virtuaaliavustajiin. 41 % virtuaaliavustajien käyttäjistä on sitä mieltä, että pariskunnilla on hyvä olla yhdenmukainen avustaja. Ja vain 31 % prosenttia käyttäjistä uskoo, että virtuaaliavustajat alkaisivat riitelemään keskenään, kuin aidot perheenjäsenet. Mikä ehkä yllättävintä, on kuitenkin se että 66 % uskoo tällaisten skenaarioiden olevan todennäköisiä 3 vuoden sisällä!

3.    Vakoilusovellukset

Olet varmasti itsekin törmännyt tilanteeseen, jossa katsottuasi vaikkapa tiettyä Tv-ohjelmaa, keskusteltuasi ystäväsi kanssa jostain tietystä tuotteesta tai palvelusta tai tehtyäsi ostoksen kaupassa näetkin näihin perustuvaa mainontaa sosiaalisen median kanavissa? Monista tuntuukin, että sovellukset, jotka ovat jatkuvassa käytössä ikään kuin ”vakoilevat” käyttäjiään. 47 % vastaajista uskoo, että monet suositut sovellukset käyttävät älypuhelinten kameraa, mikrofoneja ja paikantamista kerätäkseen dataa päivittäisistä käyttäjistään. Vaikka konkreettista näyttöä saattaakin olla vähän, mielestäni tässä on totuuden jyvänen mukana… Yksityisyyden raja tulee siis nousemaan keskusteluihin entistä enemmän tulevaisuudessa ja GDPR on hyvä alku tälle.

4.    Pakotettu suostumus

Klikkaa ”hyväksy evästeet” tai et käytännössä katsoen voi selailla sivustoamme – kuulostaako tutulta? Internetin selaamisesta on tullut monille yrityksille väylä saada pääsy henkilökohtaisiin tietoihimme. 51 % vastaajista kertookin ärsyyntyvänsä pakollisesti evästeiden hyväksymisestä ja suostumuksesta datan keräämiseen, ainoastaan 8 % sanoo olevansa sujut sen suhteen. Vallitseva liiketoimintamalli kaiken tämän takana onkin ajatus personoidun mainonnan tarjoamisesta kuluttajille. Tämä kuitenkin koetaan usein jo vanhanmalliseksi ajattelutavaksi ja moni uskoo, että Internetin on instituutiona uudistuttava radikaalistikin, jotta se voi palvella käyttäjiään tulevaisuudessa.

Tutustu loppuihin trendeihin seuraavassa blogipostauksessani!

[manseerwa-blog]

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalinen liiketoiminta

  Digitaalisuus on sellainen asia, mikä vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme ja kehitystä tapahtuu jatkuvasti. Yritysten on pakko kehittää digitaalista liiketoimintaansa, jos he haluavat pysyä alojensa huipulla. Tulevaisuudessa digitaalisuuden merkitys tulee kasvamaan, sillä asiointi verkossa on helpompaa. Yksinkertaisin esimerkki digitalisoitumisesta voisi olla esimerkiksi verkkokauppa. Yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita asioinnista verkkokaupoissa, sillä se on vaivatonta, helppoa, ja ajasta ja paikasta riippumatonta.

Zalando on tällä hetkellä yksi suurimmista verkkokaupoista, joka tarjoaa merkkivaatteita ja muita merkkituotteita, joita tavallisetkin kivijalkamyymälät tarjoavat. Verkossa asiointi on asiakkaalle helppoa ja kannattavaa jo siinä mielessä, että kotoa ei tarvitse lähteä, eli voidaan säästyä matkakuluilta. Verkkokaupassa on helppo erilaisten suodatusten avulla etsiä vain oman koon vaatteita ja omia vaatekategorioita, riippuen siitä mitä kuluttaja haluaa ostaa sillä hetkellä. Verkkokaupoissa positiivinen asia on myös se, että tarjonta on yleensä paljon laajempi verrattuna fyysisiin myymälöihin, mikä myös lisää asiakkaan halukkuutta hankkia tuotteensa verkosta. Internetissä on myös paljon helpompi ja nopeampi vertailla hintoja keskenään.

Digitaalinen liiketoiminta näkyy myös ihan arjessakin. Esimerkiksi ruokakauppojen kassajärjestelmät ovat usein digitaalisia. Digitaalisuus on lisääntynyt myös siten, että tavalliset ruokakaupat ovat lisänneet itsepalvelukassoja, joissa asiakas pystyy maksamaan ostoksensa pankkikortilla. Tämä on asiakkaalle todella kätevää, jos hän tarvitsee vaan muutaman tuotteen, jolloin asiakas välttyy pidemmältä jonotukselta. Yksi suurimmista innovaatioista ovat ruuan kuljetus- ja tilauspalvelut esimerkiksi Wolt, Foodora ja Pizza Online, jotka ovat puhelinsovelluksia/nettisivuja, joista voi tilata ravintolaruokaa. Nämä sovellukset toimivat siten, että paikantavat kuluttajiensa GPS:n avulla ja ehdottavat ravintoloita, josta voisi tilata ruokaa. Sovelluksessa asiakas antaa ja maksaa tilauksensa ja sovellus välittää tilauksen ravintolalle, joka valmistaa annoksen ja esimerkiksi Wolt-kuljettaja tuo annoksen kotiovelle annoksen valmistuttua.

Vaikka digitaalisuus ja sen tuomat edut ovat merkittäviä, on pystyttävä ottamaan huomioon muutama seikka. Tulevaisuudessa todennäköisesti työt tulevat vähenemään siinä määrin, että ne työtehtävät, joita aiemmin ihmiset ovat tehneet niin heidän tilalla voisivat olla esimerkiksi robotit, mutta samalla myös töitä lisääntyy. Onhan jonkun pakko olla ohjelmoimassa ja kehittämässä näitä robotteja. Robotit ja automatisoituminen eivät kuitenkaan pysty ikinä kokonaan korvaamaan työntekijöitä ja ihmisiä, sillä on sellaisia työtehtäviä, joissa tarvitaan edelleen ammattitaitoista työntekijää. Esimerkiksi voivathan robotitkin tehdä virheitä, jolloin on oltava työntekijä, joka ymmärtää missä virhe on tapahtunut ja pystyy myös korjaamaan sen.

[finnishfun]

Selkouutiset - 18. huhtikuuta

Viron hallitus

Suomen naapurimaa Viro on saanut uuden hallituksen. Viron parlamentti hyväksyi hallituksen, jonka pääministeri on Jüri Ratas. Keskustapuolueen Ratas oli myös edellisen hallituksen pääministeri. Uuteen hallitukseen tulivat myös Isänmaa-puolue ja EKRE. Osa virolaisista ei pidä siitä, että EKRE pääsi hallitukseen. EKRE vastustaa esimerkiksi maahanmuuttoa. Viron parlamenttivaalit olivat maaliskuun alussa. Vaalien voittaja oli Reformipuolue, mutta se ei pystynyt sopimaan hallituksesta muiden puolueiden kanssa.

Estonia’s government

Finland’s neighbor Estonia has a new government. The Estonian parliament approved the government, the prime minister is Jüri Ratas. The Centre Party Ratas was also the previous government’s prime minister.  The parties Isänmaa and EKRE are also in the government. Some Estonians don’t like that EKRE is in the government, because the party is e.g. against immigration. The parliamental elections in Estonia were at the beginning of March. The winner was the Reform party, but they didn’t manage to form a government with other parties.

Pääsiäisen poikkeuksia

Torstai on ollut vilkas päivä liikenteessä. Monet ovat matkustaneet pääsiäisenviettoon. Myös maanantaina autoteillä on paljon liikennettä, kun ihmiset palaavat kotiin. Bussien ja junien aikatauluissa on pääsiäisenä paljon muutoksia. Junat noudattavat sunnuntain aikatauluja perjantaina ja maanantaina. Monet ruokakaupat ovat pääsiäisenä auki. Kaupat päättävät nykyään itse, ovatko ne juhlapäivinä auki vai kiinni. Pankit ja postit ovat pääsiäisenä kiinni.

Exceptions at Easter

Thursday was a busy day for traffic. Many people have travelled to visit family, and Monday will also be busy on the roads when people are travelling home. There are changes in train and bus schedules. Trains run according to Sunday schedule on Friday and Monday. Many grocery stores will be open during Easter. Nowadays shops can decide themselves if they want to be open. Banks and post offices will be closed.

Pääsiäisen ulkoilusää

Pääsiäisviikonloppuna on hyvä ulkoilusää. Ylen meteorologi Joonas Koskela kertoo, että pääsiäisenä ei sada. Sää on lämmin. Joonas Koskela ennustaa, että aurinkoinen sää jatkuu myös pääsiäisen jälkeen.

The weather will be good at the Easter weekend for outdoor activities. Yle’s meteorologist Joonas Koskela says it won’t be raining and the weather will be warm. He predicts that the sunny weather will continue after Easter.

[karoliinahakanen-blog]

Asiakaslähtöinen verkkokauppa

Jokainen meistä haluaa tehdä hyvän ensivaikutelman itsestään niin myös verkkokaupat. Verkkosivuissa tärkeätä on luoda yhtenäinen ja toimiva kokonaisuus, joka on helppokäyttöinen. Jokaisen vaiheen tulisi olla ymmärrettävissä ja elementtien väliset yhteydet melkeinpä jopa itsestäänselvyyksiä. Asiakaskokemukseen vaikuttaa pitkälti visuaalisuus, jolla tähdätään koukuttavuuteen. Visuaalisuuden avulla verkkosivusta saadaan kauniin ja miellyttävän näköinen, joka vahvistaa yrityksen tuotteiden brändiä. Kunnollisella ulkoasusuunnittelulla voidaan myös yllättää iloisesti ja luoden asiakkaalle lisäarvoa. Sanotaan, että hyvä käyttäjä kokemus antaa yritykselle kilpailuedun ja on osana yrityksen menestyksessä. (Pokis, 2015.) Valitsin kaksi erilaista verkkokauppaa ja mietin miten kyseisten verkkosivujen käyttökokemusta asiakkaan näkökulmasta. 

Ensimmäiseksi valitsin meille jokaiselle tutun Zalandon, jolla on suomen suurin valikoima muotia ja trendejä. Verkkosivujen ulkoasu on hyvin harmoninen ja silmää miellyttävä, joka tekee nettisivujen selailusta mielekkäämpää. Verkkosivujen asettelu on mielestäni myös hyvin toteutettu. Zalando on tehnyt verkkosivujen yläosaan linkit eri kategorian tuotteille. Esimerkiksi pystyt helposti etsimään vain vaatteita tai tuotetta tietyn merkin mukaan. Linkin takaa avautuu lisää vaihtoehtoja, jos haluat suodattaa oman hakusi esimerkiksi pelkkiin koruihin. Jokainen kategoria on myös jaoteltu erikseen naiset, miehet ja lapset. Huomaa, että verkkosivuista ollaan haluttu tehdä kuluttajalle mahdollisimman yksinkertaiset. Sivun alareunasta löydät linkit usein kysyttyihin kysymyksiin, tiedon toimitus- ja maksutavoista sekä yleistä tietoa Zalandosta. Mielestäni tämä on hyvä lisä verkkosivulle, koska tällöin kuluttaja saa enemmän selville yrityksestä ja siitä, miten se toimii. Mielestäni on myös hyvä, että jokainen pystyy tekemään Zalandolle oman käyttäjätilin, jolloin ostaminen on myös helpompaa. Zalando on onnistunut tekemään verkkosivuistaan selkeän kokonaisuuden sekä hyvin asiakas ystävälliset verkkosivut, joita kuluttajan on varmasti helppo käyttää.

Toiseksi verkkokaupaksi halusin valita Foodie.fi, joka on ruokaostosten suunnittelupalvelu ja verkkokauppa, josta löydät kaikki S-ryhmän ruokakaupat, tuotteet ja tuhansia reseptejä. Verkkokauppaan on myös Zalandon tapaan mahdollista rekisteröityä, joka helpottaa huomattavasti ostoksia varsinkin, jos niitä tekee useasti. Verkkosivulla käytetään Prismalle tuttuja värejä eli vihreää ja valkoista. Näin sivusta saadaan yhtenäinen ja yhteys kyseiseen yritykseen näkyy. Verkkosivulla on Zalandon tapaa erilaisia linkkejä, jotka ollaan jaoteltu oman tarpeesi mukaan. Pystyt etsimään lähimmän myymäläsi, vertaamaan tuotteita sekä suunnittelemaan että ostamaan ostoksesi verkossa. Verkkosivut ovat toteutettu hyvin samantapaisesti kuin Zalandon, jolloin mielestäni kokonaisuus on onnistunut myös tässäkin. Itse en ole koskaan käyttänyt kyseistä verkkosivua, joten en osaa sanoa miten asiat sujuvat käytännössä. Kuitenkin ensivaikutelma verkkosivuista on hyvin yksinkertaiset ja helppokäyttöiset.

-Karkki

Lähteet: Pokis. 2015. Luettavissa: http://www.pokis.fi/minkalaiset-ovat-hyvat-nettisivut/. Luettu 2.5.19

Kuvat: https://pixabay.com/fi/

[karoliinapekkala-blog]

Verkkokaupan trendit

Paytrail on koonnut vuoden 2017 verkkokauppa trendit. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme niistä kolmea. Juuri viime viikolla oli black friday. Muutkin jenkkien ostopäivät ovat rantautuneet Suomeen. Meidän perheessämmekin hyödynsimme tarjouksia. Black Friday on ajoitettu fiksusti juuri kuukautte ennen joulua. Volyymi kaupoissa on suuri. Itse olin tasan kello 9:00 verkkokaupassa ostamassa tablettia joululahjaksi. Jäin ilman. Sivuilla olleet 100kpl myytiin heti kello 9:00. Verkkokauppojen pitää varmistaa, että heidän sivunsa eivät kaadu kun satoja suomalaisia on ostamassa tuotetta samaan aikaan. Yksi ongelma tarjouspäivissä on se, että asiakas ei ole keskiössä. Palelussa tai ostokokemuksessa ei ole mitään henkilökohtaista. Tavaraa myydään niin paljon kuin menee ja ainut myyntivaltti on hinta. Huomasimme myös, että tavaraa on myyty vaikka sitä ei voida toimittaa samantien. Tilasimme black friday tarjouksena uuden television. Luvattiiin toimitus seuraavalle keskiviikolle. Nyt viikkoa myöhemmin odottelemme edelleen tuotetta. Pienet negatiiviset asiat vaikuttavat asiakaskokemukseen, joka vaikuttaa meidän tulevaisuuden ostopäätöksiimme.

 Tänäpäivänä suomalaiset ostavat paljolti tuotteensa Suomesta, joten suomalaisten toimijoiden ei tarvitse vielä kilpailla ulkomaisten toimijoiden kanssa. Suomalaiset luottavat tuttuihin merkkeihin ja tuttuihin kauppohin. Yhtenä trendinä on listattu kauppasuhteet. Suomalaiset verkkokaupat alkavat pikkuhiljaa heräämään siihen todellisuuteen, että verkkokauppa on globaalia. Verkkokaupan trendit-tekstissä arvioidaan euron heikentymisen johtavan siihen, että euro alueelta ostaminen on edullista muun muassa pohjois-Amerikkalaisille, kiinalaisille ja australialaisille. Suomalaisten verkkokauppojen kannattaisi siis nyt alkaa panostamaan globaaliin toimintaansa.

 Ruokapuolen verkkokauppa on muuttunut hurjasti. Pääkaupunkiseudulla ravintoloista kotiin aterioita kuljettavat wolt ja foodora ovat suosittuja. Itse tutustuin juuri applikaatioon nimeltä ResQ. Sillä saa ostettua ravintoloiden ylijäämä ruokia halvemmalla. Juurikin kierrätys ja vihreät arvot on nousussa ja tämän tapaisia applikaatioita arvostetaan. Ruokakaupat ovat myös lähteneet mukaan nettikauppaan tarjoamalla ruokakassi palveluita. Tottakai tähän rinnalle ovat tulleet valmiit ruokakassit, jotka toimitetaan kotiin reseptien kera. Ruokapalvelut tulevat aina olemaan varmasti suosittuja ja käytettyjä. Ihmisten tulee syödä. Itse koen, että kiireessä on arjen luksusta, että saan ja pystyn tilaamaan ruokaa kotiin. Ruokien toimituksessa kuitenkin hanakalaa on, jos tilaaja saa väärän ruona tai ruoassa on moitittaa. Kotiin tuotua ruokaa ei pysty palauttamaan. Tälläisissä tilanteissa palveluntarjoajan on pystyttävä tarjoamaan kuluttajalle häntä tyydyttävä ratkaisu ja hyvitettävä tilanne.

[garconintheworld-blog]

Digi 1.4. Palvelualojen digitalisaatiosta

Kehitys kehittyy ja palveluiden pitäisi kehittyä mukana, vaan miten kehittyy palvelualat ovat kehitykseen vastanneet? Palvelualojen työnantajat PALTA ry on tehnyt aiheesta raportin, jossa käsitellään digitalisaation tuomaa murrosta palvelualoilla. Ja onhan tuota murrosta tapahtunut ja tapahtuu niin maan pirusti edelleen, ettei eri aloilla oikein meinata pysyä matkassa. Pitäisi uudistaa teknologiaa ja omaksua sitä liiketoimintaa, pitäisi osata hyödyntää digitalisaation tuomia uusia viestinnän väyliä ja kehittää omaa toimintaa, niin että jatkossakin olisi asiakkaita, keitä palvella. Posti vähentää jakamispalveluita ja yrittää kehittää digiväyliä. Ruokakaupat tarjoavat verkossa kauppakassipalveluita ja virtuaalisia ohjeita. Julkishallinto ja viranomaiset pyrkivät siirtämään palveluitaan verkkoon. Osa toimijoista on osannut kehittää toimintaansa ja löytäneet digitalisaation myötä uusia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi teleoperaattorit, jotka tarjoavat kanavapalveluita sekä muita palveluita, jotka eivät ennen kuuluneet heidän toimialaansa. Perinteiset mediat ovat hätää kärsimässä, sillä ne eivät ole pystyneet taikka osanneet kilpailla uusien aluevaltaajien kanssa ja saaneet hyötyjä irti teknologian kehityksestä. Viihdepuolelle on puskenut muutenkin toimijaa eripuolilta toisena hyvänä esimerkkinä Amazon, joka verkkokauppabisneksen ohella ovat onnistuneet muun muassa suoratoistopalvelun tarjoamisessa. He kamppailevat enemmän toisten suoratoistopalveluiden tarjoajien kuten HBO ja Netflix kanssa eikä TV-kanavat taikka elokuvateatterit pysty heidän kanssaan saatavuudessa kilpailemaan. Yrityksien aseena onkin erottautuminen ja palvelun laatu.

Asiakaskokemuksesta

Ja kuluttajahan on se, jonka huomiota palveluyritykset tavoittelevat. Ja kuluttaja on alkanut tiedostamaan tämän entistä paremmin. Kuluttaja on entistä tietoisempi ja vaativampi. Hän osaa vaatia laatua ja henkilökohtaisempaa palvelua. Digitalisaation mukana on kärjistynyt yksi merkittävä tekijä, nimittäin aika. Ja kuluttajan saa asiakkaaksi se, joka näihin vaatimuksiin osaa paremmin vastata. Eli mitä luotettavampaa ja laadukkaampaa sisältöä esimerkiksi suoratoistopalveluiden tarjoajat pystyvät tarjoamaan silloin kun asiakas sen haluaa, sitä varmemmin, sillä riittää asiakkaita jatkossakin.

Meidän kuluttajien asiakaskokemukseen vaikuttaa monet asiat ja asiakastyytyväisyydestä on tullut entistä merkittävämpää. Digitalisaation myötä asiakaskokemukset pääsevät helpommin esille. Jaetut kokemukset leviävät reaaliaikaisesti verkossa ja tällä on suuri merkitys liiketoimintaan. Hyvä asiakaskokemus houkuttelee potentiaalisia asiakkaita, kun taas negatiivinen karkottaa. Sama periaate, kuin ennenkin, mutta digitalisaation myötä asiakkaan vaikutusmahdollisuudet ovat oikeasti kasvaneet ja sanoilla saattaa olla pitkäkantoiset vaikutukset.

Lähteet: https://www.palta.fi/download/6552/

[kaikkimaailmanrakkaus]

asioita virkeenä herääminen öisin ajaminen yksin matkustaminen grillijono aamukolmelta kissan kehräys ruokakaupat ulkomailla lentolippujen varaaminen aamulenkit huonekalukaupat kirpputorit pienet huoltoasemat vessanseinäkirjotukset uimarannat alkutalvesta koko päivän kestävä tihkusade puhdas pyykki nousuhumala ostoskärryt aamulenkit tähtitaivas ikkunat auki ajaminen uniset koirat uniset ihmiset tennispallot uudet ihmiset spoken word poetry flunssasta parantuminen uudet alut

[turkinuutiset]

Turkin koronavirustilanne 27.4.2020

Turkin koronavirustilanne 27.4.2020

Turkin presidentti Recep Tayyip  Erdoğan piti lehdistötilaisuuden tänään. Turkissa on 3 päivää ulkonaliikkumiskielto tällä viikolla 31 maakunnassa 1-3.5.2020. Ramadanin loppuun asti eli toukokuussa jatketaan ulkonaliikkumiskiellot viikonloppusin samoissa maakunnissa. Vappupäivänä 1.5.2020 ruokakaupat ovat auki klo 9.00-14.00

Turkin terveysministeri Fahrettin…

[dietdinnerrecipes-blog]

Laihtuminen Reseptit - Yksinkertaiset reseptit muuttaa elämääsi tänään

Laihtuminen Reseptit – Yksinkertaiset reseptit muuttaa elämääsi tänään

Painonpudotus voi nykyään tulla tylsiä, ja toisinaan me kaikki kyllästymme saman vanhan "ruokavalioruuan" kanssa, ja tässä vaiheessa meidän on vaihdettava ruokia vähän tai maustettava ruokia kiinnostavilla mausteilla tai yrtteillä. . Tarkista vihannesten ja hedelmien ruokakaupat hiukan tavanomaisista tai jopa Aasian markkinoilta tai markkinoilta, joilta he saavat hedelmiä ja vihanneksia muista…

[minnadigittaa-blog]

Ulkomainonta - tehokkain mainontamuoto?

Ulkomainonta tavoittaa väestön kaikkein tehokkaimmin, jopa 97 prosenttisesti, selviää Kantar TNS:n toteuttamasta tutkimuksesta. Ulkomainonnan taakse jäivät tavoittavuudessa verkko, tv, suoratoistopalvelut, internet, sanoma- ja aikakauslehdet sekä radio.

 Tutkijatohtori Jaana Simola uskoo, että luonnollisesti ulkomainonnalle altistutaan paremmin, mutta se myös vaikuttaa muita medioita paremmin. Hänen mukaansa syynä tähän on, että ulkona liikkuessaan ihmiset ovat rentoutuneemmassa tilassa ja heillä on enemmän resursseja havainnoida ympäristöään, joten ulkomainokset havaitaan helpommin. Tätä ei ole esimerkiksi netissä surffatessa. Myös ruokakaupat, kauppakeskukset, joukkoliikenne ja lentoasemat ovat paikkoja, joissa ihmisen tiedollisen kapasiteetin laajentuminen näkyy. Ulkomainonnassa on myös se seikka, että ulkomainos tulee usein vastaan yllättäen, jolloin siltä on vaikeampi välttyä kuin esimerkiksi lehtimainokselta.  

 Sen lisäksi, että ulkomainonnat ovat usein suuria ja siksi niihin kiinnitetään helposti huomioita, mainoksissa oleva liike vaikuttaa tutkitusti ulkomainonnan havainnointiin. Tehtyjen testien mukaan mainoksissa oleva liike havaittiin huomattavasti paremmin kuin liikkumaton versio.

Kohdennettuja, digitaalisia ratkaisuja

Ulkomainonnan yleisönmittausjärjestelmä Outdoor Impact kertoo, minkälaiset ratkaisut ulkomainonnassa toimivat tehokkaimmin.

1.       Mitä isompi laite on kyseessä, mitä lähempänä se on esimerkiksi autojen ajorataa ja se, että se on valaistu

 2.      Liikkeen tuominen mukaan mainokseen on yksi tehokkaimmista keinoista kontaktien kasvattamiseksi

 3.      Visuaalisuus. Värien, symbolien ja hahmojen, tekstin muotoilu ja käyttäminen.  Mitä enemmän tekstiä käytetään, sitä vähemmän mainosta huomataan.

 4.      Digitaalisten ja isokokokoisten ulkomainospintojen sijoittaminen keskeisimmille paikoille lähelle ostotapahtumaa, tehostaa kontaktien määrää

 5.      Kohdennetut, digitaaliset mainosratkaisut ovat keskeisessä asemassa.

 Digitaalisen ulkomainontaa voi nopeasti muuttaa tilanteen ja tarpeen mukaan. Ketteryys mahdollistaa mainosviestin kohdistamisen oikeaan aikaan oikeassa paikassa, esimerkiksi jäätelömainoksen helteellä ja sateenvarjot sadesäällä. Tämä on yksi syy siihen, miksi parina viime vuotena ulkomainonta on ollut nopeimmin kasvava mediaryhmä, kertoo ulkomainosyhtiö Clear Channel Suomen toimitusjohtaja Timo Tammi.

Lähde:

Ylä-Anttila, Aleksi. 8.2.2019. Markkinointi & Mainonta. Tutkimus: Ulkomainonta tavoittaa 97 prosenttia väestöstä – ”Näköjärjestelmämme on erityisen herkkä liikkeelle”. Saatavissa: https://www.marmai.fi/uutiset/tutkimus-ulkomainonta-tavoittaa-97-prosenttia-vaestosta-nakojarjestelmamme-on-erityisen-herkka-liikkeelle-6757704?utm_source=Marmai_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Marmai_Uutiskirje

[niinakesamaa]

Aamupala syödään puolaksi, koska muunkieliset ruokakaupat on jotenkin aina kiinni 😅 https://ift.tt/2m2XBWK

[arikuosmanen]

Terhi Siidoroff jakaa lahjoitusruokaa kotoaan käsin – miksi? (Ylöjärven Uutiset)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Terhi Siidoroff jakaa kauppojen ylijäämäelintarvikkeita vähävaraisille päivittäin. Hän on pyytänyt lukuisilta tahoilta apua, jotta hänen edustamansa yhdistys saisi toimitilat, eikä jakamista tarvitsisi tehdä enää kotoa käsin. Mutta tiloja ei vain ole löytynyt.

Terhi Siidoroffin mukaan toimitiloja ei ole löytynyt muun muassa siksi, että kaupunki pelkää, että jos yhdelle yhdistykselle annetaan tilat, esimerkiksi urheiluseurat nostavat asiasta älämölön.

Jokainen ilta kello puoli yhdeksältä Terhi Siidoroff asettaa esille kaupoista saamansa ruoat.

Sitten soi ovikello, ja kaikki elintarvikkeet katoavat.

– Koskaan ei ole ollut niin paljon ruokaa, etteikö kaikki menisi saman tien, Siidoroff sanoo.

Siidoroff jakaa ruokaa vähävaraisille ylöjärveläisille omasta kodistaan käsin. Tällä hetkellä kauppojen lahjoittamia elintarvikkeita käy noutamassa vakituisesti kuusi henkilöä, ja kahdelle perheelle Siidoroff kuljettaa ruokaa Asuntilaan.

Apureita Kurussa ja keskustassa

Siidoroff saa myös jakoapua Kurusta ja Soppeenmäestä.

Kurun yhteyshenkilö jakaa elintarvikkeita noin kymmenelle ja Soppeenmäkeläinen yhteyshenkilö noin kuudelle henkilölle.

Siidoroff tietää, että avuntarvitsijoita olisi enemmänkin – tämänhetkistä ruoan jakelua ei vain ole mainostettu lainkaan. Siidoroffilla kun ei ole kunnon tiloja, joista käsin jakaisi ruokaa.

Parit tilat menivät alta

Siidoroff aloitti ruoan jakamisen vuonna 2015. Silloin hän sai siihen apua seurakunnalta. Seurakunta vuokrasi Asemantieltä tilan, jossa toimi myös kahvila.

Kävijöitä nuorista vanhuksiin oli päivässä parhaimmillaan 40–50. Paikkaa pidettiin pystyssä kuitenkin vain puoli vuotta.

Koska jako- ja tapaamispaikalle oli edelleen kova tarve, Siidoroff pääsi jakamaan elintarvikkeita Siukolantiellä sijaitsevan kerrostalon kerhohuoneeseen. Tämäkään paikka ei ollut pitkäaikainen.

– Tietyt asukkaat nostivat asiasta metelin ja sanoivat, että asukkaat pelkäävät sitä, kun epämääräisen näköiset ihmiset hakevat ruokaa.

Se siitä sitten. Nyt Siidoroff on jakanut kotoaan ruokaa yli vuoden ajan.

Koko ajan hän kuitenkin unelmoi, että esimerkiksi kaupunki osoittaisi toiminnalle tilat.

Pesutilat, kahvittelua, ruokaa…

Terhi Siidoroff kertoo, että kaikki ylöjärveläiset eivät ymmärrä, kuinka paljon apua vähävaraiset tosiasiassa tarvitsevat.

Siidoroff toivoisi tiloja, joissa vähävaraiset ja yksinäiset voisivat paitsi saada elintarvikkeita myös kahvitella ja keskustella. Siidoroff korostaa, että päihteiden vaikutuksen alaisena tiloihin ei voisi tulla.

Plussaa olisivat lisäksi peseytymis- ja pyykinpesutilat.

– On paljon ihmisiä, joilla ei ole pesutiloja. Kun seurakunnalla oli vielä tilat Asemantiellä, sinne tuli ihmisiä, jotka laittoivat lahjoitusvaatteet suoraan päälle ja vanhat roskikseen.

Siidoroff on ollut yhteydessä lukuisiin tahoihin ja päättäjiin. Osa on ollut kovinkin myötämielisiä, osa taas ihmetellyt, onko Ylöjärvellä todellakin ruoka-avuntarvitsijoita.

Yksinäisyyskin on ongelma.

– On paljon yksinäisiä, jotka eivät mene baariin ja tarvitsisivat kohtauspaikan.

Siidoroff maksaa itse hakukulut

Mutta on vastaanotto ollut millaista tahansa, Siidoroffin edustaman yhdistyksen Oljenkorsi ry:n tekemälle työlle ei vain ole löytynyt tiloja.

Siidoroff sanoo jatkavansa jakelua kotoaan käsin, koska tarvetta sille on. Vaikka tietysti työ on näin hankalaa.

Rahaakin se nielee. Sillä vaikka ruoka tuleekin lahjoituksena, työtön Siidoroff maksaa useimmiten omasta pussistaan noin 80 viikoittaisesta ajokilometristä koituvat bensakulut.

Kilometrejä kertyy siksi, että Siidoroff hakee lahjoitetut ruoat kaupoista ja tuo ne kotiinsa.

Ruokaa ja vaatetta pilvin pimein

Ruokakaupat ja leipomot Ylöjärvellä ja myös Tampereella lahjoittavat mielellään pian vanhaksi meneviä ylijäämätuotteitaan.

Siidoroff on kuitenkin joutunut rajoittamaan lahjoitusten määrää, koska ei voi pyörittää nykyistä suurempaa jakoruljanssia kotoaan käsin.

Ruokaa siis riittäisi, ja oikeastaan vieläpä erittäin paljon enemmän kuin nyt. Myös valtakunnallinen Työttömien Keskusjärjestö on kysynyt, haluaisiko Siidoroff 2 000 kiloa EU-ruokaa jakoon.

Lahjoitustekstiilejäkin Siidoroffille on tarjottu, mutta niitäkään hän ei voi nyt ottaa vastaan.

– Saisin tekstiilejä pilvin pimein, mutta minulla ei ole niille säilytyspaikkaa.

Siidoroffia on niin ikään houkuteltu Tampereelle jakotyöhön, mutta mistä vähävaraiset ylöjärveläiset sitten saisivat ruokaa?

from WordPress http://ift.tt/2wOk7ag via IFTTT

[insuranceautolawnews]

Olutkulttuuri Suomessa kehittyy hurjaa vauhtia, mutta erikoistuneet olutpuodit ovat jääneet pienpanimobuumin ja uusien olutravintoloiden varjoon. Liikkeitä on vasta yksi, viime elokuussa Helsingin keskustaan avattu pullokauppa Pien.

”Huomasimme, että olutkulttuuri menee selkeästi eurooppalaisempaan suuntaan, mutta tällainen puuttuu Suomesta. Euroopassa hyviä olutpuoteja on joka kylässä”, sanoo Erkki Häme, toinen liikkeen perustajista.

Myymälätila Ateneuminkujalla on pieni, mutta pitää sisällään laajan olutvalikoiman. Hyllystä löytyvät lähes kaikki suomalaiset pienten panimoiden kauppavahvuiset oluet sekä ­valikoima erikoisempia ulkomaisia oluita.

Osa kotimaisista oluista on paikallisia harvinaisuuksia eri puolelta Suomea, kuten Tornion panimon oluet, joita ei Etelä-Suomessa muualla myydä. Liike tekee myös yhteistyötä suoraan panimoiden kanssa saadakseen hyllyynsä pienimpiäkin tuotantoeriä.

Hämeen mukaan trendikkäitä hapanoluita menisi enemmänkin, niitä ihmiset osaavat puodista hakea. Mutta suomalaiset hapanoluet on vielä harvassa, joten valikoima on siltä osin maahantuojien varassa.

Vastaavia kauppoja on vireillä muissakin kaupungeissa, vaikka vielä toistaiseksi muita ei ole avattu, Häme tietää.

Yksi iso hidaste on Suomen laki, joka käytännössä kieltää alkoholiin erikoistuneen kaupan perustamisen. Käymisteitse valmistettuja enintään 4,7-prosenttisia alkoholijuomia saa myydä vain elintarvikeliikkeissä ja myyntiluvan edellytyksenä on ”riittävän monipuolinen elintarvikevalikoima”.

”Alkoholijuomien myynti ei saa olla liiketoiminnassa määräävässä asemassa. Olemme tätä säädöstä tulkinneet ja ohjeistaneet niin, että myyntipaikan valikoimissa tulisi olla tuotteita siinä määrin, että myyntipaikka voi toimia perheen normaalien peruselintarvikkeiden ostopaikkana”, selventää ryhmäpäällikkö Kari Kunnas Valvirasta.

Myös Pienin myymälätilasta puolet on varattu lähituotetuille elintarvikkeille. Hämeen mukaan kaupassa myytäisiin elintarvikkeita vaikka laki ei sitä edellyttäisikään, mutta ilman lain vaatimusta ”monipuolisuudesta” valikoima voisi keskittyä tuotteisiin, jotka sopivat hyvin yhteen oluen kanssa.

”Se säädös tuntuu vähän vanhanaikaiselta tällaisen kaupan näkökulmasta. Toki ymmärrän sen sikäli, ettei haluta halpaa kaljaa myyviä koppeja joka kulmaan. Me mennään sääntöjen mukaan”, Häme sanoo.

Pienin kohdalla vaatimuksen täyttäminen on tasapainottelua ja tulkintaa. Valvira onkin suositellut hallituksen esittämään alkoholilain muutokseen tarkennusta elintarvikevalikoiman määrittelyyn.

”Elintarvikevalikoimaa ei ole määritelty lainsäädännössä sen tarkemmin, joten rajan vetäminen on todella hankalaa, etenkin pienten kioskien tapauksessa”, Valviran Kunnas myöntää.

Vaatimus elintarvikevalikoimasta pätee myös tuottajien omaan ulosmyyntiin, lukuunottamatta tilaviinejä ja sahtia. Jos panimo haluaa myydä oluitaan suoraan kuluttajalle, sen on perustettava elintarvikemyymälä.

Panimoiden osalta vaatimus on alkoholilain uudistuksen myötä ehkä poistumassa, mutta muutoin alkoholituotteita saa jatkossakin myydä vain osana päivittäistavarakauppojen elintarviketarjontaa. Monet isot ruokakaupat ovat jo ottaneet monia pienpanimoiden tuotteita valikoimiinsa, mutta Hämeen mukaan myös erikoistuneelle myymälälle on kysyntää.

”Jos haluaa syvempää palvelua, esimerkiksi suosituksia olut-ruokapareista, niin sellaista saa vain erikoisliikkeestä. Eivätkä marketit pysty samanlaiseen valikoimaan, meillä on tuotteita niin pieniltä panimoilta pidemmän matkan päästä, ettei niitä hyvistäkään marketeista löydä”, Häme sanoo.

Pien, Ateneuminkuja, Helsinki, avoinna ma–la 11–20. www.pien.fihttp://www.pien.fi